Suomen siirtolaisuus 1. Vanhempi siirtolaisuus ( 1945) 2. Uudempi siirtolaisuus (1945 ) 3. Nykypäivän ulkosuomalaiset 4. Hall of Fame
70 000 Henkilöä Maahan- ja maastamuutto 1945 2012 60 000 50 000 40 000 30 000 Maastamuutto Maahanmuutto Huom! Sisältää myös ulkomaalaiset maahan- ja maastamuuttajat 20 000 10 000 0 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus; kuvio: Jouni Korkiasaari (Siirtolaisuusinstituutti)
Maastamuuttaneet Suomen kansalaiset 1987 2009 12000 Henkilöä 10000 8000 Muut maat Muut EU-maat Ruotsiin 6000 4000 2000 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009
Maastamuuttaneet Suomen kansalaiset 1987 2009 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Muut maat Muut EU-maat Ruotsiin 30 % 20 % 10 % 0 % 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Lähde: Tilastokeskus (väestönmuutostilastot); kuvio: Jouni Korkiasaari (Siirtolaisuusinstituutti)
Suomen kansalaisten maastamuutto kohdealueittain 1987 2009 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Oseania Aasia Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka Afrikka Muu Eurooppa Muut EU-maat Ruotsi 0 1987 1992 1997 2002 2007 Lähde: Tilastokeskus (väestönmuutostilastot); kuvio: Jouni Korkiasaari (Siirtolaisuusinstituutti)
Siirtolaisuus Ruotsiin (1945 )
70 000 sotalasta Ruotsiin muutama tuhat myös Tanskaan ja Norjaan
Vuosina 1939 1945 Ruotsiin siirrettiin 70 000 sotalasta, 4 500 sotainvalidia ja tuberkuloosiin sairastunutta sekä evakuoitiin Pohjois-Suomesta Ruotsin puolelle 55 000 henkeä. Näistä osa jäi tai muutti myöhemmin Ruotsiin pysyvästi.
50 000 45 000 40 000 35 000 Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2012 Henkilöä Suomesta Ruotsiin Ruotsista Suomeen 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus; kuvio: Jouni Korkiasaari (Siirtolaisuusinstituutti) Ruotsiin n. 581 000, Suomeen n. 335 000 (virallisten tilastojen mukaan)
Ruotsinsiirtolaisuuden työntö- ja vetotekijät Yleiset edellytykset Suomen ja Ruotsin yhteiskuntien samanlaisuus (kulttuuri, työelämä, hallinnolliset instituutiot, lait ym.) Historialliset yhteydet Läheinen sijainti Kieli (suomenruotsalaiset) Suomen työntö Sodanjälkeinen elämisen ankeus, itänaapurin pelko Talouden jyrkät suhdannevaihtelut, työttömyys, matala tulotaso, heikko sosiaaliturva Maatalousvaltaisuus, pientilat, maatalouselinkeinon käyminen kannattamattomaksi Sisä- ja ulkopoliittinen epävakaus Talouspoliittinen shokkihoito (suuret devalvaatiot, peltojen paketointi ym.) Suurten ikäluokkien synnyttämät paineet työmarkkinoilla Teollisuuskeskusten asuntopula Nuorten ikäluokkien kasvaneet elintaso-odotukset
Suomen työntö Vuosi 1952 oli pitkän ajanjakson ollut huono töiden suhteen. Valtiojohtoiset työpaikat eivät enää saaneet lisää määrärahoja. Näitä olivat mm. Kemijoen Uittoyhdistys sekä Pohjolan Voima. Suomen talous oli heikentynyt sota-korvauksien takia niin paljon, että määrärahoja ei työllisyys-töihin enää riittänyt. Silloin jouduin olemaan pitkiäkin aikoja työttömänä saaden vain lyhytaikaisia työrupeamia.
Ruotsin veto Nopea teollinen kehitys ja siitä aiheutunut työvoimapula, työvoiman värväys Korkea palkka- ja elintaso Suomeen verrattuna Taloudellinen ja poliittinen vakaus Aikaisemmin muuttaneiden välittämä tieto Ruotsin oloista, sukulaisvärväys Väliintulevia tekijöitä työlupa- ja viisumipakon poistuminen 1940-luvulla passi- ja oleskelulupapakon poistuminen 1954 pohjoismaalaisilta (yhteispohjoismainen työmarkkinasopimus) Ruotsin maahanmuuttorajoitukset Pohjoismaiden ulkopuolelta 1965 autolauttaliikenteen kehitys
Ruotsin veto Suomesta muutto oli silloin vuoden 65 alusta helppoa. Olin silloin poikamies. Kävimme Joensuun työnvälitystoimistossa, ja sieltä antoivat meille matkaliput Etelä- Ruotsin laivatelakalle. Olin siellä puoli vuotta ja muutin sitten tänne Eskilstunaan ja sain täältä heti työn Assa-Stenmanilta. Kävi kuitenkin niin, että tänne minä tulin. Sinne tuli eräs mies veljiään hakemaan Ruotsiin töihin. Hän kertoi, että täällä oli työtä sitä haluaville ja tekeville. Se oli mieluista kuultavaa työttömälle miehelle. Päätin lyöttäytyä miehen mukaan ja saman tempun teki muutama muukin mies.
Ruotsinsiirtolaisten lähtöalueet Suurimmat muuttotappiokunnat 1970 Kunta Promillea Kunta Promillea Salla 63,3 Kinnula 61,0 Pelkosenniemi 60,1 Ranua 52,0 Ullava 50,5 Haapajärvi 46,3 Kivijärvi 46,1 Posio 42,8 Ylitornio 41,9 Tervola 40,5 Kemijärvi 37,1 Lestijärvi 36,4 Kolari 35,8 Pello 35,7 Inari 34,5 Sodankylä 34,5 Kuivaniemi 34,3 Tornio 34,1 Kuusamo 33,7 Toholampi 32,9 Rovaniemi mlk 32,2 Kärsämäki 31,7 Reisjärvi 31,5 Karstula 31,5 Kittilä 31,3 Värtsilä 31,1 Utsjoki 30,9 Enontekiö 29,7 1970 Lähde: Mikkola 1973 (Tilastokeskus)
Sijoittuminen Ruotsissa Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton jäsenseurat 1980-luvun lopulla
Asettuminen Ruotsiin Samalta kylältä lähteneet ihmiset hakeutuivat myös Ruotsissa usein samalle paikkakunnalle. Siellä oli kaikkiaan 8 puuparakkia, joissa yhteensä 80 huonetta ja joka huoneessa asusti aluksi kaksi miestä. Kun kylä oli täynnä asui siellä näin ollen 160 miestä yhtäaikaa ja edustivat 18 eri kansallisuutta.
Kun aloitin SKF:llä oli pirssiauto jo asemalla vastassa ja eestiläinen porttivahti soitteli magnetofonilla Säkkijärven polkkaa, jotta aika ei kävisi pitkäksi töihinpääsyä odoteltaessa. Ruotsin kielen osaamista ei vaadittu kuten nyt, mitä puheesta ei saanut selvää näytettiin kädestä pitäen. Työtodistuksia pidettiin turhana paperin tuhlauksena.
Tukholman Suomi-talo Ruotsinsuomalaista toimintaa
Ruotsinsuomalaisuus alkaa nostaa päätään 1980-luvulla Antti Jalava
Merkittäviä vuosilukuja ruotsinsiirtolaisuudessa 1943 Ruotsi poistaa pohjoismaalaisilta työlupapakon. 1949 Ruotsi poistaa viisumipakon suomalaisilta. 1954 Yhteispohjoismainen työmarkkinasopimus voimaan; passi- ja oleskelulupapakko poistetaan pohjoismaalaisilta. 1955 Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus solmitaan. 1965 Ruotsi rajoittaa maahanmuuttoa Pohjoismaiden ulkopuolelta. 1967 Suomi devalvoi markan. 1969 70 Peltojen paketointi Suomessa. 1971 74 Suomessa työvoimapula; Suomi saa muuttovoittoa paluumuuttajista; paluumuuttokampanja. 1973 Työvoiman kanavointisopimus. 1977 Syvä suhdannetaantuma Suomessa, ennätystyöttömyys. 1981 Uusi paluumuuttokausi alkaa ja se kestää koko vuosikymmenen; Suomen talous kehittyy voimakkaasti koko 1980-luvun. 1990-luvun alku. Syvä lama ja talouselämän rakennemuutos Suomessa; muuttoliike hiljenee alimmilleen 2. maailmansodan jälkeen. 1990-luvun loppu. Talouselämä elpyy kummassakin maassa ja muuttoliike tasapainottuu luonnolliselle tasolleen.
Sosiaalisia ongelmia
1980-luku: Paluumuuton vuosikymmen Ruotsin veto loppuu
Elintasoerot tasoittuvat ja asenteet muuttuvat 1960-1970-luvulla 1980-1990-luvulla
Suomessa syntyneiden ja Suomen kansalaisten määrä Ruotsissa 1900 2010 300 000 Henkilöä 250 000 U Suomessa syntyneet Suomen kansalaiset 200 000 150 000 U 100 000 50 000 Läh 0 1900 1930 1950 1960 1970 1980 1990 1995 2000 2005 2010 L Lähde: Sveriges officiella statistik, Statistiska centralbyrån, www.scb.se; Kuvio: Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti 2011
Personer Sverigefinländarna 2008 16 000 14 000 12 000 10 000 Sammanlagt 1+2+3 = 674 932 Antal som är födda i Finland (1. gen), har minst en förälder född i Finland (2. gen) eller har minst en far/morförälder född i Finland (3. gen) 8 000 6 000 4 000 2 000 0 3. generationen 238 680 2. generationen 261 136 1. generationen 175 116 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ålder Vuonna 2013 1. sp 164 000 2. sp 263 000 3. sp 285 000 Yht. 712 000 Källa: Sisuradio/SCB 2009
Ruotsinsuomalaisten väestökehityksen keskeiset ajanjaksot II maailmansodan jälkeen 1940- ja 1950-luku: Pioneerien aika 1960-luku: Vierastyöläisten aika 1970-luku: Sopeutumisen aika 1980-luku: Kukoistuksen, epävarmuuden ja paluumuuton aika 1990-luku: Vähemmistön aika 2000-luku: Jälkipolvien aika
Lisätietoja siirtolaisuudesta Ruotsiin
Siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan 1945 2010 * Yhdysvaltoihin noin 29 000, lisääntynyt 1990-luvulta lähtien * Kanadaan noin 24 000, etenkin 1950- luvulla * Australiaan noin 23 000, etenkin 1950- ja 1960-lukujen lopulla
Siirtolaisuus Australiaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin 1945 2013 6 000 5 000 4 000 Kanada 3 000 2 000 Australia 1 000 USA 0 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Suomen väestötilastot; kuvio: Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti 2014
*In December 1934, Finland s continued payment of debt received plenty of attention in the press and, for example, a radio broadcast speech by President Roosevelt paid recognition to Finland on the debt matter. *In 1930s Finland was portrayed in caricatures either by a raggedy little boy or a Slavonic peasant in a pointy hat and a pair of boots. *In 1940s Finnish and US authorities discussed whether it would be possible to invest the money repaid by Finland into something that would benefit Finland. This aim was met through the ASLA grant fund established in 1951. The last payment on the debt was made in accordance with a renewed, faster schedule in 1976.
Finnish North Americans help Finland during WW II * Finnish North Americans provided aid as well as a number of volunteers to Finland during the World War II. * In the US the Finnish Relief Fund headed by former President Herbert Hoover was established to provide civilian aid * A similar organization, Canadian Relief Fund, was established in Canada * Many Finnish American communities joined their forces to help Finland. In Milford (New Hampshire), for example, a Finnish Relief Committee was formed in 1939. The aid was channeled first through the Finnish embassy and then also through Herbert Hoover's Finnish Relief Fund, as well as being sent directly to relief organizations in Finland. The Milford Chapter raised over 11,000 dollars by sponsoring coffee parties, dances, and collection drives.
Persons obtaining legal permanent resident status in the US by country of last residence: Nordic countries 1930 2009 25 000 20 000 15 000 Finland Denmark Norway Sweden 10 000 5 000 0 1930 39 1940 49 1950 59 1960 69 1970 79 1980 89 1990 99 2000 09 Source: U.S. Yearbook of Immigration Statistics https://www.dhs.gov/yearbook-immigration-statistics
Persons naturalized by country of birth: Nordic countries 1997 2009 1 400 Henkilöä 1 200 1 000 800 Finland Denmark Norway Sweden 600 400 200 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Source: U.S. Yearbook of Immigration Statistics https://www.dhs.gov/yearbook-immigration-statistics
Persons obtaining legal permanent resident status by broad class of admission and country of last residence: Nordic countries 2009 Finland Denmark Norway Sweden Total 423 603 407 1,138 Family-sponsored preferences 8 8 7 29 Employment-based preferences 174 304 114 403 Immediate relatives of U.S. citizens 218 270 267 647 Diversity 18 17 15 47 Refugees and asylees 4 D D 9 Other 1 D D 3 D Data withheld limit disclosure. Source: U.S. Yearbook of Immigration Statistics https://www.dhs.gov/yearbook-immigration-statistics
Kanadaan 1940-luku maailmasodan aika *Toisen maailmansodan alettua noin 250 suomalaissiirtolaista lähti Kanadasta puolustamaan Suomea, ja he liittyivät "amerikkalaislegioonaan". *Sodan aikana konsulaatit kuljettivat Suomeen tavaroita ja varoja, joita Kanadassa olivat keränneet useat Suomen avustusjärjestöt (Finland Aid) sekä vastaperustettu Canadian Relief Fund. *Suomen ja Kanadan väliset suhteet viilenivät kevään ja kesän 1941 aikana Suomen yhteistyön lisääntyessä Kanadan vihollismaan Saksan kanssa. Britannian Helsingin-edustusto, joka hoiti myös Kanadan etuja Suomessa, suljettiin 1.8.1941. Viikkoa myöhemmin Suomen konsulaatit Kanadassa määrättiin suljettaviksi, ja Suomen ylikonsuli palasi Suomeen. Ruotsin ylikonsuli nimettiin hoitamaan suomalaisten etuja Kanadassa.
Kanadaan 1940-luku * Kanada oli aluksi vastahakoinen julistamaan sotaa Suomelle. Lopulta, Suomen itsenäisyyspäivänä Iso-Britannia julisti sodan Suomea vastaan. Kanada seurasi päivää myöhemmin. Kaksi tuntia ennen kuin uutiset Pearl Harbourista saapuivat Ottawaan suomalaisille siirtolaisille oli alettu jakaa todistuksia, jotka suojelivat heitä ankaralta kohtelulta viholliskansalaisina Kanadassa. * Saksan antauduttua toukokuussa 1945 Suomen ja Kanadan suhteet alkoivat palautua normaaleiksi. Syyskuussa 1945 Kanada poisti vaatimuksen suomalaisten rekisteröitymisestä, ja joulukuussa pienten avustuserien sekä henkilöpostin kuljetus Suomeen jatkui. * Pariisin rauhansopimuksen ratifioinnin myötä Suomen vihollisstatus kumottiin ja diplomaattiset suhteet palautettiin vuonna 1947. * Maaliskuussa 1948 Kanadan valtio palautti kaiken Suomen kansalaisilta takavarikoimansa omaisuuden. * Vuonna 1941 maassa asui 41 700 1. ja 2. polven suomalaista.
Port Arthur, nykyisin Thunder Bay, on Kanadan suomalaisin kaupunki
Kanadaan sodan jälkeen * Sodanjälkeisellä kaudella siirtolaisuus Suomesta Kanadaan lisääntyi jälleen, ja sotaa edeltävän kauden hyvät suhteet maiden välillä palautuivat ennalleen. * Matkailu lisääntyi, ja vuoden 1959 alussa viisumivaatimukset poistettiin. * Vuonna 1960 Suomen Ottawan-lähetystö muuttui suurlähetystöksi ja vuotta myöhemmin Kanada avasi suurlähetystön Helsingissä. * 1. ja 2. polven suomalaisten määrä kasvoi 1960-luvulle asti: vuonna 1961 59 400 vuonna 1971 59 200 vuonna 1981 51 300
Siirtolaisuus muihin maihin Australiaan noin 20 000, voimakkainta 1950- ja 1960-lukujen lopulla. Uuteen-Seelantiin: 1950-luvulla metsäalan ammattilaisia paperitehtaisiin, myöhemmin avioliittosiirtolaisia Afrikkaan: lähetyssaarnaajia, kehitysaputyöntekijöitä, seikkailijoita, poliittisista syistä lähteneitä yms. Etelä- ja Keski-Amerikkaan: mm. suomalaisyritysten edustajia, liikemiehiä merimiehiä yms. Aasiaan: liike-elämän edustajia, lähetyssaarnaajia, seikkailijoita yms. Eurooppaan: Ruotsia lukuun ottamatta ei tunneta kovin hyvin ennen 1980-lukua; suhteellisen merkittävää erityisesti Saksaan, Britanniaan ja Norjaan; avioitujia, opiskelijoita, business-ihmisiä, taiteilijoita yms., etupäässä pitkälle koulutettua väestöä
Australia * Australiaan muuttanut sodan jälkeen n. 23 000 suomalaista. * Arviolta 40% on palannut takaisin tai muuttanut johonkin kolmanteen maahan. * Tällä hetkellä Australiassa on vajaat 8 000 Suomessa syntynyttä ihmistä. * Sodan jälkeen muuttaneiden siirtolaisten lukumäärä on vähenemässä nopeasti. * Finlandia Village lepokoti Brisbanessa perustettu 1975 * Tätä toista sukupolvea lienee saman verran kuin ensimmäistäkin. Raumalta kotoisin ollut entinen merimies Robert Wacker (1856-1936) oli tyypillinen New South Walesin sisäosissa elänyt kullankaivaja.
Uusi-Seelanti *Kaikkiaan yli 2 000 suomalaista Uuteen- Seelantiin. *Ennen sotia lähtöalueina rannikkokaupungit ja ruotsinkielinen Pohjanmaa (Munsala) *Sodan jälkeen lähtijät Kotkan seudulta ja muista paperiteollisuuskeskuksista. *Tällä hetkellä noin 400 suomalaista Uudessa- Seelannissa.
TOKOROAN JA KAWERAUN PAPERITEHTAILLE * Suomalainen Jerm Christensen johti Kinleithin paperitehtaan perustamista vuodesta 1948. * Tokoroan tehdas valmis 1953 ja Suomen paperitehtailta alettiin värvätä työntekijöitä.
Lisätietoja suomalaisten siirtolaisuudesta kaukomaihin
Euroopassa asuneet Suomen kansalaiset maittain 1971 2009 (asuinmaiden tilastojen mukaan) Maa 1971 1981 1991 2001 2009 Ruotsi 209 00 181 00 120 00 99 00 77 000 Saksa 7 100 9 900 9 700 15 900 14 200 Iso-Britannia.... 5 300 12 000.. Norja 6 500 3 600 3 100 6 000 6 100 Espanja 500 1 100 3 800 4 700 12 000 Sveitsi 1 500 1 500 1 700 2 400 3 600 Tanska 2 200 2 100 1 800 2 100 2 300 Belgia.... 600 2 800 3 000 Ranska.. 1 100 1 552.. ~ 3 000 Alankomaat 250 600 850 2 000 2 200 Italia.... 800 1 600 1 800 Kreikka 800 500 700.. Luxemburg.. 100 250 800 ~ 1 100 Itävalta 300 400 500 1 000 1 150 Portugali.. 100 200 500 350 Unkari...... 250 300 Islanti 40 50 50.... Viro...... ~ 950.. Latvia...... 100 250 Liettua...... 50 100 Lähde: Eurostat
Suomen kansalaisten maahan- ja maastamuutto 1980 2012 Henkilöä 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 Maahanmuutto Maastamuutto 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus; kuvio: Jouni Korkiasaari (Siirtolaisuusinstituutti)
Maastamuuton piirteitä viime vuosina Ruotsin osuus supistunut, muun Euroopan kasvanut Yhä useampi muuttaa Keski-Eurooppaan (keskeisiin EU-maihin) Naiset innokkaampia lähtemään, miehet palaamaan Nuorimpien (15 24 v.) osuus vähentynyt, perheellisten ja yli 25- vuotiaiden osuus kasvanut Ruotsiin muuttajat edelleen nuorempia ja useammin naimattomia ja miehiä kuin muihin maihin muuttaneet Koulutetuin väestö muuttoaltteinta Yhä useampi lähtöisin Uudeltamaalta ja suurimmista asutuskeskuksista Suomalaisten maastamuutto on tasaantunut ja on paljon vähäisempää kuin suurimpina muuttovuosina 1960- ja 1970-luvulla. maastamuutto muuttunut pakkomuutosta tavoitemuutoksi ; pakkomuuttoonkin olisi työntöä, mutta kohdemaiden veto puuttuu
Suomalaisilla yrityksillä 5 000 tytäryhtiöitä 120 maassa Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 suomalaisilla yrityksillä oli maailmalla lähes 5000 tytäryhtiötä 120 maassa. Jos toimintaa ulkomailla mitataan henkilöstön määrällä, keskittyivät yritykset Eurooppaan ja Aasiaan. Maista eniten suomalaisyritysten tytäryhtiöillä on henkilökuntaa Ruotsissa, Venäjällä, Kiinassa ja Saksassa. Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/til/stu/2009/stu_2009_2011-06-09_tie_001_fi.html
Siirtolaisuus 1945 2012 Maa/maanosa Henkilöä % Ruotsi 580 000 64,8 Muu Eurooppa 210 000 23,5 Yhdysvallat 30 000 3,4 Kanada 24 000 2,7 Latinal. Amerikka 5 000 0,6 Aasia 18 000 2,0 Afrikka 5 000 0,6 Oseania 23 000 2,6 Yhteensä 895 000 100,0 Luvut ovat osaksi vain arvioita.
Lisätietoja Suomen siirtolaisuuden historiasta Tilaukset: Siirtolaisuusinstituutti, www.siirtolaisuusinstituutti.fi