SUKUPUU nykypäivästä taaksepäin; yhdessä kohtaa edetään jopa vuoteen 1560

1 SUKUPUU nykypäivästä taaksepäin; yhdessä kohtaa edetään jopa vuoteen 1560 tekijä: Saila Karvinen Tiedot löydetty kirkonkirjoista ja netistä sekä sukulaisilta Merkkien selitykset: * = sukukokoontuminen, väri kertoo sukuhaaraan, suluissa lapsi, joka kuoli lapsena Alueina Pirkanmaa, Etelä ja Pohjois Pohjanmaa sekä Keski Suomi Taulu 1 I Saila Marjatta Karvinen o.s. Seppo, s.1959 Kouvola; Lapset Ilmari, Juhani, Viljami; Puoliso 1981 (eronnut 2004) vanhemmat II Esa Eino Martti Seppo, taulu 2 Leila Sisko Marjatta Seppo o.s. Vuorenoja, taulu 3 Vuoden 1970 alusta siirryttiin koulujärjestelmässä 9 vuotiseen peruskouluun, josta voitiin siirtyä lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Ihmiset kävivät ensi kertaa kuussa 1969, Neuvostoliitto hajosi 1991, Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1994. Taulu 2 II Taiteilija, kauppapuutarhuri Esa Eino Martti Seppo, s. 30.7.1934 Oulu; vihitty 27.6.1958 Iitti; Lapset Saila Marjatta1959 Kouvola ks. taulu 1, Elina Riitta 1961 Vammala, Leena Maria 2.8.1969 Vammala( k. 18.1.2010 Espoo) vanhemmat III Eino Eliel Seppo, taulu 4 Saima Kaisa Seppo o.s. Muilu, taulu 5 Taulu 3 II Leila Sisko Marjatta Seppo o.s. Vuorenoja, s. 1.2.1935 Tyrvää; Lapset ks. taulu 2 vanhemmat III Toivo Johannes Vuorenoja, taulu 6 Sylvi Maria Vuorenoja o.s. Kursi, taulu 7 1939 1940 Talvisota. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja uskoi, että valtaisi maan muutamassa viikossa. Käytiin mm. Raatteen tien ja Kollaan taistelu. Merkittävistä torjuntavoitoista huolimatta Suomen voimat ehtyivät ylivoimaa vastaan käydyssä kamppailussa. Moskovan rauhassa Suomi menetti suuria alueita: Karjalan sekä Sallan ja Kuusamon itäosat. Lisäksi Hanko vuokrattiin Neuvostoliitolle. 1941 1944 Jatkosota. Se oli suomalaisten näkökulmasta talvisodan jatke, jossa suomalaiset lähtivät valtaamaan Neuvostoliitolta takaisin talvisodassa menetettyjä alueita. Sota alkoi Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon. Neuvostoliitto piti Suomea Saksan liittolaisena, koska Suomessa oli saksalaisia joukkoja ja Suomen ilmatilaa käytettiin saksalaisiin pommituslentoihin. Neuvostoliitto iski pommikonein Suomeen, minkä jälkeen Suomi julisti sodan. Myös Iso Britannia, sekä Australia, Kanada ja Uusi Seelanti toimittivat sodanjulistuksen Suomelle. Aluksi suomalaisten onnistui edetä menetetyille alueille ja vanhan rajan ylikin. 1944 kesällä Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Karjalankannaksella. Moskovan rauhan rajojen lisäksi menetettiin Petsamo sekä Porkkala vuokralle 50 vuodeksi. Sukunimien suuri suomennoskampanja oli 1906 1907 Piiat ja rengit olivat yleisiä suuremmissa maataloissa vielä 1950 ja 1960 luvuilla. Taulu 4 III A Taulu 5 III A Vuoden 1898 annetun asetuksen mukaan kunta oli jaettava koulupiireihin niin, että kenenkään koulumatka ei ollut viittä kilometriä pidempi. 1920 eduskunta hyväksyi oppivelvollisuuslain. Koulunkäyntivelvollisuus oli 7 13 vuotiailla. Oppikoulu

2 uudistuksen perusteella lapset saattoivat pyrkiä oppikouluun 4 kansakouluvuoden jälkeen. Oppikoulu oli 8 vuotinen. 1943 säädettiin, että kouluissa tulee tarjota ilmainen ateria päivässä. Säätyvaltiopäivät lakkautettiin 1906. Tilalle tuli eduskuntalaitos. Viimeiset muodollisesti voimassa olleet säätyerioikeudet lakkautettiin 1995. Säädyt olivat aatelisto, papisto, porvaristo sekä Suomessa ja Pohjoismaissa talonpojat. Kaksi kolmasosaa väestöstä oli säätyjen ulkopuolella ja ilman oikeutta vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tilattoman väestön yläkerrosta olivat torpparit. Kansa puhui suomea ja säätyläiset ruotsia. Kyläsepät tekivät koko kylän isännille tarvittavia rautatarvikkeita ja korjasivat niitä. Seppä kuului käsityöläisiin. Taulu 6 III Kyläseppä Toivo Johannes Vuorenoja, s. 13.6.1905 Tyrvää, vihitty 16.10.1932 Tyrvää, k. 22.4.1997 Vammala; Lapset Terttu Anneli 1933 Tyrvää (k. 2005 Vammala syöpään), Leila Sisko Marjatta 1935 ks. taulu 3, Teuvo Tapani 1937, kaksoset Seppo Johannes ja Ritva Maria 1940, Eero Olavi 1944, Timo Ensio 1946 Tyrvää vanhemmat IV Nestori Vilhelm Vuorenoja, taulu 12 Hilda Kristiina Vuorenoja o.s. Ossberg, taulu 13 Taulu 7 III Sylvi Maria Vuorenoja o.s. Kursi, (Sylvi Maria Idantytär Lepistö) s. 8.1.1910 Vesilahti, muutti äitinsä kanssa 24.12.1911 Tyrväälle, palasi perheen mukana Vesilahdelle 17.12.1914, vihitty 16.10.1932 Tyrvää, k. 27.9.1997 Vammala; Lapset ks. taulu 6. vanhemmat IV Väinö Edward Santalahti, Edvard V. Sands, taulu 14 Ida Lahja Lepistö, taulu 15 1914 1918 Ensimmäinen maailmansota. Suomen alueella ei ollut sotatoimia ennen kevättä 1918 (Suomen sisällissota), mutta yhteensä noin 2 500 suomalaista osallistui sotaan joko Venäjän tai Saksan armeijassa (jääkäriliike). Sisäinen valtataistelu aiheutti lopulta sisällissodan Etelä Suomea hallinneiden punaisten (Suomen kansanvaltuuskunta) sekä Keski ja Pohjois Suomea hallinneiden valkoisten (Vaasan senaatti) välillä, 27. tammikuuta 15. toukokuuta 1918. Tampereen taistelu maalis huhtikuussa 1918 oli sisällissodan ratkaiseva yhteenotto, joka päättyi valkoisten voittoon. Neuvosto Venäjä tuki punaisia sotajoukoin ja asein. Valkoiset voittivat sodan keisarillisen Saksan tuella. Saksan armeija miehitti eteläisimmän Suomen tärkeitä keskuksia. Sodan aikana molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sota vaati 37 000 uhria Vuoden 1842 asetus velvoitti perustamaan yleissivistävää opetusta antavia sunnuntaikouluja ammattiopissa oleville nuorille. 1843 suomen kieli tuli ensimmäistä kertaa oppiaineeksi oppikouluihin. Tyttökoulujakin perustettiin. Kaupunkeihin perustettiin 1880 luvulla valmistavia kouluja ja yksityisiä kansakouluja. Joskus vanhemmat palkkasivat kotiopettajan. Suomen kielen yliopisto opetus alkoi 1828 ja ensimmäinen professuuri perustettiin 1850 keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon (1828 1919) vastaperustetussa Helsingissä. Taulu 8 H* IV A Taulu 9 H IV A Taulu 10 H IV A Taulu 11 H IV A Oma raha, markka, otettiin käyttöön 1860 ja metrijärjestelmään siirryttiin vuonna 1887. Taulu 12 H IV Nahkuri, suutari, maanviljelijä, tilan omistaja Nestori Vilhelm Vuorenoja s. 22.12.1877 Tyrvää, vihitty?, k. 19.9.1955 Tyrvää 78 vuotiaana; Lapset Eero Nestori 1901, (Hilja Severiina 1903), Toivo Johannes 13.6.1905 Tyrvää ks. taulu 6, Taimi Elisabet 1908, Aino Esteri 1910, Elsa Inkeri 1913, Erkki Vilho Paavali 1916, Helvi Helena 1919, Alli Toini Kyllikki 1923 vanhemmat V Juho Maurits Vuorenoja, taulu 24 Vilhelmiina Vuorenoja, taulu 25

3 Taulu 13 H IV Hilda Kristiina Ossberg s. 5.9. 1877 Tyrvää, k. 12.2.1964 Tyrvää 87 vuotiaana: Lapset ks. taulu 12 vanhemmat V Paul (Paavo) Heikki Ossberg, taulu 26 Eeva Kristiina Villentytär, taulu 27 Talonpoikaissäädyllä oli oikeus valita edustajansa valtiopäiville. Kunkin tuomiokunnan edustaja valittiin talollisten ja muiden maanomistajien keskuudessa valitsijamiesmenettelyssä. Suomen autonomian aikana talonpoikaissäädyn asema ja merkitys korostuivat 1800 luvun lopun valtiopäivillä, jolloin mitään asiaa ei voitu päättää ilman säädyn suostumista. Kunta ja seurakunta sekä päätöksenteko ja toimeenpano erotettiin toisistaan 1865. Toimeenpanovalta annettiin kunnallishallitukselle, jonka jäsenten toimikausi oli kolme vuotta. Kuntakokouksiin sai osallistua jokainen veronsa maksanut, joka ei ollut toisen palveluksessa. Aviovaimot eivät saaneet, mutta leskivaimot saivat osallistua kokouksiin. 1800 luvulla pitäjät kantoivat köyhäinhoitomaksuja, joista kehittyi kunnallisverotus. Jokaiseen pitäjään perustettiin 1826 kirkkoneuvosto. Seurakunnat jakoivat pitäjät köyhäinhoitopiireihin. Tilalliset, tilojen vuokraajat ja käsityöläiset saivat toimia luottamustoimissa. 1852 jokaisen suomalaisen oli henkikirjoituttava jonkun palvelukseen, jotta häntä ei kohdeltaisi ja rangaistaisi irtolaisena. Taulu 14 H IV A Taulu 15 H IV A 1853 1856 oli Krimin sota, jossa Suomi oli sivunäyttämönä. Oolannin sodassa Englannin ja Ranskan laivastot hyökkäilivät Suomen rannikoille. Muistetaan Bomarsundin taistelu ja Viaporin pommitus. Kokkolassa englantilainen maihinnousu torjuttiin (Halkokarin kahakka). Taulu 16 H J V A Taulu 17 H L V A Muonamies eli muonatorppari tarkoitti torpparijärjestelmän aikaan tilatonta, mutta omillaan asuvaa henkilöä, joka tekee päivätöitä maanomistajalle. Muonamies on "talon ruoassa" eli osan hänen palkastaan muodostaa työnantajan tarjoama ruoka. Muonamiehet olivat osa aikaista työvoimaa, jotka tekivät talolle esimerkiksi 2 4 työpäivää viikossa. Muonamiehet kuuluivat alempiin luokkiin, mutta heidän asemansa oli kuitenkin parempi kuin esimerkiksi loisilla. Lampuoti on maanviljelyyn tarkoitetun koko tilan vuokraaja. Tässä suhteessa lampuodit erosivat torppareista, jotka olivat vuokranneet vain osan vuokranantajan tilasta työvastiketta, taksvärkkiä vastaan. Mäkitupalaiset puolestaan olivat vuokranneet vain asuntotontin, eivät viljelymaata. Taulu 18 H H V A Taulu 19 H K V A Nälkävuodet, 1866 1868, olivat tuhoisa väestökatastrofi, sillä silloin kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä. 1862 Pohjanmaalta ja Savosta lähteneet nälkiintyneet kerjäläislaumat saivat ruokaa Keski ja Etelä Suomesta. 1865 elokuun 23.päivän halla tuhosi tuulentumattoman viljan laajoilla alueilla. Jotkut muuttivat Ruotsiin ja Norjaan. Lavantauti, punatauti ja hinkuyskä koituivat turmaksi lähinnä paikoilleen asettuneille ihmisille. 1866 peruna ja juurekset mätänivät peltoon ja talvi oli pitkä ja ankara. Viljaa yritettiin saada ulkomailta ja kansalle jaettiin tietoa sienten käytöstä, hätäleivän valmistuksesta ja karjalle sopivasta hätäleivästä. 1867 sama jatkui ja syksyllä ihmisiä kuoli tuhansittain. Satakunta, Häme, Pohjanmaa ja Pohjois Karjala menettivät väestöstään 20%. Kulkutaudit levisivät ja tappoivat nälkiintyneitä ihmisiä laumoittain. Nälänhätä oli suurimmillaan 1868. Nälkävuosien jälkeen karjatalouden asemaa parannettiin, kulkuyhteyksiä parannettiin (rautatiet) ja teollisuutta kehitettiin. Taulu 20 H* J V A Taulu 21 H M V A Uusi kansakoulu erotettiin 1866 asetuksella kirkosta. Alkeisopetuksen hoiti edelleen lukkarikoulu. Kiertokouluopetus säilyi

4 joillakin seuduilla 1930 luvulle asti. Taulu 22 H M V A Taulu 23 H V V A Vuoteen 1864 saakka kosijan piti saada avioliittolupa morsiamen isältä. Siitä vuodesta alkaen 21 vuotta täyttänyt nainen sai mennä avioliittoon ilman vanhempien suostumustakin. Käden pyytämistä naisen isältä jatkettiin kuitenkin kohteliaisuudesta 1900 luvun puolelle. Pappi tarkasti oliko parin lukutaito ja kristinopin tuntemus riittävä kuulutuksia varten. Palkaksi pappi sai rahaa ja sukat. Talonpoikainen tapa oli mennä mielitietyn kanssa markkinoille ja ostaa sieltä kihlat, kun yhteiset varat riittivät avioliittoon. Sukupuolielämä aloitettiin, kun sormus oli sormessa ja asia kaikkien tiedossa. Kun morsian tuli raskaaksi, mentiin naimisiin. Taulu 24 H JM V torppari Johan (Juho) Maurits Mäenpää, s. 6.12.1838 Tyrvään Vatajan Haukka, asui 1860 (1872) Nätkinmäen torpassa, k. 22.1.1893 Tyrvää Vuorenojalla 55 vuotiaana; Lapset: Serafiina Vilhelmiina 1860, Juho Herman (1862, myöh. nahkuri Vammalassa Herman Jokinen), Matilda Karoliina 1865, (Karl August 1870), (Karl August 1875), Nestori Vilhelm 22.12.1877 ks. taulu 12 vanhemmat VI Torppari Juha Matinpoika Mäenpää, taulu 48 Maria Elisabet Juhantytär Virri, taulu 49 Taulu 25 H V V Vilhelmiina Tuomaantytär Vuorenoja o.s. Harjanen s. 11.6.1837 Tyrvää Lummaja Harjanen k. 2.4.1919 Tyrvää Leiniälä, Vuorenoja 82 vuotiaana; Lapset ks. taulu 24; Mentyään naimisiin 60 muutti Ekojärven Nätkinmäen torppaan, josta myöhemmin Leiniälän Juurijoen torppaan. Jouduttuaan jättämään tämän torpan saivat he vastikemaata Leiniälän Haunian talosta, jonne rakensivat uuden torpan, Vuorenojan torpan, jota Vilhelmiina hoiti miehensä kuoleman jälkeen yhdessä nuorimman poikansa kanssa 1919 saakka. vanhemmat VI Tuomas Johanneksenpoika Ikola, taulu 50 Kaisa (Katariina) Stenberg, taulu 51 1830 1831 Puolan kapina: Suomen Kaarti on mukana kukistamassa puolalaisten kansannousua Venäjän valtaa vastaan. Raskaat tappiot kärsinyt kaarti saa tunnustuksena Pyhän Yrjön ritarikunnan lipun. Taulu 26 H P V Torppari Paul (Paavo) Henrik (Heikki) Ossberg (myöh. Koivu), s. 7.8.1852 Tyrvää, vihitty 15.6.1876 Tyrvää, k. 26.8.1943 Tyrvää 91 vuotiaana; Lapset: Hilda Kristiina 5.9. 1877 Tyrvää ks. taulu 13, Vilho (Ville) Heikki 1879, Kaarle (Kaarlo) Johannes 24.6.1880 Tyrvää (Leiniälä), Frans Herman 1.8.1882 Tyrvää, Sem (Semmi) Paavali 1.12.1884 Tyrvää (seppä, joka opetti Toivolle (taulu 6) sepän taidot), Erkki Viktor (Vihtori) 27.3.1887 Tyrvää, Konrad Johannes 12.12.1889 Tyrvää vanhemmat VI Torppari Henrik Henriksson, taulu 52 Maria Andersdotter, taulu 53 Taulu 27 H E V Eeva Kristiina Villentytär, s. 9.7. 1857 Tyrvää, vihitty 15.6.1876 Tyrvää, k. 9.6.1896 Tyrvää 39 vuotiaana sokeritautiin; lapset ks. taulu 26 vanhemmat VI Torppari Wilhelm Andersinpoika Myllyntausta, taulu 54 Maria Kristiina Matintytär, taulu 55

5 Torppari oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta. Torpan vuokra maksettiin maanomistajille tyypillisesti tekemällä päivätöitä eli taksvärkkiä omistajan tilalla. Vuokraa maksettiin myös torpan tuotteilla. Torpparikysymys nousi merkittäväksi yhteiskunnalliseksi kiistaksi 1800 luvun lopussa ja 1900 luvun alussa. Torpparisopimuksen ehdot saattoivat olla kohtuuttomat ja suulliset. Torpparilla ei ollut suojaa häädön varalle. Kun torpista oli kysyntää yli tarjonnan ja vaatimus päivätöistä muutenkin kasvoi, se johti sopimusehtojen kiristymiseen ja torppareiden tyytymättömyyteen. 1800 luvun puolivälistä oli tyytymättömyyden ilmauksia. Kuuluisiksi muodostuivat Laukon kartanon häädöt 1907. 1909 säädettiin laki kirjallisista sopimuksista ja 50 vuoden minimivuokra ajasta. Torppareiden toivomaa mahdollisuutta tilaksiostamisesta ei tullut, mutta se säädettiin 1918. Taulu 28 H* V V A Taulu 29 H M V A Suutari oli käsityöläinen, joka korjasi ja valmisti kenkiä. Suutari kuului yleensä jokaiseen kylään, sillä sopivia kenkiä ei kaupoissa ollut. Jotkut suutarit valmistivat kenkänahat itse. Kenkää tehtäessä nahka vedettiin puusta valmistetun jalkamuotin, ns. lestin päälle ja neulottiin kokoon erityisellä suutarin kaksisilmäisellä neulalla, jolla voidaan neuloa kaksisuuntaisesti. Myös pohjat tehtiin nahasta ja kiinnitettiin neulomalla. Nahka piti rei ittää ennen neulomista erityisellä terävällä piikillä ns. naskalilla. Neulomiseen käytettiin pikilankaa. Räätäli varmisti vaatteita. Pyhävaatteet kuten tumma puku teetätettiin räätälillä. Isojen talojen isäntien, kauppiaiden, kirkon ja virkamiesten puvut olivat lähes aina räätälin työtä. Taulu 30 H HE V A Taulu 31 H HI V A 1809 Suomi siirtyi Venäjän hallintaan ja siitä tuli suurherttuakunta. Venäjän vallan aikana paikallishallinto, koululaitos, kulkuyhteydet, teollistuminen ja kaupungistuminen kehittyivät. Monesti merimiehet maalasivat tauluja ollessaan maissa. Matkoillaan he ostivat tarveaineita. Taulu 32 H J Taulu 33 H J Mäkitupa (1700 luvun lopusta 1900 luvun alkupuolelle) tarkoittaa jonkin maatilan alueella olevaa vuokrattua pikku tupaa, johon yleensä kuulu vain hieman viljelypinta alaa. Mäkitupalaiset olivat palkollisina ulkopuolisissa töissä ja muodostivat maaseudun työvoimareservin. Lainsäädäntöön mäkituvat tulivat 1762, jolloin talonisännät velvoitettiin rakentamaan naimisissa oleville (tai aikoville) palkollisilleen mäkitupia. Tarkoitus oli edistää syntyvyyttä ja työvoiman saatavuutta. Mäkitupalaiset miellettiin osaksi alempia yhteiskuntaluokkia. Asumismuoto määritti yhteiskunnallista asemaa. Taulu 34 H L Taulu 35 H L Taulu 36 H H Taulu 37 H H Taulu 38 H K Taulu 39 H K Köyhäinhoito oli kirkon vastuulla, kunnes se 1860 luvulle siirrettiin juuri perustetun kunnanhallinnon alaisuuteen. Köyhäinhoitoasiakkaat olivat varattomia tai holhouksen alaisia pitäjän vakituisia asukkaita. Vuonna 1698 Turun hiippakunnan synodaalikokouksessa oli päätetty, että niissä pitäjissä, joihin ei haluttu perustaa köyhäintaloja, pitäjänkokouksen tehtävänä oli jakaa talot ruotuihin. Ruodun tuli ottaa huoltaakseen yksi köyhä vanhus, orvoksi jäänyt lapsi tai henkilö, joka ei kyennyt huolehtimaan itsestään. Pysyvästi köyhät olivat ruotuvaivaisia ja tilapäisen avun

6 tarpeessa olevat kirkonvaivaisia, joita avustettiin kirkon köyhäinkassasta. Ruotujärjestelmän valvojaksi tuli nimittää ruotumestari. Lapset huolehtivat vanhempiensa toimeentulosta. Mikäli lapsista ei siihen ollut, köyhät asuivat omissa mökeissään ja heille annettiin avustusta kirkon köyhäinkassasta. Taulu 40 H J Taulu 41 H J Vuonna 1831 perustettiin kaupunkeihin ja maalla kihlakuntiin koleratoimikunnat. 1830 luvun monien vaikeiden kulkutautien johdosta määrättiin 1834, että seurakuntiin on perustettava terveystoimikunnat kulkutautien esiintymisen ajaksi. Näin terveydenhoidon valvonta oli siirtymässä pitäjien luottamushenkilöille Taulu 42 H M Taulu 43 H M Tieteen varmuus kyseenalaistettiin 1800 luvulla. Moni kokeellinen tiede syntyi vasta 1800 tai 1900 luvulla. Esimerkiksi psykologia erkaantui filosofiasta kokeelliseksi tieteeksi. Isaac Newton toi matematiikan ja luonnonlakien esittämisen yhtälöinä tieteelliseen paradigmaan, ja 1900 luvun alussa Albert Einsteinin ajatukset siivittivät modernin fysiikan käyntiin. Kvanttifysiikka on muokannut länsimaisten ihmisten käsitystä tieteestä. Syytinki eli kiinteistöeläke oli kiinteistön kaupan yhteydessä toteutettu sopimus asumisoikeudesta. Syytinki takasi myyjälle oikeuden jäädä asumaan tilalle. Usein maatilan omistaja luovutti tilan lapselleen ja tämän puolisolle ja pidätti itselleen ja puolisolleen elinaikaisen elatuksen eläkkeenä kiinteistöstä. Taulu 44 H M Taulu 45 H M Taulu 46 H V Taulu 47 H V Piika tarkoitti maataloon tai kartanoon palkattua naista tai tyttöä. Piiat tekivät myös raskaita pelto ja navettatöitä. Piiaksi lähdettiin tavallisesti 15 vuoden iässä. Yleensä piian ura päättyi avioliittoon. Yksin elävät piiat saattoivat jatkaa palveluksessa koko ikänsä. Postimerkit otettiin käyttöön Suomessa 1856, mutta ne syrjäyttivät (aluksi ilmaiset) arvoleimaiset kuoret hitaasti. Vielä 1830 luvun lopulla postin kulku kesti pohjoisen kautta Pietarista Tukholmaan kolme viikkoa. Taulu 48 H JM VI Torppari Johan Mattson Mäenpää, s. 26.10.1813 Tyrvää, vihitty 3.4.1836 Tyrvää, k. 7.12 1878 Tyrvää 65 vuotiaana; Lapset (Johan Wilhelm 7.7.1836), Johan Mauritz 6.12.1838 ks. taulu 24, Carolina Wilhelmina 1841, Carl Benjamin 1842, (Maria Christina 1845 50), (Amanda Amalia 1847 49), David Herman 1849, Gustaf Hesekiel 1854; Asuivat aluksi Wirrillä, sitten 1838 Watajan Haukalla ja myöhemmin 1842 Mäenpään torpassa vanhemmat VII torppari Mats Jacobsson Niemi, taulu 96 Anna Gabrielsdotter Packala, taulu 97 Taulu 49 H JM VI Tilallisen tytär Maria Elisabet Juhantytär Virri, s. 21.9.1815 Tyrvää Isojärvi Virri, vihitty 3.4.1836 Tyrvää, k. 23.1.1898 83 vuotiaana Vuorenojan torpassa Tyrvää. vanhemmat VII Tilallinen Johan Johanson Wirri, taulu 98 Anna Carlsdotter, taulu 99 1823 63 "virkavaltaisuuden aika". Valtiopäiviä ei kutsuttu koolle.

7 Taulu 50 H* V VI Torppari Tuomas Johanneksenpoika Ikola, 8.1. 1805 Ikola Tyrvään Stormi, vihitty 28.9.1834 Tyrvää, k. 12.11. 1883 Harjanen Lummajan kylässä 78 vuotiaana; Lapset: Kustaa Vilhelm 28.3.1835, Vilhelmiina 11.6.1837 ks. taulu 25, Karl Herman 1840, Helena Karoliina 1843, Johan 1846 vanhemmat VII Tilallinen Johannes Juhonpoika, taulu 100 Elisabet Juhantytär Pakula, taulu 101 Taulu 51 H V VI Kaisa (Katariina) Stenberg, s. 18.9.1808 Tyrvää Liuhalan kylä, vihitty 28.9.1834, k. 7.7.1867 Harjasten torpan emäntänä 59 vuotiaana: Lapset ks. taulu 48 vanhemmat VII seppä Johan Stenberg, taulu 102 ratsutilallisen tytär Valpuri Heikintytär Suikki, taulu 103 Taulu 52 H P VI Torppari Henrik Henriksson Ossberg s. 9.12.1814 Tyrvää Leiniälä (Sänsi); Vihitty 6.1.1839 Tyrvää, k. 24.11. 1885 71 vuotiaana; Lapset: Maria Vilhelmina 2.10.1939, Johanna Carolina 1842, Eva Catharina 1843, Josefina 1847, Hilma 1849 (Josefina ja Hilma Kataran piioiksi), Paul Henrik 1852 ks. taulu 26, Matilda 1855, Wilhelm 21.12.1856, Herman 20.1. 1861 Eli leskenä vuonna 1882 yhdessä lastensa Hilman ja Hermanin sekä Paavo Heikin ja tämän perheen (vaimo ja kolme lasta) kanssa. Ville muutti muualle asumaan 1878. vanhemmat VII Torppari Henric Sänsi, taulu 104 Maria Bertilsdotter, taulu 105 Taulu 53 H P VI Kataran talon piika Maria Christina Andersdotter, s. 17.1.1818 Tyrvää, vihitty 6.1.1839 Tyrvää, k. 24.12.1868 Tyrvää 50 vuotiaana; Lapset ks. taulu 52 vanhemmat VII Torppari Anders Busk, taulu 106 Maria Henriksdotter, taulu 107 Puustelli oli Ruotsin kruunun ruotujakolaitoksen sotapäällystölle luovuttama palkkatila. Oli myös papiston virkataloja, joista myös saatettiin käyttää nimitystä puustelli. Kuningas Kaarle XI uudisti ruotujakolaitosta 1679 1680, eikä virkatalon haltijalla ollut enää perintöoikeutta tilaan. Samoihin aikoihin toimeenpantiin aatelille luovutettujen tilojen peruuttaminen kruunulle, mikä lisäsi kruununtilojen lukumäärää. Usein puustellin haltija antoi tilan vuokralle vuokraviljelijälle eli lampuodille ja asui itse muualla. Virkatalovelvollisuus lakkasi Venäjän vallan alla (1809 ). Talojen silloiset haltijat saivat asua niissä kuolemaansa saakka. Puustelleja on ollut kaikkiaan noin 840. Taulu 54 H E VI Torppari Vilhon Antinpoika Kankaansyrjä, Wilhelm Andersinpoika Myllyntausta, s. 22.4.1831 Tyrvää, vihitty 11.8.1856, k. 6.3.1905 Tyrvää vanhuuteen 74 vuotiaana: Lapset Eeva Kristiina 9.7. 1857 Tyrvää ks. taulu 27, (Paul 10.1.1859), (Karl 15.8.1861), kaksoset (Johan Wilhelm 28.4.1864), (Maria Wilhelmina 28.4.1864 3.7.1875), (Hilma Karolina 13.11.1867). Asui 1873 1882 Kankaansyrjän eli Myllyntaustan torppaa Ojansuun puustellin alla. vanhemmat VII Torppari Anders Andersson Myllyntausta, taulu 108 Justina Johansdotter, taulu109

8 Taulu 55 H E VI Maria Kristiina Matintytär, s. 5.1.1823 Tyrvää, vihitty 11.8.1856 Tyrvää, k. 12.10.1892 Tyrvää 69 vuotiaana ahdistukseen, lapset ks. taulu 54 vanhemmat VII Torppari Mats Mattila, taulu 110 Maria Johansdotter, taulu 111 Taulu 56 H V Taulu 57 H V Taulu 58 H M Taulu 59 H M Taulu 60 H HE Taulu 61 H HE Taulu 62 H HI Epäsäätyisiä avioliittoja vastustettiin. Esiaviolliset ja avioliiton ulkopuoliset suhteet olivat tavallisia, mutta kirkko kontrolloi niitä ja määräsi niistä sakkorangaistuksia. 1800 luvulla yhteiselämä oli ehdottomasti sallittua vain avioliitossa. Naimattomista naisista tuli yhteiskunnan köyhimpiä väestönosia. Taulu 63 H HI Suuri osa aviottomista raskauksista päättyi kuolleen lapsen syntymään. Tämä johtui odottavan äidin nälästä ja usein asunnottomuudesta. Toisinaan lehtolapsen piti elättää itseään seitsenvuotiaasta asti. Taulu 64 H J Taulu 65 H J Perinteisesti avioliitossa mies vastasi vaimonsa puolesta. Tosin vaimon suku sai valvoa vaimon oikeuksia. Jos vaimo toi mukanaan myötäjäismaata, mies ei voinut sitä vähentää. Naisen vanhin oikeus omaisuuteen tuli huomenlahjan muodossa. Siitä sovittiin häiden yhteydessä. Vihkiminen tuli pakolliseksi 1734. Naisleskellä oli oikeus elää jakamattomassa pesässä ja jatkaa lastensa kasvattamista ja perheen omaisuuden hoitoa. Tilan isännän velvollisuuksiin kuului valvoa talonväen kirkossakäyntiä. Taulu 66 H J Taulu 67 H J Taulu 68 H L Taulu 69 H L Taulu 70 H L Taulu 71 H L Taulu 72 H H Taulu 73 H H Taulu 74 H H

9 Taulu 75 H H Taulu 76 H K Taulu 77 H K Taulu 78 H K Taulu 79 H K VII Talontarkastussääntö vuodelta 1681 määräsi, että yhden manttaalin (1600 luvun verotusyksikkö) kokoisilla talonpoikaistiloilla miespihaan kuului tupa kamareineen, isoissa taloissa vierastupa sekä ruoka ja jauhoaitta, kärryvaja, porttiliiteri ja käymälä. Karjapihaan tuli sijoittaa talli, navetta, lammasnavetta, sikala ja ladot. Saunat ja kuivatushuoneet piti tehdä tulipalovaaran vuoksi kokonaan ydinpihan ulkopuolelle. Sisäänkäynnin molemmin puolin oli isot huoneet, joista toinen oli kylmä varastohuone. Myöhemmin molemmat saattoivat olla lämmitettäviä. Eri kokoisilla taloilla huoneiden käyttö vaihteli: vaatimattomalla torpalla oli saman katon alla tupa ja sauna. Taulu 80 H J Taulu 81 H J Taulu 82 H J Taulu 83 H J Taulu 84 H M 1762 määrättiin pitäjät palkkaamaan opettajan. Pitäjänkoulun opettajaa kutsuttiin koulumestariksi. Kirkko järjesti lukkarinkouluja, kinkereitä ja kiertokouluja. Vanhempia, joiden lapsi ei käynyt kiertokoulua, saatettiin sakottaa. kiertokoulu viipyi kussakin kylässä 5 8 viikkoa ja kokoontui jossakin suuren talon tuvassa. Testamenttien avulla perustettiin rouvasväen köyhäinkoulu, ruukinkoulu, kartanonokoulu jne. Taulu 85 H M Taulu 86 H M Taulu 87 H M Taulu 88 H M Taulu 89 H M Taulu 90 H M Taulu 91 H M Taulu 92 H V Taulu 93 H V Taulu 94 H V Taulu 95 H V Taulu 96 H JM

10 VII torppari Mats Jacobsson Niemi (entinen merimies Mats Forsman), s. 1.2.1763 Isojoki (Forsby), vihitty 25.3.1794 Isojoki, muutti perheen kanssa Tyrväälle helmikuu 1800 ja syyskuu 1801 välillä, k. 26.10.1829 Tyrvää punatautiin 66 vuotiaana; Lapset (Johannes 15.12.1794 Isojoki), (Elias 1796), Maria 4.2.1798 Isojoki, Anna Helena 13.2.1800 Isojoki, (Mats 1801 Tyrvää), (Mats 1802 Tyrvää), Justiina 1804 Tyrvää, Elias 1806, Mats 1808, Lisa 1811, Johan 26.10.1813 Tyrvää ks. taulu 48 vanhemmat VIII Tilallinen Jacob Henriksson (Bötom, Brosis), taulu 156 Tilallisen tytär Lisa Michelsdotter (Forsby), taulu 157 Taulu 97 H JM nna Gabrielsdotter, s. 9.12.1769 Isojoki, vihitty 25.3.1794 Isojoki, k. 24.2.1834 Tyrvää 64 vuotiana kuumeeseen, lapset ks taulu 96 vanhemmat VIII Gabriel Samuelsson, taulu 158 Lena Henriksdotter, taulu 159 Isojoella oli 1700 luvun alussa noin 200 asukasta. 1700 luvun alussa suuri pohjansota eli isoviha tuntui, 1713 syystalvella Isojokea hävitettiin pahoin. Kaikesta huolimatta uudisasutustakin esiintyi, vaikka köyhä seutu ei juuri ulkopuolisia houkutellut vanhoillekaan tiloille. 1770 annettu asetus lisäsi uudisasutusta yhteismaille. 1775 isojakoasetus, jota täydennettiin 1777, nostivat kasvun ennennäkemättömiin mittoihin. Kruununtilojen muuttaminen perintötiloiksi oli Etelä Pohjanmaalla eräänlainen kunnia asia. Torpat alkoivat lisääntyä 1760 luvulta lähtien. Lapsikuolleisuus oli suurta. 1700 luvun lopulla kieliraja jyrkkeni. Vähemmistöt sulautuivat nopeasti puolin ja toisin, tai muuttivat muualle. Taulu 98 HHH VII Perintötilallinen Johan Johanson Wirri, s. 28.4.1771 Tyrvää, vihitty 7.10.1792 Tottijärvi, perintötilan isäntä 1793 1837, k. 5.12.1840 keuhkokuumeeseen 69 vuotiaana; Lapset: (Johan 1793 Tyrvää), (Maria1795), (Anna 1797), Thomas 9.8.1799, Anna 1801, Johan 1803, Carl 4.12.1805 ks. taulu 56, (Maria 1808 09), (Anders 1810 23), Henric 24.1.1813 ks. taulu 60, Maija Lisa 21.9.1815 ks. taulu 49, Gustaf 1818 vanhemmat VIII Tilallinen Johan Johansson Wirri, taulu 160 Maria Pehrsdotter, taulu 161 Taulu 99 HHH nna Carlsdotter Wirri, s. 25.9.1776 Tottijärvi, vihitty 7.10.1792 Tottijärvi, k. 14.2.1835 Tyrvää kuumeeseen 59 vuotiaana; Lapset ks. taulu 98 Vanhemmat VIII Carl Mattsson Humaloja, taulu 162 Caisa Matintytär, taulu 163 Perintötila on perintönä kulkeva tila, josta oli maksettava veroa. Vanhinta poikaa suosivan perintöjärjestelmän vuoksi monien nuorukaisten ainoa mahdollisuus päästä avioliittoon oli naida rahaa. Rikas leskirouva saattoi päättää avioitumisestaan varsin itsenäisesti. Taulu 100 H V VII Perintötila Yli Ikolan isäntä Johannes Juhonpoika s. 21.11.1763 Tyrvää, vihitty 31.5.1784, perintötilan isäntä 1788 1835, k. 13.9. 1842 Tyrvää 79 vuotiaana; Lapset Johan 14.12. 1785 1833, (Maria 1790 91), Maria 1791 (kotonaan vielä 1817), Valpuri 1794 1875 avioitui talollisen kanssa, Liisa 1796 1869, (Matti 1799), Matti 1802 1881 (Yli Ikolan isäntä 1836 1857), Tuomas 8.1. 1805 Tyrvää ks. taulu 50 vanhemmat VIII Tilallinen Johan Michelinpoika, taulu 164 Anna Tuomaksentytär Teinilä, taulu 165 Tyrväällä Teinilä Laukula perintötila tunnetaan vuodesta 1507

11 Tyrväällä Yli Ikola Stormi perintötila tunnetaan vuodesta 1788 Tyrväällä Ikola Stormi kruunutila tunnetaan vuodesta 1481 Taulu 101 H V VII Perintötilan tytär Elisabet Juhantytär Pakula, s. 15.11.1763 Tyrvää, vihitty 1784 molemmat kotoisin Stormin kylästä, k. 25.7.1831 68 vuotiaana; Lapset ks. taulu 100 vanhemmat VIII Talon isäntä Johan Jöransson Pakula, taulu 166 Lisa Johansdotter Houttu, taulu 167 Pakula Stormi perintötila tunnetaan vuodesta 1677 Rustholli eli ratsutilan tehtävänä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaan. Vastapalveluksi rustholli sai verohelpotuksia. Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista. Ruotuväkiarmeija lakkautettiin Suomen siirtyessä osaksi Venäjän valtakuntaa. Ratsutilat nousivat usein tavallisten maatilojen ja ruotujakolaitokseen osallistuneiden tilojen yläpuolelle ja ne muodostivat talonpoikaisen eliitin. Ne olivat uudistusten edelläkävijöitä. Taulu 102 H V VII Seppä Johan Andersson Stenberg s. 30.3.1773 Tyrvää, vihitty 31.12.1798 Karkku (Wihtilä), k. 28.1.1846 Harjanen 73 vuotiaana: Lapset: Johan 6.8.1800 Karkku, Maria 1802 Karkku, Anders 1805 Karkku(Wihtilä), Johan Kristian 1807 Tyrvää, Kaisa 18.9.1808 Tyrvää ks. taulu 51, (Lena 1811 Tyrvää), (Thomas 1814 Tyrvää) vanhemmat VIII Ratsutilallinen Antti Antinpoika Harsu, taulu 168 Valpuri Antintytär Kuutti, taulu169 Kuutti Sammaljoki ratsutila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540 Harsu Kaltsila ratsutila tunnetaaan Tyrväässä vuodesta 1540 Taulu 103 H V VII ratsutilallisen tytär Valpuri Heikintytär Suikki s. 18.5 1772 Karkun karkunkylän Suikilla k. 8.9.1846 Harjanen 74 vuotiaana; Lapset ks. taulu 102 vanhemmat VIII Rusthollari Henrik Henrikinpoika (Eerola) Suicki, taulu 170 Maria Antintytär Perttula, taulu 171 (Valpurin isoveli: Rusthollari Henrik Henrikinpoika Suicki, s. 1748 Pirkkala, vihitty 31.10.1773 Karkku yhteen rusthollarintyttären Lisa Antintytär Nurkan kanssa (s.1750), k. 3.4.1810 Karkku; Lapset Lisa 1778, Anders 1781, Anna 1784, Henrik 1787, Matts 1789; Suikin talossa eli 1700 luvun lopussa Heikin ja Lisan perhe, sekä isä Heikki, äiti Maria ja heidän lapsensa Matti s.1762 ja Valpuri s. 1772 Suikki Karkunkylä ratsutila tunnetaan vuodesta 1752 Taulu 104 H P VII Tilallinen, torppari Henric Johansson Sänsi, s. 5.1.1775 Karkku (Kärppälä), vihitty 28.5.1798 Tyrvää, Vähä Komero eli Sänsi Komerola perintötilan isäntä 1831, k. 14.1.1857 Tyrvää 81 vuotiaana; Lapset (Maria 1800), (Anna 1802), Ewa Caisa 1804, Maria 1806, (Ulrica 1809), (Stina 1812 1826), Henric 9.12.1814 Tyrvää ks. taulu 52, Ulrica Juliana 1818, (Benjamin 1821); solmi toisen avioliiton vaimon kuoleman jälkeen 1827 tilallisen Maria Matsdotterin (s. 1.9.1782 Tyrvää, k. 13.1.1849 Tyrvää) kanssa. Maria Matsdotter oli aiemmin naimisissa (15.6.1802) tilallinen Thomas Johanssonin (11.11.1775 4.7.1823) kanssa, jonka ensimmäinen vaimo oli Henrikin vaimon sisar Anna (1771 1797). Henrikin ja Maria Matsdotterin kanssa asuivat Henrik, Ulrica Juliana sekä Marian lapsista Anders Wilhelm 1817, Benjamin 1819, Mats 1822. Marialla oli myös Thomas 1805 ja Johan 1808. vanhemmatviii

12 Tilallinen Johan Mickelsson Aittomäki, taulu 172 Beata Ehrsdotter, taulu 173 Kärppälä Kärppälä lb. tila tunnetaan Karkussa vuosina 1755 1775 Taulu 105 H P VII Torpparin vaimo, tilallisen tytär Maria Bertilsdotter, s. 3.9. 1778 Tyrvää, vihitty 28.5.1798 Tyrvää, k. 14.9.1826 49 vuotiaana kihtiin, luuvaloon; lapset ks. taulu 104 vanhemmat VIII Tilallinen Bertil Johansson Sanso Vähä Komero, taulu 174 Beata Henriksdotter Jaatsi, taulu 175 Vähä Komero l. Sänsi Komerola perintötila Tyrväällä tunnetaan vuodesta 1540. Taulu 106 H P VII Torppari (entinen sotilas) Anders Johansson Busk (Busk on annettu sotilasnimi), s. 31.3.1785 Kiikka, vihitty 19.1.1817 Tyrvää, k. 22.3.1832 Tyrvää pistokseen 47 vuotiaana; Lapset: Maria Christina 17.1.1818 Tyrvää ks. taulu, Lisa 1820, Eva Caisa 1822, (Johanna 1825 1826), Anders 1827, (Johan Wilhelm 1830 1832); Maria Christinan toisena kummina oli Uotila Soinila perintötilan isäntä Matts Uotila ja rouva Lisa Johanneksentytär (Andersin sisar). Vanhemmat VIII Rakuuna Johan Johansson Uotila, taulu 176 Tilallisen tytär Anna Andersdotter Inkilä, taulu 177 Tyrväällä Uotila Soinila perintötila tunnetaan vuodesta 1540 Tyrväällä Inkilä Vihattula perintötila tunnetaan vuodesta 1460 Taulu 107 H P VII Tilallisen tytär Maria Henriksdotter, s. 25.6.1787 Tyrvää, lapset ks. taulu 106, solmi miehensä kuoleman jälkeen 8.4.1833 avioliiton tilallisen(karapi Ulfi kruunutial) poika Carl Anderssonin (s.3.1.1809 Kiikka, elossa 1880) kanssa, k. 2.3.1875 Tyrvää 88 vuotiaana. Vanhemmat VIII Tilallinen Henrik Jacobson Vähä Iivari, taulu 178 Tilallisen tytär Brita Johansdotter Mulli, taulu 179 Mulli Karimäki tila tunnetaan Karkussa vuodesta 1688 Vähä Iivari Laukula perintötila Tyrväällä tunnetaan 1750 luvulta Taulu 108 H E VII Torppari Anders Andersson Myllyntausta, s. 4.3.1797 Tyrvää, vihitty 10.8.1823 Tyrvää (Ojansuu, Myllyntausta); Lapset: (Esaias 1823), Eva Stina 1824, Wilhelm 22.4.1831 Tyrvää ks. taulu 54, Anders Gustaf 1833, Maria Carolina 1837, Carl Gustaf 1840; k. hukkumalla 43 vuotiaana 10.5.1841 vanhemmat VIII torppari Anders Myllyntausta, taulu 180 Caisa Jakobsdotter Taulu 109 H E VII Justina Johansdotter, s. 27.11.1797 Tyrvää, k. 6.6.1856 Tyrvää 58 vuotiaana hengenahdistukseen; lapset ks. taulu 108, meni uusiin naimisiin 10.8.1843Tyrvää toisen torpparilesken Anders Eriksonin (s. 2.8.1775 Tyrvää, k. vesipöhöön 20.12.1847) kanssa. vanhemmat VIII

13 Sotilas Johan Matsson Snäll, taulu 181 Leena Henrikintytär, taulu 182 Renki on tilallisen maanviljelijän apulainen. Tavallisesti renki asui talon mailla ja he olivat talon ruoassa ja vaatteessa. Renki saattoi olla kausirenki eli heinänteon tai viljankorjuun ajan. Säästeliäs ja uurastava renki saattoi naida talon tyttären tai leskiemännän tai ostaa omilla säästöillään talon. Taulu 110 H E VII Ilomäki torppari Matthias Matsson Mattila, s. 29.8.1772 Tyrvää, vihitty 19.6.1814 Tyrvää, k. 15.6.1853 81 vuotiaana Tyrvää; Lapset Isaac Wilhelm 1817, Christian 1820, Maria Kristiina 5.1.1823 Tyrvää ks. taulu 55, Eva 12.11.1825, Mats Adolf 1829, vanhemmat VIII Tilallinen Matts Eriksson Nurcki, taulu 183 Maria Johansdotter Nurkki, taulu 184 Nurkki Laukula perintötila Tyrväällä vuodesta 1524 Taulu 111 H E VII torpparin rouva, tilallisen tytär Maria Kristina Johansdotter s. 4.6.1797 Tyrvää, vihitty 19.6.1814 Tyrvää, k. 9.10.1831 34 vuotiaana kuumeeseen, lapset ks. taulu 110 vanhemmat VIII tilallinen (Äijälä Laukulan isäntä) Johan Michelinpoika Iso Iivari, taulu 185 tilanomistajan tytär Wallborg Johansdotter Äijälä, taulu 186 Äijälä Laukula perintötila tunnetaan vuodesta 1518 Taulu 112 HHH kuten taulu 98 Taulu 113 HHH kuten taulu 99 Taulu 114 H V Taulu 115 H V Taulu 116 H M Taulu117 H M Taulu 118 H M Taulu 119 H M Taulu 120 HHH kuten taulu 98 ja 112 Taulu 121 HHH kuten taulu 99 Taulu 122 H HE Taulu 123 H HE Taulu 124 H HI Taulu 125 H HI Taulu 126 H HI Taulu 127 H HI Itsellinen oli perinteisessä maaseutuyhteisössä henkilö joka asui vuokralla toisen omistamassa asunnossa ja maksoi asumisestaan joko rahalla tai työnteolla. Pääansionsa itsellinen sai tekemällä muuta kuin maatöitä, esimerkiksi toimimalla käsityöläisenä. Itsellisellä saattoi olla myös omaa pientä viljelystä ja muutamia kotieläimiäkin. qp tarkoittaa, että on rangaistu salavuoteudesta, inh tarkoittaa loinen, itsellinen, koturi

14 Isoviha (1713 1721) ja sitä edeltäneet vaikeat ajat olivat aiheuttaneet huomattavia muutoksia talonpoikaistilojen omistussuhteissa. Kun aikaisemmin niitten valtaosan olivat muodostaneet n.s. perintö ja verotilat ts. talot, joihin omistajilla oli täysi omistusoikeus, niin verojen maksamatta jättäminen oli muuttanut ne kruununtiloiksi. Näihin viljelijöillä oli ainoastaan käyttöoikeus, sillä kruunu katsottiin tilojen oikeaksi omistajaksi.kruununtiloihin luettiin luonnollisesti myös ne tilat, mistä aateliset olivat joutuneet luopumaan reduktiossa 1600 luvun lopussa. Kruununtilat annettiin talonpoikien käyttöön. Halukkaan täytyi ensin järjestää takuumiehet, joiden kelpoisuus tarkastettiin käräjillä ja tämän jälkeen maaherra asetti hänet kruununtilan haltijaksi. Jos tilaa hoidettiin huonosti, verot jäivät maksamatta ja rästejä kertyi, saattoi esivalta ilman muuta erottaa viljelijän ja ottaa hänen tilalleen toisen. Isonvihan jälkeen ruvettiin kruununtiloja myymään perintötiloiksi ja Tukholmassa sijaitseva Kamarikollegio antoi n.s. perintökirjan. Autonomian aikana siitä huolehti senaatti. Näiden perintö ja kruununtilojen lisäksi oli entiseen tapaan myös rälssitiloja aikoinaan aatelin haltuun joutuneita perintömaita sekä läänitys ja lahjoitusmaista syntyneitä tiloja. Taulu 156 H JM VIII Tilallinen Jacob Henriksson, s. 1726 Karijoki, vihitty 2.2.1748 Isojoki, lapset Johannes 7.5.1749, Jacobus 1751, Andreas 1753, Elisabetha 1757, Sigfridus 1760, Mathias 1763, k. 16.3.1795 Isojoki 69 vuotiaana katarriseen kuumeeseen Taulu 157 H JM VIII Lisa Michelsdotter, s. 1723 Isojoki, vihitty 2.2.1748 Isojoki, lapset ks taulu 156, k. 4.12.1800 77 vuotiaana vanhuuteen Taulu 158 H JM VIII Gabriel Samuelson, kastettu 12.7.1747 Isojoki (Talvitie), vihitty 27.3.1769 Isojoki, lapset Anna 9.12.1769 Isojoki ks taulu 97, (Elisabetha 1772), (kaksoset Helena ja Maria 1773), (Elias 1775), Brita 8.3.1777, (Joel 1783) Hedvig 27.3.1784, Maria Kristina 21.3.1786, Catharina 16.8.1787, Ulrika 16.10.1789 Isojoki (Honganiemi) itsellinen Samuel Matson, vihitty 6.4.1746, lapset Gabriel 12.7.1747 ks yllä, Abrahamus 1749, Susanna 1753 Kerstin Jacobsdotter Taulu 159 H JM VIII Lena Henriksdotter, kastettu 25.12.1748 Isojoki (Honganniemi), vihitty 27.3.1769 Isojoki, ks lapset taulu 158 tilallinen Henrik Eerikinpoika, vihitty 28.12.1739 Isojoki tilallisen tytär Marja Bengtsdotter Taulu 160 HHH VIII Tilallinen Johan Johansson Wirri, s. 27.9.1739 Tyrvää, vihitty 21.10.1764, perintötilan isäntänä 1772 1792, k. 31.1.1805 Tyrvää 66 vuotiaana; Lapset: Maria 22.2.1766 Tyrvää ks. taulu 161, Johan 28.4.1771 Tyrvää ks. taulu 98, Lisa 24.2.1779 Tyrvää (k.12.2.1823 Tyrvää(Isojärvi) 44 vuotiaana) Johan Simonsson Wirri, taulu 357 Carin Josephsdotter, taulu 358 Taulu 161 HHH VIII Maria Pehrsdotter, s. 26.1.1739 Tyrvää, vihitty 21.10.1764 Tyrvää, lapset ks. taulu 160, kuoli 30.8.1809 Tyrvää 70 vuotiaana Taulu 162 HHH VIII Carl Mattsson Humaloja, s. 15.3.1746 Hämeenkyrö, vihitty 26.12.1773 Tottijärvi, yksi lapsi Anna 25.9.1776 ks taulu 99, haudattiin 19.11.1809 kruununmaan asukkaana Carlbergissä vesitautiin 63 vuotiaana kuolleena Sotilas Mats Blom Margetha Henriksdotter

15 Taulu 163 HHH VIII Caisa Matintytär, s. 18.12.1751 Hämeenkyrö, vihitty 26.12.1773 Tottijärvi, haudattiin 8.8.1824 suomalaissyntyneenä rouvana, verovapaassa Carlbergissä asuneena ja keuhkotautiin kuolleena lähes 75 vuotiaana Mats Heikkilä Margeta Matsdotter Taulu 164 H V VIII Kruunutila Ikolan isäntä Johan Michelinpoika, s. 2.12.1735 Tyrvää, vihitty 8.6.1760 Tyrvää, kruunutilan isäntänä 1771 1785; haudattu 30.1.1785 Tyrvää, k. 50 vuotiaana; Lapset Elisabet 1.9.1760, Johannes 21.11.1763 ks. taulu 100 Michel Andersson Haro, taulu 359 Rusthollarin tytär Maria Johannesdotter Rosila, taulu 360 Haro Haroinen puustelli tunnetaan Karkussa vuodesta 1666 Taulu 165 H V VIII Anna Tuomaksentytär Teinilä, s. 13.9.1736 Tyrvää, k.15.1.1788 Tyrvää 52 vuotiaana, lapset ks. taulu 164 Thomas Henrics Setälä, taulu 361 Wallborg Johansdotter, taulu 362 Taulu 166 H V VIII Talon isäntä Johan Jöransson Pakula, s. 28.5.1728 Tyrvää, vihitty 29.9.1751 Kiikka, perintötilan isäntänä 1752 1784, kuoli 15.4.1797 Tyrvää 69 vuotiaana; Lapset: Johan 2.9.1752 Tyrvää, Maria 1754, Michel 1756, Anna 158, Matthias 1761, Elisabet 15.11.1763 ks. taulu 101, (Andreas 1768, k. 11.1.1792Tyrvää) Brof Jöran Michelsson, taulu 363 Lisbeth Ragvaldsdotter, taulu 364 Taulu 167 H V VIII Lisa Johansdotter Houttu, s. 8.1.1731 Kiikka, vihitty 29.9.1752 Kiikka, k.15.4.1797 Tyrvää 66 vuotiaana; lapset ks. taulu 166 vanhemmati IX Johan Houttu, taulu 365 Lisa Andersdotter, taulu 366 Taulu 168 H V VIII Ratsutilallinen Antti Antinpoika Harsu, s.11.4.1734 Tyrvää, vihitty 4.6.1759 Tyrvää, ratsutilan isäntänä 1758 1789,k. 29.6.1791 57 vuotiaana; Lapset Walborg 19.4.1760, (Anders 1761), Andreas 1764, Thomas 1765, Maria 1771, Johannes 30.3.1773 ks taulu 102, kaksoset Matts ja Henric 19.12.1778 Tilallinen Anders Göransson Harsu, taulu 367 Tilallisen tytär Carin Johansson Arkila, taulu 368 Taulu 169 H V

16 VIII Valpuri Antintytär Kuutti, s. 7.11.1739 Tyrvää, vihitty 4.6.1759, k. 16.4.1796 Tyrvää 56 vuotiaana, ks. lapset taulu 168 Tilallinen, rusthollari Anders Hindrichsson Cuuti, taulu 369 Wallborg Hindrichdotter Jonkka, taulu 370 Vampulassa tunnetaan perintötila Jonkka vuodesta 1540 Taulu 170 H V VIII Rusthollari Henrik Henrikinpoika (Eerola) Suicki, s.1713 Pirkkala, vihitty 25.3.1748 Pirkkala, Suikki Karkunkylä ratsutilan ensimmäinen isäntä 1752 1775, kuoli 5.1.1798 Karkku 84 vuotiaana vanhuuteen; Lapset Henrik 1748 Pirkkala,.., (1757 Maria), Andreas 1758, Maria 1761, Mathias 1762, Georgius 1765, Wallborg 18.5.1772 Karkku ks. taulu 103 Tilallinen Henrik Jöransson Eerola (s. 1686 Pirkkala, vihitty 1705, Eerola Partola Pirkkala tilan isäntä 1709 1737, k. 1756 Pirkkala)(tila ollut suvulla lähes alusta asti, Anders Henrikson s. 1706 jatkoi tilan isännyyttä 1738 1761) Wallborg Jacobsdotter (s.1684, vihitty 1705, k.1766 Pirkkala) Eerola Partola Pirkkala tila tunnetaan Pirkkalassa vuodesta 1540 Taulu 171 H V VIII Maria Antintytär Perttula, s. 1725 Pirkkala, vihitty 25.3.1748 Pirkkala, k. 8.11.1801 Karkku 72 vuotiaana vanhuuteen, lapset ks. taulu 170 Tilallinen Anders Grelsson Perttula (s. 1697 Pirkkala, Perttula Nuoliala Pirkkala tilan isäntä 1726 1747, k.1761 Pirkkala)(tila ollut suvussa ainakin vuodesta 1634) Margareta (s. 1700, k. 1751 Pirkkala) Perttula Nuoliala Pirkkala tila tunnetaan Pirkkalassa vuodesta 1540 Taulu 172 H P VIII Tilallinen Johan Mickelsson Aittomäki, 17.3.1749 Karkku, vihitty 26.10.1772 Karkku (Kärppälä), lapset Maria 1772 Karkku, Henrik 5.1.1775 Karkku ks taulu 104, Johannes 1777 Tyrvää, Anna 1779, Michel 1785, Lisa 1788, Caisa 1791. Hän oli tilallinen vuosina 1772 75 (Kärppälä Kärppälä lb.tila, Karkku, mutta torppari Tyrväässä, Johanneksen syntyessä Aittomäen torppari, Annan ja Michelin syntyessä Haunian torppari, Lisan syntyessä Kataran torppari ja Caisan syntyessä itsellinen Komeron kylässä talossa Pippa. Kuoli 25.10.1807 Ylöjärvi 58 vuotiaana Tilallinen Mickel Jaksson, taulu 371 Margareta Henriksson Taulu 173 H P VIII Beata Ehrsdotter s. 13.2.1752 Karkku, vihitty 26.10.1772 Karkku (Kärppälä), k. 18.4.1830 Nokia 78 vuotiaana, lapset ks taulu 172 Erik Andersson (s. 26.3.1728 Karkku, vihitty 18.11.1750 Karkku, lapsi Beata 13.2.1752 Karkku) Anna Johansdotter Keisari, taulu 372 Keisari Kutala tila tunnetaan Karkussa vuodesta 1670 Taulu 174 H P

17 VIII Tilallinen Bertil Johansson Sanso Vähä Komero s. 12.8.1745 Tyrvää, vihitty 19.5.1766 Tyrvää, k.21.11. 1797 Tyrvää 52 vuotiaana, Lapset: (Maria 1769), Anna 1771 1797, Mats 1775 1796, Maria 3.9.1778 Tyrvää ks taulu 105, isä uudestaan avioon 1789 Anna Andersdotterin (s.11.12.1756 Tyrvää k.6.10.1829 Tyrvää) kanssa: (Johannes 1790), Christina 1792, Lisa 1797 Tilallinen Johan Bertilsson Lillcomero, taulu 373 Anna Ehrsdotter Suutari, taulu 374 Suutari Siivikkala perintötila tunnetaan Vampulassa vuodesta 1540 Jaatsi Nuupala perintötila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540 Taulu 175 H P VIII Beata Henriksdotter Jaatsi s. 20.8.1740 Tyrvää, vihitty 19.5.1766 Tyrvää, kuoli 48 vuotiaana 13.4.1788, Lapset: (Maria 1769), Anna 1771 1797, Mats 1775 1796, Maria 3.9.1778 Tyrvää taulu 105 Tilallisen poika Hindrich Johansson Jaatsi, taulu 375 Anna Mårthensdotter Taulu 176 H P VIII Rakuuna Johan Johansson Fors, s.3.12.1741tyrvää (entinen Soinila Uotila tilan isäntä), vihitty 21.5.1771 Tyrvää, k. 1790 Kiikka 49 vuotiaana, lapset: Johannes 22.8.1771 Kiikka(Jamala, rustholli), (Maria 20.3.1773), Catharina 28.9. 1774, Henric 18.6.1776 Kiikka, Lisa 14.9.1776 Kiikka (Uotila Soinilan emännäksi), Helena 26.7.1780 Kiikka, Walborg 21.2.1783 Kiikka, Anders 31.3.1785 Kiikka ks taulu 106 Tilallinen Johan Matsson Uotila, taulu 376 Beata Henrichsdotter Houhala, taulu 377 Taulu 177 H P VIII Tilallisen tytär Anna Andersdotter Inkilä, s.1.12.1747 Tyrvää, vihitty 21.5.1771 Tyrvää, k.28.11.1800 Kiikka 53 vuotiaana keuhkotautiin; ks.lapset taulu 176 Tilallinen Anders Eriksson Inkilä, taulu 378 Valborg Andersdotter Mikola, taulu 379 Rakuuna oli sotilas, joka taisteli jalan, mutta liikkui ratsastaen. Rakuunoiden aseistuksena oli tyypillisesti lyhyet musketetit tai karbiinit. Rakuunoiden koulutus oli helpompaa ja nopeampaa, koska hevosia ei käytetty taistelussa ja joukkojen perustaminen ja huolto oli halvempaa, koska hevosten ei tarvinnut olla varsinaisesti sotahevosia. Rakuunoiden perinneasu on luurankotakki Taulu 178 H P VIII Tilallinen Henrik Jacobson Vähä Iivari, s. 2.1.1754 Tyrvää, vihitty 1780 Karkku, k. 31.8.1828 Tyrvää 74 vuotiaana; lapset (Maria 30.10.1781), Lisa 1784, Maria 25.6.1787 ks taulu 107, Johannes 1790, Valborg 1793 Tilallinen Jacob Jöransson Tussu, taulu 380 Lisa Henriksson Villi, taulu 381 Villi Vehmaankylä perintötila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540 Taulu 179 H P

18 VIII Brita Johansdotter Mulli,s. 15.9.1753 Karkku, vihitty 1780 Karkku, k. 9.4.1824 Tyrvää 71 vuotiaana, lapset ks taulu 178 Tilallinen Johan Jakobsson Mulli (s. 1732, vihitty 1752 Karkku, Mulli Karimäki tilan isäntä 1758 1778, k. 8.11.1794 Karkku) Brita Jakobsdotter, taulu 382 Mulli Karimäki tila tunnetaan Karkussa vuodesta 1688 Taulu 180 H E VIII torppari Anders Myllyntausta, s. 1756 Tyrvää, Lapset Maria 1794, Anders 4.3.1797 ks. taulu 108, k. 4.7.1816 60 vuotiaana Isoviha on suuren Pohjan sodan (1700 1721) aiheuttama miehitys Suomessa vuosina 1713 1721. Eniten venäläisiä sotilaita oli koko isonvihan aikana Länsi Suomessa. Venäläiset suunnittelivat hyökkäystä Ruotsiin. Myllärin tehtävä on jauhaa viljanjyvät jauhoksi. Myllärit hienonsivat myös muita materiaaleja, joista oli tarpeen tehdä hienoa, jauhomaista ainetta, kuten värijauhetta. Myllärin ammatti on yksi ihmiskunnan vanhimmista ja on esiintynyt joka puolella maapalloa. Mylläreillä oli tärkeä osuus maanviljelyn kehittymisessä. Jyvien jauhaminen on tarpeellista ruoanlaiton helpottamiseksi ja jauhetun viljan ravintoaineet imeytyvät paremmin. Ennen vesi ja tuulimyllyjä myllärit jauhoivat käsivoimin, pyörittämällä leveää, tasapintaista, pyöreää ja litteää jauhinkiveä vastaavanlaista aluskiveä vasten, jolloin materiaali hienontui liikkuvien kivien välissä. Taulu 181 H E VIII Sotilas Johan Snäll, s.26.3.1768 Tyrvää, vihitty 11.4.1790 Tyrvää, k? lapset: (Johan 1791 1809), Henric 1793, (Christina 1796), Justiina 27.11.1797 Tyrvää ks taulu 109, Matts 1801, Thomas 1803 Tyrvää Inh Mats Andersson (lapset Johannes 26.3.1768 Tyrvää, Andreas 1770, Maria 1773, Elias 1775, Anna 1779, Walburg 1781, Caisa 1783, Lisa 1787) Maria Henriksdotter Taulu 182 H E VIII Leena Henrikintytär, s. 19.10.1762 Tyrvää, vihitty 11.4.1790 Tyrvää, k. 5.6.1809 Tyrvää 46 vuotiaana kuumeeseen sotilas Henrik Friskfelt (lapset Helena 19.10.1762 Tyrvää, Anna 1764, Henric 1767, Johannes 1769, Maria 1771, Lisa 1774, k. 8.11.1828 Tyrvää 59 vuotiaana) Kristina Matsdotter (haudattu 21.9.1806, k. 65 vuotiaana ) Ruotsin valtakunnassa tuli voimaan kahvinkieltolaki vuonna 1756. Se olla voimassa vuoteen 1761. Kahvi kiellettiin Ruotsissa toisen kerran vuonna 1767, ollen voimassa tällä kertaa kolme vuotta. Kahvi kiellettiin kolmannen ja viimeisen kerran vuonna 1794. Kieltolaki oli voimassa, kunnes kuningas Kustaa IV Aadolf kumosi sen vuonna 1802. Kieltolain perustana olivat merkantilistiset kauppapoliittiset tavoitteet, koska kahvintuonti ulkomailta verotti raskaasti maan valuuttavarantoja. Taulu 183 H E VIII Tilallinen Matts Eriksson Nurcki (ent Kylly), s. 1724 Huittinen, vihitty 6.6.1759 Huittinen, lapset Johannes 22.3.1760 Tyrvää, Andreas 1762, Anna 1765, Maria 1769, Matts 29.8.1772 Tyrvää ks. taulu 110, Lena 1779, k. 11.6.1790 Tyrvää 66 vuotiaana Tilallinen Erik Simonsson Kylli, taulu 383 Anna Matsdotter Toikko, taulu 384 Taulu 184 H E

19 VIII Maria Johansdotter Nurkki, s. 23.2.1738 Tyrvää, vihitty 6.6.1759 Huittinen, k. 4.12.1809 Tyrvää 71 vuotiaana Tilallinen Johan Johansson Nurkki, taulu 385 Maria Jaakobintytär Ränki, taulu 386 Kylly Sampu perintötila tunnetaan Huittisissa vuodesta 1540 Ränki Vinkkilä perintötila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540 Taulu 185 H E VIII tilallinen (Äijälä Laukulan isäntä) Johan Michelinpoika Iso Iivari, s. 3.4.1772 Tyrvää, vihitty 24.6.1790, k. 10.3.1809 37 vuotiaana; Lapset Johan 20.2.1790, (Thomas 1794), Maria Kristiina 4.6.1797 Tyrvää ks. taulu 111, Caisa Lisa 1800, Andreas 1802, Eva Johanna 1805, (Thomas 1808), vanhemmat Tilallinen Michel Ericsson Iso Iivari, taulu 387 tilallisen tytär Caisa Johansdotter Priiki, taulu 388 Taulu 186 H E VIII tilanomistajan tytär Wallborg Johansdotter Äijälä, s. 26.4.1770 Tyrvää, k. 17.2.1809 39 vuotiaana, ks. lapset taulu 184 Tilallinen Johan Matsson Äijälä, taulu 389 Maria Johansdotter Punto, taulu 390 Taulu 187 H M VIII A Taulu 188 H M VIII A Taulu 189 H HE VIII A Taulu 190 H HE VIII A Taulu 191 H HI VIII A Taulu 192 H HI VIII A Kuudennusmies (ruots. sexman) valittiin pitäjänkokouksessa, jonka paikkana oli yleensä kirkkohuone ja aika jumalanpalveluksen jälkeen, kirkkoherra ja pitäjäläiset valitsivat yhdessä kirkkopitäjän kuudennusmiehet, joita oli aina useampi samanaikaisesti. Kuudennusmiehiksi valittiin usein vakavaraisia ja vaikutusvaltaisia seurakunnan jäseniä. Yhdessä kirkonisännän kanssa he muodostivat eräänlaisen kunnanvaltuuston. Heidän tuli kantaa myös kirkollisista rikkomuksista langetetut sakot, he toimeenpanivat ulosottoja, ja heillä oli joskus jopa oikeus maan pakkolunastukseen, he huolehtia että asukkaat suorittivat yhteiset velvollisuutensa, elivät herran nuhteessa ja tottelivat annettuja käskyjä. Keskeistä oli myös huolehtiminen papiston kymmenysten ja verojen maksamisesta. Heidän piti ilmoittaa papistolle, jos ilmaantui tarttuvia tauteja, ja he toimittivat sairaanhoitoa tarvitsevat seurakuntalaiset hospitaaleihin. Lisäksi viranomaiset kääntyivät kuudennusmiesten puoleen, kun he tarvitsivat tietoja pitäjän väestöstä ja sen asemasta. Tärkeä tehtävä oli myös kirkonarkun avaimen säilyttäminen. Seurakunnat olivat suuria rakennuttajia ja he kutsuivat talonpojat koolle kirkkoon ja jakoivat jokaiselle työosuuden, ja he myös valvoivat oman alueensa töiden suorittamista osuuksien mukaisesti. Omassa kinkerikunnassaan kuudennusmies oli yleinen hyvien tapojen ja moraalin vartija; järjestivät kyläläisten kellonsoittovuorot ja valvoivat tehtävän suorittamista. Taulu 357 HHH IX Johan Simonsson Wirri, s. 14.2.1710 Tyrvää, vihitty 11.9.1724Tyrvää, k. 20.9.1776 52 vuotiaana, Lapset Maria 11.5.1728 (Mustala Eko tilan emännäksi 1765, k.14.5.1799), Carin 5.6.1734 (Piukku Isojärvi perintötilan emännäksi 1759, k. 17.6.1807), (Lisa 1737), Johan 27.9.1739 Tyrvää ks. taulu 160, Anna 1743 Simon Mårthsson, ehkä synt 1663, k. huhtikuussa 1712, lapset Johan 14.2.1710 ks yllä, maria 1712 Walborg Thomasdotter

20 Taulu 358 HHH IX Carin Josephsdotter, s.8.9.1705 Tyrvää, vihitty 11.9.1724 Tyrvää, k. 1756 Tyrvää 51 vuotiaana Ratsumies Joseph Ehrsson Lisa Jörensdotter Vammalassa Virrin perintötila Isojärvi, josta on tietoja ainakin vuodesta 1540 Taulu 359 H V IX Michel Andersson Haro (Buondi), s. 29.9.1710 Karkku, vihitty 20.1.1735 Tyrvää, k.8.3.1773 Tyrvää 63 vuotiaana; lapset: Johannes 2.12.1735 ks taulu 164, Carin 1737, (Maria 1745), Maria 1746, Anna 1750, Beata 1753, Helena 1758 Tilallinen Anders Jöransson Haro (s. 1669 Karkku, vihitty 1699, haudattu 24.7.1743 Tyrvää (uusikylä(buondi)) Brita Pehrsdotter (s.1664, vihitty 1699, k. 25.5.1750 Tyrvää (Uusikylä(Buondi)) Taulu 360 H V IX Maria Johannesdotter Rosila, s. 15.8.1714 Tyrvää, vihitty 20.1.1735 Tyrvää, k. 31.10.1776 Tyrvää 62 vuotiaana; lapset ks. taulu 359 Rusthollari Johan Eriksson Rosila (s. 12.12.1678 Tyrvää, vihitty 7.6.1709 Tyrvää, k. 4.4.1714 Tyrvää) Caisa Johansdotter (s. 1684 Tyrvää, 1.kerta 7.6.1709, 2.kerta 12.12.1718 Tyrvää, k. 26.1.1752 Tyrvää) Tyrväällä Rosila Kaltsila ratsutila tunnetaan vuodesta 1477 Taulu 361 H V IX Tilallinen Thomas Henrics Setälä, s.22.11.1707 Kiikka, Vehkakorpi (Setälä), vihitty 1729, k. 23.3.1760 Tyrvää 53 vuotiaana, lapset Caisa 4.10.1732 (jäi pitämään tilaa), Anna 13.9.1736 ks. taulu 165, Brita 13.9.1742 Tilallinen Henrik Jörensson (kastettu 23.1.1675 Tyrvää, haudattu 1727 52 vuotiaana) Wallborg Thomasdotter Kylväjä (kastettu 5.1.1681 Tyrvää, k. 1758 77 vuotiaana) Kylväjä Nevo ratsutila 1 Kiikassa tunnetaan vuodesta 1580 Setälä Vehkakorpi perintötila Kiikassa tunnetaan vuodesta 1540 Taulu 362 H VIX Walborg Johansdotter, s. 28.3.1710 Tyrvää, vihitty 1729, k. 24.4.1768 Tyrvää 58 vuotiaana, lapset ks. taulu 361 1686 kirkko hyväksyi lain, jonka mukaan voitiin määrätä määräaikainen vuode ero (asumusero). Puolisoita voitiin sakottaa keskinäisen epäsovun perusteella. Taulu 363 H IX Brofogd Jöran Michelsson, s. 14.4.1692 Tyrvää, vihitty 26.12.1725, k. haudattu 24.4.1780 87 vuotiaana; Lapset Catharina 23.12.1726, Johan 28.5.1728 Tyrvää ks. taulu 166, Michael 1730, Maria 1733, Anders 1735, Margetha 1738, Ericus 1740, Elisabeth 1742 Michel 1600 luvun loppu ja 1700 luvun alku toivat koettelemuksia toisensa perään. Alkua olivat 1690 luvun puolivälin suuret nälkävuodet: 1697 arviolta 25 30 prosenttia väestöstä kuoli. Suuri Pohjan sota oli jo alkanut. Verotaakka kasvoi, väkeä joutui sotaan ja sotaväen majoituksesta koitui lisäkuluja.