46 46 Arkkitehtuurin laitos 47
48 Arkkitehtuurin 48 49 laitos Laitoksen johtaja: Antti Ahlava Koulutusohjelmat ja pääaineet Koulutusohjelmat Tekniikan kandidaatin tutkintoon (180 op) johtavat koulutusohjelmat: Arkkitehtuurin koulutusohjelma Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (1) johtavat koulutusohjelmat: Arkkitehtuurin koulutusohjelma Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma Arkkitehdin tutkintoon johtava Aalto-yliopiston yhteinen maisteriohjelma (1): CS - Creative Sustainability-maisteriohjelma Pääaineet ja professuurit Arkkitehtuurin koulutusohjelma: 1. Arkkitehtuurin historia ja teoria Arkkitehtuurin historia Arkkitehtuurin perusteet ja teoria 2. Rakennussuunnittelu Rakennusoppi Rakennetekniikka (sis. Informaatiotekniikka) Julkiset rakennukset Asuntoarkkitehtuuri Puurakentaminen 3. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelu Kaupunkisuunnittelu Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma: 1. Maiseman suunnittelu ja hoito 2. Maiseman suunnittelu ja rakentaminen 3. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (yhteinen pääaine arkkitehtuurin kanssa) Tutkintojen rakenteet Tekniikan kandidaatin tutkinto, 180 op Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op) ohjelman yhteisten opintojen moduulista () kolmesta perusmoduulista (20 + 20 + ) vapaasti valittavista opinnoista (, tai siten että tutkinnon vähimmäislaajuus täyttyy) kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op) Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Kandidaatintyö ja seminaari Kandidaatintyö on osa intopisteen opintokokonaisuutta, johon kuluvat lisäksi kandidaattiseminaari ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyön ja seminaarin opintokokonaisuuden tavoitteena on kehittää: tiedonhaun tieteellisen ajattelun Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne Perusmoduuli Perusopinnot 80 op (75 85) tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitoja. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja. Kandidaatintyön aiheesta sovitaan seminaarin alussa työn ohjaajan kanssa, joka seuraa työn etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. Työn valmistuttua opiskelija esittelee sen seminaariryhmässä ja opponoi toisen opiskelijan työtä. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävillä osastolla. Kandidaattiseminaari on kaikille laitoksen opiskelijoille yhteinen luento- ja harjoitussarja, jonka tarkoitus on tukea kandidaatintyön tekemistä. Siihen kuuluu mm. korkeakoulun kielikeskuksen ja kirjaston järjestämää opetusta, jossa käsitellään tieteellisen kirjoittamisen ja tiedonhaun alkeita, lähteiden ja viitteiden käyttöä sekä tutkimuseettisiä kysymyksiä ja akateemisen viestinnän perusteita. Perusmoduuli Kandidaatintyö ja seminaari Vapaavalintaiset Perusmoduuli Ohjelman yhteiset opinnot (15 25) Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Harjoittelu (ent. työympäristöharjoittelu) Alempaan perustutkintoon sisältyy koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää (työympäristö)harjoittelua. Pakollista harjoittelua on arkkitehtuurin koulutusohjelmassa 3 op ja maisema-arkkitehtuurissa 2 op. Maksimimäärä on 6 op.
50 Arkkitehdin ja maisemaarkkitehdin tutkinto 1 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista () kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + ); vapaasti valittavista opinnoista (, tai siten että tutkinnon vähimmäislaajuus täyttyy) diplomityöstä (30 op) Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli () voi olla laitoksen suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön laitos hyväksyy. Pää- ja sivuaine Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin syventävästä moduulista. Tutkintoon sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Pääaineeseen tulee sisältyä ainakin kaksi vähintään 9 op laajuista studiokurssia. Sivuaineessa studioita on oltava ainakin yksi. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi koulutusohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Sivuaineen jatkomoduulin sijaan suoritetaan ns. henkilökohtainen erikoismoduuli. Opiskelija voi valita erikoismoduulin myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään hänen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa (HOPS). Mikäli maisema-arkkitehtuurin opiskelija valitsee pääaineekseen yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun, ei erikoismoduuli ole mahdollinen, vaan sivuaine on oltava maisema-arkkitehtuurista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan moduuli koostuu tieteellisistä menetelmäopinnoista, joiden tarkoitus on tukea diplomityön tekemistä. Korkeakoulu on vahvistanut vuosittain kaikille yhteisen tieteen metodiikan kurssiluettelon, josta opiskelijan on valittava vähintään 3 op opinnot. Koulutusohjelma voi täydentää valikoimaa ohjelmakohtaisilla opinnoilla sekä määrätä enintään 5 op opinnot pakolliseksi. Yhteisen osan opintoja koordinoi matematiikan laitos. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. HUOM! Syyslukukaudesta 2012 alkaen koulutusneuvoston opinnäytetöihin liittyvät tehtävät siirtyvät laitoskohtaiselle arvosteluryhmälle. Diplomityön aihetta voi hakea koulutusneuvostolta, kun tekniikan kandidaatin tutkinto on suoritettu ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta on suoritettu vähintään 45 op. Diplomityön määräajasta sopivat työn valvoja ja tekijä niin, että se on korkeintaan yksi vuosi. Jos diplomityötä ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, aihe raukeaa, ja opiskelijan tulee hakea koulutusneuvostolta uutta diplomityön aihetta. 50 51 Ylemmän perustutkinnon rakenne Vapaavalintaiset Pääaineen syventävä moduuli Metodiopinnot (9 11) Koulutusneuvosto vahvistaa diplomityön aiheen ja kielen sekä nimittää diplomityölle valvojan ja yksi tai kaksi ohjaajaa. Jos ohjaajaa ei erikseen määrätä, toimii valvoja myös työn ohjaajana. Diplomityön valvojan tulee olla yliopiston professori ja työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Koulutusneuvosto nimittää työlle lisäksi yhden tarkastajan sekä päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään tarkastajan kirjalliseen lausuntoon. Arkkitehtuurin laitoksella valvoja tai ohjaaja ei voi toimia työn tarkastajana. Opiskelijan on osoitettava kypsyyttä aiheen käsittelemisessä. Arkkitehtuurin laitoksella diplomityöhön sisältyvät esittelyja arviointiseminaarit, jotka ovat julkisia. Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävillä laitoksella. Diplomityön tekoaikana valvojan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus antaa selvityksensä työn edistymisestä, josta valvoja antaa palautetta. Vastaavasti valvoja voi pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymistä. Diplomityön arvostelemista ja hyväksymistä on pyydettävä kirjallisesti koulutusneuvostolta. Tutkintotodistusta voi anoa samanaikaisesti tai erikseen. Opiskelija saa kirjallisen lausunnon työstään pääsääntöisesti viikon kuluessa arvostelupäätöksen tekemisestä. Pääaineen jatkomoduuli Diplomityö 30 op Sivuaineen jatkomoduuli tai erikoismoduuli Tarkemmat ohjeet diplomityön tekemiseen löytyvät laitoksen diplomityöoppaasta. Kielitaidon osoittaminen Tutkintosäännön kielitaitovaatimukset Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu (ent. ammattiharjoittelu) Ylempään perustutkintoon sisältyy koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää (ammatti)harjoittelua. Pakollista harjoittelua on sekä arkkitehtuurin että maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmassa 3 op. Tutkintoon sisällytettävä maksimimäärä on 12 op. Kypsyysnäyte Opiskelijan on kirjoitettava diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä diplomityön alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä (=kielitaitoa) enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä.
52 Ulkopuoliset suoritukset Opiskelija voi liittää laitoksen ulkopuolella suorittamiaan opintoja tutkintoonsa. Ulkopuolinen suoritus voidaan hyväksyä tutkintoon joko korvaavana tai sisällytettävänä suorituksena. Korvaavia tai sisällytettäviä suorituksia voivat olla esimerkiksi JOO-opinnot kotimaisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa, ulkomaisissa arkkitehti-/maisema-arkkitehtikouluissa suoritetut opinnot (Sokrates-vaihto-opiskelu jne.), aikaisemmat alan opinnot Tampereen tai Oulun arkkitehtuurin osastoilla sekä tapauskohtaisesti myös ammattikorkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot. Jatkotutkinnot Aalto-yliopiston teknistieteellisillä aloilla suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Lisensiaatintutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta ja tohtorin tutkinnon neljä vuotta. Arkkitehtuurin koulutusohjelma (ARK) Koulutusohjelman johtaja: Päivi Väisänen Koulutusohjelman tavoitteet Arkkitehtuurin koulutusohjelman tavoite on kouluttaa arkkitehtuurin ammattilaisia, joilla on hyvät valmiudet käytännön suunnittelutyöhön ja laaja näkemys arkkitehtuurin monitieteisestä kulttuuri- ja taidealasta. Koulutusohjelma antaa valmiudet itsenäiseen ja luovaan suunnitteluun arkkitehtuurin eri aloilla ja riittävät tiedot ja taidot yhteistyöhön niin eri suunnittelun ja rakentamisen kuin rakennetun ympäristön käyttäjätahoja edustavien osapuolten kesken. Koulutusohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa teoreettinen ja metodinen valmius suunnittelussa tarvittavaan tiedonhankintaan ja sen kriittiseen käyttöön sekä valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Arkkitehdin ammatin ydinosaaminen säilyy jatkossakin, mutta sen rinnalle nousee uusia osaamistarpeita vastata tulevien vuosikymmenten haasteisiin. Ympäröivän yhteiskunnan muutokset ja etenkin kestävän kehityksen ja energiakysymysten aiheuttamat vaatimukset tulevat vaikuttamaan opetuksen sisältöihin ja tavoiteasetteluihin. Kestävään kehitykseen liittyvien tekijöiden, kuten ympäristöön ja luontoon vaikuttavien prosessien ymmärtäminen vaatii monitieteisiä lähestymistapoja. Väestönmuutoksiin liittyviä haasteita ovat erityisesti ikääntymiseen liittyvät terveys ja hyvinvointi sekä monikulttuurisuus. Uusimman tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen tulee enenevästi osaksi suunnittelua; erityisesti tietomallintamisen ja jatkossa myös nk. lisätyn todellisuuden kautta. Tulevaisuuden tarpeiksi nousevat myös vuorovaikutus- ja prosessinhallintataidot, jotka ovat nousseet esille ammattikunnalle tehdyissä kyselyissä. Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa on kolme pääainetta, jotka edelleen jakaantuvat professuureihin seuraavasti: 1. Arkkitehtuurin historia ja teoria Arkkitehtuurin historia Arkkitehtuurin perusteet ja teoria 2. Rakennussuunnittelu Rakennusoppi 52 53 Tekniikan kandidaatin (TkK) tutkinnon rakenne 180 op, Arkkitehtuurin koulutusohjelma Kokonaisuus Laajuus Koodi Kurssit A901-P Perusopinnot Aino Niskanen A901-O Ohjelman yhteiset opinnot Aino Niskanen A101-1 Arkkitehtuurin historian ja teorian perusmoduuli Aino Niskanen A102-1 Rakennussuunnittelun perusmoduuli Hannu Huttunen A103-1 perusmoduuli Trevor Harris A901-K Kandidaatintyö ja seminaari Hannu Huttunen A901-V Vapaasti valittavat opinnot 81 op 19 op A-60.1119 A-60.1120 A-60.1121 A-9.1112 A-9.1115 A-9.1127 A-9.1137 A-27.1103 A-27.1104 A-27.1231 A-36.1120 A-36.1152 MA-94.1114 MA-94.1116 A-9.1161 Kie-98.5001/ Kie-98.7001 Kie-98.5002/ Kie-98.7002 Kie-98.xxxx Harj-0.1001 A-9.1152 A-27.1111 A-60.1106 A-60.1107 A-60.1108 A-27.1155 A-27.1200 A-27.1210 A-27.1243 A-60.1130 A-60.1131 22 op A-8.1201 A-8.1203 A-52.1200 A-36.1202 A-36.1203 A-36.1153 A-36.1154 A-36. 3360 MA-94.1139 A-27.1155 Yhd-0.1100 ARK.kyps ARK.kand Arkkitehtuurin perusteet 2 9 op Kuvataide 1, syksy 2 op Kuvataide 1, kevät 2 op Rakennusopin perusteet 1 9 op Rakennusopin perusteet 2 9 op Rakenteiden fysiikka ja mekaniikka 3 op Arkkitehdin materiaalitekniikka 3 op Arkkitehtuurin historian perusteet I, luentokurssi 4 op Arkkitehtuurin historian perusteet II, harjoitustyö 5 op Taidehistoria 4 op Johdatus yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 5 op Yhdyskuntasuunnittelun perusteet 5 op Maisema-arkkitehtuurin perusteet, syksy 4 op Maisema-arkkitehtuurin perusteet, kevät 5 op IT 1 Johdatus arkkitehticadiin 4 op Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 op (ruotsi/suomi) Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 op (ruotsi/suomi) Vieras kieli 3 op Harjoittelu, alempi perustutkinto 3 op IT 1 Tietokone arkkitehdin työvälineenä 1 2 op Johdatus arkkitehtuurin historiaan 1 op Johdatus arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin opintoihin2 op Arkkitehtuurin perusteet 1, syksy 7 op Arkkitehtuurin perusteet 1, kevät 7 op Kaupunkisuunnittelun historia 4 op (käy myös yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun perusmoduuliin) Suomen ja Pohjoismaiden rakennustaide 6-12 (15) op (arkkitehdin tutkinnossa pakollinen minimi =12 op) Nykyajan arkkitehtuurin historia 5 9 op Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus 6 9 op Kuvataide 2, syksy 2 op Kuvataide 2, kevät 2 op Arkkitehtuurin historian ja teorian erikoistyöt 1 4 op Julkiset rakennukset 1 (pakollinen) 2 op Julkiset rakennukset 2 (pakollinen) Asuntoarkkitehtuuri I (pakollinen) Kaupunkitila 1 (pakollinen) 6 op Kaupunkitila 2 (pakollinen) 6 op GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 op Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi 8 op Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio 4 op Maisema-analyysi 4 op Kaupunkisuunnittelun historia 4 op (käy myös arkkitehtuurin historian ja teorian perusmoduuliin) Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan perusteet 3 op erikoistyöt 1 4 op Kypsyysnäyte 0 op Kandidaatintyö ja seminaari Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista
54 Rakennetekniikka (sis. Informaatiotekniikka) Julkiset rakennukset Asuntoarkkitehtuuri Puurakentaminen 3. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelu Kaupunkisuunnittelu Arkkitehtuurin historia ja teoria Arkkitehtuurin historia Pakollisten opintojen tarkoituksena on antaa seuraavat valmiudet: yleiskuva yleisestä arkkitehtuurin historiasta yleiskuva Suomen arkkitehtuurin historiasta ja sen liittymisestä ympäröivien alueiden arkkitehtuurin historiaan; Suomen rakennetun ympäristön tuntemus yleiskuva taidehistoriasta eli kuvataiteiden ja taideteollisuuden historiasta kirjallisuuden ja tietolähteiden käyttö tutkielmissa esitys- ja layout-tekniikka (erityisesti laveeraus- ja akvarellitekniikka) perinteisen rakennetun ympäristön tai kohteen mittauspiirustusten tekeminen ja rakennushistoriallisen kohteen dokumentointi, esitys-ja tussipiirtäminen. Pääaineen ja osaksi sivuaineen opetuksen tavoitteena on arkkitehtuurin historian osalta antaa seuraavia valmiuksia: syventynyt tieto yleisen arkkitehtuurin historian aihepiiristä ja arkkitehtuurin historian tutkimuksesta tutkielman tekemisen sekä tietolähteiden ja viitteiden käytön taito, kohteiden dokumentoinnin taito rakennussuojelun ja restauroinnin periaatteiden ja niihin liittyvien suunnittelukysymysten ja -tehtävien tuntemus ja suunnittelutaito vanhojen rakennustapojen ja pintakäsittelyjen sekä niihin liittyvien korjaus- ja konservointitapojen tuntemus. Arkkitehtuurin perusteet ja teoria Alkuvaiheessa opetuksen kohteina ovat arkkitehtoninen ilmaisu, taiteen kieli ja tehtävä sekä kokemus, muisti ja mielikuva taiteellisen vaikuttamisen perustana. Opetuksen päämääränä on avartaa opiskelijan maailmankuvaa ja herättää kiinnostus taiteen eri aloista ja kulttuurin ja ihmiselämän ilmiöistä. Tavoitteena on herättää kriittinen uteliaisuus sekä sisäinen tinkimättömyys sekä laadun taju. Tavoitteisiin sisältyy myös näkemys arkkitehdin asemasta ja vastuusta yhteiskunnassa, perinteen ja innovaation vuorovaikutuksesta sekä kestävän kehityksen näköaloista. Arkkitehtuurin perusteet ohjaa kokeilevaan ja etsivään työskentelytapaan, jossa kaikilla aisteilla on osansa. Käsityömäinen tekeminen ja kosketus materiaaleihin ovat tärkeitä. Opetus tapahtuu suurelta osin laitoksen työpajoissa. Arkkitehtuurin perusteet ohjaa opiskelijan arkkitehdille ominaisiin ajatteluja hahmotustapoihin sekä tuo esiin ympäristön, rakennusten ja esineiden merkityssisällön. Historiallisin esimerkein esitellään arkkitehtuurin olemusta taiteenlajina sekä rakennustaiteen perusteemoja ja käsitteitä (tila, volyymi, muoto, rakenne, pinta, pintarakenne, rytmi, valo, väri, suhde, mittakaava, funktio, maisema, kaupunki). Arkkitehtuurin perusteissa annetaan myös arkkitehdin työvälineiden ja -menetelmien käytön perustaito. Opetuksessa käydään läpi eri piirustusvälineet, esitystekniikat (piirustusmerkinnät, projektio- 54 piirustus, aksonometriat, perspektiivipiirustus), aineisiin liittyen tai erikoistöiden muo- 55 kopiointitekniikat ja pienoismaldossa. Myös arkkitehtuuriin liittyvä dip- lien rakentamisen tekniikat. lomityö voidaan suorittaa näiltä aloilta. Arkkitehtuurin teoria tarkastelee arkkitehtuurin Rakennetekniikka antaa niin uusien alan filosofisia ja käsitteellisiä rakennusten suunnittelussa kuin korjaus- ulottuvuuksia, arkkitehtuurikirjallisuuden rakentamisessa välttämättömän yleistietouden osa-alueita ja arkkitehdin ammattikuvan kantavista ja eristävistä rakenteis- ja -roolin perusteita. Arkkitehtuurin teoriassa ta, niiden rakenteellisesta suunnittelusta pohditaan arkkitehtuurin historial- sekä niihin liittyvistä rakennusmateriaata, listen, yhteiskunnallisten, kulttuuristen, lien teknisistä ominaisuuksista. taloudellisten, teknisten, ekologisten, taiteellisten, psykologisten ja henkilöhistoriallisten taustatekijöiden vaikutuksia suun- Informaatiotekniikka (kuuluu hallinnollisesti rakennetekniikan nitteluun ja rakennettuun ympäristöön sekä arkkitehtuurin asemaan kulttuurissa ja piiriin) Informaatiotekniikan opinnoissa perehdytään arkkitehdin ammatin kannalta yhteiskunnassa. Arkkitehtuurin teoria luo perustan ympäristön ja arkkitehtuurin arvottamiselle ja kriittiselle arvioinnille. keskeisiin suunnitteluohjelmiin, sekä uuden teknologian menetelmiin osana nykyaikaista suunnitteluprosessia. Arkkitehtuurin teoria tukee yksilöllistä intuitiivista taiteellista lähestymistapaa suunnittelutehtävään tarjoamalla käytännön suunnittelutyötä tekevälle vankan, analyyttisen ja tiedostavan perustan. Rakennussuunnittelu Rakennusoppi Rakennusopin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat arkkitehtuurin keskeisiin teknisiin kysymyksiin. Opetuksen osa-alueita ovat materiaalien tuntemus ja käyttötapojen kehittely, rakenneosien innovatiivinen suunnittelu ja uudemman rakennuskannan korjausrakentaminen. Kestävä kehitys sisällytetään opetukseen. Rakennusopin asema ammatin kannalta on keskeinen pyrkiessään antamaan valmiuksia, joita tarvitaan rakennussuunnitelmien toteuttamisessa. Rakennetekniikka Rakennetekniikan opintokokonaisuuteen kuuluvat rakennusmateriaalien ja rakenneteknisen toiminnan opettaminen. Molemmilla aloilla on mahdollista suorittaa syventäviä opintoja joko muiden laitosten Julkiset rakennukset Opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija julkisten rakennusten ja ympäristön suunnitteluun. Julkisten rakennusten suunnittelu on yksi vaativimmista arkkitehdin toiminta-alueista, sillä julkisten rakennusten toteuttaminen ja ylläpito vaativat yhteisöltä ja yhteiskunnalta suuria panostuksia. Julkisten rakennusten merkitys on kestävän kehityksen kannalta keskeinen ja suunnitelmien laadun merkitys näkyy myös järjestettyjen arkkitehtuurikilpailujen suuressa määrässä. Julkisten rakennustyyppien kirjo on hyvin laaja ulottuen sekä arkisuus- että koko-mittakaavassa aina pienestä päiväkodista suureen konserttitaloon asti. Julkisten rakennusten suunnittelun opetuksessa voidaan perehtyä vain osaan erilaisista rakennustyypeistä. Tärkeämpänä pidetäänkin sitä, että opiskelijalle annetaan laaja-alainen käsitys arkkitehtonisten suunnittelutehtävien ratkaisutavoista, teknisistä järjestelmistä ja suunnitteluprosesseista. Harjoitustöissä vahviste-
56 Arkkitehdin tutkinnon rakenne 1 56 57 Kokonaisuus A201-2 Arkkitehtuurin historian ja teorian jatkomoduuli Aino Niskanen A301-3 Arkkitehtuurin historian ja teorian syventävä moduuli Aino Niskanen A202-2 Rakennussuunnittelun jatkomoduuli Hannu Huttunen A302-3 Rakennussuunnittelun syventävä moduuli Hannu Huttunen A203-2 jatkomoduuli Trevor Harris Laajuus Koodi A-27.3303 A-27.3310 A-60.2340 A-27.2340 A-27.1210 A-27.2220 A-27.2222 A-27.1243 A-60.2239 A-60.2331 A-60.2333 A-27.3303 A-27.3310 A-60.2340 A-27.2340 A-27.1210 A-27.2220 A-27.2222 A-27.1243 A-60.2239 A-60.2331 A-60.2333 A-8.2311 A-9.2310 A-9.3309 A-52.2310 A-52.2320 A-112.2700 A-9.3600 A-9.2203 A-9.xxxx A-9.2203 A-8.2311 A-9.2310 A-9.3309 A-52.2320 A-52.3320 A-112.3510 A-9.3600 A-9.xxxx A-36.2320 A-36.2340 A-36.2341 A-36.3700 A-36.3701 A-36.1153 Kurssit Rakennussuojelu ja restaurointi, studio 9 15 op Arkkitehtuurin historian tutkimuskohteita, studio L 12 15 op Arkkitehtuuri I, studio Puutarhataiteen historia 5 op Nykyajan arkkitehtuurin historia 5 9 op Arkkitehtuurin historian vaihtuva kurssi 3 6 op Modernista postmoderniin 6 op Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus 6 9 op Kuvataide 3 4 op Arkkitehtuurin teoria L 3 9 op Arkkitehtuurikirjoittaminen L 3 op Arkkitehtuurin historian ja teorian erikoistyöt 1 n op Arkkitehtuurin historian ja teorian muut maisteritason kurssit 1 n op Rakennussuojelu ja restaurointi, studio 9 15 op Arkkitehtuurin historian tutkimuskohteita, studio L 12 15 op Arkkitehtuuri I, studio Puutarhataiteen historia 5 op Nykyajan arkkitehtuurin historia 5 9 op Arkkitehtuurin historian vaihtuva kurssi 3 6 op Modernista postmoderniin 6 op Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus 6 9 op (studiona minimilaajuus 9 op) Kuvataide 3 4 op Arkkitehtuurin teoria L 3 9 op Arkkitehtuurikirjoittaminen L 3 op Arkkitehtuurin historian ja teorian erikoistyöt 1 n op Arkkitehtuurin historian ja teorian muut maisteritason kurssit 1 n op Arkkitehtuuri III, studio 10 15 op Tuotesuunnittelu, studio Rakennusten peruskorjaus, studio Arkkitehtuuri II, studio Housing Design, studio Puurakentamisen vaihtuva kurssi (studiona minimilaajuus 9 op) 8 Rakennussuunnittelun muut studiokurssit min. 9 op Sustainable Building Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Rakennusten toteutusasiakirjat 5 15 op IT 3/IT 4 -kurssit 1 n op Rakennussuunnittelun erikoistyöt 1 n op Rakennussuunnittelun muut maisteritason kurssit 1 n op Rakennusten toteutusasiakirjat 5 15 op (Jos rakennussuunnittelu on pääaine, on pakollinen minimi 5 op) Arkkitehtuuri III, studio 10 15 op Tuotesuunnittelu, studio Rakennusten peruskorjaus, studio Housing Design Studio Arkkitehtuuri II, syventävä studio Puustudio / Wood Studio 12 15 op Rakennussuunnittelun muut studiokurssit min. 9 op Sustainable Building Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) IT 3/IT 4 -kurssit 1 n op Rakennussuunnittelun erikoistyöt 1 n op Rakennussuunnittelun muut maisteritason kurssit 1 n op Yleis- ja seutusuunnittelun perusteet, studio (pakollinen) Kaupunki uudistuu, studio Puukaupunki, studio (käy myös rakennussuunnittelun studioksi) 9 14 op Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Urban Laboratory I, studio 5 Urban Laboratory II, studio 5 muut studiokurssit min. 9 op erikoistyöt 1 n op muut maisteritason kurssit 1 n op GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 op A303-3 syventävä moduuli Trevor Harris A901-W Vapaasti valittavat opinnot A901-M Tieteen metodiikan opinnot Aino Niskanen Henkilökohtainen erikoismoduuli A-36.3330 A-36.3507 A-36.3508 A-36.3700 A-36.3701 Maa- 123.1110 A-36.3326 A-36.3360 A-60.2333 A-60.2331 A-60.3000 A-60.3001 X-xx.xxxx A999-C Diplomityö 30 op A901-D L= jatko-opintokelpoinen kurssi taan opiskelijan innovatiivisuutta, ympäristön ja mittakaavan hahmottamista sekä toiminnallista tilan-, muodon- ja valonkäyttöä. Asuntoarkkitehtuuri Asuntoarkkitehtuurin tavoitteena on antaa: perustiedot asuntoarkkitehtuurin ja asuntosuunnittelun yleisestä ongelmakentästä sekä alan kehityksestä ja yhteiskunnallisista taustailmiöistä asuntosuunnittelun toiminnallisten, teknisten sekä rakennustaiteellisten lähtökohtien ja asuntoarkkitehtuurin ilmaisukeinojen tuntemus käsitys asumisesta osana ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta. perusvalmiudet asunnon ja sen lähiympäristön suunnitteluun; kyky tietojen ja taitojen soveltamiseen konkreettisessa suunnittelutehtävässä. Urban Renewal Studio City in Transition Theory L 2 op City in Transition Studio 12 op (käy myös julkisten rakennusten erikoistyöksi A-8.3998) Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Urban Laboratory I Studio 5 Urban Laboratory II Studio 5 muut studiokurssit min. 9 op erikoistyöt 1 n op muut maisteritason kurssit 1 n op Johdanto geoinformatiikkaan ja kartografiaan 3 op Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista Tutkimusmetodologia L 5 op Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio L 4 op Arkkitehtuurikirjoittaminen L 3 op Arkkitehtuurin teoria L 3 n op Introduction to Architectural Research L 3 op Introduction to Architectural Theory L 5 op Valinnainen metodiikka-kurssi korkeakoulun vahvistamalta listalta 3 n op Huom. minimi 3 op! (Kurssit A-36.3326 ja A-60.3000 täyttävät em. vaatimuksen) Diplomityö Kypsyysnäyte Pää- ja sivuainetason opetuksen tavoitteena on antaa: teoreettiset ja käytännölliset valmiudet uusien asuntoratkaisujen kehittämiseen ja erityisongelmien käsittelyyn harjaantuneisuus tietojen ja taitojen soveltamiseen suunnittelussa ja rakentamisprosessissa asuntotutkimuksen menetelmien sekä asuntosuunnittelun ja -tutkimuksen ajankohtaisten kysymysten ja kehitysnäkymien tuntemus oman jatko-opiskelun tai tutkimus työn suuntaamiseksi. Puurakentaminen Koulutuksen tavoitteena on antaa perusvalmiudet puun materiaaliominaisuuksien sekä puurakentamisen erityiskysymyksien tuntemiseen perustuvaan työskentelyyn. Toiminnan tavoitteena on käytännönläheisyys, mitä toteutetaan koerakennusstudioissa, tilaustöissä, kehitystyössä sekä erilai-
58 sissa projekteissa. Puurakentaminen ei tarjoa kandidaattivaiheen opintoja. Yhdyskunta ja kaupunkisuunnittelu Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu jakautuu kahteen pääalueeseen, yhdyskuntasuunnitteluun (urban and regional planning), jossa painotetaan yleispiirteisempää suunnittelua sekä suunnittelun tiedeperustaa ja monialaisuutta, ja kaupunkisuunnitteluun (urban design), jossa painotetaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua sekä arkkitehtonista muodonantoa ja tilasuunnittelua voi valita pää- tai sivuaineeksi sekä arkkitehtuurin että maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa. Sen voivat valita sivuaineeksi, omien koulutusohjelmiensa määrittämissä puitteissa, myös Aalto-yliopiston maanmittaustieteiden-, ympäristötekniikan sekä esimerkiksi Helsingin yliopiston suunnittelumaantieteen opiskelijat. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelulle on ominaista yhteistyö monen eri asiantuntijatahon kesken. Koulutuksessa tätä pyritään harjoittelemaan mm. vuorovaikutustaitoja kehittämällä ja ryhmätöillä. opetuksen tavoitteena on yhteiskunnallisesti vastuuntuntoisen rakennetun ympäristön suunnittelijan peruskoulutus. Yhdyskuntaja kaupunkisuunnittelun asiantuntijan tulee hallita: pääpiirteet yhdyskuntien kehityksen ja kaupunkisuunnittelun historiasta ympäristötyypit ja niiden olennaiset piirteet, rakennetun ympäristön kieli perustieto rakennetun ympäristön käyttäjän ja ympäristöjen välisestä suhteesta rakennetun ympäristön ja maankäytön suunnittelu ja kaavoitus eri tasoilla sekä suunnittelun kytkeytyminen yhteiskunnalliseen hallintoon ja organisaatioihin yhdyskuntasuunnittelun teoriat ja menetelmät, yhdyskuntasuunnittelun alalla tehtävän tutkimuksen perusteet sekä yhdyskuntasuunnittelun eri sektoreiden koordinointi siten, että ympäristönsuojelun periaatteet ja rakennettujen alueiden kehittäminen yhteiskunnallisesti kestävältä pohjalta toteutuvat suunnitteluprojektien ja -prosessin hallinta ja vuorovaikutus eri asiantuntijoiden, viranomaisten ja osallisten kesken. Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma (MAR) Koulutusohjelman johtaja: Maisema-arkkitehtuuri on monitieteellinen ala, jossa suunnitellaan ulkotiloja, niiden rakentamista ja hoitoa kaikissa mittakaavoissa. Maisema-arkkitehtuuri yhdistää taiteen, luonnontieteiden ja tekniikan osaamista. Esteettisyys, ekologisuus ja toiminnallisuus ovat maisema-arkkitehtuurin perusarvoja. Tavoitteena on tuot-taa hyvää ja kestävää ympäristöä ja yhdyskuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi asuinympäristöjen, julkisten puistojen, viheralueiden, virkistys- ja työpaikka-alueiden ulkotilojen suunnittelua, kaavoitukseen liittyvää alueiden käytön suunnittelua, maiseman ja historiallisten ympäristöjen suojelun ja hoidon sekä ympäristön kunnostamisen suunnittelua tai maisemaan ja ympäristöön liittyviä tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä. Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman tavoitteena on valmistaa opiskelijat ammattiin ja sen osaavaan harjoittamiseen. Tämä tarkoittaa: 1. kykyä tuottaa toimivia, esteettisiä ratkaisuja ihmisen ja luonnon kohtaamiseen 2. suunnittelutyöhön vaikuttavien ekologisten, kulttuuristen, taloudellisten ja maankäytöllisten seikkojen ymmärtämistä. 58 59 Tekniikan kandidaatin (TkK) tutkinnon rakenne 180 op, Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma Kokonaisuus Laajuus Koodi Kurssit A902-P Perusopinnot A902-O Ohjelman yhteiset opinnot A104-1 Maiseman suunnittelun ja rakentamisen perusmoduuli Jyrki Sinkkilä A105-1 Maiseman suunnittelun ja hoidon perusmoduuli A103-1 perusmoduuli Trevor Harris A902-K Kandidaatintyö ja seminaari A902-V Vapaasti valittavat opinnot L= jatko-opintokelpoinen kurssi 81 op 19 op MA-94.1114 MA-94.1116 A-60.1120 A-60.1121 A-9.1112 A-27.1103 A-36.1120 A-36.1152 A-9.1162 MA-94.1140 MA-94.1135 MA-94.1136 MA-94.1120 MA-94.1170 A-27.2340 MA-94.1141 MA-94.1139 MA-94.1137 MA-94.1138 Kie-98.5001/ Kie-98.7001 Kie-98.5002/ Kie-98.7002 Kie-98.xxxx Harj-0.1001 A-9.1152 A-27.1111 A-60.1106 A-60.1107 A-60.1108 MA-94.1162 MA-94.1210 MA-94.1221 MA-94.1217 MA-94.1240 MA-94.1128 Maa-29.1330 MA-94.1251 MA-94.1252 MA-94.1121 A-36.1202 A-36.1203 A-36.1153 A-36.1154 A-36.3360 A-27.1155 Yhd-0.1100 MAR.kyps MAR.kand Maisema-arkkitehtuurin perusteet, syksy 4 op Maisema-arkkitehtuurin perusteet, kevät 5 op Kuvataide 1, syksy 2 op Kuvataide 1, kevät 2 op Rakennusopin perusteet 1 9 op Arkkitehtuurin historian perusteet I, luentokurssi 4 op Johd. yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 5 op Yhdyskuntasuunnittelun perusteet 5 op IT1 Johdatus maisema-arkkit. tiedonhallintaan 3 op Kasvillisuuden käyttö 1 3 op Geomorfologia 3 op Hydrologia ja klimatologia 3 op Kenttäkurssi 1 2 op Maisemarakentamisen tekniikka 6 op Puutarhataiteen historia 5 op Kasvillisuuden käyttö 2 3 op Maisema-analyysi 4 op Kasvioppi 3 op Alue-ekologia 3 op Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 op (ruotsi/suomi) Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 op (ruotsi/suomi) Vieras kieli 3 op Harjoittelu, alempi perustutkinto 2 op Johdatus arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin opintoihin 2 op IT 1 Tietokone arkkitehdin työvälineenä 1 2 op Johdatus arkkitehtuurin historiaan 1 op Arkkitehtuurin perusteet 1, syksy 7 op Arkkitehtuurin perusteet 1, kevät 7 op Asuinympäristö 7 op Nykyajan maisema-arkkitehtuuri 3 op Kasvillisuuden käyttö 3 3 op Julkinen ulkotila 7 op Kulttuurimaiseman historia 3 op Metsänhoidon perusteet 3 op Ympäristöoikeuden perusteet 2 op Maiseman hoito ja suojelu 3 op Maisema ja alueiden käyttö 7 op Kenttäkurssi 2 2 op Kaupunkitila 1 (pakollinen) 6 op Kaupunkitila 2 (pakollinen) 6 op GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 op Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi 8 op Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio L 4 op Kaupunkisuunnittelun historia 4 op Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan perusteet 3 op erikoistyöt 1 4 op Kypsyysnäyte 0 op Kandidaatintyö ja seminaari Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista
60 Maisema-arkkitehdin tutkinnon rakenne 1 60 61 Kokonaisuus A204-2 Maiseman suunnittelun ja rakentamisen jatkomoduuli Jyrki Sinkkilä Laajuus Koodi MA-94.2324 MA-94.3142 MA-94.3143 MA-94.3145 MA-94.3342 MA-94.2144 MA-94.2244 MA-94.2346 MA-94.2348 MA-94.2392 MA-94.2400 MA-94.2992 Kurssit Kadut ja aukiot 9 12 op Erityisympäristöjen suunnittelu 9 12 op Arkkitehtuuri ja maisema 9 12 op Maisemarakentamisen syventävä kurssi 9 12 op Puistojen ja puutarhojen restaurointi 9 12 op Maisemarakennushanke 6 9 op Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3 6 op Kulttuurimaiseman ja vanhan puutarhan kasvit 3 op Puutarha- ja puistoinventointi 3 op Maisemarakentamisen vaihtuva kurssi 3 6 op Maisema-arkkitehtuurin kritiikki 4 6 op Maisemarakentamisen erikoistyöt 1 n op A303-3 syventävä moduuli Trevor Harris A902-W Vapaasti valittavat opinnot A-36.3330 A-36.3507 A-36.3508 A-36.3322 A-36.3700 A-36.3701 Maa- 123.1110 Urban Renewal Studio City in Transition Theory L 2 op City in Transition Studio 12 op Local Development and Globalisation, studio L Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Urban Laboratory I Studio 5 Urban Laboratory II Studio 5 muut studiokurssit min. 9 erikoistyöt 1 n op muut maisteritason kurssit 1 n op Johdanto geoinformatiikkaan ja kartografiaan 3 op Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista A304-3 Maiseman suunnittelun ja rakentamisen syventävä moduuli Jyrki Sinkkilä MA-94.2324 MA-94.3142 MA-94.3143 MA-94.3145 MA-94.3342 MA-94.2144 MA-94.2244 MA-94.2346 MA-94.2348 MA-94.2392 MA-94.2400 MA-94.2992 Kadut ja aukiot 9 12 op Erityisympäristöjen suunnittelu 9 12 op Arkkitehtuuri ja maisema 9 12 op Maisemarakentamisen syventävä kurssi 9 12 op Puistojen ja puutarhojen restaurointi 9 12 op Maisemarakennushanke 6 9 op Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3 6 op Kulttuurimaiseman ja vanhan puutarhan kasvit 3 op Puutarha- ja puistoinventointi 3 op Maisemarakentamisen vaihtuva kurssi 3 6 op Maisema-arkkitehtuurin kritiikki 4 6 op Maisemarakentamisen erikoistyöt 1 n A902-M Tieteen metodiikan opinnot Henkilökohtainen erikoismoduuli A-36.3326 A-36.3360 A-60.2331 A-60.3000 A-60.3001 MA-94.2400 X-xx.xxxx A999-C Diplomityö 30 op A902-D L= jatko-opintokelpoinen kurssi Tutkimusmetodologia L 5 op Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio L 4 op Arkkitehtuurin teoria L 3 n op Introduction to Architectural Research L 3 op Introduction to Architectural Theory L 5 op Maisema-arkkitehtuurin kritiikki 4 6 op Valinnainen metodiikka-kurssi korkeakoulun vahvistamalta listalta 3 n op Huom. minimi 3 op! (Kurssit A-36.3326 ja A-60.3000 täyttävät em. vaatimuksen) Diplomityö Kypsyysnäyte A205-2 Maiseman suunnittelun ja hoidon jatkomoduuli A305-3 Maiseman suunnittelun ja hoidon syventävä moduuli A203-2 jatkomoduuli Trevor Harris MA-94.3310 MA-94.3312 MA-94.3340 MA-94.3344 MA-94.3601 MA-94.1152 MA-94.2990 MA-94.2244 MA-94.2994 MA-94.3310 MA-94.3312 MA-94.3340 MA-94.3344 MA-94.3601 MA-94.1152 MA-94.2990 MA-94.2244 MA-94.2994 A-36.2320 A-36.2340 A-36.2341 A-36.3700 A-36.3701 A-36.1153 Tuotantomaisema 9 12 op Ympäristövaikutusten arviointi 9 12 op Maisema-arkkitehtuurin teoria 9 12 op Kulttuurimaiseman hoito ja suojelu 9 12 op Sustainable Landscape - EIA 9 12 op (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Paikkatietotekniikan perusteet 3 9 op Maisemasuunnittelun erikoistyöt 1 n op Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3 6 op Maisemanhoidon ja -suojelun erikoistyöt 1 n op Tuotantomaisema 9 12 op Ympäristövaikutusten arviointi 9 12 op Maisema-arkkitehtuurin teoria 9 12 op Kulttuurimaiseman hoito ja suojelu 9 12 op Sustainable Landscape - EIA 9 12 op (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Paikkatietotekniikan perusteet 3 9 op Maisemasuunnittelun erikoistyöt 1 n Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3 6 op Maisemanhoidon ja -suojelun erikoistyöt 1 n op Yleis- ja seutusuunnittelun perusteet, studio (pakollinen) Kaupunki uudistuu, studio Puukaupunki, studio 9 14 op Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Urban Laboratory I Studio 5 Urban Laboratory II Studio 5 muut studiokurssit min. 9 op erikoistyöt 1 n op muut maisteritason kurssit 1 n op GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 op 3. osaavaa, analyyttistä ja teknisesti pätevää visuaalista, suullista ja kirjallista viestintää sekä projektin koordinointi- ja ohjaustaitoja. 4. kykyä yhteistyöhön ja työskentelyyn maisema-arkkitehtina sekä monialaisissa projekteissa yhteistyössä lähialojen edustajien kanssa että itsenäisesti. Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmassa on kolme pääainetta: 1. Maiseman suunnittelu ja hoito 2. Maiseman suunnittelu ja rakentaminen 3. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (yhteinen pääaine arkkitehtuurin kanssa) Maiseman suunnittelu ja hoito Perusopintojen tarkoituksena on antaa seuraavat valmiudet: yleiskuva Suomen maiseman kehityksestä, luontoperustasta ja rakenteesta yleiskuva maiseman suunnittelun ja hoidon tehtäväkentästä ja sen kehittymisestä yleiskuva alue-ekologiasta ja sen eri osatekijöistä kyky hankkia maisemaa koskevaa tietoa maastossa, erilaisista kartoista, raporteista, kirjallisuudesta ja muista lähteistä maiseman analysoinnin menetelmät ja esitystekniikat yleiskuva maiseman suojelun ja hoidon tehtäväkentästä, hallinnosta ja lainsäädännöstä perustaidot viheraluekokonaisuuksien sekä maisemaan sopeutuvan maankäytön ja rakentamisen yleissuunnittelusta niin kaupunki- kuin maaseutualueilla tieteellisen tiedon hankinnan ja kirjoittamisen perustaidot Pää- ja sivuaineopintojen tarkoituksena on antaa seuraavat valmiudet: maiseman suunnittelun teoriapohjan ja
62 työtehtävien ymmärtäminen kulttuurimaiseman suojelun ja hoidon suunnittelu teollisuuden, maa-ja metsätalouden, matkailun sekä vapaa-ajan ja virkistyksen ympäristöjen suunnittelu ja hoito ympäristövaikutusten arviointi monialaisten tietojen soveltaminen suunnitteluun vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot suunnittelun ja paikkatietojen tietotekniikan tuntemus tieteellisen tiedon hankinnan ja kirjoittamisen taitojen syventäminen Maiseman suunnittelu ja rakentaminen Maiseman suunnittelu ja rakentaminen käsittää ulkoympäristön suunnittelun ja taiteellisen muodonannon. Sillä on selvät yhteydet erityisesti siihen rakennusalan osaan, joka käsittelee ulkoympäristön ja maiseman rakentamista. Maiseman suunnittelun ja rakentamisen keskeiset tiedonalat ovat maisema-arkkitehtoninen muotokieli, maiseman luonteenpiirteen tekijät sekä rakennusteknologia sisältäen kasvimateriaalin. Maiseman suunnittelu ja rakentaminen antaa valmiudet laatia eritasoisia suunnitelmia teknisine toteutusasiakirjoineen pienistä puutarhoista ja puistikoista laajempiin viheralueisiin ja erityispuistoihin sekä valmiudet toimia puistojen ja puutarhojen restauroinnin tehtävissä. Opetuksen tavoitteena on kehittää taiteellista kykyä löytää ilmaisuja, jotka ovat sopusoinnussa ekologisen tiedonkehityksen kanssa. Erityinen osaamisen alue liittyy rakennuspaikan tulkintaan sekä paikan ja arkkitehtuurin yhteensovittamiseen. Yhdyskunta ja kaupunkisuunnittelu Ks. arkkitehtuurin koulutusohjelma. Master`s Degree Programme in Creative Sustainability (MSc) Programme Director: Tiina Laurila The International Master`s Degree Programme in Creative Sustainability (CS) was commenced in autumn 2010 at Aalto University. It is a joint master s degree programme at the School of Arts, Design and Architecture, School of Business and School of Engineering. The Creative Sustainability programme is a multidisciplinary learning platform in the fields of architecture, business, design, landscape planning, real estate and urban planning. The CS programme provides an international context of study, in student and teaching groups and study subjects. The CS programme offers students opportunities to collaborate with research projects, companies, and students from other disciplines. The students will graduate with degrees of Master of Arts or Master of Science in Architecture. The CS Programme is also offered as minor subject studies. Future Challenges The most significant development challenges of sustainability are associated with climate change, global poverty, social and economic inequality, population growth as well as demographic changes and adapta-tion to rapid global economic changes. Global and local challenges and the complexity of future scenarios require strengthening the multidisciplinary approach and the inter-linkage of environmental, economic, socio-cultural aspects in education. This raises the role of higher education and research as an essential catalyst of sustainable development in society. 62 63 Multidisciplinary approach to sustainability industrial, urban and business environments The Master s Degree Programme in Creative that promotes sustainability Sustainability brings together students in various cultural contexts. from different fields to study in multidisciplinary Business management: developing teams that increases understanding new approaches and skills for creating of different disciplines and enables adapting sustainable business models and improvement a holistic approach. This activates students of business ethics and cor- to create new sustainable solutions for human, porate responsibility. urban, industrial and business environporate ments. The pedagogical approach is based on Studying in Creative Sustainability at Aalto integrating teaching and research, problembased School of Arts, Design and Architecture learning, blended learning and strong Department of Architecture connection to practical outcomes. Architecture and Urban Design confront Creative Sustainability studies prepare new challenges in innovating sustainable students to work as sustainability experts in methods of design and development. The organizations that have a strategic view on Creative Sustainability program teaches transformation towards sustainability. These skills to meet these challenges through include the private and public sec-tors as specialization and interdisciplinary work, well as a wide range of NGO s. while students simultaneously fulfill requirements The competence areas covered in the for professional degrees in Archi- Master`s Degree Programme in Creative tecture. Sustainability: For students pursuing studies in Architecture Multidisciplinary approach: developing the CS program offers professio- capabilities in adapting knowledge, nal specialization towards issues of sustainability. skills and new approaches to reach collaborative For students interested in integ- solutions based on ecological, rating sustainability across disciplines, the economical and socio-cultural sus- CS program provides tools for professional tainability. excellence in interdisciplinary work and a Systems approach: integrating analytic basis for innovating new sustainable design and systemic thinking into critical and planning models. Students from the problem solving that cre-ates new holistic Department of Architecture graduate as understanding about complex si- Master of Science in Architecture. tuations in society. The emphasis is on Contact persons at the Department of global awareness within the context of Architecture Prof. Trevor Harris, (Aalto local communities and simultaneous ARTS, CS architecture pro-gramme director) modification of different aspects of sustainability. and Research assistant, M.Sc. Laura Ruskeepää (programme coordinator) Design thinking: enhancing creative problem solving capabilities that utilise the methods of the design process in defining the problem, generating ideas and obtaining solutions. Project management: enhancing capabilities in multidisciplinary team leadership and communication in versatile
64 Structure of the Master s Degree Programme in Creative Sustainability in Architecture at School of Arts, Design and Architecture, Major Subject: Building Design 120 ECTS Kokonaisuus Laajuus Koodi Kurssit 64 65 Structure of the Master s Degree Programme in Creative Sustainability in Architecture at School of Arts, Design and Architecture, Major Subject: Urban Planning and Design 120 ECTS Kokonaisuus Laajuus Koodi Kurssit Compulsory Joint Studies of CS 10 ECTS cs0017 cs0002 cs0003 cs0004 cs0005 Creative Teamwork 2 ECTS Creating the Mindset of Sustainable Societies 2 ECTS Continuous Transformation 2 ECTS Systems Thinking of Sustainable Communities 2 ECTS Systems Thinking for Planners and Designers 2 ECTS Compulsory Joint Studies of CS 10 ECTS cs0017 cs0002 cs0003 cs0004 cs0005 Creative Teamwork 2 ECTS Creating the Mindset of Sustainable Societies 2 ECTS Continuous Transformation 2 ECTS Systems Thinking of Sustainable Communities 2 ECTS Systems Thinking for Planners and Designers 2 ECTS Compulsory Studies in Architecture (Building Design) Elective Courses in CS Master s Thesis 50 ECTS 30 ECTS 30 ECTS xxxx xxxx A-9.3600 A-9.2203 A-8.2310 A-9.3309 A-52.2320 A-112.2700 A-8.3998 A-112.2501 A-8.1521 A-9.1151 MA-94.3601 Yhd-12.3081 A-36.3507 A-36.3508 cs0018 cs0019 cs0020 cs0021 cs0022 21E10000 21E10002 21E11000 20E00220 21E12000 51D08100 51E00100 75E00560 21E06050 Maa-20.3404 Maa-20.3395 Maa-20.3375 Maa-20.3401 Maa-20.3402 Maa-20.3403 Yhd-12.3081 Yhd-12.3095 Yhd-12.3086 Yhd-12.3090 cs0015 cs0010 cs0016 Methodological Principles 10 ECTS (includes cs0023 CS Thesis Development Workshop, (New course) 2 ECTS or 5 ECTS) Mandatory Vocational Training 3 ECTS Sustainable Building Design 10 ECTS (=compulsory, but not a studio course) Working Drawings and Building Specifications 5 15 ECTS Choose at least two studios and other courses from: Public Buildings, studio 10 ECTS Renovation of Buildings, studio 10 ECTS Housing Design Studio 10 ECTS Wood Construction, course with varying contents 3 15 ECTS (Minimum performance for a studio is 9 credits) Public Buildings, special project 12 ECTS (Note!: A-36.3508, not a studio in Building Design) Wood in Architecture and Construction 3 6 ECTS Contemporary Finnish Architecture 1 ECTS IT 1 Introduction to Architectural IT 1 ECTS Choose courses from the following: Aalto(ARTS) Department of Architecture: Sustainable Urban Design 10 ECTS Sustainable Landscape EIA 9 12 ECTS City in Transition module (16 ECTS): State of the World and Development, (ENG SGT programme) 2 ECTS City in Transition Theory L 2 ECTS City in Transition, studio 12 ECTS (The course can also be accepted as A-8.3998 Public Buildings, special project) Aalto(ARTS) Department of Design: Sustainable Product Service Design 6 ECTS Sustainable Design Case 6 ECTS Design Ethics Module (12 ECTS): Design Ethics, theory 6 ECTS (and one of the following courses) Design Ethics, project 6 ECTS OR Values in Design (New course) 6 ECTS Aalto(ECON): How to change the world: Innovation toward Sustainability 6 ECTS How to change the world: Sustainability project 6 ECTS Corporate Responsibility in Global Economy 6 ECTS Corporate Responsibility 3 ECTS Sustainability Politics and CSR Reading Seminar 6 ECTS Sustainability marketing and consumption, (New course) 6 ECTS Environmental philosophy, Book Exam 6 ECTS Business Ethics 6 ECTS Communication for Corporate Social Responsibility 6 ETCS Responsibility Management Book Exam 6 ETCS Aalto(ENG) (Real Estate) Real Estate in Theory and Practice 5 ECTS Sustainable Real Estate Business 5 ECTS International Land Management 6 ECTS Corporate Real Estate Management 5 ECTS Real Estate Development 5 ECTS Game in Urban Planning & Development 4 6 ECTS Aalto(ENG) (Sustainable Global Technologies programme): State of the World and Development 2 ECTS Sustainable Communication 2 ECTS Sustainable Global Technologies; Changing Course 6 ECTS Sustainable Technologies Studio 10 ECTS Theoretical Changing Courses 1 12 ECTS Projects 1 12 ECTS Creative sustainability studies in other universities Master s Thesis Maturity Test Compulsory Studies in Architecture (Urban Planning and Design) Elective Courses in CS Master s Thesis 50 ECTS 30 ECTS 30 ECTS xxxx xxxx A-36.3700 A-36.3701 A-36.3330 A-36.3508 A-36.2340 Yhd-12.3081 A-36.3507 Maa-123.xxxx A-9.3600 MA-94.3601 Yhd-12.3081 A-36.3507 A-36.3508 cs0018 cs0019 cs0020 cs0021 cs0022 21E10000 21E10002 21E11000 20E00220 21E12000 51D08100 51E00100 75E00560 21E06050 Maa-20.3404 Maa-20.3395 Maa-20.3375 Maa-20.3401 Maa-20.3402 Maa-20.3403 Yhd-12.3081 Yhd-12.3095 Yhd-12.3086 Yhd-12.3090 cs0015 cs0010 cs0016 Methodological Principles 10 ECTS (includes cs0023 CS Thesis Development Workshop, (New course) 2 ECTS or 5 ECTS) Mandatory Vocational Training 3 ECTS Sustainable Urban Design 10 ECTS (=compulsory studio in CS Urban Planning and Design) Choose at least two studios and other courses from: Urban Laboratory I, studio (new course) 5 10 ECTS (Minimum performance for a studio is 9 credits) Urban Laboratory II, studio (new course) 5 10 ECTS (Minimum performance for a studio is 9 credits) Urban Renewal Studio 10 ECTS City in Transition, studio, 12 ECTS The City Rejuvenated (occasionally in English) 10 ECTS State of the World and Development (ENG SGT programme) 2 ECTS City in Transition Theory L 2 ECTS GIS-courses, (ENG Geomatics) 1 3 ECTS Choose courses from the following: Aalto(ARTS) Department of Architecture: Sustainable Building Design 10 ECTS Sustainable Landscape EIA 9 12 ECTS (ARTS) City in Transition module (16 ECTS): State of the World and Development, (ENG SGT programme) 2 ECTS City in Transition Theory L 2 ECTS City in Transition, studio 12 ECTS (The course can also be accepted as A-8.3998 Public Buildings, special project) Aalto(ARTS) Department of Design: Sustainable Product Service Design 6 ECTS Sustainable Design Case 6 ECTS Design Ethics Module (12 ECTS): Design Ethics, theory 6 ECTS (and one of the following courses) Design Ethics, project 6 ECTS OR Values in Design (New course) 6 ECTS Aalto(ECON): How to change the world: Innovation toward Sustainability 6 ECTS How to change the world: Sustainability project 6 ECTS Corporate Responsibility in Global Economy 6 ECTS Corporate Responsibility 3 ECTS Sustainability Politics and CSR Reading Seminar 6 ECTS Sustainability marketing and consumption, (New course) 6 ECTS Environmental philosophy, Book Exam 6 ECTS Business Ethics 6 ECTS Communication for Corporate Social Responsibility 6 ETCS Responsibility Management Book Exam 6 ETCS Aalto(ENG) (Real Estate) Real Estate in Theory and Practice 5 ECTS Sustainable Real Estate Business 5 ECTS International Land Management 6 ECTS Corporate Real Estate Management 5 ECTS Real Estate Development 5 ECTS Game in Urban Planning & Development 4 6 ECTS Aalto(ENG) (Sustainable Global Technologies programme): State of the World and Development 2 ECTS Sustainable Communication 2 ECTS Sustainable Global Technologies; Changing Course 6 ECTS Sustainable Technologies Studio 10 ECTS Theoretical Changing Courses 1 12 ECTS Projects 1 12 ECTS Creative sustainability studies in other universities Master s Thesis Maturity Test
66 Minor Studies in Creative Sustainability A possibility for Minor studies in Creative Sustainability is offered to Master`s degree students of Aalto University. The main objectives in minor studies are broadening sustainability knowledge and offering multidisciplinary approach during master degree studies. The Creative Sustainability Programme offers and recommends a course palette from which students can choose relevant courses to make an individual study plan (20 30 ECTS) following the requirements of each department of the Aalto University. Further information about minor studies in Creative Sustainability, please see p. 186. 66 67