2/2009 49. vsk Suur-Savon reservipiirien ja Etelä-Savon aluetoimiston tiedotuslehti SPRENGTPORTENIN RELIEFIN NAULAUS 27 SULKAVAN RESERVIUPSEERIKERHO ESITTÄYTYY 16 RINTAMANAISTEN KESÄPÄIVÄT 14
TEHOKAS työrauhanturvaaja. Onko se lintu? Lentokone? Marski Data tarjoaa entistä tehokkaampia ja turvallisempia työympäristöjä. Ei, vaan Marski Superkyvykkäät Datan työrauhanturvaajat! työrauhanturvaajamme suunnittelevat, Työrauhanturvaajat toimittavat, tarjoavat huoltavat asiakaslähtöisen ja ylläpitävät palvelunsa toimistoja tietojärjestelmäratkaisuja avulla tehokkaita ratkaisuja joka juuri toimistoon. Sinun tarpeisiisi. Palveluhaluinen Tule ja koulutettu ja tutustu henkilökunta tulevaisuuden pitää huolen ratkaisuihin! työrauhastasi, ja Sinä voit keskittyä olennaiseen. Vuorikatu 7, MIKKELI Puh. (015) 320 600 Kirkkokatu 7, SAVONLINNA Puh. (015) 510 700 Avoinna ma-pe klo 8.30-16.30, la suljettu www.marskidata.fi 2 SAVON VASAMA 2 2009
49. vuosikerta, lokakuu 2009 JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry Suur-Savon Reserviläispiiri ry Porrassalmenkatu 50 50100 MIKKELI Toiminnanjohtaja Mauri Parantala puh. (050) 527 9557 JAKELU Jäsenetuna piirien kerhojen ja yhdistysten jäsenille sekä sidosryhmille. Painosmäärä 2500 kpl. TOIMITUS Porrasalmenkatu 50 50101 MIKKELI sähköposti: suursavon.reservipiirit@gmail.com www.rul.fi/suursavo www.reservilaisliitto.fi/suursavo PÄÄTOIMITTAJA Pentti Nuutilainen TOIMITTAJAT Olli-Pekka Kanninen Mauri Parantala TAITTO Marko Hokkanen PAINOPAIKKA Teroprint Oy, Mikkeli Seuraava Vasama ilmestyy keväällä 2010 ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3 x 210 mm 270 1/2 sivua 3 x 105 mm 160 1/4 sivua 2 x 75 mm 95 1/8 sivua (rivi-ilmoitus) 1 x 40 mm 50 Värilisä 10 Yhden palstan leveys 50 mm Kahden palstan leveys 100 mm Kolmen palstan leveys 150 mm Sivun korkeus 210 mm KANNEN KUVA: Merja Komulainen Puolustusselonteko linjasi maanpuolustuksemme tulevaisuutta Juhannusviikolla eduskunnassa käyty keskustelu hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta päätti selonteon pari vuotta kestäneen laadintaprosessin, jonka kuluessa keskeiset maanpuolustusta koskevat kysymykset olivat julkisuudessa esillä. Reserviläisen näkökulmasta puolustuksessamme ei ole lähivuosina odotettavissa kovin suuria muutoksia, sillä valtiojohdollamme on tarkoitus ylläpitää edelleenkin uskottavaa kansallista puolustusta, joka pohjautuu alueellisen puolustuksen doktriiniin, yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen koulutettuun reserviin. Alueellisiin joukkoihin ja valtakunnallisiin liikkuviin joukkoihin nojaava puolustusjärjestelmä kattaa koko maan alueen. Reserviläisille luvataan varmistaa tarkoituksenmukainen ja kannustava tehtävien kehittyminen.mitä mainittu kirjaus käytännössä merkitsee reserviläisten kannalta, tulevat vuodet näyttävät sen. Vapaaehtoista maanpuolustusta luvataan kehittää palvelemaan paremmin puolustusvoimien kokonaissuorituskyä muun muassa sodanajan joukkojen koulutuksessa ja ylläpidossa.tarkoituksena on tällä tavalla lisätä operatiivisten ja alueellisten joukkojen suorituskykyä sekä puolustusvoimien mahdollisuuksia tukea tarvittaessa siviiliviranomaisia. Koulutusorganisaatiomme Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n roolia koulutuksentuottajana vakiinnutetaan, ja toivottavasti se saa valtiovallalta riittävät taloudelliset resurssit koulutuksen toteuttamiseen. Selonteossa luvataan tukea vapaaehtoista maanpuolustustyötä myös kansalaisten puolustustahdon ja sitoutumisen varmistamiseksi. Tässä voisi olla reserviläisjärjestöille tarjolla uutta ja nykyistä ulospäin näkyvämpää roolia. Reserviläiskenttä ei valitettavasti löydä selonteosta ratkaisua yhä suurenevan sijoittamattoman reservin ongelmaan, mikä selvästi vähentää osallistumisaktiviteettia reserviläistoimintaan ja sitä kautta alentaa maanpuolustushenkeä. Talvisodan alkamisesta tulee marraskuun viimeisenä päivänä kuluneeksi tasan 70 vuotta. Yhdistyksissämme on varmasti aiheellista ottaa tämä perinnetyömme kannalta merkittävä tapahtuma huomioon ensi vuoden toimintasuunnitelmia laadittaessa. Käsitykseni mukaan kunnianosoitusten järjestäminen maakuntamme kaikilla talvisodan sankarihaudoilla 13.3.2010 on vähintä mitä meiltä odotetaan. Järjestäkäämme itse tai ainakin tukekaamme veteraanijärjestöjä sodan muistojuhlien ja esitelmätilaisuuksien toteuttamisessa. Ristiinan Reservinupseerit ovat teettäneet Savon Prikaatin ensimmäisen komentajan, upseerikoulutuksen alkuunpanijan ja ensimmäisen kenraalikuvernöörimme G.M. Sprengtportenin muistoksi hienon reliefin, joka paljastettiin arvokkain menoin arvovaltaisen kutsuvierasjoukon todistamana 12.9.2009. Hankkeen toteuttaneen majuri Mauri Miettisen johtaman toimikunnan toiminta ansaitsee valtakunnallista merkitystä omaavasta työstä korkeimman tunnustuksen ja kiitoksen. Olemme saaneet 1.8.2009 uuden puolustusvoimain komentajan. Kenraali Ari Puheloinen tuli meille monelle täällä Suur-Savossa maanpuolustuksen piirissä toimineelle tutuksi ollessaan Itäisen Maanpuolustusalueen komentajana vuosina 2003 2007. Muistamme hänen tällöin osallistuneen aktiivisesti reserviläisjärjestöjen tilaisuuksiin. Suur-Savon reserviläiset toivottavat tämän lehden välityksellä kenraali Puheloiselle onnea ja menestystä uudessa vaativassa tehtävässä! Pentti Nuutilainen Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja SAVON VASAMA 2 2009 3
HAASTETTA PUKKAA Arvoisat Savon Vasaman lukijat Rauhan ajan esikuntaorganisaatio uudistettiin yli puolitoista vuotta sitten. Uuden organisaation ensimmäinen toimintavuosi suunniteltiin lakkautetun organisaation aikana. Suunnittelulle oli olemassa riittävät perusteet, mutta luonnollisesti moni asia tuli ratkaista niin sanotusti ammattitaidolla. Toinen eli kuluva toimintavuosi suunniteltiin siinä vaiheessa kun kaikkia ensimmäisen toimintavuoden kokemuksia ei ollut vielä saatu. Luonnollisesti perusteet tarkentuivat sitä mukaa kuin uudistetun organisaation toiminnasta saatiin käytännön kokemuksia. Nyt on käynnissä kolmannen toimintavuoden suunnittelu. Kolmas toimintavuosi on uudistetun organisaation ensimmäinen toimintavuosi, joka perustuu organisaatiomuutoksen jälkeisiin kokemuksiin ja kertyneeseen historiatietoon. Yllä olevan voi kiteyttää toteamalla että, ensimmäinen vuosi on nollavuosi, toinen vuosi on ensimmäinen itse itselle suunniteltu vuosi ja kolmas vuosi on ensimmäinen vuosi, jolloin on kokemusta ja historiatietoa. Kokemukset, historiatieto, muuttunut toimintaympäristö sekä lukuisat muut uusiutuneet asiat tuovat muutoksia lakkautetun organisaation toimintaan. Muutos ei saa koskaan olla vain pelkkää muutosta muutoksen vuoksi, koska se on ainoastaan voimavarojen hukkaamista epäolennaiseen. Muutokselle on aina oltava tilaus sekä tarve, ja muutos on toteutettava vallitsevien reunaehtojen ja tosiseikkojen mukaisesti. Itä-Suomen sotilasläänin suunnittelu kattaa viisi maakuntaa. Suunnitteluprosessissa sekä erilaisissa neuvonpidoissa on tullut selkeästi esille, että eteläsavolainen maanpuolustusväki on erittäin aktiivista. Kiitos tästä kuuluu teille arvoisat Savon Vasaman lukijat. Ilman puuhanaisia ja puuhamiehiä maanpuolustuksemme peruspilari ei olisi niin vankka kuin mitä se Etelä-Savossa on. Kirjoituksen alkuosassa olevat viittaukset muutostarpeisiin voidaan lausua myös vanhalla viisaudella: Jos et kehity, jäät jälkeen, koska rinnalla ei voi pysyä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla on tarpeita kehittyä sekä muissa maakunnissa että omassa maakunnassamme, koska toimintaympäristö on vuosien varrella muuttunut. Puolustusvoimien näkökulmasta keskeinen kehittämiskohde on puolustusvoimien tuen hajanaisuus. Itä-Suomen sotilasläänin viisi maakuntaa kattavalla vastuualueella on käytännössä vain kaksi tukevaa joukko-osastoa, Karjalan Prikaati ja Pohjois-Karjalan Prikaati. Kolmantena keskeisenä elementtinä on Itä-Suomen Huoltorykmentti, joka keskittyy materiaalitoimintoihin. Neljäntenä elementtinä on sotilassoittotoiminta varsinkin kun viittä maakuntaa kohden on vain kolme soittokuntaa. Puolustusvoimat pyrkii tukemaan vapaaehtoiskenttää mahdollisimman hyvin, mutta tuen antajien näkökulmasta tukitarpeita on kaikki itäisen Suomen maakunnat mukaan lukien niin paljon, että resurssit käyvät vähiin. Kyse ei ole tuen kokonaismäärästä vaan tuen kohdentamisesta. Varsinkin kouluttavien joukko-osastojen näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista, että tuki voitaisiin keskittää kokonaisuuksina, mikä käytännössä tarkoittaa isompia mutta harvempia tuettavia tilaisuuksia. Tällöin vaikutukset varusmieskoulutukseen olisivat pienempiä ja tukitarpeet olisivat helpommin toteutettavissa varsinkin kun lähes kaikki varusmiehet ovat viikonloppuisin poissa kasarmilta, ja viikolla he ovat harjaantumassa sodan ajan tehtäviin. Materiaalitukeen liittyvät tukiasiat ovat helpommin järjestettävissä kuin esimerkiksi varusmiesten käyttö tukitehtäviin. Toisin on kuitenkin siinä tapauksessa, että kyse on kouluttavan joukko-osaston käytössä olevasta materiaalista tai materiaalista, joka edellyttää välineestä johtuvista syistä palkatun henkilökunnan osallistumista itse tapahtumaan. Soittotoiminnan osalta sotilasläänin esikunta koordinoi viiden maakunnan tukitarpeita ja eri toteuttamisvaihtoehtoja. Tukitarpeiden kokoaminen riittävän ajoissa on kaiken suunnittelun perusta, mutta toisaalta nopein käsi voittaa ei myöskään toimi. Soittotoiminnassa pyritään alueelliseen kattavuuteen, maakunnan sisäiseen ja maakuntien väliseen tasapainoon. Resursseista keskeinen on aina raha. Kaikki maksaa ja aina vain korostuneena perusperiaatteena on kustannustietoisuus. Mahdollisimman edullisesti on saatava aikaan mahdol- 4 SAVON VASAMA 2 2009
lisimman hyvä lopputulos. Arkipäivänä annettava tuki on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin lauantaina tai erityisesti sunnuntaina ja juhlapäivänä annettava tuki. Toisaalta on itsestään selvää, että järjestökentän näkökulmasta ja varsinkin aktiivisten puuhanaisten ja puuhamiesten ajankäytön kannalta on helpompaa järjestää toimintaa viikonloppuisin, erityisesti jos kyseessä on yleisötilaisuus. Yllä olevan perusteella esitän eteläsavolaiselle maanpuolustuskentälle haasteen, joka kaikessa lyhykäisyydessään on tapahtumien kehittäminen Etelä-Savossa kaikki maanpuolustusjärjestöt yhteistoiminnassa niin, että maakunnassa olisi tulevaisuudessa isompia ja maakuntaa kiertäviä maanpuolustustilaisuuksia. Eri tahojen yhteistoiminnalla on mahdollista saada suuremmat yleisöjoukot liikkeelle ja kaikki toimijat saavat lisäarvoa muista tapahtuman järjestelyihin osallistuneista järjestöistä. Yhteistyöllä ja keskittämällä on mahdollista päästä tilanteeseen, jossa niin sanotusti kaikki voittavat. Tähän yhteyteen sopii erään maanpuolustusaktiivin lausuma kommentti, jossa on paljon perää eli yksi iso voi monta kertaa olla enemmän kuin 10 pientä yhteensä - ja lisäksi vieläpä helpommin. Kehittämisessä ei ole eikä saa olla kunta-, järjestö- tai muitakaan rajoja eikä kaavoja, koska maanpuolustus on meidän kaikkien yhteinen asia. Loppujen lopuksi kaikki kulminoituu rohkeaan ennakkoluulottomuuteen, luovaan ideointiin, eri tahojen yhteistoimintaan ja riittävän ajoissa tapahtuvaan kokonaissuunnitteluun. Näillä ajatuksilla toivotan kaikille Savon Vasaman lukijoille hyvää ja turvallista alkanutta syksyä! Ari Kuikka Etelä-Savon Aluetoimiston päällikkö Everstiluutnantti 9491556.fh10 Fri Sep 18 14:50:43 2009 Page 1 SAVON VASAMA 2 2009 5
Toimistosta tähystettyä Mennyt kaunis kesä on taittunut syksyksi ja varma syksyn merkki, vuoden toinen Savon Vasama on käsissänne. Kulunut vuosi on reserviläistoiminnan kannalta ollut aktiivinen. Piirimme alueella on järjestetty kaksi valtakunnallista tapahtumaa, neliottelu ja perinneasekisa, joista eritoten jälkimmäinen sai runsaasti kiitosta osallistujilta. Lisäksi paikalliset kerhot ja yhdistykset ovat järjestäneet erilaisia jotoksia, kilpailuja ja muita tapahtumia. Kenelläkään ei pitäisi olla syytä valittaa toiminnan vähyyttä. Uutena toimintamuotona on käynnistetty kuntotestaukset yhteistoiminnassa Etelä-Savon Liikunnan kanssa. Toivottavasti tämä aktivoi jäsenistöä ylläpitämään reserviläiskuntoaan. Hyvänä apuna tässä on sähköinen kuntokortti, johon ollaan tekemässä osiota, joka ohjaa käyttäjiä terveellisemmän ruokavalion ja oikeiden liikuntatottumusten suuntaan. Kuluneen kevään ja kesän aikana reserviläiskenttää on keskusteluttanut tekeillä oleva ampuma-aselaki. Mikäli laki menee eduskunnassa läpi esitetyssä muodossa, se tuo mukanaan merkittäviä tiukennuksia käsiaseiden saatavuuteen ja näin saattaa vaikeuttaa suuresti ampumaharrastusta maassamme. Järjestötasolla Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto tekevät parhaansa vaikuttaakseen lain sisältöön ja nähtäväksi jää millaiseksi se lopulta muodostuu. Pelkään pahoin, että lain laatija on pakkoraossa: traagisten koulusurmien jälkeen on poliittinen pakko tehdä jotain. Toisaalla lehdessä on kapteeni Mika Haapiaisen kirjoitus maakuntakomppanioista. Maakuntakomppaniatoiminta on reserviläistoimintaa parhaimmillaan. Kehotan lukijoita miettimään omia mahdollisuuksia osallistua kyseiseen toimintaan. Tällöin pääsee mukaan sotilaallisen koulutuksen piiriin. Kuluneen kliseen mukaan Suomi on yhdistysten luvattu maa. Näin varmaan on. Valitettavasti on myös niin, että maamme yhdistyksistä ihan kaikki eivät ole siitä aktiivisimmasta päästä. Tämä koskee myös Suur-Savossa toimivia vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä toimivia yhdistyksiä. Keskeisin yhdistysten halvaantumisen syy on varmaan jäsenkunnan katoaminen m. paikkakunnalta muuton tai muun poistuman vuoksi. Jos yhdistys ei vastapainoisesti saa rekrytoiduksi uusia jäseniä, edessä on vääjäämätön kuihtuminen. On olemassa ns. viiden prosentin sääntö, jonka mukaan yhdistys säilyy elinvoimaisena, jos se kykenee kasvattamaan jäsenkuntaansa viisi prosenttia vuosittain. Jos yhdistys on kuitenkin käytännössä lopettanut toimintansa, on syytä ottaa harkittavaksi sen virallinen lopettaminen siten, että jäsenet liittyvät esimerkiksi suurempaan naapuriyhdistykseen ja pääsevät tätä kautta aktiiviseen toimintaan taas mukaan. En tietenkään voi kehottaa enkä käskeä lopettamaan mitään yhdistystä mutta kehotan nostamaan asian esiin tulevissa syyskokouksissa. Toimivien yhdistysten kannattaa puolestaan harkita, miten voitaisiin jäsenistölle tiedottaa paremmin, nopeammin ja jopa edullisemmin meneillään olevista tai lähitulevaisuudessa tapahtuvista asioista. Olen ollut panevinani merkille, että tiedon kulku piiritoimistosta kentälle katkeaa paikallisyhdistyksen puheenjohtajaan ja sihteeriin. Nykyisen sähköisen ja nopean tiedonvälityksen aikana tiedottamisen ei pitäisi olla ongelma. Yhdistyksen sihteerin ja puheenjohtajankin - kannattaa luoda sähköpostilaatikko vain kyseisen yhdistyksen asioita varten. Tällöin sen käyttöoikeudet voidaan tulevaisuudessa helposti siirtää seuraajalle ilman, että yksityistä tietoa siirtyy mukana. Uusi osoite voisi mainiosti olla muotoa sihteeri.yhdistyksennimi@operaattori.com. Ajantasaisen sähköpostiosoitteiston luominen käy helposti, kun kukin yksittäinen jäsen ilmoittautuu lähettämällä em. osoitteeseen viestin, josta ilmenee hänen yhteystietonsa. Ajantasainen sähköpostiosoitteisto säästää aikaa ja rahaa. Yhdistys voi jatkossa postittaa jäsenkirjeensä sähköisessä muodossa niille, joiden osoite on tiedossa. Sama koskee kokouskutsuja: myös sähköisessä muodossa välitetty kutsu voidaan katsoa kirjalliseksi. Sähköpostilaatikkoa mitä tahansa - on vaan muistettava lukea! Toinen tiedotuskanava on yhdistyksen tai piirin www-sivut. Useilla paikallisyhdistyksillä on toimivat nettisivut. Viimeiset ja näyttävät sivut ovat Mikkelin Reservinupseereilla (/www.mikkelinreservinupseerit.fi) ja Savonlinnan Reserviläisillä (www. slnres.net). Jäsenten kannattaa seurata yhdistyksensä hyvää tiedotuskanavaa. Piirien www-sivut löytyvät osoitteista. Reserviupseeripiirin sivut löytyvät osoitteesta www.reserviupseeriliitto.fi/suursavo/ ja Reserviläispiirin sivut osoitteesta www.reservilaisliitto. fi/suursavo löytyvän linkin takaa. Samalta sivulta löytyvät myös muut piirimme reserviläisyhdistysten sivut. Kuulakasta syksyä kaikille lukijoille. Mauri Parantala toiminnanjohtaja 6 SAVON VASAMA 2 2009
MAAKUNTAKOMPPANIAAN HAKEMINEN Etelä-Savon Aluetoimisto hakee upseereita, aliupseereita ja miehistöä maakuntakomppaniaan. Pääosa upseereista ja aliupseereista on jo rekrytoitu. Nyt painopisteenä on miehistön rekrytointi. Maakuntakomppanian tehtävistä tärkein on sille suunniteltu sodanajan tehtävä. Vapaaehtoisia maakuntakomppaniaan kuuluvia reserviläisiä koulutetaan myös rauhanajan virkaaputehtäviin. Virka-aputehtävissä tarvittavan osaamisen koulutus ja harjoittelu on aloitettu vapaaehtoisille vuonna 2009. Valinnoista tullaan ilmoittamaan kaikille hakijoille. Sopiviksi katsomillemme henkilöille tulemme lähettämään kutsun maakuntakomppanioiden koulutus- ja harjoitustapahtumiin. Lisätietoja: Kapteeni Mika Haapiainen 0299 436131 mika.haapiainen@mil.fi Asiakaspalvelu 0299 436900 Osastoesiupseeri Kapteeni Mika Haapiainen Etelä-Savon Aluetoimisto Maakuntakomppaniaan hakevalta edellytetään halua sekä mahdollisuutta sitoutua joukon koulutukseen. Hakijoilta edellytetään lisäksi hyvää fyysistä kuntoa. Maakuntakomppaniaa koulutetaan kertaus- ja puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla. Harjoitusvuorokausia maakuntakomppaniaan sijoitetulle kertyy vuosittain noin kymmenen. Lisätietoja maakuntakomppaniasta antaa kapteeni Mika Haapiainen (mika.haapiainen@mil.fi tai 0299 436131). Hakulomakkeita saa Etelä-Savon Aluetoimiston asiakaspalvelusta: (esavaltsto@mil.fi tai 0299 436900). Hakulomakkeet tulee lähettää Etelä-Savon Aluetoimistoon osoitteeseen; Etelä-Savon Aluetoimisto/Mika Haapiainen, PL 57, 50101 Mikkeli. ARVOISA LUKIJA Onko osoitetietosi muuttunut viimeisen vuoden aikana? Jos on, niin tee muutosilmoitus JOKO Reserviläisliiton tai RUL:n kotisivuilla TAI soita (09) 4056 2011 (RUL) tai (09) 4056 2010 (RES). SAVON VASAMA 2 2009 7
TULEVAA MENNYTTÄ Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on lisääntyvässä määrin suuntautumassa sotilaallisen koulutuksen tuottajaksi. Resurssit eivät kasva, joten muusta toiminnasta joudutaan vastaavasti tinkimään. En ole täysin varma, onko linja tulevaisuuden kannalta oikea. Alun perin tarkoitus oli luoda järjestö, joka tarjoaa kouluttautumismahdollisuuksia niille reserviläisille ja muille kansalaisille, jotka haluavat lisätä valmiuksiaan, mutta joita kukaan muu ei kouluta. Tarpeet eivät Partio Uimasalon jotoksella tässä suhteessa ole vähentyneet, päinvastoin. Erilaiset uhkat Suomessakin vain tuntuvat lisääntyvän. Sotilaallinen uhka ei onneksi kuulu sellaisiin. Puolustusvoimat supistaakin organisaatioitaan ja sen koulutustarpeet vähenevät samaa tahtia. Sijoittamaton reservi ja varusmiespalvelusta suorittamattomat, koululaisista vanhuksiin, ovat mielestäni MPK:n olemassaolon tukijalka, ei puolustusvoimien sodan ajan joukoilleen tilaama koulutus. Onko jäsenjärjestöjen kanta todella se, että 70 % MPK:n toiminnasta ja resursseista tulee olla sotilaallista koulutusta, siis varautumista sotaan? Sitäkin toki tarvitaan, mutta emmekö enää luota siinä suhteessa puolustusvoimiin? Voidaan toisaalta kysyä, luottaako puolustusvoimat MPK:hon, kun koulutukseen ei haluta antaa aseita eikä sotilasasuja saa käyttää. Olisiko kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta parempi, jos MPK:n koulutuksesta 70 % kohdistuisi siviileihin? Seuraavan Savon Vasaman ilmestyessä tämän kirjoittajan lähes 44 vuotta kestänyt päätoiminen maanpuolustustyö on väistynyt itsekkäämpien harrastusten tieltä. Sallittakoon siksi pieni taaksepäin vilkaisu. Olin ylpeä siitä, että pääsin alokkaaksi hevosvetoiseen tykkipatteriin Niinisaloon. Se oli Rykmentin kuudesta patterista ja RAuk:sta ainoa joukko, jonka lomavarustukseen kuuluivat kannukset. Tallissa oli 140 hevosta. Pidän itseäni Suomen historian viimeisenä palveluksessa olleena aktiiviupseerina, joka on toiminut hevosvetoisen tulipatterin päällikkönä kovapanosammunnoissa. Olen liittänyt oheen kuvan kesältä 1966. Alikersanttina itsensä tunsi suuremmaksi johtajaksi kuin koskaan myöhemmin. Aliupseerikoulun jälkeen tuli koulujen penkkejä kulutettua vielä noin kymmenen vuotta; RUK, Kadettikoulu, kapteenikurssi, YPK, kaksi sotakorkeakoulua ja lukemattomia lyhyempiä koulutustilaisuuksia. Alueellisia maanpuolustuskurssejakin valtakunnallisen kurssin lisäksi kertyi seitsemän, jos puheenjohtajuudet lasketaan mukaan. Ylimmän johdon kurssikin tuli käytyä jo majurina, tosin vain kurssin sihtee- 8 SAVON VASAMA 2 2009
Kuva harjoituksesta Intti tutuksi kehitysvammaisille rinä. Oppilaina oli kuusi kenraalia ja kahdeksan everstiä. Kadettikoulun jälkeiseksi joukko-osastokseni tulin valinneeksi ruotsinkielisen Uudenmaan Prikaatin Dragsvikissa. Siitä seurasi, että palvelin suurimman osan upseerinurastani muulla kuin äidinkielelläni. Ulkomailla asuin yli kuusi vuotta; Kairossa, Jerusalemissa, Tukholmassa ja Oslossa. Tavanomaisesta poikkeavaa oli myös parin vuoden jakso puolustusvoimien sosiaalitoimialan johtajana, alaisina parisenkymmentä sosiaalipäällikköä ja kuraattoria, lähes kaikki naisia. Siihen sisältyi paitsi mukavia matkoja pohjoismaihin, myös joukkoosastojen lakkauttamisten seurauksina henkilöstön uudelleenkohdentamisia ja irtisanomisia, jotka vaativat runsaasti ohjeistusta ja tukitoimia. Millään käymistäni kursseista ei sellaisista oltu edes mainittu... Edellä mainitsemani ja kaikki loputkin sotilasurani vaiheet olivat enemmän kuin mielenkiintoisia. Sitä ovat olleet myös viimeiset kahdeksan vuotta Etelä-Savon maanpuolustuspiirin päällikkönä. Kiitän lämpimästi jokaista virkansa puolesta tai vapaaehtoispohjalla toiminutta naista ja miestä erinomaisesta panoksesta ja tuesta. Yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa on ollut miellyttävää ja kaikille osapuolille hyödyllistä. Kiitos myös kaikille kurssilaisina mukana olleille, teitä vartenhan MPK on olemassa. Seuraajallani ei näissä suhteissa ole huolia. Toivottavasti MPK:n ja puolustusvoimien johto pitää huolet poissa muilta suunnilta. Erityisesti toivon, että vapaaehtoisuuden ja maanpuolustushengen säilymisen merkitys ymmärretään tulevaisuudessakin. Mikkelin Sotilasläänin esikuntapäällikkö- ja MPK:n piiripäällikkövaiheeni Mikkelissä kesti kaikkiaan yli kymmenen vuotta. Sinä aikana minulla ja vaimollani Sirkalla on ollut ilo saada uusia ystäviä ja oppia tuntemaan loistavia ihmisiä. Toivottavasti nämä tuttavuudet säilyvät tulevinakin vuosina. Pidetään yhteyttä! Toivotan kaikille lukijoille mukavaa loppusyksyä ja talvikautta. Tapani Hankaniemi Piiripäällikkö Kuva Ristiinan leirikoulusta SAVON VASAMA 2 2009 9
Lukemattomia painotöitä. 11 10 SAVON VASAMA 1 2009 2 2009
SAVON SOTILASPERINNEYHDISTYS Lehden aiemmissa numeroissa on ollut kirjoituksia Savon sotilasperinneyhdistyksen järjestämistä tapahtumista. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on selvittää yhdistyksen toimintaa hieman laajemmin. Yhdistyksen säännöissä todetaan mm: Yhdistyksen tarkoitus on vaalia savolaista sotilasperinnettä sekä sotaväen läsnäolon monikerroksisia kulttuurisia vaikutuksia Etelä- Savoon, edistää tiedon levittämistä Etelä-Savon merkityksestä Suomen historiassa varsinkin nuorille, vahvistaa maanpuolustustahtoa sekä ylläpitää ja parantaa Savon Prikaatissa ja sen perinnejoukoissa palvelleiden yhteenkuuluvuutta. Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa tukemalla toiminnallisesti ja taloudellisesti perinteeseen ja sen alueellisiin vaikutuksiin liittyvää tutkimusta, osallistumalla tarkoituksensa mukaiseen tiedotus- ja julkaisutoimintaan sekä järjestämällä erilaisia tarkoitukseen soveltuvia tapahtumia ja tilaisuuksia kuten kokouksia, keskustelutilaisuuksia sekä kulttuuri- ja huvitilaisuuksia. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii prikaatikenraali Lauri Kiianlin- na apunaan yhdistyksen 10-jäseninen hallitus ja sihteeri Jutta Julkunen Savon Sotilasperinneyhdistys on julkaissut tähän mennessä kaksi Porrassalmi-vuosikirjaa ja kolmas julkaistaan keväällä 2010. Lisäksi yhdistys on julkaissut mm. Sprengtporten-esitelmäsarjasta kootun julkaisun sekä oman postimerkin. Yhdistys järjestää vuosittain kiltamatkan johonkin sotahistoriallisesti merkittävään kohteeseen. Loppuvuoden ja tulevan vuoden teemana on talvisota. Sitä heijastelee mm. syksyn ja kevään aikana järjestettävä talvisota-esitelmäsarja. Esitelmäsarjat pidetään Päämajakoulun juhlasalissa - lauantaina 28.11. - lauantaina 5.12. - lauantaina 6.3. Kukin esitelmäsarja alkaa klo 13.00. Luennoitsijat ja tarkempi ohjelma on nähtävissä yhdistyksen wwwsivuilla savonsotilasperinne.fi. Yhdistyksen julkaisuja ja postimerkkejä on saatavissa Jalkaväkimuseosta sekä Mikkelin vanhalla kasarmialueella olevasta Museokahvilasta. Lisäksi Porrassalmi II-kirjaa on saatavissa Etelä-Savon aluetoimistosta, Päiviönkatu 15, Mikkeli. Arvoisa lukija. Mikäli olet halukas liittymään Savon Sotilasperinneyhdistyksen jäseneksi, voit täyttää jäsenhakemuslomakkeen osoitteessa www. savonsotilasperinne.fi. Mikäli käytössäsi ei ole Internet-yhteyttä, voit maksaa jäsenmaksusi pankkisiirrolla alla olevin tiedoin: tilinumero: 527104-2197361 Saaja: Savon sotilasperinneyhdistys Viesti: Jäsenmaksu - 09 ja oma nimesi ja osoitteesi Jäsenmaksu vuodelle 2009 on 20 SAVON VASAMA 2 2009 11
NAISTEN VALMIUSLIITTO RY ETELÄ-SAVON ALUENEUVOTTELUKUNTA Alueneuvottelukunnan nimenmuutos Mikkelin alueneuvottelukunnasta Etelä-Savon alueneuvottelukunnaksi 01.01.2009 alkaen on hyväksytty Naisten Valmiusliitossa. Neuvottelukunnan uusi nimi kuvaa paremmin koko toiminta-aluetta. Alueneuvottelukuntaan kuuluvat seuraavat jäsenjärjestöt: Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset, Etelä-Savon pelastusalanliitto/vpk-naiset, Mikkelin Seudun Rintamanaiset, Etelä- Savon Martat, Maanpuolustusnaiset sekä Pieksämäen Seudun Lottaperinneyhdistys. Vuoden 2009 painopistealueiksi Naisten Valmiusliitto on valinnut kansalaisen henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisen sekä seniorikansalaisen turvallisuuden parantamisen. Alueneuvottelukunta järjesti toimintapäivän Perheen arki turvalliseksi Vanhalla kasarmialueella, Mikkelissä 25.4.2009. Ohjelmassa oli mm. Savon Sotilassoittokunnan konsertti, alkusammutusnäytöksiä, rastitehtäviä turvallisuuden eri alueilta. Tilaisuudessa oli myytävänä hernekeittoa, lettuja, munkkeja ja kahvia. Alueneuvottelukunta ja jäsenjärjestöt esittelivät toimintaansa. Tapahtuma keräsi n. 250 osallistujaa. Alueneuvottelukunta rekrytoi osallistujia NASTA-harjoituksiin ja liikenteen polttonesteiden säännöstelykoulutukseen eli LIPO-koulutukseen. NASTA-harjoitukset ovat Naisten Valmiusliiton suurharjoitukset naisille, joita järjestetään vuosittain kaksi eri puolilla Suomea, ensi vuonna HANKI Naisten valmiusliiton piste Marskin marssilla 2008 2010 Rovajärvellä 19.-21.3.2010 ja HIMOTTU-10 Mikkelissä 24.-26.9. 2010. Harjoituksiin voi osallistua kuka tahansa suomalainen nainen. Harjoitukset koostuvat erilaisista kursseista käsitellen mm. turvallisuuspolitiikkaa, toimintakykyä kriisitilanteissa, katuturvallisuutta, kuljetusta, joukkomuonitusta, kenttä-lääkintää, maastotaitoja, henkistä tukea väestösuojassa, ikääntymisen haasteita turvallisuudelle, viestintää ja tietoturvallisuutta. LIPO-koulutus järjestetään liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa Pelastusopiston varautumiskoulutuksena. Vapaaehtoisia Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöihin kuuluvia naisia koulutetaan polttonesteiden säännöstelyn lupakäsittelijöiksi. Säännöstelyn periaatteena on, että yhteiskunnan rattaat eivät pysähdy vaan elintärkeiden toimintojen jatkuvuus turvataan, mutta kaikki vähemmän tärkeä polttoaineen kulutus pyritään karsimaan. Koulutuksessa käsitellään huoltovarmuusjärjestelyt, Suomen polttoainehuolto ja sen uhat, polttonesteiden säännöstelyjärjestelmä ja säännöstelytekniikka sekä lupakäsittely ja polttonestesäännöstelyn valvonta sekä käytännön harjoittelu lupakäsittelijänä. Meitä Etelä-Savon alueneuvottelukunnasta on jo muutama käynyt ko. koulutuksen, mutta lisää lupakäsittelijöitä tarvitaan. Alueneuvottelukunta järjestää yhdessä MPKY:n kanssa kurssin Seniorikansalaisen arki turvalliseksi Savonlinnassa 7.-8.10.2009. 12 SAVON VASAMA 2 2009
Veteraanikeräykseen osallistutaan mm. järjestämällä kahvikonsertti 27.10.2009 yhteistyössä Mikkelin Reserviupseerien ja Mikkelin Reserviläisten kanssa. Lisätietoja koulutuksista Naisten Valmiusliiton nettisivuilta www.naistenvalmiusliitto.fi ja www.mpky.fi Muista tapahtumista puheenjohtajalta os. aila.varesmaa@ pp.inet.fi tai sihteeriltä os. anneli.niskanen@surffi.fi Aila Väresmaa puheenjohtaja Naisten Valmiusliitto ry Etelä-Savon alueneuvottelukunta Suur-Savon maanpuolustusjuhla Puumalassa 2008 VOITTO OLTERMANNIN HIIHDOSSA SUUR-SAVOLLE Suur-Savon reserviläisten joukkue otti Itä-Suomen Soti- lasläänin Esikunnan 10.-11.3. 2009 järjestämässä viestihiihtokilpailussa voiton B-sarjassa. Tämänkertainen kilpailu käytiin Anttolan, Juvan ja Mikkelin pohjoispuolen alueilla. Joukkueen voittoaika oli 6:38:26, mikä oli 21 minuuttia parempi kuin A- sarjan voittajan Pohjois-Karjalan Prikaatin tulos. Voittaneessa joukkueessamme hiihtivät alik Antti Lampinen, kers Joonas Ojasalo, vänr Jere Pajunen, kers Olli-Jussi Korpinen, ltn Eero Jäppinen, alik Juuso Ojasalo, ylik Markku Kaipainen, alik Tuomo Niittylahti, vääp Teemu Tuhkalainen, vänr Tino Tiilikainen sekä ankkuriosuuden hiihtänyt joukkueenjohtaja kapt Risto Haikonen. Huoltajana toimi kapt Esa Pietiläinen. VERENLUOVUTUSKILPAILUN TILANNE Kevään Savon Vasamassa julistettiin kerhojen ja yhdistysten välinen verenluovutuskilpailu. Kilpailun voittaa se kerho tai yhdistys, joka jäsenmääräänsä nähden on luovuttanut eniten verta. Kilpailu toteutetaan yhteistoiminnassa Mikkelin veripalvelupisteen kanssa ja se kestää kuluvan vuoden loppuun. Luovuttaa voi Mikkelin veripalvelutoimiston lisäksi myös liikkuvan veripalvelun järjestämissä verenluovutustilaisuuksissa. Näistä löytyy tietoa veripalvelun nettisivulta www.veripalvelu.fi. Vielä ehtii kisaan mukaan. Väliaikatietona todettakoon, että Mikkelin Reservinupseerit johtavat kisaa viidellä luovutuksella, toisena Mikkelin Reserviläiset kolmella luovutuksella ja kolmantena Juvan Reservinupseerit yhdellä luovutuksella. Mauri Parantala SAVON VASAMA 2 2009 13
KIITOS SOTIEMME NAISET Rintamanaisten valtakunnallista kesäpäivää vietettiin Mikkelissä Lähemäen seurakuntatalolla 19.8.2009. Tunnelmallinen juhla kokosi yhteen yli kaksisataa rintamanaista. Koska rintamanaistenkin joukot ovat huvenneet ja naisten keski-ikä on noussut lähes yhdeksäänkymmeneen vuoteen, juhlien järjestelyvastuu on siirtynyt Naisten Valmiusliitolle. Se on yksi tapa osoittaa kiitollisuutta sotiemme naisille. Kesäpäivän tukijoina toimivat Mikkelin kaupunki, Mikkelin seurakuntayhtymä sekä Maavoimien Esikunta ja käytännön toteutuksesta vastasi Naisten Valmiusliiton Etelä- Savon alueneuvottelukunta. Elokuun auringonpaiste siivilöi kauniisti valoa rintamanaisten täyttämään Lähemäen seurakuntataloon Mikkelissä. Monen osallistujan rintapieltä koristi pitkä rivi kunniamerkkejä osoituksena ansiokkaasta toiminnasta sodan aikana. Juhlapukujen lomassa näkyi myös aito lottapuku. Päämajakaupungissa Mikkelissä Rintamanaisten valtakunnalliset kesäpäivät järjestettiin edellisen kerran yksitoista vuotta sitten. Tuolloin väkeä oli lähes tuhat ja juhlat olivat kaksipäiväiset, nyt osallistujia oli reilu pari sataa. Tunnelmallinen jumalanpalvelus Kesäpäivä alkoi jumalanpalveluksella, joka alkoi juhlavalla lippukulkueella Savon Sotilassoittokunnan Lippufanfaarien säestyksellä. Tuomiorovasti Simo S. Salo totesi saarnassaan muun muassa, että suomalaisten naisten kunniaksi Tukholman Suomi-puistoon on pystytetty muistomerkki naistemme sodanaikaiselle työlle. Kiitos naisille kuuluu myös jälleenrakentamisen työstä. Liturgina jumalanpalveluksessa toimi sotilaspastori Timo Waris. Hän välitti puheessaan kiitoksen ja tervehdyksen myös niille rintamanaisille, jotka eivät olleet jaksaneet tulla juhlaan. Päivän tekstin luki rintamanaisten edustajana Lea Virtanen. Jumalanpalveluksen päätteeksi sotilaspastori Timo Varis lähetti sankarihaudoille seppelpartiot Savon Sotilassoittokunnan soittaessa harrasta Narvan marssia. Seppelpartioissa rintamanaisten apuna olivat Naisten Valmiusliiton Etelä-Savon alueneuvottelukunnan edustajat. Kiitollisuutta ja iloista mieltä Ennen päiväjuhlaa rintamanaiset nauttivat lounasta ja tapailivat kanssasisariaan. Halaukset, tauoton puheensorina ja tarinointi kertoivat jälleennäkemisen aidosta ilosta. Päiväjuhlan ohjelma alkoi Savon Sotilassoittokunnan kajauttamalla Lotta Svärd marssilla. Tervehdyssanoissaan Mikkelin Seudun Rintamanaiset ry:n puheenjohtaja Marjatta Sairinen muistutti, että sota kosketti ihmisiä hyvin monella eri tavalla ja erityisesti maaseudun väki - naiset, lapset ja vanhukset - on jäänyt liian vähälle huomiolle. Juhlapuheen piti eversti evp Hannu Toivonen. Hän puhui naisten rohkeudesta ja suuresta merkityksestä sekä sota- että kotirintamalla. - Ilman naisia Suomi ei olisi selvinnyt sodasta. Lähes 100 000 naista oli puolustusvoimien tehtävissä. Naisten osallistuminen sotatarviketeollisuuden tehtäviin vapautti sieltä 40 000 miestä sotaan, Toivonen muistutti ja totesi, että naisia tarvittiin myös jälleenrakentamisessa sekä konkreettisessa työssä että kotiutettavien henkisenä tukena, kriisiryhmänä. Päiväjuhlan yleisöä, edessä Laine-Maria Kyöstilä, Kaarina Peltonen (Rintamanaisten liiton pj) ja eversti Ilkka Pitkänen Maavoimien Esikunnasta (kuva Hillevi Vesterinen) 14 SAVON VASAMA 2 2009
Seppelpartiot lähdössä sankarihaudoille (kuva Samuli Sairinen) Kansanedustaja, kaupunginhallituksen jäsen Lenita Toivakka esitti Mikkelin kaupungin tervehdyksen ja nosti esille sen valtavan yhteishengen, jota tarvittiin sodan aikana ja josta osoituksena ovat rintamanaisten oma liitto ja kesäpäivät. Puolustusvoimien tervehdyksen tuonut eversti Ilkka Pitkänen korosti, että sota vaati koko kansan ponnistukset niin sota- kuin kotirintamallakin. Ortodoksikirkon tervehdyksen toi isä Vesa Takala. Ehkä mieleenpainuvimman tervehdyksen rintamanaisille esitti nuori Emmi Seppälä. Hän kertoi keskustelustaan vanhan rintamanaisen kanssa. Sodan aikana rintamalle lähteneet NVL:n E-S alueneuvottelukunta valmisti ja tarjoili lounaan rintamanaisille (kuva Samuli Sairinen) naiset olivat olleet tavallisia tytön hupakoita. Aika vain oli tuolloin erilainen ja velvollisuus isänmaata kohtaan kutsui. - Te rintamanaiset taivuitte tekoihin, jotka nykynuorista kuulostavat uskomattomilta. Nyt tekisimme kuitenkin samoin teidän työtänne kunnioittaen. Se on meidän velvollisuutemme. Kiitos työstänne, Emmi Seppälä totesi. Musiikki- ja lausuntaesitysten jälkeen juhlassa jaettiin Rintamanaisten liiton ansioristit Mirja Niemelle ja Marjatta Sairiselle. Ansiomitalin saivat Eila Moijanen, Kirsti Harju ja Maija Koponen. Rintamanaisten standaari luovutettiin Etelä-Savon alueneuvottelukunnan puheenjohtajalle Aila Väresmaalle. Päätössanoissaan Rintamanaisten Liitto ry:n puheenjohtaja Kaarina Peltola totesi, että rintamanaiset olivat ennen aktiivinen toimijaryhmä yhteiskunnassamme. - Keski-iän lähestyessä yhdeksääkymmentä vuotta rintamanaisia lämmittää, että Suomesta löytyy yhteisöjä, jotka pystyvät tukemaan meitä käytännön asioissa. Näistä kesäpäivistä, jotka ovat meille yhdessäoloa ja kaunis juhla, erityiskiitos Naisten Valmiusliiton Etelä-Savon alueneuvottelukunnalle ja kaikille talkoisiin osallistuneille jäsenjärjestöjen jäsenille. Rintamanaisten huomionosoitusten saajat, Mlin Seudun Rintamaisten pj Marjatta Sairinen esittää kiitokset mitalistien puolesta. (kuva Samuli Sairinen) Naisten Valmiusliitto ry Etelä-Savon alueneuvottelukunta Taina Harmoinen (Etelä-Savon Maa- ja kotitalousn. ) Marja Myyryläinen (Mikkelin Maanpuolustusnaiset) SAVON VASAMA 2 2009 15
SULKAVAN RESERVIUPSEERIT RY 60 VUOTTA Sulkavan Reserviupseerikerho perustettiin 6.11.1949. Yhdistysrekisteriin kerho merkittiin 7.2.1950. Kerho muutti nimensä 12.6.1979 Sulkavan Reserviupseerit ry:ksi ja uudisti sääntönsä (RUL:n mallisäännöt). Yhdistysrekisteriin yhdistys merkittiin 18.4.1980. Perustamista koskevassa sopimuskirjassa on todettu kerhon tarkoituksena olevan paikkakunnan reserviupseerien yhdyssiteenä edistää jäsentensä pysymistä puolustuslaitoksen kehityksen tasalla ja tukea taloudellisesti jäseniään sekä heidän ja kaatuneiden reserviupseerien omaisia. Perustajajäseniä oli 11. Näistä voidaan mainita monelle nykyisellekin sulkavalaiselle tutut nimet Yrjö Suomalainen, Ukko Tiittala, Väinö Juvonen, Heikki Kainulainen (tähän mennessä ainoa sulkavalainen kansanedustaja), Martti Oinonen, Paavo Seppänen ja Eero Vihavainen. Perustajajäsenistä on enää elossa vain professori Paavo Seppänen. Hänhän siirtyi Sulkavalta aikanaan yliopistomaailmaan, missä teki mittavan tieteellisen uran. Ltn Eveliina Valtonen Musahin koulun oppilaiden kanssa Kuka ei kuulu joukkoon...? Ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin majuri (evp) Yrjö Suomalainen, varapuheenjohtajaksi Ukko Tiittala ja muiksi jäseniksi Mikko Tapio, Heikki Kainulainen sekä Eero Vihavainen. Yhdistyksellä on toimintavuosiensa aikana ollut 11 puheenjohtajaa. Osa heistä on toiminut useammankin kerran puheenjohtajana. Esimerkiksi Jaakko Teerimäki sekä Arto Valtonen, joka on useampaan otteeseen ollut yhdistyksen puheenjohtajana yhteensä yli 20 vuoden ajan. Yhdistyksen ansioituneille jäsenille ja aktiivitoimijoille on myönnetty RUL:n ansiomitaleja. Kultaisen ansiomitalin ovat saaneet Ilmari Kenola, Jaakko Teerimäki ja Osmo Vihavainen. Sulkava oli kerhon perustamisen aikaan väkiluvultaan reilusti suurempi kunta kuin nykyään, mutta jäsenmäärä ei ole koskaan noussut muutamaa kymmentä suuremmaksi. Kerhon koko ja resurssit ovat luonnollisesti vaikuttaneet siihen, minkälaista toimintaa on kyetty harjoittamaan. Alkuaikojen toimintakertomuksista voi lukea, että kerho mm. järjesti jäsenilleen kerhoiltoja sekä retkiä Savon ja Etelä- Karjalan paikkakunnille, tutustui yrityksiin ja tapasi muita reserviupseerikerhoja tai yhdistyksiä. Ammuntaa ja sotilasurheilua harrastettiin vaihtelevalla aktiivisuudella. Piirin kilpailuihin Sulkavalta on osallistuttu toiminnan aikaisempina vuosina aktiivisesti, tosin kohtalaisen pienellä joukolla. Jäsenet ovat saavuttaneet kilpailussa hyviä sijoituksia. Ehkä menestyksellisin on ollut Väinö Juvonen, joka oli vielä vanhoina päivinäänkin innokas ja kovakuntoinen kilpaurheilija. Yhdistys on järjestänyt kolme kertaa sotilaspiirin talvimestaruuskilpailut Sulkavalla. Myös piirin lentopalloturnaus on järjestetty yhdistyksen voimin Sulkavalla. Niin yhdistyksen 60-vuotisen taipaleen alkuaikoina kuin viimeisinä vuosinakin perinnetoiminta on muodostunut tärkeimmäksi tehtäväksi ja painopisteeksi. Yhdistys järjestää yhteistyössä paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa kunniavartion sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä ja kaatuneiden muistopäivänä. Olemme osallistuneet myös sotainvalidien ja sotaveteraanien hyväksi järjestettyihin keräyksiin paikkakunnalla. Yhdistyksen aloitteesta elvytettiin 1950-luvulla itsenäisyyspäiväjuhlallisuuksien vietto. Niin ikään jo toiminnan alkuaikoina alettiin tarkkailla ja kunnossapitää Sulkavan sotilashautoja. Yhdistys hankki Sairalanmäen sotilashaudalle muistoristin laattoineen, jotka 1954 juhlassa luovutettiin seurakunnan hoitoon. 16 SAVON VASAMA 1 2009 2 2009
Talvisodan päättymisen juhlatilaisuuksien järjestämisessä Sulkavalla 1980 yhdistys oli mukana. Se järjesti myös Rauhallisuuden ja turvallisuuden päivän Sulkavalla 14.4.1985. Yhdistyksen toiminta hiipui 1970-luvun puolivälissä. Vasta huhtikuussa 1979 saatiin yhdistys jälleen henkiin. Kevätkokouksessa 26.4.1979 valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Arto Valtonen, joka ansiokkaasti ja aktiivisesti käynnisti jälleen toimintaa. Sulkava on tunnettu suurista urheilutapahtumista erityisesti Sulkavan Souduista -, joiden järjestelyissä talkoolaisten osuus on tärkeää. Talkoisiin osallistuvat yhdistykset saavat tästä myös toimintaansa varoja. Sulkavan Reserviupseerit olivat mukana 1970-luvun lopulta 1980 luvulle asti retkisoudun järjestelyissä. Yhdistyksen jäseniä osallistui myös Sulkavalla järjestetyn Jukolan viestin järjestyksenpito- ja vartiointitehtäviin. Sotilaallista osaamistaan yhdistyksen jäsenet ovat hyödyntäneet myös YK:n rauhanturvatehtävissä. Heistä voidaan mainita ainakin Ilkka Partanen, joka on toiminut 1990-91 joukkueenjohtajana Golanilla (Undof/Finbatt) ja 1997-98 sotilastarkkailijana Golanilla ja Etelä-Libanonissa (UNT- SO), sekä Eveliina Valtonen, joka on ollut 1999-2000 SFOR-joukoissa Bosnia-Hertsegovinassa ja 2004 ISAFjoukoissa Afganistanissa. Sulkavan reserviupseerit ovat aina ennen joulua Sulkavan joulumyyjäisissä näkyvästi esillä ovensuupaikalla. Yhdistyksen tärkeä rahanhankintakeino on ollut jo pitkään kinkkuarpajaisten järjestäminen myyjäisissä. Tässä yhdistystä on pitkään tukenut paikallinen K-market Wiljami. Tällä hetkellä yhdistyksessä on jäseniä 26, joiden keski-ikä alkaa nousta uhkaavan korkealle. Kova haaste on saada nuoria jäseniksi. Ongelmana tietenkin on se, että Sulkavan väkiluku on ollut jo pitkään laskussa ja nuorten ikäluokat ovat tulleet yhä pienemmiksi. Reserviupseerikoulun käyneiden nuorten määrä Sulkavalla ei tosiaankaan vuosittain ole suuri. Sulkavan Reserviupseerikerhon sihteeri luutnantti Ilkka Partanen Israelin ja Syyrian välisellä loitontamisvyöhykkeellä vuonna 1991 SAVON VASAMA 2 2009 1 2009 17
Haasteellista on myös löytää sellaisia aktiviteetteja, että jo olemassa olevat jäsenet saataisiin yhä tiiviimmin mukaan toimintaan. Välttämättä ei kyse ole kuitenkaan tiettyjen toimintamahdollisuuksien ja aktiviteettien löytämisestä tai puutteesta, vaan nykyajan kiireinen meno ei jätä enää aikaa yhdistys- ja reserviläistoimintaan osallistumiselle. Kuitenkin tällaisen pienenkin yhdistyksen toiminta pienellä paikkakunnalla yhdessä viranomaisten, muiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa on tärkeää ja luo tiettyä yhteishenkeä ja toimii yhdessä tekemisen mallina. Tällaista tarvitaan edelleen näinä tiukkoina ja kovina aikoina. Sulkavan Reserviupseerit ovat toimineet nyt 60 vuotta. Toimintamme Sulkavalla jatkuu edelleenkin hyvin pitkälle entisillä, hyviksi havaituilla tavoilla. Mutta kyllä meillä pitää olla myös valmius uudistua ja ottaa tulevaisuuden haasteet ja realiteetit vastaan. Tässä tulevilla yhdistyksemme luottamushenkilöillä on suuri tehtävä ja vastuu. Sulkavan Reserviupseerit ry:n 60-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetään 8.11. Sulkavan keskuskoululla sotilasmusiikkikonsertti, johon on vapaa pääsy. Tarkempi kutsu lähetetään myöhemmin. Esko Repo puheenjohtaja Sulkavan Reserviupseerit ry Eveliina Valtonen jakamassa urheiluvälineitä PD12 koululle ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN AMPUMAKILPAILU 5.9. 2009. Itä-Suomen Sotilasläänin ampumakilpailu järjestettiin Etelä-Savon osalta Mikkelissä, Kyrönpellon ampumaradalla lauantaina, 5.9. Kyseessä oli toisen kerran järjestetty kilpailu; perinne alkoi viime vuonna sotilasläänin perustamisen myötä. Kilpailuun voivat osallistua kaikki maanpuolustusjärjestöt ja kilpailija voi kilpailla niin henkilökohtaisessa- kuin joukkuekilpailussa. Tänä vuonna joukkukilpailuun osallistui 10 joukkuetta, jotka olivat Sinibarettien joukkuetta lukuun ottamatta muodostettu Suur- Savon reserviläisjärjestöistä. Ampujia kilpailussa oli kaikkiaan 56. Kilpailun johtajana toimi yliluutnantti Marko Haapiainen. Joukkuekilpailun voitti Sinibarettien 1. joukkue tuloksella 802. Joukkueessa ampuivat Raimo Ruhanen, Pirkka Juntunen, Juha Kämppi, Pentti Partanen ja Matti Toura. Toiseksi sijoittui Mikkelin Reservinupseerien joukkue tuloksella 753. Joukkueessa ampuivat Petri Partti, Ilkka Pietikäinen, Mikko Kakriainen, Pertti Karhunen ja Matti Valjakka. Kolmanneksi sijoittui Mikkelin Reserviläisten 1. joukkue tuloksella 711. Joukkueessa ampuivat Hannu Immonen, Ari-Pekka Tiainen, Pekka Räsänen, Matti Salmela ja Kari Paajanen. Kilpailun voittajajoukkue Henkilökohtaisen kilpailun voitti Sinibarettien Raimo Ruhanen tuloksella 178, toiseksi ampui Jarkko Halminen Mikkelin Reserviläisistä tuloksella 174 ja kolmas oli Masa Kuitunen Hirvensalmen Reserviläisistä tukoksella 171. Parhaat kiitokset ISSLE:lle kilpailun järjestämisestä ja Marko Haapiaiselle ammunnan jouhevista järjestelyistä. Onnea voittajille. Tauluilla Pentti Nuutilainen, Antti Haverinen ja Hannu Penttilä 18 SAVON VASAMA 2 2009
MARSKIN MARSSI Mikkelin Reserviläiset järjesti vuosittaisen Marskin marssi-perheliikuntatapahtuman 29.8. Kauniin ja kuulaan auringonpaisteen siivittämä tapahtuma sai järjestäjän mukaan liikkeelle yli 600 mikkeliläistä. Puolustusvoimat tuki tapahtumaa esittelemällä CV-90 rynnäkköpanssarivaunua (kuva vas.) ja kyyditsemällä halukkaita PA- SI-miehistönkuljetusajoneuvolla (kuva yllä) Matti Puhakan sotilaspukujen tunnistusrasti herätti runsaasti mielenkiintoa Lähtö- ja maalialueella järjestäjät myivät perinteisesti hernekeittoa ja makkaraa ja myynnin tuotto tuloutettiin sotiemme veteraaneille. Myös eri naisjärjestöt kertoivat esittelypisteillään naisten mahdollisuuksista osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. SAVON VASAMA 2 2009 19
RESERVILÄISYYTTÄ NELJÄLLÄ VUOSIKYMMENELLÄ Lähes neljäkymmentä vuotta sitten käveli Suonenjoen asemalla Savon Prikaatista varusmiespalvelusta vapautunut kersantti. Asemalla oli vastaanottamassa Suonenjoen Reservin aliupseereiden sihteeri Jussi Jäntti ja hänen tervetuliaissanat olivat: Olavi sanoi, että pääsit siviiliin. Laitoin sinut aliupseereiden jäseneksi. Tästä tapahtumasta alkoi urani reserviläisenä. Isäni oli veteraani ja sotainvalidi. Maanpuolustustyötä olin tehnyt jo ennen varusmiespalvelusta osallistumalla sotainvalidien viljan keruuseen. Meille veteraanisukupolven lapsille vapaaehtoinen maanpuolustustyö oli itsestään selvä asia ja kunnianosoitus veteraaneille. Seitsemänkymmentäluvun ilmapiiri ei ollut kovinkaan maanpuolustusmyönteinen. Veteraaneja syytettiin sotaan menemisestä ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä pidettiin sodanlietsontana. Vuosikymmenet ovat osoittaneet, että Suomen ratkaisu puolustaa itsenäisyyttään oli oikea. Nyt voimme kaikki olla yksimielisiä siitä, että veteraanien tekemät uhraukset ovat mahdollistaneet meidän rakentaa isänmaatamme ja tulevaisuuttamme omilla ehdoillamme. Olemme saaneet perinnöksi hyvän maan, jossa voimme edelleen vaikka tehdä vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Reservillisyyden kannalta Reserviläisliitto teki merkittävän päätöksen siirtyä avoimeen järjestöön. Näin yhdistyksen päätöksistä riippuen kaikilla on mahdollisuus osallistua reserviläistoimintaan. Tehty päätös on osoittautunut oikeaksi. Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö ja se on kasvattanut jäsenmääräänsä yhtäjaksoisesti yli kymmenen Reserviläisyys on osa turvallisuuttamme. vuotta. Suur-Savon reserviläisten jäsenmäärä on maakunnan muuttotappiosta huolimatta lievästi kasvava ja sitä on pidettävä hyvänä saavutuksena. Olemme pystyneet vuosien kuluessa muuttumaan ja tuomaan erilaisia uusia mahdollisuuksia osallistua reserviläistoimintaan. Nyt reserviläisillä on uudet haasteet. Keskustelua käydään reserviläisten kunnosta, sijoitetun reservin ikärakenteesta ja sodan ajan joukkojen lukumäärästä. Tällä keskusteluilla on eittämättä vaikutus maanpuolustushenkeen. Vaarana on, että reserviläinen tuntee itsensä reserviläisenä tarpeettomaksi. Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen on pystyttävä tarjoamaan jokaiselle reserviläiselle, ikään ja sukupuoleen katsomatta, mielekästä toimintaa. Suosituin toimintamuoto on ammunta mutta se on yhdistysten omin voimin vaikea järjestää. Tähän toivoisin puolustusvoimilta tulevaisuudessa joustavampaa suhtautumista. Kiinnostus reserviläistoimintaa kohtaan ylläpitää myös myönteisiä asenteita maanpuolustusta kohtaan. Se lienee puolustusvoimienkin etu. Toinen asia, johon olen kiinnittänyt huomiota, on reserviläisten kunto. On erittäin hyvä asia, että jokainen pitää huolen kunnostaan. Reserviläispiiri järjestää testejä joissa voi selvittää kuntonsa. Reserviläisurheiluliiton sanoiksi puettu visio kuuluu: hyväkuntoinen reserviläinen on hyväkuntoinen maanpuolustaja joka puolestaan on hyväkuntoinen kansalainen. Suur-Savossa on yhtäjaksoisesti jo neljänkymmenen vuoden ajan järjestetty maanpuolustusjuhlia. Juhla kokoaa vuosi vuodelta sadoittain osallistujia. Tämä on ainutlaatuista koko maassa. Tällaisten suurten tapahtumien lisäksi kaikkien yhdistysten järjestämät pienemmät tai suuremmat tapahtumat ovat tärkeitä. Ne luovat kuvan toimintamme jatkuvuudesta ja aktiivisuudesta. Olemme tehneet vuosikymmenet yhteistyötä eri osapuolten kanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat puolustusvoimat, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Reserviupseeripiiri ja muut vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt. Kaikkien kanssa yhteistyö on toiminut hyvin, josta kiitos kaikille. Tämäkään lehti ei olisi ilmestynyt, ilman tukijoiltamme saamiamme mainostuloja. Nykyisen taantuman aikana mainosten hankkiminen on ollut haastavampaa kuin aiemmin. Kiitän kaikkia tukijoitamme ja toivon lukijoiden käyttävän tukijoidemme palveluja. Olli-Pekka Kanninen Suur-Savon Reserviläispiirin puheenjohtaja 20 SAVON VASAMA 2 2009
MIKKELIN RESERVILÄISET RY Vapaaehtoista maanpuolustustyötä vuodesta 1935 Syksyn 2009 aikana olemme tehneet yhdistykselle kotisivut. Sivuilla esitellään yhdistyksen toimintaa ja tapahtumia. Kotisivuillemme pääset osoitteesta www.reservilaisliitto.fi tai kirjoittamalla Googleen hakusanaksi Mikkelin reserviläiset. Kotisivuiltamme on linkit yhteistyökumppaneittemme kotisivuille. Kehitämme sivujamme ja tavoitteemme on antaa ajankohtaista tietoa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Kotisivumme toimivat tulevaisuudessa merkittävänä kanavana toimintamme tiedottamisessa. Loppuvuoden 2009 tapahtumat Ketun kierros 22-23.11.2009 - reserviläistehtäviä ja yöpyminen metsässä Vuosikokous 3.12.2009 klo 18.00 Länsi-Savo Teollisuuskatu 2-6 Joulutulet 13.12 Jouluaaton kunniavartiot 24.12.2009 Kysy lisää Eero Kontinen 0500 154877 Tiittalan KAMPAAMO-PARTURI kartano onnittelee 60-vuot Sulkavan Reserviupseerit ry:tä Tiittalan kartano onnittelee 60-vuotiasta Sulkavan Reserviupseerit ry:tä www.tiittalankartano.fi www.tiittalankartano.fi SAVON VASAMA 2 2009 21
SUUR-SAVON RESERVIUPSEERIPIIRIN UUSITUN LIPUN NAULAUSTILAISUUS 16.9. Syksyn 2008 Suur-Savon Reserviupseeripiirin piirihallitus päätti, että piirin huonoon kuntoon päässyt lippu tulee uusia. Hankkeen rahoittamiseksi päätettiin vedota reserviupseerikerhojemme jäsenistöön ja maanpuolustusta lähellä oleviin yhteisöihin, jotka ottivat asian omakseen. Lippu tilattiin kevätkesällä ylöjärveläiseltä Taitolippu nimiseltä yritykseltä. Lipun juhlallinen naulaustilaisuus järjestettiin Mikkelin Upseerikerholla 16.9. Tilaisuuteen oli kutsuttu hanketta taloudellisti tukeneet henkilöt, yritykset ja yhteisöt sekä muut keskeiset yhteistyökumppanit ja piirin jäsenyhdistykset. Tilaisuuteen osallistui 47 henkilöä. Tilaisuuden juhlapuheen piti Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Hannula. Hän käsitteli puheessaan laajasti vapaaehtoista maanpuolustusta, sen historiaa, nykytilaa ja tulevaisuuden visiota. Lisäksi Hannula kertoi juhlayleisölle lipun historiasta ja symboliikasta. Kuvassa vasemmalta: ylil Seppo Anttalainen, kapt Pentti Nuutilainen, kapt Hannu Penttilä, kapt Pertti Ruotsalainen ja ylil Pertti Karhunen Puolustusvoimien kunniamarssi Juhlapuheen piti RUL:n puheenjohtaja kapt Mika Hannula Naulausvuorossa evl Ari Kuikka 22 SAVON VASAMA 2 2009