1 LUPAPÄÄTÖS Nro 22/12/1 Dnro PSAVI/2/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 16.3.2012 ASIA Kittilän kaivoksen ympäristölupapäätöksen nro 66/09/1 vakuutta koskevan lupamääräyksen muuttaminen, Kittilä LUVAN HAKIJA Agnico-Eagle Finland Oy Kappelitie 6 A 02200 Espoo
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT... 3 ESITETYT MUUTOKSET... 4 Perustelut... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 5 Lausunto... 5 Hakijan kuuleminen ja vastine... 6 Uusi muutosesitys... 6 Muutosehdotuksen perustelut... 6 Yhteenveto... 10 Kuuleminen hakemuksen muutoksen johdosta... 11 Täytäntöönpanoa koskeva hakemus... 11 MERKINTÄ... 11 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 12 KÄSITTELYRATKAISU... 12 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 12 TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU... 12 RATKAISUN PERUSTELUT... 13 Käsittelyratkaisun perustelut... 13 Ympäristöluparatkaisun perustelut... 13 Täytäntöönpanoratkaisun perustelut... 16 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 16 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 16 KÄSITTELYMAKSU... 16 Ratkaisu... 16 Perustelut... 16 Oikeusohjeet... 16 MUUTOKSENHAKU... 17
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Agnico-Eagle Finland Oy on 1.2.2011 toimittanut aluehallintovirastoon hakemuksen Kittilän kaivoksen ympäristölupien vakuuksia koskevien lupamääräysten muuttamiseksi. Hakemus koskee Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 1.11.2002 antamaa päätöstä nro 69/02/1 sekä 2.12.2009 antamaa päätöstä nro 66/09/1. Hakija on 5.1.2012 aluehallintovirastoon saapuneessa kirjelmässä pyytänyt päätöksen täytäntöönpanoa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesti luvan myöntäneen viranomaisen on luvan haltijan hakemuksesta muutettava lupaa pykälän 1 momentin kohtien 1 5 nojalla. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 32 :n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan lupa-asian ratkaisee se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 a kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee kaivostoimintaa koskevan ympäristölupaasian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 1.11.2002 antamallaan päätöksellä nro 69/02/1 myöntänyt Kittilän Suurikuusikon kultakaivokselle ja rikastamolle ympäristö- ja vesitalousluvan. Korkein hallinto-oikeus on muuttanut lupaa 25.1.2006 antamallaan päätöksellä, taltionumero 114. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 2.12.2009 antamallaan päätöksellä nro 66/09/1 myöntänyt ympäristöluvan Kittilän kaivoksen hakemuksen mukaiseen rikastushiekka-altaan laajentamiseen ja maanalaisten tunneliräjäytysten suorittamiseen. Lisäksi Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto ja aluehallintovirasto ovat tämän jälkeen myöntäneet eräitä Kittilän kaivoksen toiminnan muuttamista koskevia ympäristölupia. Hakemuksen kohteena oleva päätöksen nro 66/09/1 vakuutta koskeva lupamääräys 8 kuuluu seuraavasti:
4 Kaivannaisjätteen jätealuetta koskeva vakuus Luvan saajan on ennen rikastushiekka-altaan NP3 käyttöönottoa asetettava jätealueilta muodostuvien suotovesien käsittelyjärjestelmän rakentamisen varmistamiseksi 1 000 000 euron suuruinen vakuus. Vesien johtamisen, käsittelyn ja tarkkailun järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi tarpeellisen ajan toiminnan loppumisen jälkeen on asetettava lisäksi 1 000 000 euron vakuus. Luvan saajan on edellä mainitun lisäksi ennen NP3-altaan käyttöönottoa asetettava jälkihoitotöiden varmistamiseksi vakuus, jonka suuruus on 5 euroa käyttöön otettavaa läjitysalueen ja sen ulkoluiskan neliömetriä kohden. Vakuuden kokonaissumman määrittämiseksi luvan saajan on esitettävä Lapin ympäristökeskukselle kolme kuukautta ennen kaivannaisjätteiden sijoittamisen aloittamista 1. toimintavuoden läjityssuunnitelma, jonka mukaisesti vakuus asetetaan vastaamaan käyttöön otettavaa pinta-alaa ja jätealueelle vaadittavaa vakuutta (esim. otetaan käyttöön 20 ha läjitysaluetta, jolloin vakuus on 200 000 m2 * 5 /m2 = 1 000 000 euroa). Tämä vakuus on vuosittain tammikuun aikana tarkistettava siten, että asetettu vakuus vastaa jo tehtyjen, mutta vielä sulkemattomien läjitysalueiden, ja kyseisen toimintavuoden aikana suunnitelmien mukaan käyttöön otettavien läjitysalueiden pintaneliömetriä kohden aiheutuvaa sulkemiskustannusta. Kunkin toimintavuoden jälkeen on lisäksi tehtävä tarpeellinen lisäys vakuuden arvoon, mikäli käyttöön otettujen alueiden pinta-ala on ylittänyt suunnitelman mukaisen pinta-alan. Määrätyt vakuudet on asetettava Lapin ympäristökeskukselle joko omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on ympäristökeskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukselle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Lapin ympäristökeskuksen hyväksi. Käytettävän rahoituslaitoksen on oltava finanssivalvonnasta annetun lain (19.12.2008/878) 4 :n tarkoittama valvottava. Vakuutta voi hakea palautettavaksi tehtyjen sulkemistoimenpiteiden tai toteutetun suotovesien käsittelyjärjestelmän perusteella Lapin ympäristökeskukselta. ESITETYT MUUTOKSET Hakija on pyytänyt lupamääräystä muutettavaksi vakuuden lajin ja voimassaoloajan osalta. Pankkitalletuksen ja omavelkaisen pankkitakauksen lisäksi vakuudeksi tulee hyväksyä myös suomalaisen tai ulkomaisen vakuutuslaitoksen antama takaus tai takuu, esimerkiksi takausvakuutus. Lisäksi tulee hyväksyä myös muut järjestelyt, jotka ovat vakuuden arvon säilyvyyden ja käytännön realisoitavuuden kannalta vastaavia. Lupamääräyksiin tulee myös selventää vaatimukset vakuuden voimassa oloajasta. Hakijan mukaan 12 kuukautta on riittävä aika viranomaisille reagoida vakuuden voimassaoloon. Takaus tai takausvakuutus on pidettävä koko ajan voimassa toimittamalla tarvittaessa korvaava vakuus aikaisemman vakuuden voimassaoloaikana. Hakija on tehnyt ensimmäisen, myöhemmin muutetun esityksen uudeksi lupamääräykseksi: Määrätyt vakuudet on asetettava Lapin elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskukselle (ELY-keskus) joko omavelkaisena rahoituslaitoksen antamana takauksena tai vakuutuksena, jonka edunsaajana on Lapin ELY-keskus, pankkitalletuksena tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskukselle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Lapin ELY-keskuksen hyväksi. Omavelkaisessa takauksessa
tulee olla ehto, että takauksen antaja on velvollinen suorittamaan maksun edunsaajan niin perustellusti pyytäessä, mikäli luvan haltija ei ole täyttänyt takauksen kohteena olevia velvoitteita. Käytettävän rahoituslaitoksen on oltava finanssivalvonnasta annetun lain (19.12.2008/878) 4 tarkoittama valvottava. Vakuus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Takaus tai takausvakuutus on pidettävä koko ajan voimassa toimittamalla tarvittaessa korvaava vakuus vähintään 12 kuukautta ennen määräaikaisen vakuuden päättymistä. Toistaiseksi voimassa olevan takauksen tai takausvakuutuksen irtisanomisajan on oltava vähintään 12 kuukautta. Vakuutta voi hakea palautettavaksi tehtyjen sulkemis- ja rakentamistoimenpiteiden perusteella. 5 Perustelut Hakija on esittänyt, että ympäristöluvan muuttaminen on mahdollista ympäristönsuojelulain 58 :n säännöksien perusteella ja viitannut korkeimman hallinto-oikeuden 28.12.2010 antamaan ratkaisuun (KHO:2010:80) sekä ympäristöministeriön 9.5.2005 vakuuden asettamisesta antamaan ohjeeseen. Hakijalla tulee perustelujensa mukaan olla mahdollisuus valita takauksen laji ja takauksen antaja olosuhteiden ja taloudellisten tilanteiden muuttuessa. Vakuuksien hinnoittelut saattavat vaihdella ja vakuuksien määrät saattavat nousta niin suuriksi, ettei yksi vakuuden antaja halua ottaa koko riskiä. Lupamääräyksissä tulee sallia kaikki vakuuslajit ja vakuuden antajat korkeimman hallinto-oikeuden linjauksien ja valtion hallinnon antamien ohjeiden mukaisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITT ELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Lapin elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskukselta (ELY-keskus). Lausunto Lapin ELY-keskus on 4.4.2011 antamassaan lausunnossa todennut, että vakuusasioista tulee kaikilta osin antaa kattavat määräykset ympäristölupapäätöksissä eikä vakuuteen liittyviä kysymyksiä tule jättää valvontaviranomaisen ratkaistavaksi. Kuten Vaasan hallinto-oikeuden 22.12.2009 ja korkeimman hallinto-oikeuden 28.12.2010 antamissa päätöksissä todetaan, ympäristölupapäätöksessä tulee olla määrättynä selkeästi ja yksiselitteisesti vakuuden muoto ja realisoituvuus. Vakuutta koskevien lupamääräyksien tulee sisältää ehtoja ja määräyksiä, joilla voidaan varmistaa, että vakuus on koko ajan voimassa ja tarvittaessa viipymättä realisoitavissa ja että edunsaaja on selvillä vakuuden ehdoista ja voimassaolosta. Valvontaviranomaisen tulee lisäksi saada varmuus siitä, että vakuutuslaitos on todettu luotettavaksi ja vakavaraiseksi sekä että laitos on valvonnanalainen. Lapin ELY-keskus on pitänyt hakijan esitystä vakuutta koskevien lupamääräyksien muuttamisesta pääosiltaan asianmukaisena, mutta vakuuden muodon osalta esitystä ei voida hyväksyä hakijan esittämällä tavalla. Toiminnanharjoittajan esityksen mukaisesti määräyksiin tulisi liittää maininta
"tai muulla hyväksyttävällä tavalla". Toiminnanharjoittajan esitys ei tältä osin vastaa edellä mainituissa päätöksissä esitettyä. Lupapäätöksessä tulee olla selkeät ja yksiselitteiset määräykset mm. vakuuden muodosta. Myös muilta osin vakuutta koskevien määräysten muuttamisessa tulee huomioida korkeimman hallinto-oikeuden vakuuksia koskeva päätös. 6 Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on 21.4.2011 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastineensa lausunnon johdosta. Lisäksi aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa tarkentamaan, mitä lupamääräysesityksessä tarkoitetaan "edunsaajan perustellulla pyynnöllä". Hakijaa on pyydetty tarkentamaan, mitkä ovat ne kunkin vakuuslajin ehdot, joiden on täytyttävä, että vakuus annetaan ELYkeskukselle ilman aiheetonta viivästystä tai erillisiä oikeusriitoja. Hakija on 25.5.2011 aluehallintovirastoon saapuneessa kirjelmässään tarkentanut hakemustaan ja antanut vastineensa. Hakija on muun ohella huomauttanut, että sen ympäristölupien nro 69/02/1 ja nro 66/09/1 vakuutta koskevat voimassa olevat lupamääräykset ovat erilaiset. Uusi muutosesitys Hakijan tarkennettu ehdotus uusiksi lupamääräyksiksi kuuluu seuraavasti: "Määrätyt vakuudet on asetettava Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (Lapin ELY) joko omavelkaisena takauksena, jonka antaa luotto-, vakuutus- tai rahoituslaitos ja jonka edunsaaja on Lapin ELY, pankkitalletuksena tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Pankkitalletuksesta on toimitettava Lapin ELY:lle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Lapin ELY:n hyväksi. Vakuus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikainen vakuus on pidettävä voimassa koko toiminta-ajan toimittamalla tarvittaessa korvaava vakuus vähintään 12 kuukautta ennen määräaikaisen vakuuden päättymistä. Toistaiseksi voimassa olevan vakuuden irtisanomisajan on oltava vähintään 12 kuukautta. Vakuutta voi hakea palautettavaksi tehtyjen sulkemis- ja rakentamistoimenpiteiden perusteella. Muutosehdotuksen perustelut Vakuutta koskeva ympäristölainsäädäntö Ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentin mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Myös kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajan on asetettava vakuus, jollei se jätteen määrä tai laatu huomioon ottaen ole tarpeeton. Ympäristönsuojelulaissa ei tarkemmin määritellä, missä muodossa vakuus olisi asetettava. Lain esitöiden mukaan vakuuden määrä ja laji riippuvat toiminnan laajuudesta ja luonteesta sekä toimintaa varten annettavista määräyksistä. Vakuuden hyväksyttävyyden määrittelee viimekädessä tapauskohtaisesti lupaviranomainen.
Oikeuskäytäntö Jätelain kokonaisuudistuksen (HE 199/2010 vp.) yhteydessä uudistettiin myös ympäristönsuojelulain vakuuksia koskevat säännökset tavalla, joka vahvistaa oikeuskäytännössä ja viranomaisohjeistuksessa esitetyt linjaukset mm. vakuutuslaitosten myöntämien takausten (takausvakuutusten) käytöstä. Vakuuden asettamista ja voimassaoloa koskevan uuden 43 c :n mukaan vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka ETA-valtiossa. Uudistettujen vakuussäännösten mukaan vakuus voi olla voimassa yhtäjaksoisesti tai se voidaan uusia määrävälein siten, että uusiminen tehdään ennen voimassa olevan vakuuskauden päättymistä. Eduskunta hyväksyi ympäristönsuojelulain muutoksen 11.3.2011 ja se tulee voimaan samassa yhteydessä jätelain kokonaisuudistuksen kanssa keväällä 2012. Sekä voimassa olevat että uudistetut ympäristönsuojelulain vakuuksia koskevat säännökset sallivat (myös määräaikaisen) takausvakuutuksen käyttämisen vakuutena. Ympäristönsuojelulain nykyisissä tai jätelain uudistuksen yhteydessä voimaan tulevissa säännöksissä ei kuitenkaan edellytetä, että toiminnanharjoittajan asettaman vakuuden olisi oltava luonteeltaan on first demand -tyyppinen. Päinvastoin, uudet säännökset puhuvat takauksesta, joka käsitteenä ei sisällä takuuta (eli on first demand -ehtoisia sitoumuksia). Takauslaki tai takauksen varallisuusoikeudellinen käsite eivät myöskään koske on first demand -ehtoisia takuita. Myös tämän valossa on first demand -ehtoisten sitoumuksien vaatiminen omavelkaisten takausten sijaan on vailla oikeudellista perustaa. Hakija on painottanut, ettei ympäristönsuojelulain 43 c :ssä mainittu vakuutus koske takausvakuutuksia, koska nämä sitoumukset eivät luonteeltaan ole vakuutuksia vaan vakuutusyhtiön antamia takauksia tai takuita. Toisin sanoen tämän käsitteen varaan ei vaatimusta on first demand -tyyppisestä takausvakuutuksesta voida oikeudellisesti perustaa. First demand -ehtoisia takuita ei myöskään ole vaadittu ympäristölupakäytännössä pankkitakausten osalta. Korkein hallinto-oikeus vuosikirjaratkaisussaan katsonut, että takausvakuutus on omavelkaista takausta tai pankkitalletusta vastaava vakuusmuoto, joka tulee hyväksyä ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentin tarkoittamaksi riittäväksi vakuudeksi. Korkeimman hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan vakuusjärjestelyjen riittävyyden ja asianmukaisuuden arvioinnissa keskeistä on se, että vakuuden arvo on riittävä ja se säilyy. Vakuuden tulee olla käytettävissä hallintopakkomenettelyn kautta, mutta tarvittaessa myös suoraan. Lisäksi vakuuden päätymisestä valvontaviranomaisen haltuun ja käyttöön ilman aiheetonta viivytystä tai erillisiä oikeusriitoja on oltava riittävä varmuus. Korkein hallinto-oikeus on tullut siihen tulokseen, että toiminnanharjoittajan ehdottama on first demand -tyyppinen takausvakuutus on ympäristönsuojelulain tarkoittama asianmukainen ja riittävä vakuus. Ratkaisussa on kuitenkin kysymys yksittäistapauksen tulkinnasta, jossa toiminnanharjoittaja on itse tarjonnut vakuudeksi nimenomaan on first demand -takuuta. Ratkaisusta ei siten voida vetää yleistä johtopäätöstä, jonka mukaan first demand -takuu olisi ainoa hyväksyttävissä oleva takausvakuutuksen muoto. Lainsäädännössä tätä ei edellytetä. Korkeimman hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan on sallittua järjestää vakuus toistaiseksi voimassa olevan vakuuden ohella myös määräaikaisena siten, että korvaava vakuus on annettava edellisen vakuuden vielä ollessa voimassa. Hakija on esittänyt, että tällainen menettely mahdollistettaisiin myös sen ympäristöluvissa. Menettely on kirjattu myös ympäristönsuojelu- 7
Viranomaisohjeistus lain uusiin vakuutta koskeviin pykäliin, jotka tulevat voimaan keväällä 2012. Korkeimman hallinto-oikeuden tulkinta määräaikaisten vakuuksien sallittavuudesta on siten saamassa tuekseen myös laintasoisen säännöksen. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan erityisesti kiinnittänyt huomiota myös siihen, että lupamääräys, jolla rajattaisiin sallittujen vakuuden antajien piiriin vain suomalaiset toiminnanharjoittajat, on Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) vastainen, eikä mahdollista palveluiden vapaata liikkuvuutta. Näin ollen nyt puheena olevassakaan tapauksessa ei voida lupamääräyksellä rajoittaa ulkomaisten toimijoiden käyttämistä vakuuden järjestämisessä. Sallittuja vakuusjärjestelyjä on käsitelty ympäristöhallinnon omissa ohjeissa ja muissa julkaisuissa. Ympäristöministeriö on antanut ohjeen Vakuuden asettaminen jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnassa (Dnro YM2/401/2003). Ohjeen tarkoituksena on ollut yhtenäistää vakuutta koskevan ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentin soveltamista lupa- ja valvontaviranomaisissa ja ohjeessa käsitellään muun muassa sitä, minkä tyyppiset järjestelyt ovat ympäristönsuojelulain nojalla hyväksyttäviä vakuuksia. Hyväksyttävinä vakuusjärjestelyinä pidetään ohjeen mukaan muun muassa pankkitalletusta, pankin antamaa omavelkaista takausta, takausvakuutusta tai muuta järjestelyä, joka vakuuden arvon säilyvyyden ja käytännön realisoitavuuden kannalta vastaa edellä mainittuja. Ohjeessa ei edellytetä, että vakuuden tulisi olla on first demand -tyyppinen. Edellä mainittu ohje perustuu Suomen ympäristökeskuksen selvitykseen. Selvityksessä hyväksyttävän vakuuden tunnusmerkkeinä on pidetty sitä, että toiminnanharjoittaja joko luovuttaa omaa omaisuuttaan viranomaisen vallintaan (esim. pankkitalletus) tai vaihtoehtoisesti joku kolmas taho sitoutuu vastaamaan viranomaisen saatavasta toiminnanharjoittajan puolesta (esim. omavelkainen pankkitakaus tai vakuutus). Takausvakuutusta on selvityksessä pidetty pankkitakaukseen verrattavana vakuusjärjestelynä, jonka realisoituvuus ja pysyvyys ovat varmalla pohjalla. Lisäksi on todettu, ettei valvontaviranomaisen tarvitse erikseen seurata vakuutuslaitoksen maksukykyä. Selvityksen johtopäätöksenä onkin, että eri vakuusmuodoista pankkitakaus, pankkitalletus sekä takausvakuutus kelpaavat poikkeuksetta ympäristönsuojelulain tarkoittamaksi vakuudeksi. Jätehuollon vakuuksia on käsitelty myös ympäristöministeriön raportissa 1/2009. Raportissa todetaan, että ympäristöministeriön jo vuonna 2005 antamasta ohjeesta huolimatta jätevakuussäännösten tulkinta on vaihtelevaa. Raporttiin sisältyvästä ympäristölupapäätösten tarkastelusta kuitenkin ilmenee, että lupakäytännössä myös takausvakuutusta on pidetty hyväksyttävänä vakuuslajina. Raportin mukaan on first demand -ehto parantaa takauksen realisoitavuutta. Kuten edellä on todettu, ehtoa ei kuitenkaan edellytetä lainsäädännössä. Raportista ei myöskään ilmene, että tällaista ehtoa olisi säännönmukaisesti edellytetty lupakäytännössä. Raportissa viitataan lisäksi Eurooppa-oikeudelliseen palveluiden vapaan liikkuvuuden periaatteeseen ja todetaan nimenomaisesti, että muihinkin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden rahoittajien antamia vakuussitoumuksia tulee pitää hyväksyttävinä. 8
9 Ulkomaisen rahoituslaitoksen käyttäminen vakuusjärjestelyssä On first demand -takuu Ulkomaisen rahoituslaitoksen käyttäminen ympäristönsuojelulain tarkoittamissa vakuusjärjestelyissä ajankohtaistuu yleensä silloin, kun vakuutena halutaan käyttää takausvakuutusta, koska kotimaisilla vakuutusyhtiöillä ei juuri ole tarjolla tarkoitukseen sopivia vakuutustuotteita. Hakija on viitannut Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklaan (aiempi EY-sopimuksen 43 artikla) ja ilmoittanut, että toimivan sisämarkkinan kannalta on välttämätöntä, että hakijalla on tosiasiallinen mahdollisuus kääntyä myös muissa ETA-valtioissa kotipaikkaansa pitävien takausvakuutuksen antajien puoleen. Tämän vuoksi hakijan on muuttanut alkuperäistä ehdotuksestaan vakuuksia koskevaksi määräykseksi siten, ettei siinä enää ole EU-oikeuden vastaista mainintaa siitä, että käytettävän rahoituslaitoksen olisi oltava finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 4 :ssä tarkoitettu valvottava. Näin ehdotus on sopusoinnussa palveluiden vapaata liikkuvuutta koskevan sääntelyn kanssa ja mahdollistaa ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti myös muussa valtiossa kotipaikkaansa pitävien toimijoiden käyttämisen vakuusjärjestelyissä. Hakija on katsonut, että myös muita kuin ETA-alueelle sijoittuneita toimijoita tulisi voida Maailman kauppajärjestön (WTO) palvelukauppaa koskevan yleissopimuksen (GATS) puitteissa käyttää vakuuksien järjestelyssä. Myös eduskunnan talousvaliokunta on ottanut tämän kannan kaivoslain kokonaisuudistusta koskevassa mietinnössään. Ympäristönsuojelulain vakuussäännösten uudistuksen yhteydessä on tosin säädetty, että vain sellainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka ETA-valtiossa kelpaa ympäristönsuojelulain tarkoittaman vakuuden antajaksi. Mahdollisuus käyttää ETA-alueen ulkopuolisia rajoittajia vakuusjärjestelyissä poistuu siten ensi keväänä ympäristönsuojelulain uudistuksen tullessa voimaan. Siirtymäsäännösten mukaan vakuusjärjestelyt saatetaan uuden lainsäädännön mukaisiksi ympäristölupien muutosten ja lupaehtojen tarkastamisen yhteydessä. On first demand -takuu antaa velkojalle nimensä mukaisesti mahdollisuuden vaatia vakuudenantajaa maksamaan päävelka velkojan ensimmäisestä vaatimuksesta. On first demand -ehto on liitetty hakijan luvan nro 69/02/01 perusteella vakuuksiksi antamiin takausvakuutuksiin. On first demand -ehdoin annetussa takuussa vakuudenantajan (pankin/vakuutuslaitoksen) ja edunsaajan (ELY-keskuksen Suomen valtion edustajana) välinen yksityisoikeudellinen suhde ei ole riippuvainen valvontaviranomaisen (ELY-keskuksen) ja luvanhaltijan (Agnico-Eagle Finland Oy) julkisoikeudellisessa suhteessa ilmenevistä seikoista. ELY-keskuksen mahdollisuus käyttää vakuutta määräytyy vakuussitoumuksen ja sitä koskevien yksityisoikeudellisten normien nojalla. Takaussitoumukseen voidaan vapaasti ottaa erilaisia ehtoja, jotka tarkentavat sen erääntymistä. Verrattuna omavelkaiseen pankkitakaukseen ja sellaiseen takausvakuutukseen, jossa ei ole on first demand -ehtoa, on first demand -ehtoinen takuu antaa velkojalle vahvemman aseman. Lupaharkinnassa on kuitenkin otettava huomioon se, että sellainen omavelkainen pankkitakaus, johon ei liity on first demand -ehtoa, on perinteisesti katsottu aina riittäväksi vakuudeksi, eikä sellaiselta toiminnanharjoittajalta, joka pankin sijaan haluaa käyttää vakuusjärjestelyissään vakuutusyhtiötä, ole perusteltua edellyttää muita tiukempia lupamääräyksiä.
Ilman on first demand -ehtoa annettava vakuutuslaitoksen takaus (takausvakuutus) vastaa omavelkaista pankin antamaa takausta (pankkitakausta). Niin pankkien kuin vakuutuslaitosten vakavaraisuutta valvotaan ETAalueella samalla tavalla, mistä syystä näiden myöntämien vakuuksien eriarvoiselle kohtelulle ympäristölupavakuuksien yhteydessä ei löydy hyväksyttäviä perusteita. Ympäristölupakäytännössä on vakiintuneesti hyväksytty omavelkaiset pankkitakaukset jätealueiden vakuuksina. Mikäli vakuutuslaitosten vakuuksia (takausvakuutuksia) sallittaisiin ainoastaan on first demand -tyyppisenä, asettaisi tämä käytännössä vakuutuslaitokset pankkeihin nähden perusteetta eriarvoiseen asemaan EU-alueen vakuuspalvelumarkkinoilla, mikä on EU-oikeuden keskeisten vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen vastaista. 10 Yhteenveto Yhteenvetona hakija on todennut, ettei ole olemassa oikeudellista estettä vakuutuslaitoksen myöntämän takauksen (eli takausvakuutuksen) käyttämiselle ympäristönsuojelulain tarkoittamana vakuutena. Myös hallinto- ja oikeuskäytännössä on katsottu, että takausvakuutus rinnastuu omavelkaiseen pankkitakaukseen ja pankkitalletukseen. Lisäksi ympäristöhallinnon omassa ohjeistuksessa on katsottu, että takausvakuutusta voidaan käyttää siinä missä muitakin hyväksyttäviä vakuuslajeja. Näin ollen on selvää, että vakuuksia koskevia määräyksiä voidaan muuttaa siten, että mahdollistetaan takausvakuutuksen käyttö vakuutena. Lainsäädäntö ei sisällä vaatimusta siitä, että pankki- tai vakuutuslaitoksen antaman vakuuden olisi oltava nimenomaan on first demand -muotoinen. Lainsäätäjä ei tehnyt tällaista kannanottoa myöskään ympäristönsuojelulain vakuussäännösten uudistamisen yhteydessä. Korkeimman hallintooikeuden ennakkoratkaisussa toiminnanharjoittaja on omasta aloitteestaan nimenomaisesti tarjonnut on first demand -takuuta eikä ennakkoratkaisua tältä osin voida pitää korkeimman hallinto-oikeuden kannanottona siihen, että vakuuden tulisi kategorisesti olla on first demand -tyyppinen. Kyseessä on ollut yksittäistapaukseen liittyvä tulkinta, jonka taustana on se mitä kyseisessä tapauksessa on haettu. Vakuutuslaitosten myöntämät omavelkaiset takaukset (takausvakuutukset) vastaavat ilman on first demand -ehtoa realisoitavuudeltaan omavelkaista pankkitakausta, jota on kaikissa tilanteissa pidetty hyväksyttävänä vakuuden muotona. Ei ole perusteltua, että vakuutusyhtiön kautta tehtävä vakuusjärjestely johtaisi tiukempiin määräyksiin kuin vastaava pankin kautta tehtävä järjestely. Ympäristönsuojelulaki ei tällaista edellytä. Huomioon on otettava myös se, että ei ole varmuutta siitä, myöntävätkö vakuutusyhtiöt jatkossa takausvakuutuksia on first demand -ehdolla. Lupamääräys voidaan siten muotoilla niin, että perinteinen omavelkainen pankkitakaus sekä sitä realisoitavuudeltaan vastaava takausvakuutus ovat hyväksyttäviä vakuusmuotoja. Mitä tulee hakijan esitykseen sisällyttää lupamääräykseen maininta myös muista hyväksyttävistä vakuusmuodoista niitä tarkemmin yksilöimättä, on todettava, että luvassa nro 69/02/01 on jo vastaava määräys eikä tästä ole aiheutunut ongelmia. Tällainen joustava määräys mahdollistaa tarvittaessa myös uusien vakuustuotteiden käyttämisen ilman lupaviranomaisen ja hakijan resurssien- ja ajankäytön kannalta epätarkoituksenmukaisen lupamuutosprosessin läpikäymistä. Lauseke kuitenkin samalla varmistaa valvontaviranomaisen mahdollisuuden puuttua sellaiseen vakuusjärjestelyyn, jota se ei pidä ympäristönsuojelulain nojalla hyväksyttävänä.
Vakuus voidaan korkeimman hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan järjestää myös määräaikaisena, kunhan huolehditaan siitä, että vakuus kuitenkin on voimassa koko toiminta-ajan. Tämä voimassa olevan sääntelyn mukainen käytäntö on kirjattu myös ensi vuonna voimaan tulevaan ympäristönsuojelulain muutokseen. Malli tulisi selvyyden vuoksi kirjata myös hakijan ympäristölupaan, koska toistaiseksi voimassa olevien kaivostoiminnan edellyttämien suurten vakuuksien järjestäminen on huomattavan vaikeaa tai käytännössä mahdotonta. Hakijan esittämän ehdotuksen mukaan korvaava vakuus olisi toimitettava vähintään 12 kuukautta ennen määräaikaisen vakuuden päättymistä ja toistaiseksi voimassa olevan vakuuden irtisanomisajan olisi oltava vähintään 12 kuukautta. Tällainen järjestely takaisi valvontaviranomaiselle riittävän ajan reagoida vakuustilanteen muutokseen ja tarvittaessa realisoida vakuuden. Edellä esitetyillä perusteilla on myös ilmeistä, ettei ympäristöluvan määräyksellä voida EU-oikeuden vastaisesti sulkea muihin ETA-valtioihin sijoittautuneita toimijoita sallittujen vakuuden tarjoajien ulkopuolelle. Oikeus tarjota rahoitus- ja vakuutuspalveluita Suomessa määräytyy pääsääntöisesti muun kuin ympäristölainsäädännön perusteella ja näin ollen lupamääräyksessä ei tulisi lainkaan ottaa kantaa sallittujen toimijoiden kotipaikkaan. Hakija pyytää ottamaan huomioon erityisesti sen, että käsittelyn pitkittyminen aiheuttaa jatkuvasti ylimääräisiä kustannuksia, kun vakuuksia ei lupaehtojen puitteissa voida järjestää tarkoituksenmukaisimmalla ja kustannuksiltaan edullisimmalla tavalla. 11 Kuuleminen hakemuksen muutoksen johdosta Lapin ELY-keskukselle on varattu tilaisuus antaa vastine hakemuksen muutoksen johdosta. Lapin ELY-keskus on 11.7.2011 aluehallintovirastoon saapuneessa kirjelmässä ilmoittanut, ettei sillä ole lisättävää aikaisemmin lausuttuun. Täytäntöönpanoa koskeva hakemus Hakija on 5.1.2012 aluehallintovirastoon saapuneessa kirjelmässä pyytänyt aluehallintovirastoa ympäristönsuojelulain 101 :n perusteella määräämään päätös täytäntöön pantavaksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakijan mukaan asiassa on ympäristönsuojelulain 101 :n edellyttämä perusteltu syy, koska sallittujen vakuusmuotojen valikoiman laajentamisen mahdollistaa taloudellisesti tarkoituksenmukaisten vakuuksien järjestämisen ja huomattavan säästön verrattuna rajoitetumpaan vakuusvalikoimaan. Estettä päätöksen täytäntöönpanolle ei ole, koska hakijan esittämien vakuusmuotojen käyttöönotto ei aiheuta uhkaa ympäristönsuojelun tasolle eikä siten tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi. MERKINTÄ Aluehallintovirastossa on 29.7.2011 tullut vireille Kittilän kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan laajentamista koskeva ympäristölupa-asia.
12 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Aluehallintovirasto käsittelee ja ratkaisee hakemuksessa tarkoitettujen kahden eri ympäristöluvan vakuutta koskevat muutoshakemukset yhtäaikaisesti mutta erillisinä hakemusasioina. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto hakemuksen pääosin hyväksyen muuttaa Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston 2.12.2009 päätöksellään nro 66/09/1 myöntämän Kittilän kaivoksen ympäristölupapäätöksen vakuutta koskevan lupamääräyksen 8 kolmannen kappaleen. Hakemus hylätään siltä osin kuin se koskee takausvakuutuksen hyväksymistä ilman on demand -ehtoa ja ETA-alueen ulkopuolisien vakuuden antajien palvelujen käyttämistä sekä sitä, että lupamääräyksessä jätetään yksilöimättä hyväksyttävät vakuusmuodot. Muutettu lupamääräyksen kolmas kappale kuuluu seuraavasti: = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = Määrätyt vakuudet on asetettava Lapin elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskukselle (ELY-keskus) joko omavelkaisena takauksena, jonka edunsaaja on Lapin ELY, takausvakuutuksena tai pankkitalletuksena. Takausvakuutuksen on oltava sellainen niin sanottu first demand -takuu, jonka yksilöidyn euromäärän takuun antaja on velvollinen suorittamaan edunsaajalle sen ensimmäisestä vaatimuksesta. Pankkitalletuksesta on toimitettava Lapin ELY:lle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Lapin ELY:n hyväksi. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikainen vakuus on pidettävä koko ajan voimassa toimittamalla tarvittaessa korvaava vakuus vähintään 12 kuukautta ennen määräaikaisen vakuuden päättymistä. Toistaiseksi voimassa olevan vakuuden irtisanomisajan on oltava vähintään 12 kuukautta. Vakuuden irtisanomisesta, ehtoihin ja voimassaoloon liittyvistä muutoksista on ilmoitettava todisteellisesti valvontaviranomaiselle. Vakuutta voi hakea palautettavaksi tehtyjen sulkemis- ja rakentamistoimenpiteiden perusteella Lapin ELYkeskukselta. TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU Aluehallintovirasto hylkää päätöksen täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen.
13 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Kyse on kahdesta eri ympäristöluvasta, joiden vakuutta koskevat lupamääräykset poikkeavat toisistaan muun muassa ympäristönsuojelulain muutossäännösten johdosta. Ympäristöluparatkaisun perustelut Sovellettava lainsäädäntö Vakuuden laji Asiassa on kysymys ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta luvan muuttamisesta olosuhteiden olennaisen muuttumisen perusteella. Lainkohdan esitöiden (HE 84/1999) mukaan säännöksessä tarkoitetaan toiminnan ulkopuolisten olosuhteiden muuttumista. Aluehallintovirasto pitää luvan myöntämisen jälkeen rahoitusmarkkinoilla tapahtunutta muutosta sellaisena, että ympäristöluvan muuttamisen edellytykset voidaan tutkia. Kittilän kaivoksen rikastushiekka-alueen laajentamista ja maanalaisten tunneliräjäytysten suorittamista koskeva ympäristölupa vakuutta koskevine määräyksineen on ratkaistu soveltaen 1.6.2008 voimaan tullutta ja edelleen voimassa olevaa ympäristönsuojelulain 42 :ä sekä 13.6.2008 voimaan tullutta valtioneuvoston asetusta kaivannaisjätteistä (5.6.2008/379). Vakuuden asettamista ja voimassaoloa tarkemmin sääntelevä ympäristönsuojelulain (17.6.2011/647) 43 c tulee voimaan 1.5.2012. Tämän vuoksi tähän vakuusmääräysten muuttamista koskevaan asiaan sovelletaan ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momenttia. Ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentissa säädetään, että jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Muulta kuin kaatopaikkatoimintaa tai ongelmajätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa harjoittavalta voidaan jättää vakuus tai muu vastaava järjestely vaatimatta, jos tämä on riittävän vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta taikka jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminta on pienimuotoista. Ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentissa on kaivostoimintaa koskeva erityinen määräys. Sen mukaan kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajan on asetettava vakuus, jollei se jätteen määrä tai laatu huomioon ottaen ole tarpeeton. Vakuudesta tai muusta vastaavasta järjestelystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Kaivannaisjäteasetuksen 10 :n 1 momentin mukaan kaivannaisjätevakuuden on oltava lajiltaan helposti realisoitava ja määrältään riittävä kaivannaisjäteasetuksessa säädettyjen vaatimusten ja jätealueen toimintaa koskevien lupamääräysten sekä jätealueen jälkihoitoa ja tarkkailua koskevien velvoitteiden täyttämiseksi. Hakijan ehdotus vakuuslajeiksi sisältää omavelkaisen takauksen, pankkitalletuksen ja muun hyväksyttävän tavan.
Vakuuslajia ei ole nyt sovellettavana olevissa ympäristönsuojelulaissa ja kaivannaisjäteasetuksessa sitovasti määritelty. Ympäristöministeriön ohjeessa 9.3.2005 (YM2/401/2003), Suomen ympäristökeskuksen julkaisuissa nro 119 "Jätealan ympäristöluvat ja taloudellinen vakuus" (2005) ja nro 1 "Jätehuollon vakuusvaatimukset ympäristönsuojelulaissa" (2009) on käsitelty vakuuden hyväksyttävinä lajeina pankkitalletusta, omavelkaista takausta, konsernitakausta, takausvakuutusta sekä muitakin järjestelyjä. Aluehallintovirasto arvioi viranomaisohjeistuksen merkityksen ottaen huomioon ohjeistuksen laatimisen jälkeen lainsäädäntötyön ja oikeuskäytännön kautta saatu lisätieto. Oikeuskäytännössä hyväksyttyinä vakuuslajeina on pidetty pankkitalletusta ja omavelkaista pankkitakausta sekä vaihtoehtoisesti vakuutuslaitoksen antamaa takausta tai takuuta, esimerkiksi takausvakuutusta (KHO 2010:80). Konsernitakausta on pidetty sinänsä hyväksyttävänä vakuuslajina, mutta hyväksyttävyys on voinut olla riippuvainen yhtiön taloudellisessa tilanteessa tai omistusympyröissä tapahtuvien muutosten seurattavuudesta (KHO 2006 t 605 ja KHO 2007 t 683). Ympäristönsuojelulain 1.5.2012 voimaan tulevassa 43 c :n 1 momentissa hyväksyttäviksi vakuuden lajeiksi on säädetty pelkästään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Ympäristönsuojelulain esitöiden (HE 84/1999) mukaan vakuuden hyväksyttävyyden määrittely kuuluu lupaviranomaiselle. Tämän johdosta aluehallintovirasto ei pidä mahdollisena hakijan esittämää avointa lupamääräystä, jossa hyväksyttäviä vakuuslajeja ei olisi tyhjentävästi määrätty. Hakemus on hylätty tältä osin. Edellä esitetyn perusteella aluehallintovirasto on määrännyt käytettävissä oleviksi vakuuden lajeiksi omavelkaisen takauksen, takausvakuutuksen ja pankkitalletuksen. 14 Vakuuden voimassaolo Sovellettavana olevissa ympäristönsuojelulaissa tai kaivannaisjäteasetuksessa ei ole säännöksiä vakuuden voimassaolosta. Viranomaisohjeistuksen mukaan vakuus on pidettävä voimassa niin kauan kuin paikan ylläpito ja jälkihoito sitä edellyttävät. Oikeuskäytännössä vakuuden voimassa olosta on takuun ja takausvakuutuksen osalta todettu, että se oli pidettävä koko ajan voimassa toimittamalla tarvittaessa korvaava vakuus aikaisemman vakuuden voimassaoloaikana. Takuun tai takausvakuutuksen irtisanomisajan oli oltava vähintään 12 kuukautta. Irtisanomisesta oli lisäksi ilmoitettava todisteellisesti valvontaviranomaiselle. Tälle oli samoin ilmoitettava takuun tai takausvakuutuksen ehtoihin ja voimassaoloon sekä vakuuslajiin liittyvistä muutoksista. Ympäristönsuojelulain 1.5.2012 voimaan tuleva 43 c :n kolmas momentti sisältää säännökset vakuuden voimassa olosta. Lainkohdan mukaan vakuuden on oltava voimassa yhtäjaksoisesti tai määrävälein toistuvasti uusittuna vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. Jos vakuuden voimassaoloa jatketaan, uusiminen on tehtävä ennen edellisen vakuuskauden päättymistä. Edellä esitetyn perusteella aluehallintovirasto on hyväksynyt hakijan esityksen vakuuden voimassa pitoa koskevalta osin. Aluehallintovirasto on li-
sännyt määräykseen oikeuskäytännössä jo esillä olleen ilmoitusvelvollisuuden. Ulkomaisen rahoituslaitoksen käyttäminen vakuusjärjestelyssä On first demand -takuu Vakuutta koskevan lupamääräyksen tarkistaminen Oikeuskäytännössä on todettu virheelliseksi viranomaisen käsitykset mahdollisuuksista rajoittaa vakuusjärjestelyt suomalaisten toimijoiden antamiksi, kun otetaan huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 56 62 artiklan määräykset palveluiden vapaan liikkuvuuden turvaamisesta ja Unionin tuomioistuimen ja sen edeltäjän vakiintunut oikeuskäytäntö (KHO:2010:80). Samasta perusteesta johtuu, ettei vakuustuotteen tarjoajan voida edellyttää olevan Suomen Finanssivalvonnan valvoma. Ympäristönsuojelulain 1.5.2012 voimaan tulevan 43 c :n 1 momentin mukaan vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Edellä esitetyn perusteella aluehallintovirasto on hyväksynyt hakijan esityksen siltä osin kun on kyse rahoituslaitoksista, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Sovellettavana olevassa tai 1.5.2012 voimaan tulevassa ympäristönsuojelulaissa ei edellytetä vakuudelta niin sanottua on first demand -ehtoa. Viranomaisohjeistuksessa ja oikeuskäytännössä sanotulle ominaisuudelle on annettu merkitystä vakuuden riittävyyden ja asianmukaisuuden arvioinnissa. Takauksen realisoituvuutta parantaa huomattavasti, mikäli se vaaditaan niin sanottuna on demand -tyyppisenä takuuna. Tällöin takuun antaja on velvollinen suorittamaan maksun edunsaajana olevalle viranomaiselle ehdoitta ja peruuttamattomasti. Oikeuskirjallisuudessa nyt kysymyksessä olevan vakuuslajin on todettu antavan velkojalle vahvan ja omavelkaistakin takausta paremman suojan. Hakija ei ole pitänyt perusteltuna on first demand -takuun edellyttämistä lupamääräyksessä muun muassa koska takaussitoumukseen voidaan vapaasti ottaa erilaisia ehtoja, jotka tarkentavat sen erääntymistä. Lapin ELYkeskus on lausunnossaan todennut, että vakuusasioista tulee kaikilta osin antaa kattavat määräykset ympäristölupapäätöksissä eikä vakuuteen liittyviä kysymyksiä tule jättää valvontaviranomaisen ratkaistavaksi. Aluehallintovirasto on korostaen vakuuden riittävyyden ja asianmukaisuuden arviointia määrännyt takausvakuutuksen käyttämiselle on first demand -takuuta koskevan lisäehdon. Vakuuden asettamisesta ja voimassaolosta säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin 1.5.2012 voimaan tulevassa ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetussa laissa (647/2011). Lain siirtymäsäännös määrää ennen muutossäännösten voimaantuloa myönnetyn ympäristöluvan vakuutta koskevan lupamääräyksen tarkistettavaksi vastaamaan uutta lakia viimeistään, kun ympäristölupa käsitellään toiminnan olennaisen muutoksen perusteella tai lupamääräykset tarkistetaan toiminnanharjoittajan 55 :n mukaisen hakemuksen perusteella. Samoin lupaviranomaisen on tarkistettava vakuutta koskeva määräys uuden mukaiseksi myös, jos lupaa on tarpeen 15
muuttaa tai jos lupaviranomaisen on annettava tarvittavat määräykset toimista toiminnan lopettamiseksi. Aluehallintovirastossa on 29.7.2011 tullut vireille Kittilän kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan laajentamista koskevan ympäristölupa-asia, jonka käsittelyn yhteydessä vakuusmääräykset on tarvittaessa tarkistettava. 16 Täytäntöönpanoratkaisun perustelut Vakuuden muuttaminen ei ole sellainen asia, johon on syytä soveltaa päätöksen poikkeuksellista täytäntöönpanoa koskevaa ympäristönsuojelulain 101 :ä. Asiassa ei ole siten esitetty perusteltua syytä poiketa ympäristönsuojelulain 100 :n mukaisesta täytäntöönpanosta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Ympäristönsuojelulaki 42 3 momentti, 58 1 momentti 4) kohta ja 101 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (5.6.2008/379) 10 1 momentti Käsittelymaksu on 2 400 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Kyse on alla mainitun asetuksen (1145/2009) tarkoittama muu ympäristölupa-asia, joten asian käsittelystä peritään maksu käytetyn työajan (50 h) mukaan tuntihinnan ollessa 48 euroa. Maksu on näin ollen 2 400 euroa. Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 2013 (1572/2011) 7 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Sami Koivula Riitta Riihimäki Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Sami Koivula ja ympäristölakimies Riitta Riihimäki (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 743 9334 tai 020 636 1020. RR/am Liite Valitusosoitus Päätös Päätös tiedoksi Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Suomen ympäristökeskus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 16.4.2012, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.