Savon ilmasto-ohjelma 2025 visio (luonnos)



Samankaltaiset tiedostot
Savon ilmasto-ohjelma 2025 Uudistava ekovastuullinen Savo

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo


Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

Kainuun bioenergiaohjelma

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Savon ilmasto-ohjelma

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Ihmisen paras ympäristö Häme

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Resurssiviisas Lappeenranta

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Energiatuki Kati Veijonen

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Lapin bioenergiaohjelma

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Pro Hinku-hanke Uudenkaupungin kaupunki

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Savon ilmasto-ohjelma

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Maatalouden biokaasulaitos

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

Energian tuotanto ja käyttö

Kumppanuus ja maaseutu

Suunnitelmat tammi-huhti

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA Tiivistelmä

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Savojen ilmasto-ohjelmatyö

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ

Transkriptio:

Savon ilmasto-ohjelma 2025 visio (luonnos) Ehdotuksia visioksi: 1. Uusiutuva ja ympäristöystävällinen Savo 2. Uusiutuva, uudistuva Savo 3. Uudistuva ja ekotehokas Savo 4. Ekologinen ja elinvoimainen Savo 5. Uudistava, ekologinen Savo 6. Uudistava, elinvoimainen Savo 7. Uudistava, ekovastuullinen Savo Savon ilmasto-ohjelman neuvottelukunta käsitteli visiovaihtoehtoja kokouksessaan 8.5.2012 ja piti vaihtoehtoa nro 7 hyvänä työversiona. 1

Savon ilmasto-ohjelma 2025 - tavoitteita ja toimenpiteitä (luonnos) Tähän dokumenttiin on koottu tavoitteita ja niihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia, joita on noussut esiin asiantuntijahaastatteluissa, järjestetyissä seminaareissa ja asukaskyselyssä. Asiat on koottu Savon ilmasto-ohjelma-hankkeessa käytettyjen tarkastelunäkökulmien mukaisesti. Tässä vaiheessa listalla on paljon erilaisia asioita, joilla on ilmaston kannalta erilainen painoarvo. Listaus on luonnos, jota karsitaan ja asioita priorisoidaan työn edetessä. Yhdyskunnat a) Rakentamista ohjataan kaavoituksella siten, että alue- ja yhdyskuntarakenne on toimiva ja kestävä kaupunkiseuduille ja kunnille rakennemallit ja kehityskuvat, joissa maankäyttö ja liikenne yhteen sovitetaan kestävästi, sitoutuminen tehtyihin suunnitteluratkaisuihin täydennysrakentamismahdollisuuksien tutkiminen ja kaavojen energiatehokkuuteen pyrkivä ajantasaistaminen pienten paikkakuntien ekotehokkaiden rakentamisalueiden suunnittelumallien kehittäminen laaditaan kyläsuunnitelmat tulvariskien huomioiminen (rakennukset, vedenottamot) äärevien ilmasto-olosuhteiden huomioiminen (rankkasateet) kunnallistekniikassa (mm. hulevedet) tukeutuminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen b) Ihmisten ja tavaroiden liikkumisen määrää vähennetään älyliikenteen mahdollisuudet (logistiikan tehostaminen) kimppakyytien organisointi (työmatkat, vapaa-ajan harrastukset), sujuva arki liikkumisen organisoinnin tueksi mobiilipalvelu (tuotekehityshanke) etätyön kehittäminen (laajakaista) viranomaisille videoneuvottelulaitteet kaupunkilogistiikan kehittämistarpeiden selvittäminen yhteispalvelupisteet (monta viranomaisasiaa hoituu samalla kertaa) selvitetään lähijunaliikenteen toimintaedellytykset vesitiekuljetusten ja -kaluston kehittäminen c) Kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä edistetään Savonradan nopeuttaminen välillä Kouvola-Kuopio nopeiden junayhteyksien turvaaminen Savosta Helsinkiin ja Pietariin harvaanasutulle alueelle sopivien joukkoliikennemallien kehittäminen pienen mittakaavan matkaketjut kutsuliikenne seutulippujärjestelmän ja aikataulutiedottamisen kehittäminen joukkoliikenteessä käyttöön biopolttoaineet (esim. kaasubussit) kevyen liikenteen väylien kehittäminen ja ylläpito liikenteen solmukohtiin polkupyöräparkkeja ja vuokrapyöriä (kesällä) työnantajat tukemaan terveyttä edistävää työmatkaliikennettä (kunnat ja ELY:t esimerkkinä) d) Jätteiden määrää vähennetään ja jätteenkäsittelyä tehostetaan kaatopaikkakaasun hyödyntäminen energiaksi (Iisalmi, Savonlinna) tai polttoaineeksi 2

energiajakeen erilliskeräys loma-asutuksen jätehuollon turvaaminen yhdyskuntajätteen biokaasutuslaitosten perustaminen (1-2 kpl) maatilamittakaavan biokaasulaitosten perustamisessa avustaminen syntyvän mädätteen tehokas hyödyntäminen lannoitteena e) Ympäristöviestintää lisätään tiedotuskampanja kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseksi maakuntatason ilmasto- ja energia neuvonta valtakunnallinen ilmasto- ja energianeuvonta osaksi ESA ELY:n asiakaspalvelukeskuksen ympäristölinjaa f) Kuntien ilmastotyötä tuetaan energiakatselmusten tekoon avustuksia ja neuvontaa Energiantuotanto a) Öljyn, kivihiilen ja turpeen käyttöä vähennetään lisäten uusiutuvien polttoaineiden käyttöä tuetaan investointeja, joissa raskas polttoöljy korvataan bioöljyllä kattilainvestoinneissa huomioitava biopolttoaineiden soveltuvuus turvetuotanto ohjataan ojitetuille soille b) Metsä- ja peltoenergian käyttöä lisätään puupolttoaineen osuutta lisätään rehutuotannosta (turvepellot) yli jäävä nurmi mädätetään c) Tuuli-, vesi- ja aurinkoenergian käyttöä edistetään tuulivoiman rakentamista edistetään kaavoituksella aurinkoenergia osaksi rakennusten (loma-asunnot) valaistusta ja lämmitystä d) Jätteiden hyötykäyttöä energiaksi lisätään Riikinnevan (Varkaus-Leppävirta) jätteenpolttolaitoksen toteuttaminen kierrätykseen kelpaamattomien jätteiden sisältämä energia otetaan talteen polttamalla tai mädättämällä jätteiden esikäsittelyn suunnittelu ja rakentaminen biojätteiden lajitteluvelvoite koko Savoon e) Kiinteistöjen lämmitystä tehostetaan kiinteistöjä suositellaan liittymään kaukolämpöverkkoon (asemakaavamääräykset) ilma- ja maalämpöpumppujen käyttöönottoa edistetään alueilla, jotka ovat kaukolämpöverkon ulottumattomissa kiinteistökohtainen energiatuotanto ja ylijäämäenergian myynti avustuksia kiinteistöjen energiakatselmusten tekoon ja lisäeristämiseen f) Vihreän teknologian liiketoimintaa tuetaan liiketoimintamahdollisuuksia tuetaan mm. kaavoituksella tuetaan vihreän teknologian tutkimusta ja klusterin syntymistä g) Vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden saatavuutta parannetaan biokaasun tankkauspisteet 5-tien varrelle (Mikkeli ja Kuopio) kattava sähköautojen latauspisteverkko kaupunkialueen raskas liikenne, jakeluliikenne ja taksit biokaasukäyttöisiksi 3

Elinkeinojen ekotehokkuus a) rakennusten hoitoa ja ylläpitoa tehostetaan isännöitsijöiden kouluttaminen rakennustarkastajien kouluttaminen tiedotuskampanjat asukkaille energia-asioissa korjausrakentamista suositaan otetaan käyttöön tyhjiksi jääneet rakennukset tuetaan rakennusten energiakorjauksia b) Puurakentamista lisätään julkinen rakentaminen esimerkkinä c) Ilmasto-asiat julkisten hankintojen valintaperusteeksi esimerkiksi kaupunkien ja taajamien valaistus LED-pohjaiseksi (Hg-lampuista luovuttaessa) koulutusta julkisista hankinnoista päättäville d) Teknologia- ja puutuoteteollisuus menestyvät ja toimivat ekotehokkaasti kehitetään ympäristöliiketoimintaa EcoStart ympäristöjärjestelmä pyritään saamaan merkittävimmille PK-yrityksille EcoStart järjestelmää kehitetään myös matkailukeskusten ja julkisten yhteisöjen arviointiin ekotehokkuusneuvontapalvelu ELY-keskuksiin yrityksille energiatehokkuussopimukset e) Ekoteollisuuspuistojen syntymistä edistetään yritykset hyödyntävät toinen toistensa sivuvirtoja ja energiaa f) Maataloudessa energiankäyttöä tehostetaan energiakatselmuksiin avustukset ja tukea lämmitysjärjestelmien uusimiseen avustusta täsmäviljelyyn kouluttaminen (lannoituksen tarve ja ajoitus) metaanin poistaminen isojen navettojen poistoilmanvaihdosta (tutkimushanke) g) Metsätaloutta uudistetaan edellytetään hyvää metsänhoitoa kehitetään puun jatkojalostusta puutuotteiksi kehitetään energiapuun jatkojalostusta mm. pelleteiksi vesistökuljetusten organisointi ja määrän lisääminen hylätyt pellot mukaan bioenergian tuotantoon (paju) biopolttoaineiden saatavuutta parannetaan h) Ilmastoystävällisiä palveluita tuetaan perustetaan Etelä-Savoon luomuinstituutti kehitetään elintarviketuotantoa ja kalataloutta kilpailukykyisemmäksi ja kasvatetaan niiden jalostusarvoa lähiruokaa kouluihin, ruokakauppoihin, ravintoloihin i) Kuljetusalan kilpailukykyä parannetaan kuljettajia koulutetaan ekologisen ajotavan kursseilla (taksit, jakeluautot, raskas liikenne) logistiikkakeskukset 4

j) Matkailun ekotehokkuutta lisätään sidotaan ilmastoasiat matkailustrategioihin lomakohteissa matalaenergiataloja kehitetään vähäenergisiä ratkaisuja kesämökkien talviaikaiseen ylläpitolämmitykseen kaavoitetaan kesäasuntoja lähelle palveluita ja joukkoliikenteen kulkureittejä otetaan käyttöön loma-asuntojen ekopassit parannetaan vanhojen loma-asuntojen ja lomakylien energiatehokkuutta neuvonnalla ja korjausrakentamisella vaivattomat matkaketjut matkailualueille kannustetaan loma-asumiseen taajamissa Luonnonvarojen kestävä käyttö a) Metsätaloudessa huolehditaan hiilinielujen säilymisestä tutkimusta kannonnoston vaikutuksista metsäkoneiden tuotekehitys (sula, märkä maa) metsän uudistamisessa huomioidaan puulajin valinnassa muuttuvan ilmaston vaikutukset b) Maataloudessa estetään maaperän köyhtyminen ja tiivistyminen hiilen lisääminen maaperään (oljet, korret) vuoroviljely suorakylvö varaudutaan uusien tuholaislajien saapumiseen c) Ihmistoiminnan vesistövaikutukset minimoidaan turvetuotannossa ympärivuotiset pintavalutuskentät ja kemiallinen puhdistus maataloudessa ympärivuotinen kasvipeitteisyys ja täsmälannoitus (maaperätutkimukset) 5