Poliisihallitus OHJE 1 (37) VARTIJAN VOIMANKÄYTTÖKOULUTUKSET Voimassaoloaika 6.2.2014 alkaen toistaiseksi Säädösperuste Sisäasiainministeriön asetus vartijan voimankäyttökoulutuksesta ja voimankäyttökouluttajan koulutuksesta (1121/2010) 4 ja 6 Kohderyhmät Vartijan ja järjestyksenvalvojan lakisääteisten voimankäyttökoulutusten järjestäjät Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 23 a :n perusteella hyväksytyt voimankäyttökouluttajat ja asekouluttajat Järjestyksenvalvojista annetun lain (533/1999) 18 :n ja 18 a :n perusteella hyväksytyt järjestyksenvalvojakouluttajat Muuttuva ohje Tämä ohje muuttaa vartijan voimankäyttökoulutuksista 1.2.2013 annetun ohjeen 2020/2012/4703. Muuttunut sisältö kirjattu ohjeeseen kursivoituna. ASIA Poliisihallitus vahvistaa muutettuna noudatettavaksi vartijan voimankäyttökoulutuksen opetussuunnitelmaa 2020/2012/4701 ja vartijan voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen opetussuunnitelmaa 2020/2012/4702 täydentävän ohjeen liitteineen. Poliisiylitarkastaja Marko Rahikainen Ylitarkastaja Vesa Tiainen JAKELU TIEDOKSI Vartijoita kouluttavat oppilaitokset, Poliisihallituksen turvallisuusalan valvonnan internet sivut, poliisilaitokset, Poliisiammattikorkeakoulu Poliisihallituksen yksiköt, Sisäasiainministeriön poliisiosasto Raatihuoneenkatu 5, 4. krs, PL 38, 50101 MIKKELI tavy@poliisi.fi, www.poliisihallitus.fi Puh. 071 878 0181, Faksi 071 878 1897
Poliisihallitus 2 (37) VARTIJAN VOIMANKÄYTTÖKOULUTUKSET Tämä ohje sisältää ohjeita voimankäyttökouluttajille ja asekouluttajille vartijan voimankäyttökoulutuksen ja voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen opintosuunnitelmien tarkoittamien koulutusten toteuttamisesta. Tämän ohjeen liitteenä ovat todistusmallit ja koulutusten sisältöä tarkentavat asiakirjat. Kouluttajana vartijan voimankäyttökoulutuksen yleisessä osassa (ohjeen osa I), teleskooppipatukkakoulutuksessa (ohjeen osa II A) ja kaasusumutinkoulutuksessa (ohjeen osa II B) sekä vartijan voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksessa on saanut toimia 1.12.2011 alkaen vain poliisihallituksen hyväksymä voimankäyttökouluttaja, ja ampuma-asekoulutuksessa (ohjeen osa II C) poliisihallituksen hyväksymä asekouluttaja. Jos koulutusta annetaan elinkeinonharjoittamisen muodossa, tulee kaasusumutinkoulutuksessa (ohjeen osa II B) ja ampuma-asekoulutuksessa (ohjeen osa II C) kouluttajalla olla voimassa oleva aseelinkeinolupa osioissa koulutettaville välineille. Tämä ohje on voimassa 1.2.2013 alkaen toistaiseksi. VARTIJAN VOIMANKÄYTTÖKOULUTUS Harjoituksen avaaminen ja turvallisuusmääräykset ovat osissa I, II A ja II B ja III (voimankäyttövälineiden kertauskoulutus) samansisältöiset. Harjoituksen avaaminen ja turvallisuusmääräykset Koulutuksen aluksi koulutuksen vastuukouluttaja esittelee: o vastuukouluttaja / muut kouluttajat (oltava Poliisihallituksen hyväksymiä voimankäyttökouluttajia / asekouluttajia) o koulutuspäivän sisällön ja aihepiirin esittely o harjoituksen alkaminen / päättyminen o harjoitusalue o harjoitusalueelta poistuminen / palaaminen Vastuukouluttaja ilmoittaa turvallisuusmääräykset: o keskeytysvelvollisuus: POIKKI o hälytyspuhelimet + ensiapuvälineet o suojaliivit, jalkineet o korut, kellot, yms. pois o tehdään ainoastaan, mitä kouluttaja käskee o ilmoitus loukkaantumisista ja varustevahingoista kouluttajalle Vastuukouluttaja tarkastaa: o esteet osallistua harjoitukseen / fyysiset rajoitukset o varuste- ja suojavälineiden tarkastus ja varusteiden jako Harjoituksissa vaadittavat varusteet Varusteet voivat olla henkilökohtaisia tai koulutuksen järjestäjän on varattava riittävä määrä välineitä (patukat, teleskooppipatukat, Inert- harjoitus- kaasusumuttimet, ampuma-aseet ja edellä mainittujen voimankäyttövälineiden kotelot, kiinnikkeet sekä varustevyöt ja suojalasit) koulutettavien käyttöön har-
Poliisihallitus 3 (37) joitusten tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi. Varusteiden käyttöturvallisuus on vastuukouluttajan tarkastettava ennen harjoitusten aloittamista. Varusteiden tulee mahdollisimman hyvin vastata vartioimistehtävissä käytettäviä varusteita. Varusteet vaikuttavat olennaisesti muun muassa vartijan liikkumiseen. Harjoituksessa voidaan kantaa niitä voimankäyttövälineitä, joiden kantamiseksi ja käyttämiseksi koulutukseen osallistuja on kouluttautumassa. Lähtökohtaisena periaatteena on, että jos voimankäyttövälineitä kannetaan, tulisi harjoitusten aikana käyttää myös suojaliiviä. Suojaliivejä on käytettävä ase- ja ampumakoulutuksessa sekä aseteknisessä koulutuksessa. Suojaliivissä tulee olla vähintään NIJ II standardin mukainen suojaustaso (NIJ 01.01.2004) tai vastaava kansainvälisesti hyväksytyn standardin mukainen suojaustaso. Suojaliivin on kuitenkin aina annettava suoja ammuttaessa käytettävältä patruunalta, sillä luodin materiaali, luodin nopeus ja aseen kaliiperi vaikuttavat suuresti läpäisyyn ja trauman syvyyteen. Ase- ja ampumakoulutuksessa käytettävä suojaliivi ei saa olla valmistusajankohdasta laskettuna vanhempi kuin mitä valmistaja on ilmoittanut liivin käyttöiäksi. Ase- ja ampumakoulutuksessa käytettävä suojaliivi voi olla koulutettavan oma tai koulutuksen järjestäjän suojaliivi. Ase- ja ampumakoulutuksen vastuukouluttajan on varmistauduttava siitä, että kaikilla harjoituksiin osallistuvilla ja harjoitusta seuraavilla henkilöillä on harjoitusten aikana suojausominaisuuksiltaan riittävä suojaliivi yllään. Koulutuksen järjestäjän on järjestettävä ja vastuukouluttajan varmistuttava, että harjoitusta varten on käytettävissä: o vähintään 1 kpl iskusuojapukuja (I yleinen osa, osio 5) o vähintään 1 kpl / pari iskusuojatyynyjä (I yleinen osa, osio 4)
Poliisihallitus 4 (37) I YLEINEN OSA Laajuus Vähintään kuusi (6) oppituntia. Yleistä Vartijan voimankäyttökoulutuksen yleinen osa on laajuudeltaan vähintään kuusi (6) oppituntia. Koulutus saa olla kokonaisuutena pidempi ja myös eri osien pituuksia voidaan tarpeen mukaan pidentää. Laajuus on sama sekä vartijan voimankäyttökoulutuksessa että annettaessa koulutus järjestyksenvalvojille kaasusumutinkoulutuksen yhteydessä. Alla olevissa taulukoissa on ohjeellinen esimerkki opetustuntien ajankäytöstä. Vaadittavat näyttökokeet voidaan suorittaa harjoitusten yhteydessä tai erikseen omana osionaan. Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Tauon pituus on 15 minuuttia. Tauot voi sovittaa tarpeen mukaisesti kuitenkin niin, että taukojen yhteenlaskettu aika koko päivän ajalta on 45 min. 1) Vartijat Harjoituksen avaaminen ja turvamääräykset osio 1. Lainsäädäntö ja raportointi osio 2. Fyysinen voimankäyttö osio 3. Käsiraudat osio 4. Patukka osio 5. Näyttökokeet ja palaute 1 ¼ oppituntia 2 oppituntia ¾ oppituntia ¾ oppituntia 1 oppitunti osio 6. Kirjallinen koe ¼ oppituntia 6 oppituntia, 45 minuuttia taukoja / järjestelyaikaa kouluttajille ja 15 minuuttia aloitustoimenpiteisiin (tauot voi sovittaa tarpeen mukaisesti)
Poliisihallitus 5 (37) 2) Järjestyksenvalvojat Harjoituksen avaaminen ja turvamääräykset osio 1. Lainsäädäntö osio 2. Fyysinen voimankäyttö osio 2. Fyysinen voimankäyttö jatkuu (vartijan osioiden 3-5 sijalla oleva koulutus) 2 oppituntia 2 oppituntia 1 oppitunti osio 6. Koe (ja palaute) 1 oppitunti 6 oppituntia, 30 minuuttia taukoja / järjestelyaikaa kouluttajille ja 15 minuuttia aloitustoimenpiteisiin (tauot voi sovittaa tarpeen mukaisesti) Koulutuksen sisältö on erilainen vartijoille ja järjestyksenvalvojille. Vartijat (Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002) 2 1 mom. 9 kohta ja 29 ). Järjestyksenvalvojat (Laki järjestyksenvalvojista (533/1999) 2 a 1 mom.). Kummallekin kohderyhmälle tarkoitetut osat on eritelty käyttäen edellä mainittuja tehtävänimikkeitä. Korvaavuudet Myöhemmin kuin 1.10.2002 mutta aikaisemmin kuin 1.4.2011 hyväksytysti suoritettu yleinen osa (laajuus neljä (4) oppituntia, 1.3.2011 alkaen kuusi (6) oppituntia) korvaa tässä ohjeessa tarkoitetun yleisen osan kokonaisuudessaan. Osana vartijan koulutusta 1.4.2011 jälkeen hyväksytysti suoritettu yleinen osa korvaa kokonaisuudessaan järjestyksenvalvojalle tarkoitetun yleisen osan. Myöhemmin kuin 1.4.2011 järjestyksenvalvojalle osana kaasusumutinkoulutusta annettu yleinen osa ei korvaa miltään osin väliaikaisen vartijan koulutukseen sisältyvää hätävarjelu ja voimankäyttöosiota. Kantaakseen kaasusumutinta mukanaan vartioimistehtävällä, vartijan tai väliaikaisen vartijan tulee suorittaa väliaikaisen vartijan koulutus ja/tai vartijan peruskoulutus, joka sisältää tässä tarkoitetun vartijan voimankäyttökoulutuksen yleisen osan. 1. Lainsäädäntö ja raportointi Vartijat opiskelevat lakia yksityisistä turvallisuuspalveluista ja rikoslakia. Järjestyksenvalvojat opiskelevat osioista 1 ja 3-4 vapautuvalla koulutusajalla järjestyksenvalvojista annetun lain voimakeinojen käyttöön liittyviä säännöksiä ja rikoslakia sekä voimankäyttöön ja voimankäyttövälineiden kantamiseen liittyviä rangaistussäännöksiä. Aineistona tulee käyttää ainakin ajantasaisia lakeja ja niiden esitöitä (hallituksen esitykset ja valiokuntamietinnöt). Järjestyksenvalvojien koulutuksessa voidaan hyödyntää myös Poliisihallituksen vahvistamaa järjestyksenvalvojan peruskoulutuksen koulutusaineistoa soveltuvilta osiltaan. Vartijoille koulutetaan alla olevaan luetteloon merkitty lainsäädäntöosuus. Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika on yksi (1) oppitunti.
Poliisihallitus 6 (37) Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002) o 2 14 kohta, voimankäyttövälineet o 12, Vartioimistehtävässä noudatettavat yleiset periaatteet o 13, Toimenpiteen perusteen ilmoittaminen o 17, Tapahtumailmoitukset o 19, Vartijan toimintaohjeet o 28, Vartijan oikeudet o 29, (laissa 725/2010), Voimankäyttövälineiden kantaminen o 30, Voimankäyttövälineiden kantamistapa Rikoslaki (39/1889) 4 luku (laissa 515/2000) o 4, Hätävarjelu o 5, Pakkotila o 6, Voimakeinojen käyttö Järjestyksenvalvojille koulutetaan (kaasusumutinkoulutuksen yhteydessä) luetteloon merkitty osa. Kaasusumutinkoulutusta lukuun ottamatta yleinen osa ei ole osa järjestyksenvalvojille lakisääteistä vähimmäiskoulutusta. Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika on kaksi (2) oppituntia. Laki järjestyksenvalvojista (533/1999) o 2, Järjestyksenvalvojan tehtävä ja toimialue o 3, Toiminnassa noudatettavat periaatteet o 6, Pääsyn estäminen o 7, Henkilön poistaminen, kiinniottaminen ja säilössä pito o 8, Kielletyt esineet ja aineet o 9, Voimakeinojen käyttö o 10, Voimankäyttövälineet ja niiden kantaminen Rikoslaki (39/1889) 4 luku (laissa 515/2000) o 4, Hätävarjelu o 5, Pakkotila o 6, Voimakeinojen käyttö Rikoslaki 21 luku o 5, Pahoinpitely o 6, Törkeä pahoinpitely o 7, Lievä pahoinpitely o 8, Kuolemantuottamus o 9, Törkeä kuolemantuottamus o 14, Heitteillepano o 15, Pelastustoimen laiminlyönti Laki järjestyksenvalvojista (533/1999) o 26 1 mom. 1 ja 2 kohta Raportointi koulutetaan vain vartijoille. Järjestyksenvalvojille tarkoitetun kaasusumutinkoulutuksen yleiseen osaan tämä osio ei sisälly. Raportointia koulutettaessa on opetettava vähintään yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 17 :n (tapahtumailmoitukset) asiasisältö perusteluineen ja kyseistä pykälää täydentävän Valtioneu-
Poliisihallitus 7 (37) voston asetuksen yksityisistä turvallisuuspalveluista (534/2002) 11 (tapahtumailmoitus) asiasisältö. Aineistona voidaan käyttää muun muassa hallituksen esityksen HE 69/2001 vp. 17 :n yksityiskohtaisia perusteluja ja vartijan peruskoulutuksen oppikirjojen asiaa koskevia osioita. Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika on 1/4 oppituntia. 2. Fyysinen voimankäyttö Vartijoille ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika on kaksi (2) oppituntia. Järjestyksenvalvojien kaasusumutinkoulutukseen tähtäävässä koulutuksessa osio on kestoltaan pidempi, koska yleisen osan osioita 1 ja 3-4 (käsiraudat, patukka ja raportointi) ei kouluteta heille. Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika järjestyksenvalvojille on kolme (3) oppituntia. Kolmannen oppitunnin opetusaiheet on erikseen merkitty tähän ohjeeseen vartijoita koskevien opetusaiheiden jälkeen. Lisäaika tulee käyttää pääosin harjoitteluun. Harjoittelulla pyritään kouluttamaan tekniikoita, joilla voidaan vähentää tarvetta kaasusumuttimen käyttämiselle tai käyttämisestä voidaan kokonaan luopua. Fyysiseen voimankäyttöön liittyvät asiat tulee kouluttaa, kuten Poliisiammattikorkeakoulun antamassa kouluttajakoulutuksessa on kouluttajille opetettu. Muiden kuin kouluttajakoulutuksessa koulutettujen tekniikoiden kouluttaminen on kiellettyä. Fyysinen voimankäyttö Poliisiammattikorkeakoulun opetuksen mukaisesti (vähintään 10 harjoitetta): Liikkuminen ja suojaaminen o puhutteluasento o puolustusasento o suoja-asento o liikkuminen o lyönneiltä suojautuminen + liikkuminen Irrottautumiset o hihaotteista o rinnusotteista o ranne-/käsivarsiotteista Vapautumiset o kuristuksen teoria o vapautuminen kuristusotteesta Kohtaaminen o l-sääntö / kolmiosääntö o identifiointi / puhuttaminen o lähestyminen o kuljetusote Kiinniotto-oikeuden käyttämiseen liittyvä turvallisuustarkastus o toimivalta; tarkastamisoikeus o pariharjoittelu Kuljetusotteet
Poliisihallitus 8 (37) o normaali käsivarsikuljetus o kuljetus kyynärlukolla o hanhenkaula Maahanviennit o käsivarsikaato o vartalokaato o hallinta maassa Luettelossa mainittujen harjoitteiden osalta tarkempi sisältö ja suoritustapa on kuvattu tämän ohjeen liitteenä numero kuusi (6) olevassa Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen fyysisen voimankäytön koulutuskortissa. Harjoitukset ja harjoitteiden teoria on tarkoitettu koulutettavaksi siten, että osioista muodostuu jatkumo; edellä koulutettuun osioon lisätään seuraavaksi koulutettavia osioita tai vaihdetaan esimerkiksi irrottautumisen kohtaa (hiha, rinta, ranne, kuristus edestä). Yksittäisiä suoritteita harjoitellaan vähintään viisi (5) toistoa. Kaikissa harjoituksissa on erityisesti huomioitava asentoon, liikkumiseen ja etäisyystekniikkaan liittyvät asiat. Järjestyksenvalvojat: Järjestyksenvalvojat harjoittelevat edellä luettelossa olevien harjoitteiden lisäksi, ja yleisen osan osioiden 1 ja 3-4 (käsiraudat, patukka ja raportointi) sijasta: o lyönneiltä ja potkuilta suojautumista (liikkuminen) o hallintaotteita (luettelossa mainitut ja harjoitellut tekniikat suojautumisten jatkona) Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika järjestyksenvalvojien lisäosuudella on yksi (1) oppitunti. 3. Käsiraudat Koulutetaan vain vartijoille. Järjestyksenvalvojille tarkoitetun kaasusumutinkoulutuksen yleiseen osaan tämä osio ei sisälly. Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika on ¾ oppituntia (aikataulu 1) tai yksi (1) oppitunti (aikataulu 2). Käsirautojen käytön ja käsiraudoissa olevan henkilön kuljettamisen harjoittelu Poliisiammattikorkeakoulun opetuksen mukaisesti (vähintään 10 harjoitetta): Käsirautojen käyttö: o huolto o käyttöharjoittelu o + kyllä, ehkä ja ei-henkilö o turvallisuustarkastamisen yhdistäminen Käsirautaharjoitteiden osalta tarkempi sisältö ja suoritustapa on kuvattu tämän ohjeen liitteenä numero kuusi (6) olevassa Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen koulutuskortissa.
Poliisihallitus 9 (37) Harjoitukset ja harjoitteiden teoria on tarkoitettu koulutettavaksi siten, että osioista muodostuu jatkumo; edellä koulutettuun osioon lisätään seuraavaksi koulutettavia osioita. Yksittäisiä suoritteita harjoitellaan vähintään viisi (5) toistoa. Käsirautaosion 3 harjoitukset tulee kouluttaa, kuten Poliisiammattikorkeakoulun antamassa kouluttajakoulutuksessa on kouluttajille opetettu. Muiden kuin kouluttajakoulutuksessa koulutettujen tekniikoiden kouluttaminen on kiellettyä. Näyttökokeen suorittaminen: Yleisen osan näyttökokeet ja palaute (osio 5) kohdassa tarkoitettu fyysisen voimankäytön ja käsirautojen käytön näyttökoe voidaan suorittaa joko harjoitusosioiden lopussa tai erikseen näytöille varattuna aikana. Näyttökokeena voidaan ottaa vastaan yksi käsirautaosion 3 harjoitteista, jolloin kouluttajan on ilmoitettava näytön vastaanottamisesta oppilaalle. Kouluttaja voi päättää näytön järjestämisestä harjoitusten yhteydessä tai vaihtoehtoisesti erillisenä koeosiona koulutettavien osaamiseen ja koulutuksen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvien asioiden perusteella. Näyttökokeen aikana muut parit voivat jatkaa harjoittelua. Arviointiperusteet: Fyysisen voimankäytön ja käsirautojen käytön näyttökokeen arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero seitsemän (7) olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 1 arviointilomakkeesta opetusnäytettä lukuun ottamatta. 4. Patukka (enintään 70 cm:n pituinen) Koulutetaan vain vartijoille. Järjestyksenvalvojille tarkoitetun kaasusumutinkoulutuksen yleiseen osaan tämä osio ei sisälly. Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika on ¾ oppituntia. Patukan perustekniikoiden harjoittelu Poliisiammattikorkeakoulun opetuksen mukaisesti (vähintään 10 harjoitetta): Patukkakoulutus: o patukka voimankäyttövälineenä o patukan kantaminen o patukan lyönnin vaikutukset o sallitut lyöntialueet o kielletyt lyöntialueet o perustekniikat Patukkakoulutuksen osalta tarkempi sisältö ja suoritustapa on kuvattu tämän ohjeen liitteenä numero kahdeksan (8) olevassa Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen teleskooppipatukan koulutuskortissa, teleskooppipatukan erityispiirteitä lukuun ottamatta (avaaminen, sulkeminen). Perustekniikkaa voidaan harjoitella yhtenä tai kahtena erillisenä harjoituksena osallistujien taitotason perusteella valittuna. Kahtena erillisenä osana harjoitellessa (osallistujille helpompi) harjoitus 1 päättyy patukalla horjuttamiseen.
Poliisihallitus 10 (37) Harjoituksessa 2 suoritetaan hyökkäyksen väistämisen jälkeen oikeaoppinen lyönti. Yhtenä harjoituksena järjestettäessä horjuttamisen ja lyönnin välillä on oltava selvä ajallinen tauko, jolloin kohdehenkilön reaktioita horjutukseen tulee arvioida. Perustekniikoiden harjoittelun tulee sisältää vähintään 10 toistoa (5 + 5 tai 10) ja patukalla suoritettavat iskut on lyötävä iskusuojatyynyyn. Patukkaosion 4 harjoitukset tulee kouluttaa, kuten Poliisiammattikorkeakoulun antamassa kouluttajakoulutuksessa on kouluttajille opetettu. Muiden kuin kouluttajakoulutuksessa koulutettujen tekniikoiden kouluttaminen on kiellettyä. Näyttökokeen suorittaminen: Yleisen osan näyttökokeen (osion 5) patukan käytön osalta 1 ja 2 näyttökokeina voidaan ottaa vastaan yksi (jos molemmat näytöt sisältyvät samaan harjoitteeseen) tai kaksi (suorittajalle helpompi) patukkaosion 4 harjoitteista, jolloin kouluttajan on ilmoitettava näytön vastaanottamisesta oppilaalle. Kouluttaja voi päättää näyttöjen järjestämisestä harjoitusten yhteydessä tai vaihtoehtoisesti erillisenä koeosiona koulutettavien osaamiseen ja koulutuksen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvien asioiden perusteella. Näyttökokeen aikana muut parit voivat jatkaa harjoittelua. Arviointiperusteet: Patukan käytön näyttökokeen arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero yhdeksän (9) olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 2 arviointilomakkeesta soveltuvin osin opetusnäytettä lukuun ottamatta. 5. Näyttökokeet ja palaute Näyttökokeet arvostellaan arvosanoin hyväksytty tai hylätty. Ohjeellinen vähimmäisaika näyttökokeisiin ja palautteeseen on 1 oppitunti. Näyttökokeet voidaan järjestää harjoitusosioiden jälkeen omina suorituksinaan tai erillisenä näyttökoe osiona (osio 5). Kouluttaja antaa tarvittaessa palautetta harjoittelun aikana suorituksista. Näyttökokeen jälkeen annettavassa palautteessa tulee keskittyä mahdollisiin kehittämiskohteisiin ja hylätyissä näytöissä on tuotava selkeästi esiin hylkäämiseen johtaneet seikat jotta koulutettava tietää mitä osa-alueita hänen täytyy kehittää. Yleistä näyttökokeesta: Näyttökokeessa vartijan tulee käyttää tehtävänmukaista varustusta. Ohjeet varusteista on annettu tämän ohjeen sivulla kolme (3). Näyttökokeessa on kolme osasuoritusta, joissa käytetään asianmukaisesti suojattua kohdehenkilöä. Fyysisen voimankäytön ja käsirautojen näyttökokeessa kohdehenkilö voi olla voimankäyttökouluttaja (suositeltavaa) tai koulutukseen osallistuva toinen henkilö. Patukan käytön näyttökokeissa kohdehenkilönä toimii aina kouluttaja. Fyysisen voimankäytön ja käsirautojen näyttökokeessa ei edellytä kohdehenkilölle erityisiä suojavarusteita. Patukan käytön näyttökokeissa iskusuojapuku on maalimiehelle pakollinen. Suorittajan käyttämän patukan tulee olla pehmustettu.
Poliisihallitus 11 (37) Hyväksyttävä suoritus yleisen osan näyttökokeessa edellyttää, että jokainen osasuoritus (fyysinen voimankäyttö ja käsirautojen käyttö sekä patukan käyttö) suoritetaan hyväksyttävästi. Näyttökoetta tai jotakin sen kolmesta osasta erikseen voidaan kutakin yrittää kolme (3) kertaa saman harjoituksen aikana. Jos ensimmäisen koulutuskerran jälkeen yhtä tai useampaa osasuoritusta ei voida hyväksyä, tulee koulutettava ohjata harjoittelemaan omatoimisesti. Näyttökoe tai jokin sen osista voidaan ottaa vastaan yhteensä kolme (3) kertaa ilman koulutuksen uudelleen suorittamista. Koulutukseen sisältyvän näytön lisäksi näyttökoetilaisuuksia voidaan järjestää kaksi (2) kertaa. Jokaisessa näyttötilaisuudessa voidaan jokaista näytön osaa yrittää kolme (3) kertaa. Fyysisen voimankäytön ja käsirautojen näyttökoe. Näyttökokeen suorittaminen: Vartija kuljettaa kohdehenkilöä kuljetusotteella (normaali käsivarsikuljetus / kuljetus kyynärlukolla / hanhenkaula). Vartija vie kohdehenkilön hallitusti maahan (käsivarsikaato / vartalokaato) ja ottaa kohdehenkilön kädet hallintaan. Tämän jälkeen vartija ottaa käsiraudat esille kantokotelosta ja kahlehtii kohdehenkilön kädet selän taakse. Arviointiperusteet: Fyysisen voimankäytön ja käsirautojen käytön näyttökokeen arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero seitsemän (7) olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 1 arviointilomakkeesta opetusnäytettä lukuun ottamatta. Patukan käytön näyttökoe 1 Näyttökokeen suorittaminen: Kohdehenkilö lähestyy uhkaillen sanallisesti vartijaa. Vartija ilmoittaa olevansa vartija, käskyttää kohdehenkilöä pysähtymään ja varoittaa voimakeinojen käytöstä sekä ottaa patukan esille. Kohdehenkilö jatkaa lähestymistä ja uhkailua. Vartijan on etäisyystekniikalla ja patukalla horjuttamalla saatava kohdehenkilö pois vartijaan kohdistuvan hyökkäyksen uhka-alueelta, jolloin kohdehenkilö jää paikalleen. Arviointiperusteet: Patukan käytön näyttökokeen 1 arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero yhdeksän (9) olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 2 arviointilomakkeesta soveltuvin osin opetusnäytettä lukuun ottamatta. Patukan käytön näyttökoe 2 Näyttökokeen suorittaminen: Kohdehenkilö lähestyy uhkaillen sanallisesti vartijaa. Vartija ilmoittaa olevansa vartija, käskyttää kohdehenkilöä pysähtymään ja varoittaa voimakeinojen käytöstä sekä ottaa patukan esille. Kohdehenkilö jatkaa uhkaavaa lähestymistä ja vartijan on etäisyystekniikalla ja patukalla horjuttamalla yritettävä saada kohdehenkilö pois vartijaan kohdistuvan hyökkäyksen uhka-alueelta. Kun kohdehenkilö edelleen jatkaa hyökkäystään huitoen nyrkeillä kohti vartijaa, vartijan on hyökkäyksen torjumiseksi lyötävä
Poliisihallitus 12 (37) kohdehenkilöä sallittuun (suojattuun) kohdealueeseen riittävän voimakkaasti, otettava etäisyyttä kohdehenkilöön ja tarkkailtava voimakeinon vaikutusta. Kohdehenkilö (voimankäyttökouluttaja) ilmaisee riittävän voimakkaan lyönnin jäämällä paikalleen. Jos oikealla tekniikalla lyöty isku ei ole riittävän voimakas pysäyttämään kohdehenkilön etenemistä, voimankäyttö-kouluttajan tulee jatkaa etenemistä. Kohdehenkilön tulee lyödä uudelleen sallitulle lyöntialueelle. Mikäli lyönti edelleen suoritetaan oikealla tekniikalla, mutta se ei ole voimatasoltaan riittävän tehokas pysäyttäväksi lyönniksi, tulee voimankäyttökouluttajan pysäyttää suoritus ja ilmoittaa suorittajalle, että lyönnit suoritettiin oikealla tekniikalla, mutta se ne eivät olleet riittävän tehokaita. Suoritus voidaan hyväksyä teknisesti oikein suoritettuna, mutta voimatasoltaan riittämättömänä, mikäli on ilmeistä, ettei suorittaja voi saada fyysistä ominaisuuksistaan johtuen lyönteihinsä pysäyttävän lyönnin vaatimaa riittävää voimaa suhteessa maalimiehenä toimivaan kouluttajaan. Patukan lyöntien tehottomuutta tulee arvioida suhteessa suorittajan fyysisiin ominaisuuksiin. Ensisijainen arviointiperuste on lyöntitekniikka. Arviointiperusteet: Patukan käytön näyttökokeen 2 arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero yhdeksän (9) olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 2 arviointilomakkeesta soveltuvin osin opetusnäytettä lukuun ottamatta. 6. Kirjallinen koe Kirjallinen koe arvostellaan arvosanoin hyväksytty tai hylätty. Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika on ¼ oppituntia. Kirjallisessa kokeessa vartijan tulee osoittaa, että suorittaja on omaksunut yleisen osan opetusaiheisiin sisältyvän tietopuolisen aineksen. Hyväksytty suoritus kirjallisessa kokeessa edellyttää, että yli puolet vastauksista on oikein. Osana väliaikaisen vartijan koulutusta suoritettavan yleisen osan hyväksymisraja on vaativampi (60 % oikein). Koulutettaessa yleinen osa osana väliaikaisen vartijan koulutusta (Sisäasiainministeriön asetus vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan ja vartijan koulutuksesta (780/2002) 2 ) kirjallinen koe sisältyy kyseisen opintokokonaisuuden kokeeseen, eikä koetta tule erikseen järjestää. Kirjallinen koe on järjestettävä, jos yleinen osa koulutetaan erikseen esimerkiksi kaasusumutinkoulutuksen yhteydessä. Vartijat ja järjestyksenvalvojat suorittavat kokeen heille tarkoitetuista lainsäädännön osuuksista ainoastaan silloin, kun yleinen osa järjestetään erillisenä väliaikaisen vartijan koulutuksesta. Kokeen laatii kouluttaja. Kokeessa on oltava vähintään kymmenen (10) kysymystä. Kysymykset voivat olla muodoltaan monivalintakysymyksiä tai esseekysymyksiä. Mallikysymyksiä on liitteenä 1. Väliaikaisen vartijan koulutuksen yleistä osaa koskevat koekysymykset ovat erillisessä, Alvarin ylläpitämässä tietokannassa.
Poliisihallitus 13 (37) II VOIMANKÄYTTÖVÄLINEITÄ KOSKEVAT ERITYISET OSAT A TELESKOOPPIPATUKKA Yleistä Teleskooppipatukkakoulutusta voidaan antaa vain vartijoille. Koulutukseen (osio II A) osallistuminen edellyttää vartijan voimankäyttökoulutuksen yleisen osan (osio I) hyväksyttyä suorittamista (yhdessä yleisen osan kanssa muodostaa vaadittavan vähimmäiskoulutuksen (6 + 5 oppituntia). Aloituksesta, turvamääräyksistä ja varusteista on annettu ohjeet sivuilla 2-3. Teleskooppipatukka ei kuulu järjestyksenvalvojista annetun lain 10 :n määrittelemiin voimankäyttövälineisiin, joita saadaan kantaa mukana järjestyksenvalvontatehtävissä. Korvaavuudet Vartijan erityisen voimankäyttökoulutuksen osana 1.10.2002 jälkeen suoritettu teleskooppipatukkakoulutus korvaa osion II A täysimääräisesti. Laajuus Vähintään viisi (5) oppituntia. Ajankäytön ohjeellinen aikataulutus (oppitunnin pituus on 45 minuuttia ja tauon 15 minuuttia): 1. Teoria 1 oppitunti Tauko (kouluttajalla mahdollisesti välinetarkastusta) 2. Alkulämmittely ja perustekniikat 3 oppituntia Tauko (viimeistään 90 min harjoittelun jälkeen)) 3. Kirjallinen koe ja näytöt sekä palaute 1 oppitunti tai, jos näytöt otetaan vastaan perustekniikoiden harjoittelun yhteydessä: 1. Teoria 1 oppitunti Tauko (kouluttajalla mahdollisesti välinetarkastusta) 2. Alkulämmittely ja perustekniikat ja näytöt 3 ½ oppituntia Tauko (viimeistään 90 min harjoittelun jälkeen) 3. Kirjallinen koe ja palaute ½ oppituntia
Poliisihallitus 14 (37) Koulutuksen sisältö Käsiteltävä tietopuolinen aineisto on koulutettu kouluttajille Poliisiammattikorkeakoulun antamassa voimankäyttökouluttajan koulutuksessa tai sitä vastaavassa aikaisemmassa koulutuksessa. Harjoitukset tulee kouluttaa, kuten Poliisiammattikorkeakoulun antamassa kouluttajakoulutuksessa on kouluttajille opetettu. Muiden kuin kouluttajakoulutuksessa koulutettujen tekniikoiden kouluttaminen on kiellettyä. Koulutuksessa on käytävä läpi perustekniikat ja suoritettava ainakin vähimmäismäärä harjoituksia (vähintään 15 harjoitetta) iskusuojatyynyllä varustautunutta maalimiestä vastaan. Teleskooppipatukkakoulutuksen teoriaosa ja perustekniikoiden harjoittelu Poliisiammattikorkeakoulun opetuksen mukaisesti: Teleskooppipatukkakoulutus: o teoria o teleskooppipatukan esille ottaminen o teleskooppipatukan avaaminen alaspäin o teleskooppipatukan avaaminen ylöspäin o teleskooppipatukan sulkeminen o teleskooppipatukan kotelointi ja esille ottaminen avattuna o lyöminen teleskooppipatukalla o etäisyystekniikka yhdellä ja kahdella kädellä sekä teleskooppipatukalla o torjuminen teleskooppipatukalla o lyöntiharjoitukset (iskusuojatyyny, iskusuojapuku) o kokonaisvaltaiset harjoitukset Teleskooppipatukkakoulutuksen osalta tarkempi sisältö ja suoritustapa on kuvattu tämän ohjeen liitteenä numero kahdeksan (8) olevassa Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen teleskooppipatukan koulutuskortissa. Vaadittavat suoritukset Kirjallinen koe ja näyttökoe arvostellaan kumpikin erikseen arvosanalla hyväksytty / hylätty. 1. Kirjallinen koe Kirjallisessa kokeessa vartijan tulee osoittaa, että hän on omaksunut teleskooppipatukkaa koskevan erityisen osan opetusaiheisiin sisältyvän tietopuolisen aineksen. Hyväksytty suoritus kirjallisessa kokeessa edellyttää, että yli puolet vastauksista on oikein. Kokeen laatii kouluttaja. Kokeessa on oltava vähintään kymmenen (10) kysymystä. Kysymykset voivat olla muodoltaan monivalintakysymyksiä tai esseekysymyksiä. Mallikysymyksiä on liitteenä numero yksi (1). 2. Näyttökoe
Poliisihallitus 15 (37) Näyttökokeessa vartijan tulee käyttää tehtävänmukaista varustusta. Ohjeet varusteista on annettu tämän ohjeen sivulla kolme (3). Näyttökokeessa on kaksi osasuoritusta, joissa käytetään asianmukaisesti suojattua kohdehenkilöä (maalimiehellä vähintään iskusuojatyyny, iskusuojapuku suositeltava). Hyväksyttävä suoritus näyttökokeessa edellyttää kummankin osasuorituksen hyväksyttyä suoritusta. 2.1. Teleskooppipatukan käyttö 1 Näyttökokeen suorittaminen: Kohdehenkilö (iskusuojatyynyllä varustautunut maalimies, kouluttaja) lähestyy uhkaillen sanallisesti vartijaa. Vartija ilmoittaa olevansa vartija, käskyttää kohdehenkilöä pysähtymään ja varoittaa voimakeinojen käytöstä sekä ottaa teleskooppipatukan esille. Kohdehenkilö jatkaa lähestymistä ja uhkailua. Vartijan on etäisyystekniikalla ja teleskooppipatukalla horjuttamalla saatava kohdehenkilö pois vartijaan kohdistuvan hyökkäyksen uhka-alueelta, jolloin kohdehenkilö jää paikalleen. Arviointiperusteet: Teleskooppipatukan käytön näyttökokeen 1 arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero yhdeksän (9) olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 2 arviointilomakkeesta opetusnäytettä lukuun ottamatta. 2.2. Teleskooppipatukan käyttö 2 Näyttökokeen suorittaminen: Kohdehenkilö (iskusuojatyynyllä varustautunut maalimies, kouluttaja) lähestyy uhkaillen sanallisesti vartijaa. Vartija ilmoittaa olevansa vartija, käskyttää kohdehenkilöä pysähtymään ja varoittaa voimakeinojen käytöstä sekä ottaa teleskooppipatukan esille. Kohdehenkilö jatkaa uhkaavaa lähestymistä ja vartijan on etäisyystekniikalla ja teleskooppipatukalla horjuttamalla yritettävä saada kohdehenkilö pois vartijaan kohdistuvan hyökkäyksen uhka-alueelta. Kun kohdehenkilö edelleen jatkaa hyökkäystään huitoen nyrkeillä kohti vartijaa, vartijan on hyökkäyksen torjumiseksi lyötävä kohdehenkilöä (iskusuojatyynyllä suojattuun) sallittuun kohdealueeseen riittävän voimakkaasti, otettava etäisyyttä kohdehenkilöön ja tarkkailtava voimakeinon vaikutusta. Kohdehenkilö ilmaisee riittävän voimakkaan lyönnin jäämällä paikalleen. Arviointiperusteet: Teleskooppipatukan käytön näyttökokeen 2 arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero yhdeksän (9) olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 2 arviointilomakkeesta opetusnäytettä lukuun ottamatta.
Poliisihallitus 16 (37) B KAASUSUMUTIN Yleistä Kaasusumutinkoulutusta voidaan antaa vartijoille ja järjestyksenvalvojille kaasusumuttimen yhtenä lakisääteisenä hallussa pitämisen edellytyksenä. Koulutukseen (osio II B) osallistuminen edellyttää vartijan voimankäyttökoulutuksen yleisen osan (osio I) hyväksyttyä suorittamista (yhdessä yleisen osan kanssa muodostaa vaadittavan vähimmäiskoulutuksen (6 + 5 oppituntia). Aloituksesta, turvamääräyksistä ja varusteista on annettu ohjeet sivuilla 2-3. Elinkeinotoimintana annettava koulutus edellyttää voimankäyttökouluttajaksi hyväksymisen lisäksi ase-elinkeinolupaa. Korvaavuudet Vartijan erityisen voimankäyttökoulutuksen osana 1.10.2002 jälkeen suoritettu kaasusumutinkoulutus korvaa osion II B täysimääräisesti. Laajuus Vähintään viisi (5) oppituntia. Ajankäytön ohjeellinen aikataulutus (oppitunnin pituus on 45 minuuttia ja tauon 15 minuuttia): 1. Lainsäädäntö 1 oppitunti 2. Kaasusumuttimen käyttö (tietopuolinen osa) 1 oppitunti Tauko (kouluttajalla mahdollisesti välinetarkastus) 3. Alkulämmittely ja käyttö 2 oppituntia Tauko 4. Kirjallinen koe ja näytöt sekä palaute 1 oppitunti tai, jos näytöt otetaan vastaan perustekniikoiden harjoittelun yhteydessä: 1. Lainsäädäntö 1 oppitunti 2. Kaasusumuttimen käyttö (tietopuolinen osa) 1 oppitunti Tauko (kouluttajalla mahdollisesti välinetarkastus) 3. Alkulämmittely ja käyttö ja näytöt 2 ½ oppituntia Tauko (viimeistään 90 min harjoittelun jälkeen) 4. Kirjallinen koe ja näytöt sekä palaute ½ oppituntia
Poliisihallitus 17 (37) Koulutuksen sisältö Käsiteltävä tietopuolinen aineisto on koulutettu kouluttajille Poliisiammattikorkeakoulun antamassa voimankäyttökouluttajan koulutuksessa tai sitä vastaavassa aikaisemmassa koulutuksessa. Harjoitukset tulee kouluttaa, kuten Poliisiammattikorkeakoulun antamassa kouluttajakoulutuksessa on kouluttajille opetettu. Muiden kuin kouluttajakoulutuksessa koulutettujen tekniikoiden kouluttaminen on kiellettyä. Koulutuksessa on käytävä läpi perustekniikat ja suoritettava ainakin vähimmäismäärä harjoituksia (vähintään 15 harjoitetta). Kaasusumutinkoulutuksen teoriaosa ja perustekniikoiden harjoittelu koulutetaan Poliisiammattikorkeakoulun opetuksen mukaisesti. Kaasusumutinkoulutus: o teoria o sumuttimen käyttöönottotarkastus o kotelotekniikka o sumutusetäisyys o sumutusharjoitus paikallaan olevaan kohteeseen o sumutusharjoitus kohti liikkuvaan kohteeseen o sumutusharjoitus - hätävarjelutilanne o välineenvaihtoharjoittelu o sumuttamisharjoitus - välineenvaihto o vapaaehtoinen altistaminen Kaasusumutinkoulutuksen osalta tarkempi sisältö ja suoritustapa on kuvattu tämän ohjeen liitteenä numero 10 olevassa Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen kaasusumutin koulutuskortissa. Muutoksena aikaisempaan verrattuna kaikki harjoitukset tehdään maalimieheen kohdistuen harjoitussumuttimella (INERT) (vähintään 15 harjoitetta). Kaasusumuttimella tehtävä altistus on vapaaehtoinen. Vaadittavat suoritukset Kirjallinen koe ja näyttökoe arvostellaan kumpikin erikseen arvosanalla hyväksytty/hylätty. 1. Kirjallinen koe Kirjallisessa kokeessa vartijan / järjestyksenvalvojan tulee osoittaa, että hän on omaksunut kaasusumutinta koskevan erityisen osan opetusaiheisiin sisältyvän tietopuolisen aineksen. Hyväksytty suoritus kirjallisessa kokeessa edellyttää, että yli puolet vastauksista on oikein. Kokeen laatii kouluttaja. Kokeessa on oltava vähintään kymmenen (10) kysymystä. Kysymykset voivat olla muodoltaan monivalintakysymyksiä tai esseekysymyksiä. Mallikysymyksiä on liitteenä 1.
Poliisihallitus 18 (37) 2. Näyttökoe Näyttökokeessa vartijan / järjestyksenvalvojan tulee käyttää tehtävänmukaista varustusta. Ohjeet varusteista on annettu tämän ohjeen sivulla kolme (3). Näyttökokeen suorittaminen: Kohdehenkilö (kouluttaja) lähestyy hitaasti kävellen vartijaa / järjestyksenvalvojaa ja uhkailee tätä nyrkeillä huitoen. Vartija / järjestyksenvalvoja ilmoittaa olevansa vartija / järjestyksenvalvoja, käskyttää kohdehenkilöä pysähtymään ja varoittaa voimakeinojen käytöstä sekä ottaa sumuttimen (INERT) esille. Kohdehenkilö jatkaa hitaasti lähestymistä ja uhkailua. Vartijan / järjestyksenvalvojan on sopivalta etäisyydeltä sumutettava (vettä) kohdehenkilön kasvoihin, otettava etäisyyttä kohdehenkilöön ja tarkkailtava voimakeinon vaikutusta sekä ympäristöä. Kohdehenkilö pysähtyy suihkun osuessa kasvoihin. Jos vartija / järjestyksenvalvoja ei saa osumaa kasvoihin tai sumutuksella ei ole vaikutusta, vartija / järjestyksenvalvoja luopuu sumuttimesta ja siirtyy puolustusasentoon (ilman teleskooppipatukkaa tai patukkaa) tai avaa teleskooppipatukan tai ottaa patukan käyttövalmiuteen ja siirtyy puolustusasentoon. Arviointiperusteet: Kaasusumuttimen käytön näyttökokeen arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero 11 olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 3 arviointilomakkeesta opetusnäytettä lukuun ottamatta.
Poliisihallitus 19 (37) C AMPUMA-ASE Yleistä Ampuma-asekoulutukseen (osioon II C) osallistuminen edellyttää vartijan voimankäyttökoulutuksen yleinen osan (osion I) hyväksyttyä suorittamista. Koulutus voidaan antaa ainoastaan vartijan peruskoulutuksen (100 oppituntia) hyväksytysti suorittaneelle henkilölle. Suoritetun ampuma-asekoulutuksen lisäksi ampuma-aseen kantaminen vartijan työtehtävissä edellyttää paikallispoliisin myöntämää ampuma-aseen hallussapitolupaa. Elinkeinotoimintana annettava ampuma-asekoulutus edellyttää voimankäyttökouluttajaksi hyväksymisen lisäksi ase-elinkeinolupaa. Korvaavuudet Vartijan erityisen voimankäyttökoulutuksen osana 1.10.2002 jälkeen suoritettu ampuma-asekoulutus korvaa osion II C täysimääräisesti. Laajuus Vähintään 24 oppituntia. Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Koulutuksen sisältö Ampuma-asetta koskeva erityinen osa muodostuu seuraavista osioista: 1. Vartija ampuma-aseen käyttäjänä ja haltijana (6 oppituntia) 2. Ase- ja varustetekniikka (2 oppituntia) 3. Aseen käsittely ja käyttö (12 oppituntia) 4. Näyttökokeessa osattavien asioiden harjoittelu (2 tuntia) 5. Kirjallinen koe ja näyttökoe (1 tunti) 6. Lisäkoulutus hylätyn näyttökokeen jälkeen Tässä ohjeessa määritelty käsiteltävä tietopuolinen aineisto ja lainsäädäntö on koulutettu kouluttajille Poliisiammattikorkeakoulun antamassa voimankäyttökouluttajan koulutuksessa tai sitä vastaavassa aikaisemmassa koulutuksessa. Harjoitukset tulee kouluttaa, kuten Poliisiammattikorkeakoulun antamassa kouluttajakoulutuksessa on kouluttajille opetettu. Muiden kuin kouluttajakoulutuksessa koulutettujen tekniikoiden kouluttaminen on kiellettyä. Koulutuksessa on käytävä läpi tässä ohjeessa määrätyt perustekniikat ja suoritettava ainakin vähimmäismäärä harjoituksia.
Poliisihallitus 20 (37) Osio 1. Vartija ampuma-aseen käyttäjänä ja haltijana 1.1. Lainsäädäntö Ampuma-aselaki (1/1998) o 6, Ampuma-aseiden tyypit o 8, Taskuase o 13, Kantaminen, kuljettaminen, säilyttäminen ja hallussapito o 18, Luvanvaraisuus o 42, Hankkimislupa o 43, Hyväksyttävät käyttötarkoitukset o 44, Hankittavaa ampuma-asetta koskevat edellytykset o 45, Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytykset o 46, Hankkimisluvan voimassaoloaika ja lupaehdot o 52, Hallussapitolupa o 53, Hallussapitoluvan voimassaoloaika ja lupaehdot o 56, Ampuma-aseen kantaminen työtehtävässä o 61, Patruunoiden hankkiminen (Ks. Myös 10 ) o 62, Ampumatarvikelupa o 87, Ampuma-aseen ja aseen osan lainaaminen o 105, Huolellisuusvelvollisuus o 106, Säilyttäminen, kantaminen ja kuljettaminen Rikoslaki (39/1889) 4 luku (laissa 515/2000) o 4, hätävarjelu 1.2. Asiakokonaisuudet 1.2.1. Vartijan oikeus aseen hankintaan ja hallussapitoon 1.2.2. Aseen säilyttäminen ja luovuttaminen 1.2.3. Aseen kantaminen työtehtävissä 1.2.4. Sanaton viestintä varusteiden ja ampuma-aseen suhteen 1.2.5. Hätävarjelu 1.2.6. Aseenkäyttötilanteet, päätöksenteko ja aseenkäyttömuodot niissä 1.2.7. Aseenkäytön seuraamukset 1.2.8. Raportointi Osio 2. Ase- ja varustetekniikka 2.1 Asiakokonaisuudet 2.1.1 Vartijalle sallitut ampuma-asetyypit ja niiden ominaisuudet 2.1.2 Patruunatyypit ja niiden ominaisuudet 2.1.3. Varustevyö ja asekotelo 2.1.4. Aseen kunnossapito sekä huolto 2.1.4.1. Purkaminen ja kokoaminen 2.1.4.2. Huolto 2.1.4.3. Toimintakunnon tarkastaminen
Poliisihallitus 21 (37) Osio 3. Aseen käsittely ja käyttö Asiakokonaisuudet, jotka suoritetaan joko pistoolilla tai revolverilla 3.1. Käyttäjä- ja kouluttajatarkastus o vartija suorittaa asekouluttajan ohjauksessa aseen (ja lippaiden) tarkastuksen ennen jokaista harjoituskertaa o asekouluttaja suorittaa vartijan aseen (ja lippaiden) tarkastuksen ennen jokaista harjoituskertaa 3.2. Aseen lataaminen ja tyhjentäminen 3.3. Varautuminen aseen käyttöön ja aseotteet o liikeradat, aseen ottaminen kotelosta ja palauttaminen koteloon, valmiusote, ampumaote ja liipaisinsormen paikka 3.4. Ampuma-asento pystystä, kyykystä ja polvelta 3.5. Ampumatekniikka o liipaisinsormen kontrollointi, tähtääminen, laukaisu ja kohteen toiminnan havainnointi 3.6. Häiriönpoistotekniikka 3.7. Hakeutuminen suojaan ja sen tehokas käyttö 3.8. Valaisimen käyttötekniikat ja suojan käyttö 3.9. Liikkuminen aseen kanssa o liikkuminen ase valmiusotteessa ja ampumaotteessa, suojan käyttö ja liikkuminen valaisimen kanssa 3.10. Käskyttäminen: vartijan aseman ilmoittaminen ja aseen käytöstä varoittaminen. Aseen käsittelyn ja käytön (osio 3) harjoituksissa ammutaan vähintään 300 laukausta. Osio 4. Näyttökokeessa osattavien asioiden harjoittelu Näyttökokeen mukaista suoritusta harjoiteltaessa saa kerrallaan ampua enintään 50 laukausta (sarja). Sarjojen välillä on oltava vähintään 30 minuutin pituinen lepotauko. Näyttökokeen harjoittelussa ammutaan vähintään 100 laukausta. Varustuksen on oltava työtehtävässä käytettävän mukainen.
Poliisihallitus 22 (37) Osio 5. Näyttö Kirjallinen koe ja näyttökoe arvostellaan kumpikin erikseen arvosanalla hyväksytty / hylätty. 5.1. Kirjallinen koe Kirjallisessa kokeessa vartijan tulee osoittaa, että hän on omaksunut ampuma-asetta koskevan erityisen osan opetusaiheisiin sisältyvän tietopuolisen aineksen. Hyväksytty suoritus kirjallisessa kokeessa edellyttää, että yli puolet vastauksista on oikein. 5.2. Näyttökoe Näyttökokeessa vartijan tulee käyttää tehtävänmukaista varustusta ja samantyyppistä asetta kuin harjoittelussa. Näyttökoe pitää suorittaa hyväksyttävästi kolmen (3) kuukauden kuluessa harjoittelun päättymisestä. Näyttökoetta saa yrittää kaksi (2) kertaa ilman lisäharjoittelua (osiossa 6). Näyttökokeessa vaadittavat suoritukset ja hylkäysperusteet ovat tämän ohjeen liitteenä nro 12 olevassa Poliisiammattikorkeakoulun asekouluttajan ohjeessa. o ohjeesta poiketen näyttökokeen kohtien 3 10 mukainen suoritus hylätään, jos se kestää pidempään kuin 80 sekuntia. Osio 6. Lisäkoulutus hylätyn näyttökokeen jälkeen Vähintään 50 perusammuntaan liittyvää laukausta Yksilöllistä harjoittelua näyttökokeessa havaittujen virheiden ja puutteiden korjaamiseksi. Lisäkoulutuksen jälkeen näyttökoetta saa yrittää kaksi (2) kertaa ilman uutta lisäkoulutusta.
Poliisihallitus 23 (37) VARTIJAN VOIMANKÄYTTÖVÄLINEIDEN KERTAUSKOULUTUS Yleistä Vartijan voimankäyttövälineiden kertauskoulutus jakautuu kuuteen osaan (A-F). Yleinen osa (osio A) on kaikille koulutukseen osallistuville pakollinen. Yleinen osa sisältää teoriakoulutusta ja fyysisen voimankäytön, käsirautojen ja enintään 70 senttimetriä pitkän patukan käyttökoulutusta. Harjoitukset on tarkoitettu järjestettäväksi peruskoulutusten tavoin. Kertauskoulutuksessa pyritään saavuttamaan kullekin koulutukseen osallistujalle tarkoituksenmukainen harjoitusten sisältö ja vaativuustaso. Kouluttajan on otettava huomioon koulutettavan ryhmän osalta koulutukseen osallistuvien mahdolliset tasoerot. Jokaisessa koulutuksessa kerrattavat voimankäytön teoreettiset perusteet ovat: o vartijan oikeudet käyttää voimakeinoja ja voimankäyttövälineiden kantaminen (A 2.1.1) o jokamiehen oikeudet käyttää voimakeinoja (A 2.1.2) o harjoitteiden teoria (A 2.1.3) Harjoitteiden teoria voidaan kouluttaa myös harjoitusten yhteydessä, jos se on tarkoituksenmukaista (ajan tehokas hyödyntäminen) ja harjoitusolosuhteet (harjoitustila ja ryhmäkoko) huomioiden mahdollista. Yleisen osan koulutukseen osallistuvien pakollisuudesta on poikkeuksena vartijan voimankäyttökoulutuksen enintään 70 senttimetriä pitkän patukan käyttämistä koskevan osan kertaus (A 3.1.3), joka on vaihtoehtoinen teleskooppipatukkakoulutuksen (osio B) kanssa. Teleskooppipatukan kertauskoulutukseen (osio B) eivät saa osallistua ne vartijat, jotka eivät ole suorittaneet vartijan voimankäyttökoulutuksen teleskooppipatukkaa koskevaa erityistä osaa (osio II A). Kaasusumutinkoulutuksen kertauskoulutukseen voivat osallistua ne vartijat, jotka ovat suorittaneet vartijan voimankäyttökoulutuksen kaasusumutinta koskevan erityisen osan (II B). Koulutuksen jälkeen annetaan palaute. Kouluttaja antaa palautteen kertauskoulutukseen osallistuneille vartijoille henkilökohtaisesti ja vartijat puolestaan antavat kirjallisen palautteen kouluttajalle. Koulutuksen jälkeen suoritetaan huoltotoimenpiteet (E). Huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa tarvittaessa yhtä aikaa tai ennen palautteen antamista. Korvaavuudet Vartijoiden voimankäyttövälineiden kertauskoulutukselle ei ole olemassa korvaavaa koulutusta. Koulutus on suoritettava (1.12.2011 jälkeen) 365 päivän kuluessa vartijan tai väliaikaisen vartijan koulutuksen hyväksytystä suorittamista seuraavan kalenterivuoden ensimmäisestä päivästä lukien. Kertauskoulutusta ei edellytetä sinä vuonna, jolloin vartijan tai väliaikaisen vartijan koulutus on suoritettu (Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002) 29 2 mom.). Koulutus on suoritettava 365 päivän kuluessa (1.12.2011 jälkeen) edellisen kertauskoulutuksen hyväksytystä suorittamisesta lukien. Voimankäyttökouluttajaksi hyväksyttyjen vartijoiden tai väliaikaisten vartijoiden ei tarvitse suorittaa kertauskoulutusta (Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 29 3 mom.).
Poliisihallitus 24 (37) Laajuus Vähintään 8 oppituntia (oppitunnin pituus 45 minuuttia, tauon 15 minuuttia) Ajankäyttö oppitunneilla jakautuu ohjeellisesti seuraavasti: A Yleinen osa 1. Aloitustoimenpiteet ½ oppituntia 2. Voimankäytön teoreettiset perusteet 1-1 ½ oppituntia Tauko 3. Voimankäyttöharjoitukset 3 oppituntia - fyysinen voimankäyttö, käsiraudat ja patukka Tauko B Teleskooppipatukka Kaasusumutin (tai korvaavat harjoitteet) 1 oppituntia 1 oppituntia Tauko D Näyttö ja palaute E Huolto ½ - 1 oppituntia ½ oppituntia Niillä, jotka eivät suorita teleskooppipatukan tai kaasusumuttimen erityisten osien kertauskoulutusta, on niiden sijasta käytettävissä 1-2 oppituntia yleisen osan voimankäyttöharjoitteluun ja välinehallintaan. Osallistumisen edellytykset Koulutukseen osallistuvan vartijan tai väliaikaisen vartijan on tullut suorittaa hyväksytysti vähintään yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 25 :n 1 momentissa tarkoitettu väliaikaisen vartijan koulutus tai sitä vastaava aikaisempi koulutus, joka sisältää vartijan voimankäyttökoulutuksen yleisen osan tai sitä vastaavan aikaisemman koulutuksen.
Poliisihallitus 25 (37) A YLEINEN OSA 1. Aloitustoimenpiteet 1.1 Aloitus ja turvallisuusmääräykset Koulutuksen aluksi koulutuksen vastuukouluttaja esittelee: o vastuukouluttaja / muut kouluttajat (oltava Poliisihallituksen hyväksymiä voimankäyttökouluttajia / asekouluttajia) o koulutuspäivän sisällön, aihepiirin ja tavoitteiden esittely o harjoituksen alkaminen / päättyminen o harjoitusalue o harjoitusalueelta poistuminen / palaaminen Vastuukouluttaja ilmoittaa turvallisuusmääräykset: o keskeytysvelvollisuus: POIKKI o hälytyspuhelimet + ensiapuvälineet o suojaliivit, jalkineet o korut, kellot, yms. pois o tehdään ainoastaan, mitä kouluttaja käskee o ilmoitus loukkaantumisista ja varustevahingoista kouluttajalle Vastuukouluttaja tarkastaa: o esteet osallistua harjoitukseen / rajoitukset o varustetarkastus ja varusteiden jako o mahdollisten mukana pidettävien ampuma-aseiden latauksen (ampuma-aseissa ei saa olla patruunoita pistoolin, pienoispistoolin, revolverin ja pienoisrevolverin kertauskoulutusta sekä käsittelytaitoa ja ampumistaitoa mittaavaa koetta lukuun ottamatta (osio F) 1.2 Harjoituksissa vaadittavat varusteet Varusteet voivat olla henkilökohtaisia tai koulutuksen järjestäjän on varattava riittävä määrä välineitä (patukat, teleskooppipatukat, Inert- harjoitus- kaasusumuttimet, ampuma-aseet ja edellä mainittujen voimankäyttövälineiden kotelot, kiinnikkeet sekä varustevyöt ja suojalasit) koulutettavien käyttöön harjoitusten tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi. Varusteiden käyttöturvallisuus on vastuukouluttajan tarkastettava ennen harjoitusten aloittamista. Varusteiden tulee mahdollisimman hyvin vastata vartioimistehtävissä käytettäviä varusteita. Varusteet vaikuttavat olennaisesti muun muassa vartijan liikkumiseen. Harjoituksessa voidaan kantaa niitä voimankäyttövälineitä, joiden kantamiseksi ja käyttämiseksi koulutukseen osallistuja on kouluttautumassa. Lähtökohtaisena periaatteena on, että jos voimankäyttövälineitä kannetaan, tulee käyttää myös suojaliiviä. Sen vuoksi myös harjoitusten aikana on käytettävä suojaliivejä. Erityistä huolellisuutta on noudatettava, jos harjoituksien aikana kannetaan ampuma-asetta. Ampumaasekoulutusta (osio F) lukuun ottamatta ampuma-ase ei saa olla ladattu patruunoilla. Vastuukouluttajalla on ehdoton velvollisuus tarkastaa kaikkien harjoituksissa mukana pidettävien ampuma-aseiden tila. Koulutuksen järjestäjän ja vastuukouluttajan on varmistuttava, että harjoitusta varten on käytettävissä:
Poliisihallitus 26 (37) o vähintään 1 kpl iskusuojapukuja (osio D) o vähintään 1 kpl / pari iskusuojatyynyjä (osiot 3.1.3 ja B) 2. Voimankäytön teoreettiset perusteet Voimankäytön teoreettisten perusteiden aineistona tulee käyttää ainakin ajantasaisia lakeja ja niiden esitöitä (hallituksen esitykset ja valiokuntamietinnöt). Voimankäytön teoreettisen perusteet tulee kouluttaa, kuten Poliisiammattikorkeakoulun antamassa kouluttajakoulutuksessa on kouluttajille opetettu. Koulutuksessa hyödynnetään Poliisiammattikorkeakoulun kouluttajille jakamaa materiaalia. 2.1 Pakolliset osiot 2.1.1 Vartijan oikeudet käyttää voimakeinoja ja voimankäyttövälineiden kantaminen o perusoikeudet o perustuslaki (731/1999) 2 luku, 6 yhdenvertaisuus; 7 oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen; 9 liikkumisvapaus; 10 yksityiselämän suoja, 12 sananvapaus ja julkisuus; 13 kokoontumis- ja yhdistymisvapaus; 15 omaisuuden suoja o laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002) 12, 28, 29, 30 vartioimistehtävissä noudatettavat yleiset periaatteet poistaminen, kiinniottaminen, turvallisuustarkastus voimankäyttövälineitä koskeva sääntely o tilanteeseen sopivan voimakeinon ja voimankäyttövälineen valinta (voimankäyttöpyörä, voimankäytön porrasmalli) o voimankäytöstä luopuminen 2.1.2 Jokamiehen oikeudet käyttää voimakeinoja o pakkokeinolaki (450/1987) 1 jokamiehen kiinniotto-oikeus o voimankäyttö pakkokeinolain 1 :ssä tarkoitetun jokamiehen kiinniotto-oikeuden toteuttamiseksi o voimankäyttö viranomaista avustettaessa o hätävarjelu ja pakkotila o hätävarjelu vartijan voimankäytön epäonnistuttua o voimankäyttö hätävarjelu- tai pakkotilassa vartioimistehtävien ulkopuolella o rikoslaki (39/1889) 4 luku (laissa 515/2000), 4 hätävarjelu; 5 pakkotila; 6 voimakeinojen käyttö; 7 rangaistusvastuun lievennys 2.1.3 Harjoitteiden teoria (voidaan suorittaa myös harjoitusten yhteydessä) o fyysisen voimankäytön harjoitteet kohtaaminen, turvallisuustarkastus ja käsiraudat kuljetusotteet maahan viennit ja maassa hallinta o käsirautojen käyttäminen käyttöönotto / huolto käsirautojen käyttö (käsirautojen laittaminen, kireyden tarkastaminen, lukitseminen, irrottaminen) käsiraudoissa olevan henkilön kuljettaminen + kyllä, ehkä ja ei -henkilö turvallisuustarkastukseen yhdistäminen