ERÄ 2013 Sotkamon Riistanhoitoyhdistyksen tiedotuslehti Sivut 9 16 Jari Lindeman Tiedot karhu- ja ilvespentueista ovat tiheysmääritysten perusta. Metsästys kiinnostaa Metsästys on yhteisöllinen ja luonnonläheinen harrastus. Metsästys tarjoaa hyvän kunnon ja erätaitojen lisäksi laadukasta lähiruokaa pataan pantavaksi. s. 15 Tehoa suurpetohavainnointiin s. 10 Yksi karhulupa Sotkamoon s. 11 Jahti alkaa usein netistä s. 14
10 ERÄLIITE Mietteitä metsästyskauden kynnyksellä Metsästettävää riistaa näyttää alkavalla metsästyskaudella olevan kohtuullisesti. Kuluvana vuonna aikaistettujen riistakolmiolaskentojen tuloksista päätellen useimpien riistalintujen pesintä on onnistunut melko hyvin. Hirvikanta sen sijaan on heikoin vuosikausiin. Tämä voitiin todeta Sotkamossakin sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen että hirvien lentolaskennan tuloksista. Vaikka riistaa on kohtuullisesti, kannattaa perinteisen metsästyksen ohella keskittyä myös turvaamaan tulevien vuosien metsästysmahdollisuuksia esimerkiksi riistanhoitotyöllä ja pienpetojen metsästyksellä. Suuri saalis ja metsästyksen mahdollisimman nopea lopetus ei saisi olla kunnia-asia metsästysseuralle. Metsästyksellä tulisikin mielestäni olla entistä enemmän virkistyksellistä, sosiaalista ja tulevaisuudessa vähenevässä määrin taloudellista merkitystä. Muun muassa nuorison aktivointi metsästyksen piiriin, monenlainen riistaeläinten tarkkailu, katselu, kuvaaminen ja esimerkiksi koirien koulutus sekä kilpailutoiminta ovat erityisen arvokkaita metsästykseen liittyviä oheistoimintoja, joiden merkityksen toivoisi edelleen kasvavan. Metsästyksen turvallisuuteen on Suomessa kiinnitetty erityistä huomiota ja metsästysvahinkoja sattuu erittäin vähän. Siitä huolimatta on syytä korostaa kaikkien metsästäjien ja erityisesti metsästyksen johtajien oikeuksia ja velvollisuuksia. Metsästyksen johtajan tulee huolehtia, että pyyntiluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan. Näitä ovat mm. saaliskiintiön noudattaminen, turvallisuussäännöt ja varusteisiin ja aseisiin liittyvät asiat sekä riistanhoitomaksun ja ampumakokeen suorittaminen. Ampuma-aseen kantoluvan esittämistä metsästyksen johtaja ei voi sen sijaan vaatia. Johtajalla on siis melkoinen valta, mutta myös vastuu. Pahimmassa tapauksessa metsästyksen johtajan ohjeiden laiminlyönti voi johtaa luvallisen metsästyksen muuttumiseen luvattomaksi ja laillisen laittomaksi. Onneksi näin tapahtuu harvoin. Metsästyksen harrastajien toiminta on monella tavalla tarkkailussa. Muun muassa ampuma-aseiden hallussapidon säännökset ovat koko ajan lainsäätäjien harkinnassa. Tarkkailun aiheuttajia eivät ole todellisuudessa metsästäjät ja ampumaurheilun harrastajat, vaan aivan muut yhteiskunnalliset ongelmat. Metsästäjien tulee ottaa entistä enemmän huomioon myös ympäristön hoitoon liittyvät asiat. Tästä esimerkkinä on seuraava tapaus. Sotkamon kunnan ympäristölautakunta päätti vuonna 2003 yksimielisesti, että Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen ampumaradalle Huhtikankaalle ei ole tarvetta hakea ympäristölupaa. Vastaava lautakunta päätti kuluvana vuonna, että ampumaradalle on nyt haettava ympäristölupa. Luvan hakuvalmistelu on parhaillaan menossa. Haluamme olla vastuullisia myös tässä asiassa. Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan 61% suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. Myönteisesti ja erittäin myönteisesti suhtautuneiden osuus on merkittävästi lisääntynyt ja erittäin kielteisesti metsästykseen suhtautuneiden osuus on nykyisin vain 3 %. Myönteistä suhtautumista toivottavasti tulevaisuudessa lisäävät lähitulevaisuudessa viranomaisten, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja metsästäjien kanssa yhteistyössä tehtävät riista- ja suurpetokantojen hoitosuunnitelmat. Hyvää metsästyskautta 2013! Pentti Huttunen Sotkamon riistanhoitoyhdistys puheenjohtaja Suurpetohavainnointi kaipaa tehostamista Martti Huusko Suurpetojen kanta-arviot pohjautuvat ensisijaisesti vapaaehtoisen petoyhdyshenkilöverkoston kirjaamiin petohavaintoihin. Kanta-arvioissa keskitytään pääasiassa pentuehavaintoihin. Havaittujen pentueiden lukumäärästä voidaan eri kertoimin arvioida kantojen kokoa. Petoyhdyshenkilöiden ilmoittamien suurpetohavaintojen määrissä on havaittavissa nouseva suuntaus Kainuussa. Vuonna 1998 tehtiin 515 suurpetohavaintoa, kun se viime vuonna oli 3319 havaintoa. Kanta-arviota täydentävät mm. ajoittain tehtävät erillislaskennat. Kainuussa tällainen tehtiin viimeksi marraskuussa 2012 ja sitä edeltävä laskenta maaliskuussa 2008. Viime vuoden laskennassa oli mukana noin 2000 henkilöä. Molemmat laskennat osoittivat, että esimerkiksi ilvespentueiden määrä on huomattavasti suurempi kuin pelkästään petohavaintojen perusteella on arvioitu. Erillislaskentoja ei voida kuitenkaan tehdä jatkuvasti niiden työläyden takia, joten jatkossakin pääasiallinen menetelmä pohjautuu petoyhdyshenkilöiden tuottamiin tietoihin. Petoyhdyshenkilöt eivät kuitenkaan yksinään saa kaikkia alueensa pentueita havaittua, joten jatkossa pitäisi saada aikaisempaa paremmin kansalaisten, metsästäjien, metsästysseurojen tai vaikkapa työnsä puolesta maastossa liikkuvien henkilöiden tekemät havainnot petoyhdyshenkilöiden tietoon. Esimerkiksi karhun ja hirven metsästyksen yhteydessä tehdyt pentuehavainnot olisi syytä ilmoittaa tarkastettavaksi petoyhdyshenkilölle. Joka syksy kuulee puhuttavan, että koira on löytänyt maastosta karhupentueen, mutta harva näistä havainnoista on päätynyt Tassu-järjestelmään. Lisäksi hirvimetsälle on tänä syksynäkin lähdössä lähes 500 seuruetta, joten on selvää, että näin iso joukko tekee syksyn aikana takuuvarmasti pentuehavaintoja. Muistakaa ottaa yhteyttä petoyhdyshenkilöön. Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät Suomen riistakeskuksen nettisivulta, jossa on valtakunnallinen Riistaweb-tietokanta. Paikallisen petoyhdyshenkilön yhteystiedon saa selville myös riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalta. Viime marraskuun suurpetolaskentaan lähtivät metsästäjät kiitettävästi mukaan. Palautelomakkeista oli havaittavissa, että valtaosa suhtautui laskentaan positiivisesti. Tietenkin muutama änkyräkin perinteisesti joukkoon sopi, mutta heitä oli ainoastaan yhden käden sormilla laskettavissa. Kiitoksia paljon kaikille laskentaan osallistuneille. Lisäksi erityiskiitos kuuluu myös Kainuun petoyhdyshenkilöille. He tekevät vuodesta toiseen mittavaa vapaaehtoistyötä, joka esimerkiksi polttoainekulujen myötä vielä aiheuttaa jonkin verran kustannuksia lompakkoonkin. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Kainuu Riistasuunnittelija Niin ilves- kuin karhupentueet ovat petojen tiheysmääritysten perusta.
11 ERÄLIITE Metsäkanalintujen metsästys pysenee ennallaan Kainuussa Metsäpalvelut ammattitaidolla matti partanen Metsästysasetusluonnos enteilee, ettei metsäkanalintujen metsästysaikoihin ehkä tule muutoksia Kainuussa viime vuoteen verrattuna Maa- ja metsätalousministeriö on tiedottanut 9. elokuuta näkemyksensä metsäkanalintujen metsästysajoista tulevana syksynä. Asiaa koskien ministeriö on lähettänyt asetusluonnoksen lausuntokierrokselle. Metsästysajat vahvistetaan elokuun lopussa lausuntokierroksen jälkeen. Niistä tiedotetaan heti, kun ratkaisut on tehty. rajoittaa erillisellä asetuksella vain riekon osalta Kainuussa. Metson, teeren ja pyyn metsästysaika olisi siis näillä näkymin maakunnassamme metsästysasetuksen mukainen eli syyskuun 10. päivästä lokakuun loppuun. Riekon pyynti kestäisi vain syyskuun loppuun saakka. Riekkokanta on edelleen heikko Ylä-Lappia lukuun ottamatta ja pyyntiä joudutaan rajoittamaan. Moni pyytäjä on kylläkin jättänyt riekot rauhaan jo vapaaehtoisesti. suometsän hoito (kunnostusojitus, lannoitus) Kari Fonselius puh. 044 7104 361 metsä- ja yksityisteiden korjaukset, tiekuntien hallinnointi ja tieyksiköinnit Olli Rahikkala puh. 044 7104 366 Ota yhteyttä, laitetaan metsäsi kuntoon! sähköposti: etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi Riistapäällikkö Suomen riistakeskus Kainuu PARHAAT VÄLINEET SYYSJAHTIIN Yksi karhun pyyntilupa tänä vuona Sotkamoon RAJOITETTU ERÄ REMINGTON 308 + Bushnell KIIKARI 3-9x40 Jukka Tervo Suomen riistakeskus on myöntänyt yhden karhun kaatoluvan Sotkamoon. 699,399,- 1/2-automaatti HAULIKKO Armsan 12/76 - synteettinen tukki, 5 x supistajat 10 KPL JÄLJELLÄ. ASEKAUPPA KÄY - VAIHTOASEET TÄNÄÄN: 890,- Tikka T3 Varmint 222 Finn-Classic 512 12/76 Karhun metsästys alkaa 20. elokuuta 2013 klo 00:00 ja jatkuu kunnes lupa on käytetty tai viimeistään 31. lokakuuta 2013. Pyyntilupa kattaa Sotkamon kunnassa ne alueet, joilla metsästäjällä on oikeus karhun metsästämiseen. 840,890,795,390,360,- Tikka Sporter 222 + äänenvaimennin + 6-18x Bushnell Sako 243 + 3-9x Bushnell Luvansaajana on Esko Klemetti, joka johtaa metsästystä. Karhumetsälle haluavan on ilmoittauduttava kirjallisesti luvansaajalle ja maksettava 10 euron ilmoittautumismaksu. Ilmoittautumislomakkeita saa Intersport Piipposelta ja luvansaajalta. Pyyntiluvansaajalla on karhupalvelunumero 0446295 0980, josta selviää metsästystilanne. Harri Huovinen puh. 044 7104 319 Jukka Keränen Metsästystä olisi tarkoitus Lomake löytyy lisäksi Metsähallituksen nettisivuilta osoitteesta: http://www.eraluvat.fi/metsastys/suurpetoluvat/karhu-pyyntiluvalla. html Nettiosoitteesta selviää myös metsästyskäytäntö valtion mailla. puukauppapalvelut, metsänhoitotyöt, metsäsuunnitelmat ja tila-arviot Valmet 12/70 Armi Silma 12/70 Suomalaiset/kuin uudet Valmet 2x308 KAKSOISLUODIKKOPIIPUT Baikal MP-153 12/89 1/2-automaatti 650,- 290,- + PALJON MUITA VAIHTOEHTOJA. Intersport Piipponen Karhun metsästys alkaa 20.8. vuorokauden vaihtuessa. Karhun ampumiseen tarvitaan luvansaajalta erillinen lupa, jonka saa numerosta 0500-295098. Luvansaaja myöntää kaatoluvan ilmoittautumisjärjestyksessä muutamaksi tunniksi kerrallaan. Jos tilanne raukeaa, niin lupa on toisen Kainuuntie 13, Sotkamo, p. (08) 666 2421 seurueen käytettävissä. Karhun metsästys alkaa 20.8. vuorokauden vaihtuessa. HIRVI-ILTA 27.9.2013 klo 18.00 Vuokatin Urheiluopistolla auditorio Isossa-Pöllyssä Tilaisuus on tarkoitettu hirvenmetsästäjille ja metsästyksen johtajille. Hirvi-illassa käsitellään ajankohtaisia hirvenmetsästykseen liittyviä asioita. Tervetuloa! Sotkamon riistanhoitoyhdistys. Palvelemme ma-pe 9-18, la 9-14 ja su 18.8.2013 12-15
12 ERÄLIITE Hirvilupia Sotkamoon neljännes vähemmän kuin viime vuonna S u o m e n r i i s t a k e s k u s myönsi ensi syksylle Sotkamoon 235 pyyntilupaa. Määrä on noin 25 % pienempi kuin viime vuonna. Yhdellä pyyntiluvalla saa metsästää yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Jos kaikki luvat käytetään ja vasaverotus toteutuu suunnitelman mukaan, niin saaliiksi saadaan hiukan yli 300 hirveä. Verotussuunnitelma perustuu kanta-arvioon, jonka riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos teki hirviseurueiden täyttämien havaintokorttien perusteella. Arvion luotettavuutta lisättiin helikopterilla tehdyllä laskennalla. Molemmat laskentatavat osoittivat hirvien määrän vähentyneen selvästi. Tiheys oli noin 2 yksilöä tuhannella hehtaarilla, tavoite on 2-4 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kanta-arvion luotettavuutta lisättiin helikopterilaskennalla. Hirvin väheneminen näkyy myös vähentyneinä vahinkoina. Metsävahinkoja ei ilmoitettu viime vuonna yhtään kappaletta. Hirvikolarit lähes puolittuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Vaikka hirvikanta on pienentynyt, niin se on jakaantunut aikaisempaa tasaisemmin riistahoitoyhdistyksen alueelle. Verotusta on voitu sen vuoksi tasoittaa pitäjän eri osien välillä. Tavoitteena on vakiinnuttaa hirvikanta sellaiselle tasolle, että vahingot eivät pääse missään kasvamaan kohtuuttomiksi. Hirvien määrä pyritään kuitenkin saamaan joka paikassa sille tasolle, että metsästys säilyy niin virkistyksellisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin merkittävänä vapaa-ajan viettomuotona. Hirven metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina 28.9. Riistanhoitoyhdistys suosittaa, että vasaverotus pidetään edelleen korkeana. Tavoitellaan 50 % vasaverotusta kokonaissaaliista. Urosten osuus suhteessa naaraisiin on pienentynyt viime vuosina huolestuttavasti. Tästä syystä metsästyksen yhteydessä on säästettävä hyvässä suvunjatkamiskunnossa olevia uroksia. Hyvässä suvunjatkamiskunnossa olevia uroksia pitää säästää hirvikannan oikean rakenteen säilyttämiseksi. Sotkamon riistahoitoyhdistys järjestää Hirvi-illan 27.9.2013 klo 18:00 Vuokatin urheiluopistolla, auditorio Iso-Pöllyssä. Paikalle toivotaan vähintään yhtä edustajaa seurueestaan. Tilaisuudessa käsitellään hirvenmetsästykseen liittyviä asioita. Kanta-arvion luotettavuutta lisättiin helikopterilaskennalla. Ampumakoe suoritettava Ampumakoe tulee suorittaa, mikäli aikoo metsästää metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa tai karhua rihlatulla luotiaseella. Ampumakokeen järjestää riistanhoitoyhdistys, joka myös antaa hyväksytystä suorituksesta todistuksen. Suoritus on voimassa kolme vuotta. Ampumakokeen tarkoituksena on osoittaa, että ampuja pystyy itselleen tutulla aseella rauhallisiin ja harkittuihin laukauksiin sekä osumaan tarkasti maalikuvion osumaalueelle. Osuma-alueen halkaisija on hirvikuviossa 23 cm ja karhukuviossa 17 cm. Ampumakoe ammutaan 75 m:n etäisyydeltä paikallaan olevaan tauluun. Koe käsittää neljä laukausta, joiden ampumiseen on aikaa 90 sekuntia. Aika lasketaan ensimmäisestä laukauksesta. Tukea saa käyttää. Samassa koetilaisuudessa saa yrittää enintään viisi kertaa samaa koemuotoa. Yhden koekerran suoritusmaksu on 20 euroa. Ampujan on esitettävä kokeen vastaanottajalle voimassa oleva metsästyskortti, koeaseen hallussapitolupa tai rinnakkaislupa ja tarvittaessa osoitettava henkilöllisyytensä. toiminnanohjaaja Sotkamon riistahoitoyhdistys Sotkamon riistanhoitoyhdistys järjestää ampumakokeita Huhtikankaan ampumaradalla seuraavasti: 17.8.2013 la 12:00 18.8.2013 su 12:00 24.8.2013 la 12:00 25.8.2013 su 12:00 31.8.2013 la 12:00 1.9.2013 su 12:00 7.9.2013 la 12:00 8.9.2013 su 12:00 14.9.2013 la 12:00 15.9.2013 su 12:00 21.9.2013 la 12:00 22.9.2013 su 12:00 Karhukokeen maalikuvio, osuma-alueen halkaisija 17 cm.
13 ERÄLIITE Oodi lähiruualle eli lähiruuan ylistysräppi Matti Partanen Kantarellit, rouskut ja haperot - jos tykkäät saat, kun ittes kaverin kaa lähimetsään lykkäät! Keväällä taas aromit on aidot kuusenkerkässä. Katajalla lihan maustat, niin on hymy herkässä. Tuhkakylän talkkunat ja Hietalahden herkut niitä haluu muutkin, kuin vain naapurit ja serkut. Kyyttöä! Sitä tulee Tipakselta tuolta. Lakkojakin löytyy vielä korvesta ja suolta. On mustikkaa, on puolukkaa, on marjaa kaikenlaista. Sen kuulleet ovat poimijat jo toisistakin maista! Vaan kyllä vielä keräämistä sinullekin riittää. Ken katkeruutta kylvää, hän sitä saa myös niittää! Immos-Airin imellys ja Tuulan ratileivät luulit, että kielenkin ne mennessänsä veivät! Pitopöydät runsaat löydät Rekikestin Pirkolta. Tietty: hankkii ihan kaikki lähimmältä kirkolta. Kuhhaa nousee nopeasti vaikka Mujethoulusta. Eipä tarvii sitäkään tuoda enää Oulusta! Katiskalla ahventa, matikkaa ja muuta passaa sitten paidan hihhaan pyyhiskellä suuta. Jos taitoo ei oo itellä tai kala jos on katala, avun aina tarjoo kyllä Johanneksen matala. Siellä jos ei nappaa ahven eikä hauki, tiedätköhän mikä sulla mahtaa olla auki? Lihankäsittely käynnissä. Onko järkee tomaattia lentämällä kuskata? Hiilijalanjäljen kanssa kun ei oo syytä fuskata. Kulunnasta paremmat saat tomaatit ja kurkut niistä diggaa vaarit, vauvat sekä murkut. Matti Partanen Partalasta lantut, kaalit, sipulit ja parsat. Niillä laukkaa kevyesti kersat niin kuin varsat. Vanhoillekin kevyempi ruoka tekis poikaa - silloin toimii suolikin, niin että ihan roikaa! Entäpä jos imelätä tahtoisitkin nuolasta? Löytyy kyllä hunajaa, ei tuoda sitä Puolasta! Mansikoita Terolta myös saattaa aina hakea. Huuskonniemen jätski myös uusi on ja makea! Suosittu on Suomessakin norjalainen seiti. Huokeella sen fileeks viskoo kiinalainen neiti. Onko tuossa tolkkua? mietipähän sitä, pakkaamisen jos vain hoitaa joku Kauko-Itä! Kanttarellit Erälupien uusi palvelunumero on 020 69 2424. Hirveästi hirviä metsissämme kasvaa. Lihassapa siinä ei ole paljon rasvaa. Sitä kun vain siivutat ja käristyksen tälläät, puoli vuotta sillä rellestät ja rälläät! Ja monenlaista muutakin löytyy meiltä riistaa. Maistuis varmaan sullekin? - ei synny siitä kiistaa. Jos metsään et sä pääse, on päässäs niin kuin kuumetta. Vaan erälle kun ehdit, et tarvii muuta huumetta! Talvivaara taitaa suolaan pistää lähijärvet. Siitä saavat silmillensä siiat sekä särjet. Niinpä siellä paikalliset peloissansa huokaa: Sillikin jo pian mahtaa olla LÄHIRUOKAA! Matti Partanen Teksti ja kuvat Johanneksen matala = Jöllin matalikko = Johannes Korhosen K-kaupan eli nykyisen K-Supermarketin kalatiski Mujethoulu = Tenetin virran ja Nuasjärven yhtymäkohdassa,
14 ERÄLIITE Yhä useampi jahti alkaa netistä Vuosi vuodelta suurempi osa metsästäjistä haluaa hankkia lupansa internetin ihmeellisestä maailmasta. Aku Ahlholm, teksti Emma Ahlholm, kuvat Metsähallitus on muuttanut myyntikäytäntöjään sen mukaisesti. Kaikki eräluvat löytyvät nykyisin yllättävästä osoitteesta: eräluvat.fi. Kultaisina aikoina metsästäjä aloitti eräretkensä avaamalla oman takaovensa. Nyt metsästäjät aloittavat matkansa avaamalla tietokoneen. Metsähallituksen hirvenmetsästysalueita haetaan 95-prosenttisesti sähköisillä hakemuksilla eli internetissä, ylitarkastaja Ahti Putaala sanoo. Kausilupia hakevista metsästäjistä 80 prosenttia luottaa internetiin. Lyhyemmissä metsästysluvissa perinteinen puhelin ja asiointi oikean ihmisen kanssa ovat yhä valttia: vuorokausiluvista 28,7 prosenttia myytiin netin kautta vuonna 2012. Internetistä löytyy monenlaista hyödyllistä tietoa jahtia suunnittelevalle. Metsähallitus haluaa pysyä eräihmisten kanssa ajan hermolla. Sen vuoksi lähes kaikkia lupia on saatavissa yhden internetosoitteen kautta www.eraluvat.fi. Puhelinpalvelua arvostavat eräihmiset voivat aina arkisin virka-aikana soittaa palvelunumeroon 020 69 2424. Sen lisäksi useita lupia saa niin sanotusti mobiilisti. Se tarkoittaa sitä, että metsästäjä tai kalastaja soittaa automaattinumeroon mihin vuorokauden aikaan hyvänsä ja saa sen jälkeen lupansa tekstiviestillä. Luvanhankinta kasvotusten myyjän kanssa onnistuu sekin edelleen. Esimerkiksi useat luontokeskukset, joskaan eivät kaikki, myyvät erälupia. Muutosten aikaa Suuri mullistus lupien myynnissä tapahtui tämän vuoden alussa, kun vanhan Villin Pohjolan numeroista tai nettiosoitteista ei enää voinut ostaa luvan lupaa. Taustalla oli se, että Metsähallitus oli lakkauttanut Villi Pohjola nimisen liiketoimintayksikön vuosi takaperin. Tuotemerkki Villin Pohjola myytiin lisäksi Lomarenkaalle. Nyt kaikkien metsästys- ja kalastuslupien verkkokauppa on siirretty uusille sivuille Eräluvat.fi ja puhelinpalvelu uuteen numeroon 020 69 2424. Osa entisen Villin Pohjolan lupamyyjistä siirtyi samalla Metsähallituksen eräpalveluihin töihin, ja he vastaavat nyt tuosta uudesta palvelunumerosta. Uusilta Eräluvat.fi-sivuilta löytyvät siis lupien verkkokauppa ja kaikki kohdekuvaukset. Lisäksi sivustolle on kerätty kaikki tiedot, jotka liittyvät valtion maiden metsästys- ja kalastusasioihin tai erävalvontaan. Aikaisemmin metsästäjät joutuivat seikkailemaan Villin Pohjolan sivuston ja Metsähallituksen pääsivuston välillä tietoja kaivellakseen. Tammikuussa julkaistuille uusille sivustoille on siirretty erä- ja uralupien verkkokaupan lisäksi muun muassa tiedot riistanhoidosta, kalavesien hoidosta sekä erävalvonnasta. Myös kaikki metsästys- ja kalastuskohteet siirretään uudelle sivustolle. Tähän saakka Metsähallituksen metsästysasioista on tiedotettu netissä Villin Pohjolan sivuilla ja Metsähallituksen pääsivustolla metsa. fi. Jatkossa kaikki päivitettävä tieto löytyy yhdestä osoitteesta Eräluvat.fi. Matti partanen Uutta sisältöä uusille sivuille. Eräluvat.fi-sivuston rakenne poikkeaa perinteisistä Metsähallituksen sivuista. Sivustolle on esimerkiksi lisätty nettipelejä, videoita ja blogeja. Metsästys- ja kalastuskohteita pystyy hakemaan sijainnin tai vaikkapa pyydettävän lajin perusteella. Tammikuusta alkaen metsästys- ja kalastuslupien myyntikanavat ovat olleet erälupien verkkokauppa Eräluvat.fi, erälupien palvelunumero 020 692 424 ja mobiililupanumerot. Lisäksi lupia voi ostaa muutamista asiakaspalvelupisteistä. Erälupien palvelunumerosta voi jatkossa varata myös Fakta Eräluvat.fi on Metsähallituksen erälupien verkkokauppa: metsästys- ja kalastusluvat, uraluvat. Metsästys- ja kalastuskohteet. Eräasioiden nettiuutisointi. Riistanhoito, kalavesien hoito, erävalvonta. Erälupien palvelunumero 020 69 2424. Metsähallituksen metsästys- ja kalastusluvat, uraluvat. Erämaakämpät: Kontinpaistama, Saunakoski, Silisjoki, Porojärvi, Jogasjärvi, Juntinoja, Hirvasvuopio, Sotajoki, Kirakkajoki, Kettuniemi, Kuosnijoki, Kesänkijärvi. Luontopalveluiden varausja vuokratuvat. Villin Pohjolan palvelu (Lomarengas) Metsähallituksen kämpät (noin sata kappaletta), yli 200 yksityistä mökkiä, jotka olivat ennenkin Villin Pohjolan välityksessä. Nettikauppa: www.villipohjola.fi, puhelinmyynti: palvelunumero 0306 502 540. erämaa-alueiden kämppiä sekä luontopalveluiden varaustupia ja -kämppiä. Muut Metsähallituksen mökit ovat varattavissa Lomarenkaalle siirtyneestä Villin Pohjolan palvelusta eli Villipohjola.fiverkkopalvelusta ja palvelunumerosta 0306 502 540. Jotta uudistus olisi täydellinen, myös mobiililupanumerot muuttuvat. Uudet numerot julkaistaan Kieppi- ja Tuikki-lehdissä, Eräluvat.fisivustolla sekä kohdetauluissa, jotka vaihdetaan kevään aikana. Metsänhanhenpyynti entisellään Metsähanhen pyyntiin ei tule muutoksia Kainuussa viime vuoteen verrattuna. Metsähanhen metsästys alkaa tänä vuonna Kainuussa 10.9. eli yhtaikaa kanalinnustuksen kanssa. Metsästysaika ei muuttunut viime vuodesta, vaikka Suomen riistakeskus esitti, että pyynti voisi alkaa syyskuun alusta. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen metsähanhen metsästyksen rajoittamisesta kuluvalle metsästysvuodelle. Viime vuoteen verrattuna rajoitukset tiukkenivat. Vain pohjoisimpaan Lappiin tuli lievennyksiä. Siellä pyynti alkaa nyt 1. syyskuuta. Muualla varsinaisella pesimäalueella Lapissa, Kainuussa sekä osalla Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan aluetta pyynti alkaa 10. syyskuuta. Muualla Suomessa, Kaakkois-Suomea lukuun ottamatta metsästämään pääsee vasta 10. lokakuuta. Kaakkois-Suomessa pyynti sallitaan jo lokakuun alusta lähtien. Alueen kautta muuttaa tundrametsähanhia, joiden kannat ovat runsaat. Tehdyillä rajoituksilla kokonaissaalis jäänee pieneksi. Pesimäalueelta hanhet ovat pääasiassa jo lähteneet, kun pyyntikausi alkaa. Toisaalta rannikon levähdysalueilta hanhet ovat jo siirtyneet suurimmaksi osaksi talvialueilleen Ruotsin eteläosaan ennen kuin metsästyskausi alkaa. Suomalaiset metsähanhet ovat taigametsähanhia. Niiden määrä on talvehtimisalueilla tehtyjen laskentojen perusteella vähentynyt huomattavasti. Hanhikannan taantuminen näkyy myös Suomen pesimäalueilla. Taantumisen syitä ei tunneta tarkasti, mutta ilmeisesti siihen ovat vaikuttaneet useat eri syyt. Metsähanhikantaa yritetään elvyttää muun muassa metsästysrajoituksilla. Toistaiseksi rajoitukset on tehty metsästysaikaa lyhentämällä. Metsähanhikannan hoitosuunnitelmaa ollaan parhaillaan valmistelemassa. Metsästysjärjestelyihin on esitetty monenlaisia vaihtoehtoja, mutta mitään ratkaisuja ei ole kuitenkaan vielä tehty. Joka tapauksessa uudet metsästysjärjestelyt saattavat vaatia muutoksia metsästyslainsäädäntöön. Säädösten muuttaminen on yleensä hidasta, joten uskon, että vielä vuoden päästäkin metsästystä rajoitetaan pelkästään metsästysaikaa lyhentämällä. Jukka Keränen Riistapäällikkö Suomen riistakeskus Kainuu Kuvan merihanhi on rauhoitettu Kainuussa. Jk
15 ERÄLIITE Hyvä metsäkanalintutilanne jatkuu Kainuussa Hirvi-ilta opistolla Jari Lindeman Tuoreiden riistakolmiolaskentatulosten mukaan ensi syksynä on odotettavissa nykymittapuun mukaan hyvä lintusyksy Kainuuseen. Viimeisen kolmen vuoden aikana lintuja on ollut hyvin ja sellaisena tilanne näyttää jatkuvan riekkoa lukuun ottamatta. Metson tiheys oli kolmioilla lähes 50 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Tiheys on koko 25-vuotisen laskentahistorian paras tulos. Metsoja ei kuitenkaan ole siinä mitassa, mitä niitä oli vielä 30-40 vuotta sitten. Ylä-Kainuussa metsoja löytyi selvästi vähemmän kuin muualla maakunnassa. Kainuun teerikanta on ollut maan parhaimpia viimeisten vuosien aikana. Teeritiheys oli tänä vuonna lasketuissa kolmioissa samaa luokkaa kuin viime vuonna. Teeriä on hyvin koko Kainuussa. Parhaimmat tiheydet olivat laskennoissa Oulujärven ympäryskunnissa. Sotkamon riistanhoitoyhdistys järjestää Hirvi-illan pe 27.9.2013 Vuokatin Urheiluopistolla, auditorio Iso-Pöllyssä. Tilaisuus alkaa klo 18:00. Metsästyksen johtajat ja metsästäjät tervetuloa! Sotkamon riistanhoitoyhdistys Pyitä tavattiin neljänneksen vähemmän kuin viime vuonna, mutta tiheys oli keskimääräistä korkeampi. Pyytiheyksissä kuntakohtaiset erot olivat pieniä. Riekkoja tavattiin Kainuun kolmioilla hieman enemmän kuin viime vuonna. Riekkokanta on kuitenkin edelleen heikko. Parhaiten riekkoja on Suomussalmella ja Vuolijoella, muualla riekot ovat vähissä. Riekot ovat vähentyneet jo pitkään. Kannan pienentymiseen on ilmeisesti useita syitä. Keskeisin lienee riekolle sopivien suoympäristöjen vähentyminen. Ilmaston Työkalut OY Myymälä: Keskuskatu 2 88600 Sotkamo (08) 633 0880 Av: 7-18, la 9-14 Varasto: Ratatie 4, 044 533 6084 Av: 7-17, la 9-13 www.krphalli.fi Teerikukot ottavat kiivaasti yhteen parhaista soidinpaikoista taistellessa. lämpenemiselläkin lienee oma vaikutuksensa. Keväät tulevat aikaisemmin ja syksyt myöhemmin nykyisin. Riekot joutuvat olemaan aikaisempaa pitempään talvipuvussaan sulalla maalla, jossa valkoiset linnut näkyvät hyvin pedoille. Metsästyksellä- kin on saattanut olla pistemäisiä vaikutuksia, mutta tuskin kehityksen suuntaan laajemmassa mittakaavassa. Jukka Keränen Riistapäällikkö Suomen riistakeskus Kainuu Sotkamon Autopalvelu Oy Salmelantie 43 F 6, 88600 Sotkamo +358 (0) 40 7791 317 myynti@sotkamonautopalvelu.fi www.sotkamonautopalvelu.fi Hinauspalvelu 24 h/vrk +358 (0) 45 3106 160 Haluatko metsästäjäksi? Jari Lindeman Metsästys on yhteisöllinen ja luonnonläheinen harrastus. Metsästys tarjoaa hyvän kunnon ja erätaitojen lisäksi laadukasta lähiruokaa pataan pantavaksi. Metsästys on Suomessa tarkoin säänneltyä ja perustuu riistan kestävään hyödyntämiseen. Metsästysharrastuksen aloittamiselle ei ole ikärajoja. Metsästäjätutkinto Metsästysharrastuksen aloittaminen vaatii kaikilta uusilta metsästäjiltä metsästäjätutkinnon. Tutkinto käsittää 50 monivalinta- ja 10 eläinten tunnistustehtävää. Helpoiten alkuun pääsee osallistumalla tutkintoon valmentavaan koulutukseen, joka järjestetään neljänä iltana huhtikuun loppupuolella ja tarvittaessa loppukesästä. Kurssilla käsitellään kaikki tutkinnossa tarvittavat asiat ja perehdytään harrastukseen laajemminkin. Kurssilla voi kysyä itseään askarruttavia asioita ennen tutkintoa. Tutkintoon voi valmistautua myös opiskelemalla asiat itse Metsästäjän oppaasta, joita saa paikallisesta urheiluliikkeestä tai riistanhoitoyhdistykseltä. Metsästyskortti Metsästäjätutkinnon hyväksytysti suorittaneella on oikeus lunastaa metsästyskortti. Riistanhoitoyhdistys lähettää henkilötiedot met- Autonpesu 24 h/vrk Metsästys tarjoaa monenlaisia luontoelämyksiä. sästäjärekisteriin hyväksytyn tutkinnon jälkeen ja kortti postitetaan parin viikon kuluessa uudelle metsästäjälle. Kun riistanhoitomaksu on suoritettu, astuu kortti heti voimaan. Jatkossa metsästyskortti lähetetään jokaiselle vuosittain Metsästäjä-lehden nelosnumeron mukana. Metsästys tuo isännän ja koiran suhteeseen aivan uuden ulottuvuuden. Aseen hallussapitolupa Poliisi myöntää ampumaaseiden hankkimiseen ja hallussapitoon oikeuttavia lupia. Ampuma-aseen hankkimiseen ja hallussapitoon on oltava hyväksyttävä käyttötarkoitus, metsästysharrastuksen voi osoittaa metsästyskortilla. Ampuma-aseen hankkimislupa voidaan myöntää vain 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on terveydentilansa ja käyttäytymisensä puolesta sopiva pitämään hallussaan ampumaasetta. Poliisi tekee lupapäätöksen pääasiassa soveltuvuustestin ja haastattelun perusteella, mutta voi pyytää tarvittaessa muitakin selvityksiä. Huoltajien suostumuksella 15-18-vuotialle henkilölle voidaan antaa rinnakkaislupa haulikkoon, kivääriin, pienoiskivääriin tai yhdistelmäaseeseen metsästystä varten. Henkilön tulee täyttää lisäksi muut luvan saajaa koskevat edellytykset. Tällöin huoltajat harkitsevat, onko nuori henkilö valmis käsittelemään asetta itsenäisesti. Alle 15-vuotias metsästyskortin omistava metsästäjä voi metsästää vain täysi-ikäisen valvonnassa ja vastuulla. Metsästys Metsästys vaatii aina metsästysoikeuden, joka on maan omistajalla, ellei ole vuokrannut sitä pois. Yleensä vuokraaja on metsästysseura. Jos haluat metsästää laajemmalla alueella, niin kannattaa hakea metsästysseuran jäseneksi. Seurojen jäsenehtoja voi kysellä suoraan paikallisilta metsästysseuroilta. Sotkamossa on yli 50 tuhatta hehtaaria valtion maita. Kunnassa kirjoilla olevat henkilöt voivat vapaasti metsästää valtion mailla. Rauhoitus- ja metsästysalueet löyty- N a ut i si nä lu o nn o sta... Me hoidamme kylpyhuoneremonttisi ammattitaidolla! Soita tarjous tai tule paikan päälle myymäläämme. Mu ista kot ital ous väh enn ys! Avoinna: ark. 7 17, la 9 14 Keskuskatu 7, 88600 Sotkamo, puh. 010 322 1313 Soittaminen 010-alkuisiin numeroihimme maksaa lankapuhelimesta 0,0821 / puh. + 0,059 /min. ja matkapuhelimesta 0,0821 /puh. + 0,1691 /min. Jonotusaika on maksullinen. Hinnat sis. alv. 23%
ERÄ 2013 16 Hirvenjuoksua aktiivisesti harrastava Onni Leskinen harjoittelee usein myös ampumaradalla. Rata on paras paikka opetella ampumaan Treenit: Sotkamon Ampujat treenaavat Huhtikankaalla ja Salmelassa Jonna Karjalainen jonna.karjalainen@almamedia.fi Metsästäjän on tärkeää osata käyttää asettaan moitteettomasti ja muille vaaraa aiheuttamatta. Paras paikka treenata eri aselajeja on Sotkamon Huhtikankaalla sijaitseva ampumarata. Sotkamon Ampujien puheenjohtaja Reijo Huotarin mukaan jokaisen metsästäjän tulisi käydä testaamassa kykyjään ja harjoittelemassa ampumista rataolosuhteissa. Rataharjoitusten tulisi olla ehdottomia. Helposti metsässä kuvittelee osaavansa tähdätä ja ampua oikein. Aseen käyttöturvallisuus on paljon treenanneelle harrastajalle itsestäänselvyys myös metsässä, Huotari muistuttaa. Sotkamon riistanhoitoyhdistyksessä on 2700 metsästäjää ja Sotkamon Ampujiin kuuluu yhteensä 160 jäsentä. Noin kolmisenkymmentä aktiivisesti kilpailevaa ampujaa harjoittelee aselajeja Huhtikankaalla joka viikko. Huhtikankaan radalla on mahdollisuus harjoitella riistanhoitoyhdistyksen omistamalla hirviradalla tai ampumaseuran haulikko- ja pistooliradoilla. Täällä ammutaan vuosittain myös viralliset hirvikokeet, Huotari esittelee ja jatkaa ratojen olevan päivittäisessä käytössä. Radalla ammutaan kauden aikana yli 300 hirvikoesuoritusta. Ampumaan pääsee säällä kuin säällä. 1990-luvun alussa radalle rakennettiin suojakatos ja se on edelleen loistavassa kunnossa, Huotari toteaa. Radan ympäristön metsis- sä taas treenataan hirvenjuoksua ja hirvenhiihtoa. Onni Leskinen kertoi viettäneensä monet kesäpäivät mäkisessä maastossa harjoitellen. Hirvenjuoksu on kuntolaji. Täällä maasto on vaihtelevaa ja se tekee harjoittelemisesta haastavaa, Leskinen kertoo. Ampumarata päätettiin aikoinaan sijoittaa Huhtikankaalle syrjään asutuksesta. Ympärillä aukeavat hiekkatöyräät hiljentävät melun hyvin. 1970-luvulla radan lähistöllä ei ollut vielä asutusta. Nykyisin sääntönä on lopettaa ampuminen viimeistään kello 21, Huotari painottaa. Haulikon panosten sisältämän lyijyn aiheuttamia mahdollisia ympäristövaikutuksia tutkitaan jatkuvasti. Maalitaulujen taustalla olevasta hiekkatöyräästä on otettu näytteitä. Metrin syvyydessä lyijyjäämiä ei ole ollenkaan. Talven ajaksi harjoitukset siirtyvät sisätiloihin Salmelan koulun alakerrassa sijaitsevalle sisäampumaradalle. Salmelan ilma-aseradalla talvisaikaan on kaksi yleistä vuoroa viikossa. Vuorot ovat tiistaisin ja torstaisin alkaen kello 18. Ampumaharrastus kestää yleensä koko eliniän ajan. Sekä Leskisen että Huotarin mukaan ampuminen on hieno laji, joka haastaa keskittymään. Itselleni tämä on paras laji, sillä reikä sijaitsee siellä mihin sen on itse lähettänyt. Ampuminen ei ole tuomaripeliä. Jos tulos jää tulkkauksen varaan, olisin voinut itse voinut ampua keskemmäs, Huotari sanoo. Uusia lahjakkuuksia löytyy usein, vaikka harrastajamäärät ovat tippuneet kolmannekseen. Suurin osa ampumaseu- ran jäsenistä on yli 60-vuotiaita. Aseen sujuva käsitteleminen ja täydellisen keskittymisen oppiminen vievät viitisen vuotta. SM-tasolla kisaava Sotkamon Ampujien Titta Pääkkönen on oppinut tekniikan nopeasti. Hän on luonnonlahjakkuus, Huotari sanoo. Sotkamon Ampujien puheenjohtaja Reijo Huotari ja aktiivinen hirvenjuoksija Onni Lesikinen pitävät rataharjoittelua tärkeänä.