FORTUMIN YLEISOHJEET SÄHKÖURAKOITSIJOILLE JA - SUUNNITTELIJOILLE

FORTUMIN YLEISOHJEET SÄHKÖURAKOITSIJOILLE JA - SUUNNITTELIJOILLE

Yleisohjeet 2 (22) FORTUM SÄHKÖNSIIRTO OY:N (FSS) JA FORTUM ESPOO DISTRIBUTION OY:N (FED) YLEISOHJEET SÄHKÖURAKOITSIJOILLE JA SUUNNITTELIJOILLE (Päivitetty 17.6.2011) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 SÄHKÖASENNUSTEN TARKASTUKSET... 4 1.1 Käyttöönottotarkastus... 4 1.2 Varmennus- ja määräaikaistarkastukset... 4 2 SÄHKÖN TOIMITTAMISEEN PERUSTUVA TIEDONKULKU... 4 2.1 Sähköurakoitsijan ja haltijan ilmoitukset Fortumille ja TUKESille?... 4 2.2 Mistä tehdään rekisterinpitoilmoitus?... 5 2.3 Kenelle ilmoitukset tehdään ja miten?... 5 2.4 Milloin ilmoitukset tehdään?... 5 3 SÄHKÖN TOIMITTAMINEN... 6 3.1 Yleistä... 6 3.2 Sähkön saanti ja tarvittavat asiakirjat... 6 3.3 Liittymissopimus... 7 3.4 Verkkopalvelu- ja sähkönmyyntisopimus... 7 3.5 Fortumille toimitettavat loppupiirustukset... 7 4 SÄHKÖLIITTYMÄT... 7 4.1 Liittymän toimitusraja... 7 4.2 Sähkön mittauspaikka... 8 4.3 Liittymisjohdon ja mittauskeskuksen toimitus... 8 4.4 Asiakasmuuntamo... 9 4.5 Jakeluverkkoon liitettävät tuotantolaitteistot... 10 4.6 Taka- ja alamittaukset... 10 5 SÄHKÖENERGIAMITTAUS... 11 5.1 Yleistä... 11 5.2 Mittauksen etusulakkeen pienentäminen yli 63A:sta max 63A:ksi tai pienemmäksi... 11 5.3 Mittauskytkennät... 11 6 PALVELUOHJAUKSET... 12 7 MITTAMUUNTAJAT... 12 7.1 Pienjännitemittaus... 12 7.1.1 Yleistä... 12 7.1.2 Toision nimelliskuorma... 12 7.1.3 Muuntosuhde... 13

Yleisohjeet 3 (22) 7.2 Suurjännitemittaus... 13 7.2.1 Yleistä... 13 7.2.2 Nimelliskuorma... 13 7.2.3 Muuntosuhde... 13 8 MITTAUKSEN RIVILIITTIMET JA MITTAUSJOHDOT... 14 9 MITTALAITTEITA SISÄLTÄVÄT KESKUKSET... 14 9.1 Mittarialustat... 14 9.2 Kotelointi... 15 10 SÄHKÖKESKUKSEN JA MITTALAITTEIDEN SINETÖINTI... 15 10.1 Yleistä... 15 10.2 Menettely sinetöinnin purkamiseen... 15 11 SÄHKÖLÄMMITYS... 15 11.1 Lämmityksen ohjaus... 16 12 LOISTEHON KOMPENSOINTI JA TAAJUUSMUUTTAJIEN HÄIRIÖSUOJAUS... 16 12.1 Yleistä... 16 12.2 Ohjeita kompensoinnin toteuttamiseksi... 17 13 LUKITUKSET... 17 14 TUOTTEEN VAIHTO... 18 15 YHTEYSTIEDOT... 18

Yleisohjeet 4 (22) 1 SÄHKÖASENNUSTEN TARKASTUKSET 1.1 Käyttöönottotarkastus Asennustyön suorittaneen urakoitsijan on aina itse tarkastettava asennukset ennen niiden käyttöönottoa tai toiselle luovuttamista. Käyttöönottotarkastuksesta tulee laatia sähkölaitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja lukuun ottamatta aivan vähäisiä töitä. Pöytäkirjasta tulee käydä ilmi kohteen yksilöintitiedot, selvitys sähkölaitteiston säännösten ja määräysten mukaisuudesta, yleiskuvaus käytetyistä tarkastusmenetelmistä, sekä tarkastusten testausten tulokset. Tarkastusten tekijän on allekirjoitettava tarkastuspöytäkirja. 1.2 Varmennus- ja määräaikaistarkastukset Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (517/96) mukaan on käyttöönottotarkastuksen lisäksi tehtävä varmennustarkastus uusille laitteistoluokkien 1, 2 ja 3 sähkölaitteistoille sekä muutostöille, jotka ovat työalueeltaan yli 35 A (käytönjohtajaa koskevissa kohteissa yli 250 A). Mikäli kysymyksessä on luokkaan 3 kuuluva rähähdysvaarallinen tila, leikkaussali tmv., on varmennustarkastus kuitenkin tehtävä aina kun muutostyö edellyttää käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa. Varmennustarkastuksia saavat suorittaa valtuutetut tarkastajat ja valtuutetut laitokset lukuun ottamatta laitteistoluokkaa 3a, jonka saa suorittaa vain valtuutetut laitokset. Luokkien 1 ja 2 osalta tarkastus voidaan tehdä kolmen kuukauden sisällä sähkölaitteiston varsinaisesta käyttöönotosta. Varmennustarkastuksista on annettava todistus urakoitsijalle ja sähkölaitteiston haltijalle. Sähköurakoitsijan on huolehdittava varmennustarkastuksen tilaamisesta. Mikäli sähköurakoitsijalle on myönnetty oman työn varmennusoikeus, ulkopuolisen suorittamaa varmennustarkastusta ei tarvita muissa kuin kemikaalilupaa edellyttävissä räjähdysvaarallisissa tiloissa (luokka 3a). Oman työn varmennusoikeuden omaavalla urakoitsijalla tulee olla käytössään muun muassa puolueettomasti arvioitu laatujärjestelmä. Määräaikaistarkastuksen tilaaminen on sähkölaitteiston haltijan vastuulla. Määräaikaistarkastukset on tehtävä luokan 1 osalta 15, luokan 2 10 ja luokan 3 osalta 5 vuoden välein. 2 SÄHKÖN TOIMITTAMISEEN PERUSTUVA TIEDONKULKU 2.1 Sähköurakoitsijan ja haltijan ilmoitukset Fortumille ja TUKESille? Sähköturvallisuuslain mukaan sähkölaitteistosta on tehtävä ministeriön määräämissä tapauksissa rekisterinpito-ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle ja/tai jakeluverkkoyhtiölle, jonka vastuualueella sähkölaitteisto sijaitsee.

Yleisohjeet 5 (22) Verkkoyhtiölle on toimitettava ilmoitus (yleistietolomake) verkkoon kytkennästä, mittaroinnista, pääsulakkeen muutoksesta ja kun verkosta erotettu kiinteistö kytketään takaisin verkkoon. 2.2 Mistä tehdään rekisterinpitoilmoitus? Sähkölaitteiston rakentajan on tehtävä rekisterinpitoilmoitus kaikista uusista liittymistä. Ilmoituksesta on mainittava sähköturvallisuuden valvonnassa ja mahdollisten vahinkojen selvittämistä varten tarvittavat tiedot laitteiston tyypistä, haltijasta, rakentajasta ja tarkastajasta. Tarkastajan on tehtävä vastaavanlainen ilmoitus myös suorittamistaan varmennus- ja määräaikaistarkastuksista. 2.3 Kenelle ilmoitukset tehdään ja miten? Rekisterinpitoilmoitukset tehdään luokan 1a - 2b laitteistoista Fortumille ja luokan 2c- 3 osalta TUKESille. Kätevimmin ilmoituksen voi hoitaa sähköisesti osoitteella: http://www.fortum.fi/yleistietolomake (ruotsinkielinen http://www.fortum.fi/yleistietolomake_swe). Myös mahdolliset lomakkeen liitteet voi lähettää samassa yhteydessä (enimmäiskoko 7 * 0,5 MB). TUKESille tehtävät rekisterinpitoilmoitukset on toimitettava TUKESille käyttäen heidän omaa lomakettaan: SL 2 Ilmoitus sähkölaitteistorekisteriin. 2.4 Milloin ilmoitukset tehdään? Rekisterinpitoilmoitus uudesta liittymästä on tehtävä kuukauden kuluessa sähkölaitteiston käyttöönotosta lopulliseen käyttöönsä. Uusia ja liittymämuutoksia koskevat mittarointi- ja kytkentäpyynnöt on tehtävä vähintään 2 viikkoa ennen toivottua verkkoon kytkentää Fortumille lähetettävällä yleistietolomakkeella. Tämä soveltuu asianmukaisesti täytettynä sellaisenaan myös uuden liittymän osalta rekisterinpitoilmoitukseksi. Pääsulakekoon muutoksesta on laadittava ja toimitettava yleistietolomake välittömästi sulakekoon vaihdon jälkeen. Muutokset järjestelmiin edellyttävät mittarinluentatietoja joten ne voidaan tehdä vasta saadun kirjallisen ilmoituksen jälkeen. Varmennus- ja määräaikaistarkastusten osalta rekisterinpitoilmoitukset voidaan tehdä kolmen kuukauden sisällä käyttöönotosta.

Yleisohjeet 6 (22) 3 SÄHKÖN TOIMITTAMINEN 3.1 Yleistä Sähkönjakelualan toimintaa ohjaavat sähkömarkkinalakiin perustuvat ja Energiamarkkinaviraston vahvistamat sopimusehdot. Uutta sähköliittymää rakennettaessa ja kytkettäessä sähköverkkoon sovelletaan yleisiä sähkönkäyttöpaikkojen liittymisehtoja (LE 05), Energiamarkkinaviraston päätöksen mukaisia liittymismaksujen hinnoittelumenetelmiä ja Fortum liittymismaksuja ja niitä koskevia ehtoja. Liittymissopimuksen lisäksi sähkön saaminen käyttöön edellyttää käyttöpaikkaa koskevaa voimassa olevaa sähkön myynti- ja verkkopalvelusopimusta. Asiakas voi ostaa sähkönsä haluamaltaan sähkön myyjältä. Sähkön myyntiä koskevat yleiset vaatimukset ja oikeudet on määritelty yleisissä myyntiehdoissa SME 2010 ja vastaavasti sähkön siirtopalveluja koskevat edellytykset verkkopalveluehdoissa VPE 2010. Ehtonimike Sähkönkäyttöpaikkojen Liittymisen ehdot LE 05 Verkkopalveluehdot VPE 2010 Sähkönmyyntiehdot SME 2010 Sähköntoimitusehdot STE 2010 Keskeinen sisältö Liittymissopimus, liittymismaksu, liittymän ylläpito, liittäminen, liittymän kytkemisen viivästys, liittymän toimintavarmuus, sopimuksen siirto, sopimusehtojen muuttaminen, riitojen ratkaiseminen Verkkopalvelusopimus, mittaus, laskutus ja keskeyttäminen, verkkopalvelun viivästys, virhe, vahinkojen korvaaminen ja vakiokorvaus, sopimusehtojen muuttaminen, sopimuksen siirto ja päättyminen Myyntisopimus, laskutus ja sähkönmyynnin keskeyttäminen, myyntisopimuksen muuttaminen, siirto ja päättyminen Sähkön kokonaistoimitus. Sisältää sekä sähkön myyntiä että verkkopalvelua koskevat ehdot. 3.2 Sähkön saanti ja tarvittavat asiakirjat Fortum aloittaa sähkön toimittamisen valmistelun saatuaan tiedot kohteen rakentamisesta, sijainnista ja teknisistä seikoista. Tiedot tulee toimittaa verkonhaltijalle arviointia varten riittävän ajoissa ennen toivottua liittymisajankohtaa. Keskeisiä ovat liittymiskaapelia, pää/mittauskeskuksia sekä mittausta koskevat tiedot, kun pääkeskuksen nimellisvirta on yli 63 A.

Yleisohjeet 7 (22) Fortumille on toimitettava seuraavat asiakirjat: Yleistietolomake mahdollisine liitteineen, kun jakeluverkko on valmiina ja kohde kytkettävissä Asemapiirustus, pää- ja mittauskaaviot, kun liittymäkoko yli 63 A Suunnitelmat asiakasmuuntamosta, käsittäen asemapiirustuksen, pääkaavion, mistä selviää mittausta koskevat tiedot ja muuntamon rakennekuvat. Myös muuntamotiloja koskeva vaatimukset on selvitettävä verkkoyhtiön kanssa ennen tilojen rakentamista. 3.3 Liittymissopimus Liittymissopimuksella liittyjä ja Fortum sopivat laitteiston liittämisestä jakeluverkkoon. Sopimuksessa noudatetaan sähkönkäyttöpaikkojen yleisiä liittymisehtoja (LE 05) ja voimassa olevia liittymismaksuhinnastossa mainittuja ehtoja. Liittymissopimuksessa sovitaan mm. liittymismaksusta, liittymiskohdasta ja liittymän toimitusajasta. Liittymisehtoja voidaan täydentää myös tapauskohtaisilla erityisehdoilla. Tekniset liittymisohjeet on annettu kohdassa 4. Liittymissopimuksen teon ja sovitun liittymän toimituspäivämäärän välinen aika tulee olla riittävä verkkoyhtiön käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen. Yleistietolomake tulee toimittaa verkkoyhtiölle vähintään 2 viikkoa ennen toivottua kytkentäajankohtaa. 3.4 Verkkopalvelu- ja sähkönmyyntisopimus Sähköurakoitsijan lähettämän yleistietolomakkeen ilmoituksen mukaisesti Fortum kytkee käyttöpaikan sähköverkkoon. Sähkön kytkentä edellyttää myös, että liittyjä on sopinut sähkön ostosta ja verkkopalvelusta. Tiettyjen sähkölaitteiden käytöstä on sovittava verkkoyhtiön kanssa etukäteen sähköntoimitusehtojen VPE 2010 kohdan 4.4.3 mukaisesti. Näitä ovat mm. moottorit tai kompressorit, joiden käynnistysvirta on suuri verrattuna pääsulakkeiden kokoon sekä generaattorit. Haja-asutusalueilla on syytä varmistaa etukäteen lämpöpumppujen häiriötön toiminta. Varavoima-aggregaattien sähkönsyöttö jakeluverkostoon tulee olla teknisin keinoin tehokkaasti estetty. 3.5 Fortumille toimitettavat loppupiirustukset Fortum ei vastaanota eikä arkistoi loppupiirustuksia. 4 SÄHKÖLIITTYMÄT 4.1 Liittymän toimitusraja Liittämiskohta on pienjänniteliittymissä tontin tai rakennuspaikan rajalla sijaitseva jakokaappi, ilmajohdon pylväs (verkon puoleiset liittimet sisältyvät Fortumin

Yleisohjeet 8 (22) toimitukseen), maakaapeli tai muuntamo. 20 kv:n liittymissä liittämiskohta on asiakkaan omistaman muuntamon (kuorman)erottimen verkonpuoleiset liittimet. 4.2 Sähkön mittauspaikka Suositeltavin mittauskeskus ja sen paikka on tontin rajalle sijoitettava ns. pihakeskus. Tällöin se soveltuu sellaisenaan rakennusaikaiseen ja lopulliseen käyttöön. Muita mittauksen sijoitusvaihtoehtoja ovat auringolta ja sateelta hyvin suojattu ulkoseinä tai tekninen tila, mistä on käynti suoraan ulos (lukitukset lähemmin kohdassa 13). Mittauskeskusta ei saa sijoittaa yhtiön pylvääseen. Mittauskeskusta ei myöskään saa asentaa lukittuun tilaan, kuten eteiseen, autotalliin, varastoon tai autokatokseen. Peruskorjattaessa, kun mittauskeskus uusitaan, sijoitetaan mittauskeskus kuten uusissa kohteissa. 4.3 Liittymisjohdon ja mittauskeskuksen toimitus Liittymisjohto on liittymissopimuksessa sovitun liittämiskohdan ja pääkeskuksen välinen johto-osuus. Rakentaja voi sopia sen toimittamisesta ja rakentamisesta haluamansa sähköurakoitsijan kanssa. Liittymiskaapeli ei sisälly liittymismaksuun. Liittymisjohto jää aina, ellei toisin poikkeuksellisesti muuten sovita, Fortumin omistukseen ja ylläpitoon. Mikäli johdonsuojakatkaisijaa käytetään pääsulakkeena, on selvitettävä oikosulku- ja selektiivisyysvaatimusten täyttyminen. Liittymiskaapelin mitoitus Liittymiskaapeli on mitoitettava ja rakennettava verkkoyhtiön edellyttämällä tavalla. Sähkösuunnittelijan ja -urakoitsijan on otettava sähkölaitteistojen mitoituksessa huomioon SFS 6000-8-801 mitoitusvaatimukset. Liittymisjohdon rakenteen, poikkipinnan ja asennustavan tulee vastata verkkoyhtiön vaatimuksia. Kokonaan uudessa verkossa yksivaiheinen oikosulkuvirta on väh. 250 A ja vanhassa verkossa 180 A. Vapaa-ajan asuntojen ja erityisliittymien osalta sovelletaan tapauskohtaisesti standardisarjan SFS 6000 vaatimuksia. Teknisestä asiakaspalvelustamme on saatavissa tiedot liittymäkohtaisista yksivaiheisista oikosulkuvirroista. Liittymiskaapelin suojaus Liittyjä rakennuttaa liittymiskaapelin omalla kustannuksellaan liittymiskohdasta eteenpäin kaivutöineen. Ojan pitää olla vähintään 0,8 m syvä. Tällöin kaapeli peitetään kivettömällä hiekalla siten, että se jää hiekan sisään. Kaapelin varoitusnauha asennetaan n. 30 cm syvyyteen. Mikäli maaperä on karkeaa, on kaapeli suojattava vähintään suojausluokan C kourulla tai asentava halkaisijaltaan vähintään 110 mm putkeen, joka on varustettu vetolangalla. Mikäli kaapeli on 0,5-0,7 metrin syvyydellä lopullisesta maan pinnasta, kaapeli on suojattava vähintään suojausluokan C kouruilla tai asennettava putkeen. Jos kaapeli jää vain 0,3-0,5 metrin syvyyteen, on käytettävä suojausluokan A (raskas suojaus)

Yleisohjeet 9 (22) kourua tai muoviputkea. Kallion pinnalla kaapeli on suojattava kallioon kiinnitetyllä metallikourulla ja sen päälle valettavalla betonikerroksella. Suosittelemme kaikissa tilanteissa (vaikka maaperän laatu tai kaapelin asennussyvyys ei tätä edellyttäisi) liittymiskaapelin asentamisista koko tontin osuudelta muoviputkeen. Pienjännitteellä käytettävän kaapelikokoon ollessa alle 150 mm 2 käytetään halkaisijaltaan vähintään 110 mm putkea. Tätä suurempien poikkipintojen osalta putkikoko tulee olla vähintään 140 mm ja 20 kv:n kaapelien kyseessä ollen 160 mm. Pienin liittymiskaapeli on AXMK 4 x 25 tai Cu 16 mm 2. Vaihevärit ovat ruskea, musta, harmaa tai musta ja vaihenumero. Sisään viennin suojaputkena käytetään vähintään JM 50. Mitoitukseltaan yli 63 A suuremmat liittymät rakennetaan ilman tontin rajalle tulevaa jatkosta. Jos liittymiskaapeli on AXMK 4 x 50 tai suurempi, kaapelin sisään vientiputkitus tehdään vähintään halkaisijaltaan 110 mm putkella. Tällöin pääkeskuksen alapuolelle lattiaan tehdään lattiakanava kaapelin asentamisen helpottamiseksi. Putken asennuksen tarkkuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Putkessa saa olla vain yksi kaari, eikä sen taivutussäde saa olla 0,5 m pienempi. Ulkona on putken pään ulotuttava routaeristyksen, asvaltoinnin, laatoituksen, portaiden yms. ulkopuolelle. Pitkiin putkituksiin laitetaan vetolanka. Salaojaputkien käyttö sähköputkituksissa on kielletty. Kun liittymisjohto tuodaan pylväällä alas, tulee käyttää kohokiinnikkeitä (AMKA:n naulakiinnikkeitä) ja useimpien kaapeleiden osalta niputtaa. Kytkentä verkkoon Fortum ei kytke liittymiskaapelia jännitteiseksi, ellei liittymiskaapeli ole asennettu edellä mainittujen vaatimusten mukaisesti. Liittymäpisteessä sijaitseva kaapelijatkos sisältyy verkkoyhtiön liittymätoimitukseen. Ilmajohtoliittymissä (verkkoyhtiön pylväs tontin rajalla) liittymiskaapelin kiinnitys pylvääseen hoidetaan verkkoyhtiön tai verkkoyhtiön valtuuttamien urakoitsijoiden toimesta, siltä osin kuin asennustyö vaatii pylvääseen kiipeämistä. Tällöin asiakkaan urakoitsijan vastuulla on liittymiskaapelitoimituksen osalta vain kiinnittää liittymiskaapeli pylvääseen maasta käsin tehtävältä osalta tarvikkeineen (sis. kaapelinsuojaraudan) ja varata liittymiskaapelia (noin 10 m) verkkoon kytkemistä varten. Menettely on sama myös muissa tilanteissa, mitkä edellyttävät kiipeämistä verkkoyhtiön pylvääseen. 4.4 Asiakasmuuntamo Muuntamon tulee täyttää SFS -standardien vaatimukset ja toimialan suositukset. Kiinteistön haltija vastaa muuntamon käytöstä ja ylläpidosta. Fortum hallinnoi suurjänniteverkko-osuuden (20 kv) rakennuttamisen sekä verkoston käytön ja ylläpidon liittymiskohtaan saakka ellei tapauskohtaisesti toisin sovita. Liittämiskohta on asiakkaan omistaman muuntamon (varokekuorman)erottimen verkonpuoleiset

Yleisohjeet 10 (22) liittimet. Taajama-alueilla 20 kv:n verkosto on yleensä rengasverkkoa. Tällöin asiakasmuuntamoon on varattava kaksi (erikseen sovittavissa tilanteissa kolme) kennoa verkkoyhtiön käyttöön. Verkkoyhtiö sopii kolmannesta kennosta aiheutuvista kustannuksista erikseen liittyjän kanssa. Alle 2 megawatin tehoinen asiakasmuuntamo voidaan liittää verkostoon, varokekuormanerotinta käyttänen. Vähintään kahden megawatin muuntamon tai useamman muuntamon liittymissä on käytettävä releohjattua katkaisijaa. Asiakkaan suurjännitekaapelit tulee suojata ylivirta- ja maasulkusuojauksella, jotta asiakkaan verkon viat eivät aiheuta keskeytystä jakeluverkossa. Suojausten asetteluarvoista tulee sopia verkkoyhtiön kanssa. Kaikki muuntamoa koskevat kojeistomerkinnät, laitetunnukset ja lukitukset tulee olla sähköturvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa sekä koestuspöytäkirjat toimitettu verkkoyhtiölle ennen jännitteen kytkentää. Muuntamon pääkaavio on asennettava sekä pien- että suurjännitepuolelle. Lisäksi muuntamo/muuntamokennot on varustettava näkyvin Asiakasmuuntamo -kyltein. Laskutusmittauksen tulee sijaita suurjännitepuolella. Mittauskennon laitteistot tulee saada jännitteettömäksi muuntajaerottimella tai katkaisijalla. Muuntamossa tulee olla käytettävissä työmaadoituslaite ja jännitteenkoetin. 4.5 Jakeluverkkoon liitettävät tuotantolaitteistot Jakeluverkoston kanssa rinnan käyviä tuotantolaitteistoja, koskevat sopimusehdot ja tekniset vaatimukset on selvitettävä verkkoyhtiön kanssa ennen laitteistojen rakentamista. Pienvoimalakaan ei saa jäädä yksin syöttämään jakeluverkkoa. Sen on automaattisesti erottava verkosta, kun sähkönsyöttö katkeaa jakeluverkon puolelta. Tarkempia ohjeita sekä vaatimuksista tuotannon verkkoon liittämisestä löytyy osoitteesta: www.fortum.fi. 4.6 Taka- ja alamittaukset Jos liittymän takana on useampi mittaus, tulee mittaukset toteuttaa pääsääntöisesti alamittauksina (mittaus, jonka kulutus on erotettu liittymän pääkäyttöpaikan mittauksesta). Tällöin mahdollisesta päämittauksesta ei näy alamittausten kulutus. Takamittaus (mittaus, jonka kulutus on mukana pääkäyttöpaikan päämittauksessa) on sallittu, jos kyseessä on kj-liittymä; asiakas omistaa muuntamon ja mittaus on kjpuolella. Kj-puolella olevia takamittauksia ei kuitenkaan sallita. Takamittauksissa asiakas vastaa tarvittavista keskusmuutoksista sekä johdotuksista. Takamittaukset ovat aina tuntimittauksia. Takamittauksien asiakkaille tehdään sulakekoon mukainen verkkosopimus. Päämittauksista vähennetään takamittauksen kulutus. Loistehot vähennetään päämittauksesta, jos loistehomaksu on laskutettava komponentti takamittauksen asiakkaalla.

Yleisohjeet 11 (22) 5 SÄHKÖENERGIAMITTAUS 5.1 Yleistä Fortum kytkee, omistaa ja huoltaa mittaukseen tarvittavat laskutusmittarit ja ohjauslaitteet. Laskutuslaitteiden omistaja huolehtii vakauksesta ja noudatettavista vaihtoväleistä. Energianmittauksissa, joissa pääsulake on max. 63 A, käytetään suoraan kytkettäviä staattisia mittareita. Moniaikatariffikohteissa käytetään moniaikatariffimittaria ja kelloa integroituna samaan kokonaisuuteen. Useamman mittarin käsittävään moniaikatuotteen vaatimiin keskuksiin asennetaan huoneistokohtaiset mittarit (normaali AMM-mittari) ohjaamaan kunkin asunnon kuormia. Uusiin enintään 63 A liittymiin asennetaan AMM-mittarit, jotka otetaan kuukausi/tuntiluentaan erillisen aikataulun mukaan. Kuitenkin siten, että kaikki mittarit ovat tuntiluennassa 2013 vuoden loppuun mennessä. Yli 63 A kohteissa liittyjä (sähköurakoitsija, keskusvalmistaja) hankkii ja asentaa kustannuksellaan mittaukseen tarvittavat mittamuuntajat, mittarialustat, riviliittimet, varokkeet ja johtimet. Nämä kohteet otetaan suoraan tuntiluentaan. Tiedonsiirtoyhteys toteutetaan verkkoyhtiön toimesta GSM/GPRS/PLC tiedonsiirtoyhteydellä. Suoraa mittausta käytetään, mittauksen etusulakkeiden ollessa enintään 63 A. Suositeltava mittarin paikka omakotitaloissa ja loma-asunnoissa on pääsulakkeiden ja pääkytkimen välissä. Muussa tapauksessa käytetään epäsuoraa mittausta ja mittamuuntajia (Liite 2). 5.2 Mittauksen etusulakkeen pienentäminen yli 63A:sta max 63A:ksi tai pienemmäksi Mittauksen etusulakkeen pienentämisen yhteydessä voidaan sallia 63 A käyttöpaikka epäsuoralla mittauksella, sillä ehdolla että virtamuuntajien tarkkuusluokka tarkistetaan ja mittaus tarkkuus säilyy. Tarvittaessa virtamuuntajat täytyy uusia, jos mittaus halutaan säilyttää epäsuorana. 5.3 Mittauskytkennät Kytkennät voimassaolevien standardien mukaisesti kuten standardien: SFS 2529 SFS 2537 SFS 3381 SFS 3382 SENER 1998 Energiamittarin alusta Mittauskytkennät ja liitinten numerointi Mittauslaitteistot Ohjaus- ja kaukomittauslaitteistot Vapaan sähkökaupan mittaussuositus

Yleisohjeet 12 (22) 6 PALVELUOHJAUKSET Yösähkö: klo 22.00 7.00 Kausisähkö: muu aika 1.4. 30.10. ja 1.11 31.3. klo: 22.00 7.00 Fortum Espoo alueella noudatetaan erikseen vahvistettuja tuotteenmukaisia palveluohjausaikoja. Jännite kaukolämmön lämpömäärämittareille on otettava mittauksen jälkeen omalta sinetöitävältä sulakkeelta. 7 MITTAMUUNTAJAT 7.1 Pienjännitemittaus 7.1.1 Yleistä Virtamuuntajat asennetaan kaikkiin vaiheisiin toisiopuolen muuntajakohtaisin paluujohtimin. Mittausjohdot asennetaan kojeistojen (keskusten) ulkopuolella selvästi erilleen muista johdoista. Virtamuuntajien tarkkuusluokan tulee olla 0,2S ja mittamuuntajien toisiosovitus 5A. Mittausmuuntajat tulee asettaa siten, että arvokilvet voidaan lukea, muuntajien ollessa jännitteisiä. 7.1.2 Toision nimelliskuorma Virtamuuntajien toimiminen tarkkuusluokassaan edellyttää virtamuuntajien toisiopuolen riittävää kuormitusta, joka on 1VA-100 % nimellistaakasta. Mittamuuntajan nimellistaakka on yleisesti 2-5 VA virtamuuntajan nimellisarvosta riippuen. Toisiopuolen taakan muodostaa mittari, riviliitin ja mittausjohtimet. Mittamuuntajien toisio- johdotus tulee sovittaa kulloisenkin mittamuuntaja taakan mukaan kts. taulukko. Virtamuuntajan taakka VA Yhden suuntainen johtopituus m/min Yhden suuntainen johtopituus m/max Yleisimmät virtamuuntajakoot 2 2,5 5 100 300/5 2,5 2,5 7 400 500/5 5 5 14 500 1600/5 Mikäli edellä määriteltyä käyttökuormaa ei saavuteta, tulee ongelma ratkaista verkkoyhtiön kanssa. Kuormitukseltaan suurempaa virtamuuntajaa saa käyttää, mikäli voidaan osoittaa sen pysyvän mittaavalla virta-alueella luokassaan. HUOM. Ilman mittausta olevan jännitteisen virtamuuntajan toisiopuoli on oikosuljettava!

Yleisohjeet 13 (22) 7.1.3 Muuntosuhde Virtamuuntajien muuntosuhde määritellään mittaavan kohteen näennäistehon perusteella. Virtamuuntajaksi valitaan laskettua arvoa lähinnä oleva nimellisarvo. Mitattavan virran tulee olla alueella (0,2 1,0) kertaa muuntosuhteen ensiövirta. Muunnettu muuntosuhde saadaan jakamalla muuntajan arvokilpeen leimattu ensiövirta toisiovirralla, sekä johdinaukosta läpimenevien johtimien lukumäärällä. Sähkönkäyttäjän näennäistehon muuttuessa tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin muuntajien vaihtamiseksi kuormitusta vastaaviksi. Muuntajien vaihtamisesta aiheutuvat kustannukset maksaa sähkönkäyttäjä. 7.2 Suurjännitemittaus 7.2.1 Yleistä Mittauksessa käytetään kolmea virta- ja kolmea jännitemuuntajaa. Virtamuuntajat asennetaan kaikkiin vaiheisiin toisiopuolen muuntajakohtaisin paluujohtimin. Jännitemuuntajien ensiöpiireissä ei saa käyttää erotinta tai suurjännitevarokkeita. Jännitemuuntajien ja liitäntöjen tulee sijaita energian kulkusuunnassa ennen virtamuuntajia. Mittamuuntajia valittaessa tulee varmistaa verkkoyhtiöltä terminen ja dynaaminen oikosulkukestoisuus. Mittausjohdot asennetaan kojeistojen (keskusten) ulkopuolella selvästi erilleen muista johdoista. Virtamuuntajien tarkkuusluokan tulee olla 0,2S ja mittamuuntajien toisiosovitus 5A. Jännitemuuntajien tarkkuusluokan tulee olla 0,2. (Liite 3) 7.2.2 Nimelliskuorma Mittarien ja johdotuksen nimelliskuorma on noin 1,0 4,0 VA/vaihe virtapiirissä ja noin 10 VA/vaihe jännitepiirissä. Mittausmuuntajat valitaan siten, että mittalaitteiden taakka on (0,25 1,0) kertaa mittamuuntajan nimellistaakka. Normaalisti käytetään 10 VA virtamuuntajia ja 25 VA jännitemuuntajia. Mikäli em. käyttökuormaa ei saavuteta, ongelma tulee ratkaista ko. verkkoyhtiön kanssa. Jännitemuuntajissa tulee olla avokolmioapukäämit ja tähän piiriin on kytkettävä vaimennusvastus. 7.2.3 Muuntosuhde Virtamuuntajien muuntosuhde määritetään mitattavan kohteen muuntosuhteen perusteella. Virtamuuntajaksi valitaan laskettua arvoa lähinnä oleva nimellisarvo. Virtamuuntajassa suositellaan olevan kaksi ensiövirta-aluetta. Sähkönkäyttäjän

Yleisohjeet 14 (22) näennäistehon muuttuessa tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpisteisiin muuntajien muuttamiseksi kuormitusta vastaaviksi. Muuntajien vaihdosta aiheutuvat kustannukset maksaa sähkönkäyttäjä. 8 MITTAUKSEN RIVILIITTIMET JA MITTAUSJOHDOT SFS 3381 Epäsuorassa mittauksessa on käytettävä ruuvikiristeisiä riviliittimiä. Liittimet on voitava katkaista ja katkaisukohdan molemmin puolin on oltava 4 mm:n banaanipistukat. Mittamuuntajien puolelta liittimien on oltava lisäksi rinnan kytkettävissä. Epäsuorassa mittauksessa käytetään jännite- ja virtajohtimina poikkipinnaltaan 2,5 mm 2 johtimia, ellei johtimen aiheuttama kuorma, oikosulkukestoisuus tai jännitehäviö edellytä suurempaa poikkipintaa. Mittamuuntajien laji valitaan asennustilaa koskevien vaatimusten mutkaisesti ja mikäli ne ovat alttiina oikosulkuvirtojen ja magneettikenttien vaikutukselle, on jännite- ja virtapiirien johtimet asennettava omiin erillisiin metallisiin suojaputkiin tai kouruihin (ei alumiini tms.). Riviliittimet asennetaan laskutusmittauksen yhteyteen sinetöitävään tilaan. Riviliittimien tulo- ja lähtöpuolelle on varattava työtilaa vähintään 50 mm. Riviliittimet asennetaan vaakasuoraan ja numeroidaan kytkentäkaavioiden mukaisesti vasemmalta oikealle juoksevilla numeroilla 1 n. Jännite- ja virtapiirit erotetaan toisistaan riviliittimiin sijoitettavilla erotuslevyillä. Ketjutukset kytketään riviliittimen tulevalle puolelle siten, että aukaisemalla liitin yhteys mittarin ohjauslaitteeseen katkeaa. Sähkönkäyttäjien laitteita ei sallita samassa mittapiirissä laskutusmittareiden kanssa. 9 MITTALAITTEITA SISÄLTÄVÄT KESKUKSET 9.1 Mittarialustat Mittarialustat on urakoitsijan toimesta varustettava sekä monimittarikeskuksessa että huoneiston ryhmätaululla huoneiston numerolla ennen mittarin asennusta. Juokseva numerointi aloitetaan vasemmasta yläkulmasta riveittäin. Mittarialustoina käytetään standardin SFS 2529 mukaisia M2-mittarialustoja. epäsuorissa mittauksissa 1 x M2 1- ja 2-aikamittauksissa 1 x M2 Mittarialustat asennetaan siten, että mittariristikon keskikohta on välillä 80 180 cm hoitotasosta. Tehomittauksissa vastaava korkeus on 100 170 cm.

Yleisohjeet 15 (22) 9.2 Kotelointi Mittaritilan koteloinnissa käytetään standardin mukaisia koteloita. Mittaus voi olla myös pääkeskuksessa. Tehomittauksen mittarikotelo on oltava avattavissa ilman työkaluja ja kannet tulee olla saranoilla varustettu. Lisäksi siinä on oltava lukuikkuna ja kannen sinetöintimahdollisuus. Mittarikoteloon tuodaan 16 mm² kevi -suojajohdin, joka kytketään kiinteistön maadoituskiskoon. 10 SÄHKÖKESKUKSEN JA MITTALAITTEIDEN SINETÖINTI 10.1 Yleistä Sellaisissa keskuksissa, koteloissa, jakorasioissa ja talovarokkeissa jne., joissa on kuluttajalle mittaamatonta sähköä, on oltava mahdollisuus tilojen luotettavaan sinetöintiin. Esimerkkeinä näistä laitteista ja keskusosista ovat: Energiamittarien kannet ohjauslaitteet mittapääte mittamuuntajien kotelot mittausriviliittimien kotelot jännitevarokkeiden kotelot tai yhtenäinen kansi ohjausvaroke liittymisjohdon liitinkotelo, päävarokekotelo ja pääkytkinkotelo Sinetöitävässä tilassa ei saa olla kuluttaja-asennuksia, kuten PE- ja N-kiskojen yhdistyksiä ja suositellaan, ettei kyseisten tilojen läpi kuljeteta johtimia keskuksen muihin osiin. 10.2 Menettely sinetöinnin purkamiseen Jouduttaessa murtamaan sinetöinti, tulee siitä etukäteen ottaa yhteys Fortumin tekniseen asiakaspalveluun. Yhteystiedot löytyvät kohdasta 15. 11 SÄHKÖLÄMMITYS Sähkölämmityksessä suositellaan käytettäväksi SLY:n 72/92 laatimia kytkentäsuosituksia.

Yleisohjeet 16 (22) 11.1 Lämmityksen ohjaus Mittalaitteiden ohjauskärjet ovat AMM mittareissa yleisesti 2 A. Jos asiakas tarvitsee virtakestoisemman ohjausreleen, on mittauskeskukseen asennettava erillinen ohjauksen välirele, joka asennetaan keskuksen sinetöityyn osaan (asiakas hankkii ja omistaa). Monimittauskeskuksissa tulee lämmityksen ohjaukset johdottaa asuntokohtaisesti mittarille. Lämmityksenohjauksen on tultava asiakkaan ryhmäkeskukselta. Huom! Ohjauksen johdotuksen on tultava mittauskeskukseen riviliittimelle. 12 LOISTEHON KOMPENSOINTI JA TAAJUUSMUUTTAJIEN HÄIRIÖSUOJAUS 12.1 Yleistä Useimmat sähköverkon kulutuslaitteet tarvitsevat toimiakseen pätötehon (P) lisäksi loistehoa (Q). Tällaisia laitteita ovat mm. moottorit, purkauslamput ja muuntajat. Laitteiden tarvitsema loisteho voidaan ottaa joko sähköverkosta tai tuottaa laitteiden läheisyydessä kompensointilaitteistolla. Loistehon siirto sähköverkossa lisää johtojen ja muuntajien jännite-, teho- ja energiahäviöitä sekä vähentää pätötehon siirtokykyä. Hinnastossa osa loistehoa on ilmaista. Ylimenevältä osalta Fortum perii hinnaston mukaisen maksun. Loistehomaksu peritään molempiin suuntiin. Loistehon kompensoinnille, mittareille, virtamuuntajille ja ohjausyksiköille suositellaan pääkeskuksella tilavaraus, päävarokkeen nimellisvirran ollessa yli 63 A. Kompensointi on asennettava käyttöpaikkakohtaisesti mittauksen jälkeen. Loistehon kompensointi jaetaan sopivimmalla tavalla sähkön tuotannon, siirron ja kuormituspisteiden kesken. Jatkuvasti verkkoon kytkettyjä tai kytkinkellolla ohjattavia kompensointilaitteita ei yleensä sallita. Hinnastossa osa loistehoa on ilmaista. Ylimenevältä osalta Fortum perii hinnaston mukaisen maksun. Loistehomaksu peritään molempiin suuntiin. Alueilla, joilla on verkkokäskyohjaus käytössä, tulee ennen loisteholaitteiden suunnittelua ottaa yhteyttä verkkoyhtiöön mahdollisten verkkokäskyohjauslaitteiden vaatimien estokelojen asentamisen vuoksi. Suodatus on aina asennettava. Taajuusmuuttajat aiheuttavat verkkoon häiriöitä, minkä johdosta esim. verkonkäskylaitteen Melkon signaali häiriintyy niin, että vastaanottimet eivät saa signaalista selvää ja näin ollen ne eivät toimi. Käytössä olevat taajuudet ovat Espoon alueella 283,3 Hz ja Tuusula - Järvenpään alueella 168 Hz. Häiriö ei saa osua näille taajuuksille. EMC -direktiivi määrittelee vaatimukset EU:n alueella käytettyjen sähkölaitteiden häiriönsiedolle ja päästöille. EMC -tuotestandardi EN 61800-3 sisältää taajuusmuuttajille asetetut vaatimukset.

Yleisohjeet 17 (22) Mikäli asiakkaan taajuusmuuttajat aiheuttavat jakeluverkkoon esim. Melkon ohjaussignaalin häiriintymistä, Fortum veloittaa asiakkaalta häiriön aiheuttamat kustannukset. 12.2 Ohjeita kompensoinnin toteuttamiseksi Purkauslampuilla toteutettava katu- ja tievalaistus tulee sulakkeiden koosta riippumatta tehdä aina kompensoiduilla valaisimilla tai muulla hyväksytyllä tavalla. Purkauslamppukuorman ryhmäsulakkeen ollessa >10 A tulee loisteho purkauslamppujen osalta kompensoida vähintään arvoon cos 0,9. Yksittäis- ja ryhmäkompensoinneissa ei kompensointi saa ylittää laitteen tai laiteryhmän loistehon tarvetta. Automaattisessa kompensointilaitoksessa 13 LUKITUKSET tulee suunnitteluvaiheessa ottaa yhteyttä verkkoyhtiöön mahdollisen mittaroinnin ja ohjauslaitteiden soveltuvuuden varmistamiseksi. säätöportaan on oltava 10 50 kvar. loistehonsäädön virtamuuntajat eivät saa olla laskutusmittaukseen liittyviä ja niiden tulee täyttää SFS 2874 suositukset mittausmuuntajille. Lukituksiin käytetään Fortum EXEC -sarjan C- tason lukkopesää ja avaimena Fortum EXEC -sarjan C-tason avainta. (Mittarilukusarja) Esim.: -kerrostalot -liiketalot -teollisuus -omakotitalot joissa mittarikeskus on teknisessä tilassa Suositeltavin vaihtoehto on käyttää kaksipesäistä lukkoa, jonka toinen avainpesä on lukittu Fortumin EXEC :in ja toinen pesä kiinteistön omaan sarjaan. Tuplapesäisiä lukkoja löytyy nykyisin lähes kaikkiin ovityyppeihin. Toisena vaihtoehtona on asentaa rakennuksen ulkoseinään avainsäilö, jossa on sisällä kiinteistön reittiavain. Yksittäiset lukot Omakotitalojen, kesäasuntojen ja vastaavien ulosasennettavien mittauskeskusten kosketussuojaukseen riittää työkalulla toteutettu lukitus. Tarvittaessa voidaan ko. keskukset lukita Fortum Sähkönsiirron Classic - mallisella riippulukolla.

Yleisohjeet 18 (22) Mittauskeskukset joissa on Abloy kalustelukon poraus, lukkomalliksi Abloy CL100C lukko ja riippulukon kiinnikkeillä varustettuihin kohteisiin Abloy 3020C lukko. Molempien lukkotyyppien mukana toimitetaan 2 kpl asiakasavaimia. Lukituksesta saa lisätietoa teknisestä asiakaspalvelustamme. 14 TUOTTEEN VAIHTO Vanhassa kiinteistössä, jossa keskus on sisällä, tulee huomioida esim. lämmitystavan muuttuessa sähkölle, että keskus ja liittymisjohdon poikkipinta sekä asennustapa ovat määräysten mukaisessa kunnossa. Samoin tulee noudattaa kohdan 11 kytkentöjä. Näissä saneerauskohteissa, omakoti- ja paritalokohteissa, käytetään tarvittaessa kellomittareita. Fortum laskuttaa tuotteen vaihdosta sille aiheutuneet kustannukset palveluhinnastonsa mukaisesti. 15 YHTEYSTIEDOT Yksityisasiakkaat: Yleinen maksuton palvelunumero ma - pe 8-17 0800 1 9900 Faksi 010 452 8224 www.fortum.fi Urakoitsijat ja yhteistyökumppanit Tekninen asiakaspalvelu Puh. 010 455 9525 (ma - pe 8:00-16:00) Faksi 010 455 7726 tekninenasiakaspalvelu@fortum.com Kaukolämmön ja maakaasun vikailmoitusnumero 24 h: 020 520 5400

Yleisohjeet 19 (22) Joensuun kaukolämmön ja maakaasun vikailmoitusnumero 24 h: 020 520 4751 Sähkönjakelun vikailmoitusnumero kaikilla alueilla 24 h: 0800 1 95011 www.fortum.fi/yleistietolomake Liitteet: Epäsuora mittaus, virtamuuntajaliitäntä Epäsuora mittaus, jännite- ja virtamuuntajaliitäntä Mittaroinnin edellytykset

Yleisohjeet 20 (22)

Yleisohjeet 21 (22)

Yleisohjeet 22 (22) LIITE MITTAROINNIN EDELLYTYKSET Seuraavat asiat tulee tarkistaa ja niiden tulee olla kunnossa ennen mittauksen kytkentää. Yleiset vaatimukset - Liittymiskaapeli on kytketty ja jännitteinen. - Pääsulakkeet/mittauksen etusulakkeet ovat irti ja liittymissopimuksen mukaiset sekä fyysisesti varokealustoihin sopivat. - Mitattavat nousujohdot on kytkettynä ryhmäkeskuksella ja käyttöönotettavissa testausta varten. - Mittausristikoiden merkinnät on tehty ristikoiden oikeaan yläkulmaan maalaten tai pysyvällä tehdasvalmisteisella merkintätarralla. Ryhmäkeskus- /ristikkomerkintöjen tulee edetä riveittäin vasemmalta oikealle, alkaen vasemmasta yläkulmasta. Juokseva numerointi tulee olla käytössä koko kohteessa. Esimerkiksi A1-D54, eli ei käytetä koskaan samaa ristikkonumeroa samassa liittymässä. Pääkeskustilan vaatimukset - Lattia on valmis. - Keskushuoneen seinät on pintakäsitelty. - Lukittava ovi on FSS/FED lukkosarjassa tai reittiavain avainsäilössä, mikäli keskustilaan ei ole pääsyä suoraan ulkoa. - Kiinteä valaistus on valmis. Epäsuorat mittaukset > 63A - Mittauskomponenttien (VKO käyttöjännite, jännitevarokkeet, virtamuuntajat) järjestys syöttösuunnassa on oikea. - Mittamuuntajat on asennettu (mitattava virta sisään P1 ja ulos P2) ja virta-arvot, taakkaa sekä luokka (0,2S) ovat oikeat. - Mittausjohdotus on asennettu riviliittimineen, päät on kuorittu ja johtimet on merkitty ohjeen mukaisesti. Suorat mittaukset 63A - Mittausjohdotus on valmiina ja merkitty. - Jakoalueet eli nousujohtojen syöttöalueet on tarkistettu. - Mittausristikoiden merkinnät ovat vastaavat, kuin ryhmäkeskuksessa, eli on käytetty juoksevaa numerointia. - Nousukaapeleita ei ole tuotu suoraan mittarille. - Mittausjohtimien ovat tyyppiä MK (ei hienosäikeinen MKEM). Suurin käytetty kuparijohtimen koko on 16mm 2.