10.1 Yleistä 10 YRITYSSANEERAUS Yrityssaneerausmenettelyä säätelee yrityssaneerauslaki (laki yrityksen saneerauksesta 25.1.1993/747). Lain tarkoituksena on yritystoiminnan tervehdyttäminen tai yrityksen jatkamisedellytysten turvaaminen. Yrityssaneerauksen onnistuessa yritys jatkaa liiketoimintaansa. Ero konkurssiin on oleellinen, sillä konkurssissa velallisen liiketoiminta päättyy. Saneerausmenettelyn kohteena voi olla: 1) yksityinen elinkeinon- tai ammatinharjoittaja 2) maatilatalouden tai kalastuksen harjoittaja 3) avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö 4) osakeyhtiö tai osuuskunta 5) asunto-osakeyhtiö tai 6) taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys. KKO:2011:79 Säätiö ei voinut olla saneerausmenettelyn kohteena, vaikka se harjoitti taloudellista toimintaa. YRITYSSANEERAUS 367
KKO:2004:29 Rekisteröity aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on osallistuminen vuosittaisen kaupunkifestivaalin järjestämiseen, on korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottu yrityksen saneerauksesta annetun lain 2 :n 1 momentissa tarkoitetuksi taloudellista toimintaa harjoittavaksi yhdistykseksi, joka voi olla yrityssaneerauksen kohteena. Mikäli saneerausvelallisena on luonnollinen henkilö, saneerausmenettelyn piiriin kuuluvat kaikki velallisen velat ja varat siis myös henkilön yksityistalouteen kuuluvat velat. Yrityssaneeraus on mahdollinen vain silloin, kun yritys- ja elinkeinotoimintaa edelleen harjoitetaan. Mikäli velallinen on jo lopettanut elinkeinotoimintansa, ei saneerausmenettely tule kyseeseen. Tällöin velallisella on mahdollista hakea velkajärjestelyä, jos velkajärjestelyn edellytykset täyttyvät (ks. luku 9). Mikäli saneerausvelallisena on avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, saneerausmenettelyn piiriin tulevat vain kyseisen yhtiön velat. Saneerausmenettely ei siten koske yhtiömiesten yksityisiä velkoja. Mikäli yhtiö on saneerauksen kohteena, saneerausmenettelyn oikeusvaikutukset ulottuvat yhtiön saneerausvelkojen osalta myös henkilökohtaisessa vastuussa oleviin yhtiömiehiin. 10.2 Saneerausmenettelyn hakeminen 10.2.1 Yrityssaneeraushakemus Saneerausmenettelyä haetaan käräjäoikeudelta kirjallisella saneeraushakemuksella. Saneerausasia tulee vireille käräjäoikeudessa, kun yrityssaneerausta koskeva hakemus on jätetty tai se muutoin saapuu käräjäoikeuden kansliaan. Yrityssaneeraushakemuksen voi tehdä velallinen, velkoja tai niin sanottu todennäköinen velkoja. Velkoja voi hakea saneerausmenettelyä silloin, kun velallinen on maksukyvytön. Lisäksi velkoja voi olla erityisestä syystä 368 taloyhtiön perintäkirja
Yrityksen saneerauksen vaiheet pähkinänkuoressa Saneerausohjelman raukeaminen Yrityssaneeraushakemuksen laadinta Laatijana on yleensä asiantuntija. Hakemuksen toimittaminen käräjäoikeudelle Yrityssaneerauksen piiriin kuuluvat velat, jotka ovat syntyneet ennen kuin hakemus toimitetaan käräjäoikeuteen. Velkojien kuuleminen. Saneeerausohjelman muuttaminen Saneerauksen aloittamispäätös Saneerausohjelman valmistelu Saneerausohjelman vahvistaminen Maksujen seuranta Saneerauksen päättyminen Viivästyskoron kertyminen keskeytyy. Velkojan oikeuksia rajoittavat kiellot voimaan ja selvittäjä määrätään. Selvittäjä tekee luettelon velallisen varoista, veloista, tuloista ja taloudellisesta asemasta. Määrää, paljonko velallisen on maksettava velkojille ja realisoidaanko omaisuutta. Maksuohjelmaa voidaan käyttää täytäntöönpanoperusteena, jos maksuja ei suoriteta. Velkojen alkuperäiset ehdot tulevat voimaan. Kun saatavat on maksettu maksuohjelman mukaisesti ja mahdolliset lisätilitykset on tehty, loppuvelat annetaan anteeksi. Jos maksuohjelma on rauennut, velkojen anteeksiantoa ei tapahdu. hakijana myös silloin, kun velallinen on vasta vaarassa tulla maksukyvyttömäksi. Jotta velkoja pystyisi olemaan hakijana, hänellä tulee olla velallista kohtaan saatava. Saatava ei saa olla perusteeltaan riitainen tai olennaiselta osin määrältään taikka muusta syystä epäselvä. YRITYSSANEERAUS 369
Jos velkoja toimii yrityssaneerauksen hakijana, hänen tulee hakemuksessaan yksilöidä se saatava tai ne saatavat, jotka hänellä on velalliselta. Todennäköinen velkoja joutuu selvittämään, millaisia saatavia hänelle on syntymässä velalliselta. Yrityssaneeraushakemuksessa on ilmoitettava vähintään 1) tuomioistuimen nimi 2) hakijan vaatimus ja sen tarpeellinen perustelu 3) hakijan tai asiaan osallisen nimi, ammatti ja asuinpaikka 4) hakijan, hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehensä puhelinnumero sekä se postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset saadaan lähettää. Velallisen tai yrityssaneeraushakemuksen hakijan on allekirjoitettava hakemus. Hakemus on vapaamuotoinen, kunhan se vain tehdään kirjallisesti. Suullista hakemusta ei siis voi tehdä. Yrityssaneeraushakemukseen tulee liittää tarpeellinen selvitys velallisesta. Lisäksi velallisen tulee liittää hakemukseensa selvitys velkojistaan, veloistaan ja niiden vakuuksista sekä taloudellisesta tilanteestaan. Jos velallinen ei ole tehnyt hakemusta yhdessä velkojiensa kanssa, velallisen on selvitettävä taloudellisten vaikeuksiensa syyt, miten hänen on tarkoitus tulevaisuudessa jatkaa toimintaansa sekä millä varoilla saneerausmenettelystä aiheutuvat kustannukset katetaan. Velallisen tulee myös selvittää, miten hän kykenee maksamaan saneerausvelkoihin kuulumattomat velkansa. Edellä mainittujen tietojen lisäksi hakemukseen on liitettävä huomattava määrä liitteitä, jotka ilmenevät yrityssaneerausasetuksen (55/1993) 1 :stä. Yrityssaneeraushakemusten käsittely on keskitetty tiettyihin alioikeuksiin. Näin on haluttu varmistaa, että käräjäoikeuksilla on riittävä asiantuntemus saneerausasioiden hoidosta. Käräjäoikeuksien tuomiopiirit määrätään erillisessä asetuksessa. Pääsääntöisesti toimivaltainen käräjäoikeus on se, jonka tuomiopiirissä velallisyrityksen hallintoa pääasiallisesti hoidetaan. Mikäli saneerausmenettelyyn haettu yhtiö kuuluu konserniin, voidaan tytäryhtiöiden hakemuksia käsitellä emoyhtiön oikeuspaikan mukaisesti. 370 taloyhtiön perintäkirja
10.2.2 Yrityssaneeraushakemuksen vireillepano ja käsittely Yrityssaneeraushakemus toimitetaan käräjäoikeuden kansliaan. Kun hakemus on saapunut käräjäoikeuden kansliaan, saneerausasia tulee vireille. Hakemuksen saavuttua käräjäoikeuteen, hakemuksen käsittelijä tarkistaa hakemuksen oikeellisuuden sekä sen, että hakemuksen mukana on kaikki pakolliset liitteet. Usein hakemuksesta puuttuu jokin pakollinen liite. Tällöin käräjäoikeus pyytää hakijaa täydentämään hakemusta liitteiden osalta käräjäoikeuden määräämään määräpäivään mennessä. Käräjäoikeus kuulee asianosaisia ennen kuin se tekee päätöksen saneerausmenettelyn aloittamisesta tai hakemuksen hylkäämisestä. Kuuleminen tapahtuu yleensä kirjallisesti. Mikäli hakijana on velallinen, tilaisuus lausuman antamiseen varataan saatavien suuruuden perusteella merkittävimmille velkojille. Lisäksi tuomioistuin voi harkintansa mukaan varata mahdollisuuden lausuman antamiseen myös muille velkojille. Velalliselle annetaan yleensä mahdollisuus antaa lausuma velkojien lausumasta. Lausumien jälkeen tehdään päätös, aloitetaanko saneerausmenettely vai hylätäänkö saneeraushakemus. Jos asia on riitainen, sitä voidaan tarvittaessa käsitellä käräjäoikeuden istunnossa. 10.3 Saneerausmenettelyn edellytykset Saneerausmenettely voidaan aloittaa kolmella eri perusteella, jotka ovat: 1) velallisen ja merkittävien velkojien yhteishakemus 2) maksukyvyttömyys tai 3) uhkaava maksukyvyttömyys. Jos saneeraushakemuksen tekevät velallinen ja vähintään kaksi merkittävää velkojaa, saneerausmenettelyn aloittaminen ei edellytä selvitystä maksukyvyttömyydestä tai uhkaavasta maksukyvyttömyydestä. Merkittävien velkojien tulee edustaa vähintään 20 prosenttia tunnetuista veloista. Nämä velkojat eivät kuitenkaan saa olla velallisen läheisiä. Muuta hakemuksen edellytysten tutkintaa ei tehdä. Menettelyä ei kuitenkaan aloiteta silloin, kun tuomioistuin toteaa esteperusteen olemassaolon. Velallisen maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erään tyessä. YRITYSSANEERAUS 371
Uhkaavalla maksukyvyttömyydellä puolestaan tarkoitetaan tilannetta, jossa velallinen on vaarassa tulla maksukyvyttömäksi. Uhkaava maksukyvyttömyys on siis ennustus tulevasta maksukyvyttömyydestä. Mikäli velallinen itse hakee saneerausmenettelyä, pidetään velallista lähtökohtaisesti maksukyvyttömänä, jos hän näin itse ilmoittaa. Vasta siinä tapauksessa, että velallisen ilmoitusta on syytä epäillä, esimerkiksi velkojan väitteen johdosta, maksukyvyttömyyttä aletaan erikseen selvittää. 10.4 Saneerausmenettelyn esteet Saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, mikäli saneeraukselle on olemassa este. Esteperusteen huomioon ottaminen edellyttää, että velkoja ilmoittaa esteestä asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle. Ainoastaan silloin, jos esteperuste poikkeuksellisesti ilmenee jo saneeraushakemuksesta, tuomioistuin voi viran puolesta selvittää esteperusteen olemassa oloa. Esteperusteet ovat seuraavat: 1) Velallinen on maksukyvytön ja on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa tai että sen uusiutumista ei voida torjua muuten kuin lyhytaikaisesti. 2) On todennäköistä, että velallisen varat eivät riitä saneerausmenettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen eikä kukaan muu ole sitoutunut vastaamaan näistä kustannuksista. 3) On todennäköistä, että velallinen ei kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja. 4) On perusteltua syytä olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojan perintätoimien estäminen tai muu velkojan taikka velallisen oikeuden loukkaaminen. 5) On perusteltua syytä olettaa, että saneerausohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ei ole edellytyksiä. 6) Velallisen kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen, paitsi jos osoitetaan, että kvirjanpito voidaan vaikeuksitta saattaa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan. 372 taloyhtiön perintäkirja