MATKALLA MAAILMALLA MATKATERVEISET KIINASTA osa 1 TAJ:n Itä-Suomen yhdistys teki keväällä 23.4-3.5 2006 kaukomatkan Kiinaan. Yhdeksän päivän matka kohdistui Beijing iin ja Xi aniin sisältäen aimo annoksen itämaista kulttuuria, historiaa, maantietoa... Beijing Matkalle Lähtö oli 23.4 Finnairin suoralla reittikoneella Helsingistä. Laskeutuminen tapahtui noin kahdeksan tunnin kuluttua lähdöstä Beijingin kansainväliselle lentokentälle, jossa oli vastassa paikallisena oppaanamme toiminut Jason, jonka kiinalaistyyliseen englanninkielen ääntämiseen ja sormileikkeihin piti hiven aikaa totutella. Kentältä oli vielä noin tunnin ajomatka linja-autolla Jiang Guo hotelliimme Beijing in keskustaan. Beijing oppaamme Jason Ensivaikutelma suurkaupungista oli häkellyttävä ja kaupungin koko sai vasta paikalla konkreettiset mitat ja suhteet. Yksinkertaisesti sanottuna Beijing on valtava ja liikenneruuhkat että savusumut sen mukaiset. Yleinen siisteys yllätti, vaikkakin muutama päivä ennen tuloamme oli kaupunkia vaivannut Gobin autiomaasta puhaltanut hiekkamyrsky, jonka jälkiä siivottiin vielä saapuessamme. Ensimmäinen päivä alkoi ja meni oikeastaan ihmetellessä, ällistellessä ja lähimaastoon tutustuessa. Rohkeasti vaan kadulle paikallisten joukkoon, jota muuten riittää. Pikaisen tiedustelun jälkeen osoittautui, että kohtuullisen kävelymatkan päästä löytyikin kätevästi tavarataloja, lukuisia ruokapaikkoja ja niinpä ennen syvällisempää lähialueeseen tutustumista kävimme paikallisessa saluunassa pienellä huikopalalla. Taisipa ensimmäisenä päivänä joku jo hankkia ensimmäiset tuliaiset tai ainakin kunnon kapsäkit matkatuliaisten tuontia varten. Illan suussa jatkoimme tutustumista ruokakulttuuriin ja kuten monet muutkin, ohitimme halveksien monikansalliset tutut ruokapaikkojen logot ajaen puoli-ilmaisella taksilla kaupungin ydinkeskustaan iltapalalle ostoskeskuksen yhteydessä sijaitsevaan ravintolaan. Täällä kellarikerroksen ravintolassa ei näkynyt muita
länsimaalaisia, mutta pääruokalista löytyi kuitenkin englanniksi, joten aivan outoja emme luultavasti olleet. Täällä saimme ensimmäisen perusteellisen oppitunnin puikkojen käytöstä. Homma saattoi näyttää toivottomalle, koska pikaisesti meille tuotiin avuksi myös haarukat ja veitset. Olo alkoi tästä huolimatta tuntua varsin kiinalaiselta. Ruuhkaa illalla Kiinan muurilla Matkalla Kiinan muurille, kävimme tutustumassa makean veden helmien kasvatukseen ja helmikauppaan. Pikaisen esittelyvideon jälkeen saimme arvailla, kuinka monta helmeä mahtaa simpukan sisältä löytyä. Tietenkin oli myös mahdollisuus edullisille helmiostoksille tehtaanmyymälässä. Visa tuntui vinkuvan ja kaikenlaiset muutkin luottokortit vaikertavan. Muuriin voi Beijingistä käsin tutustua muutamassa eri kohteessa. Badaling on lähimpänä kaupunkia missä mekin kävimme. Badaling in läheinen sijainti ja kohtuullinen automatka Beijingin keskustasta houkuttelee matkailijoita ja tämän vuoksi kohde oli turistien kansoittama. Muuri oli juuri niin hieno ja mahtava kuin kuvitella saattoi. Se on todella hienossa kunnossa ja helpohkoa, turvallisen tuntuista, mutta raskasta kiivettävää. Muurin jyrkkyyttä ja rakentamisen vaativuutta voi vain ihmetellä ja hämmästellä. Kävelimme eli kiipesimme reilun tunnin verran ns. vaativampaa osuutta ylös, ja tulimme samaa reittiä portaita ja osittain luiskaa alaspäin. Alastulo oli jopa hankalampaa ja jaloille käyvää kuin ylöspäin kiipeäminen. Alaspäin pääsee myös hurjan näköistä kelkkarataa pitkin eikä ainakaan kukaan joukostamme tunnustanut kokeilleensa sitä. Alhaalla odottelivat sitten kymmenet myyjät jotka tyrkyttävät puoliväkisin tuotteitaan, kohtalaisella menestyksellä.
Matkalaiset Kiinan muurilla
Kiinan muuri, The Great Wall
Pirjo ja Aki uusine lakkeineen Muurilta palatessa piipahdimme myös cloisonné-verstaaseen, missä tehdään taidokkaan näköisiä soluemalitöitä sekä Ming-keisarien hauta-alueella ja tähän alueeseen kuuluvalla henkien tiellä. Hauta-alueella on haudattu useita ko. ajanjakson keisareita ja heidän jalkavaimojaan. Mielenkiintoisena yksityiskohtana oli, että jalkavaimot haudattiin elävinä kapeaan kaivon tapaiseen hautaan pystyasentoon. Paluumatkalla pääsimme mukaan aitoon kiinalaiseen liikenneruuhkaan, joten saapuminen hotelliin venähti melko pitkäksi. Soluemalimaljakko
Xian Oltuamme Beijingissä pari päivää jatkoimme matkaa aikaisin aamulla Kiinan sisäisellä lennolla muutaman päivän retkelle Xian iin. Kaupunki on yksi Kiinan suurimmista kaupungeista, jonka alueella asuu n. 7,5 miljoonaa asukasta. Täällä sijaitsee myös maailmankuulu terrakotta-armeija. Noin tunnin kestäneen töyssyisen lennon jälkeen olimme jälleen onnellisesti maan pinnalla ja lentokentällä meitä oli vastassa Xianin oppaamme Shu Li- Ellen. Viehättävä Ellen puhui selkeätä englantia ja kertoili ylpeänä kotikaupunkinsa historiasta, joka on merkittävä ja ulottuu kauas menneisyyteen. Xian in ensimmäisenä matkapäivänä tutustuimme paikalliseen ruokakulttuurin hot potin merkeissä. Eksoottisella, alun perin mongolialaisella hot pot aterialla jokainen ruokailija kypsentää oman annoksensa, lihat ja kasvikset, edessään olevassa keittimessä ja dippaa sitten suupalat mausteliemessä, joka on mausteja soijakastikkeen sekoitus. Äkkinäiselle ruokailu on melkoista rinnuksille roiskimista ja kuuman keittimen ääressä hikistä puuhaa, mutta makuhan on se tärkein, ja se oli mainio!
Hot pot aterialla Iltapäivällä saimme huilata hetkisen, jonka jälkeen temppelikierros jatkui ja jatkui.
Päivän temppeliretkien uuvuttamia matkalaisia Ostoskuja Xi anissa
Aki teeostoksilla Xi anissa Xi anin matkan ensimmäisen illan iltapalan kävimme nauttimassa paikallisten asukkaiden kansoittamassa ravintolassa, missä oli ehkä matkan aikana kokemani paras palvelu ja ruoka sekä eksoottisin ympäristö. Keskustelu huutamalla, tupakointi syödessä ja syljeskely lattioille tuntui olevan normaalia käytöstä kyseisessä paikassa, mutta muuten paikassa oli oikein viihtyisää. Kiinalaiseen keittiöön voi kuulua mitä erilaisimpia raaka-aineita, eikä aina oikein ole varmaa mitä odottaa. Matkan alussa oppaamme kertoikin, että kaikki mikä vähänkään liikkuu, on syötävää. Matkan aikana, syötiinpä missä vain, ruoka oli kuitenkin erittäin hyvää. Vatsatautia pelkäsimme suotta, sillä yleisesti ottaen hygienian taso on varsin kohtuullinen. Kellään ei tuntunut olevan vatsavaivoja, eikä näin ollen kenenkään tarvinnut turvautua paikallisen lääkärin apuun. Oppaamme mukaan, Kiinassa ruoka ei ole pelkästään hengen pitimiksi nautittua, vaan siinä on mukana jing & jang ja se on sosiaalinen ilmiö, estetiikkaa, perinteitä, etnisyyden ilmaus, osa terveydenhoitoa ts. ruokailulla ja valituilla ruoka-aineilla on aina jokin suurempi merkitys. Xi anin vierailun ohjelmistoon kuului tietenkin tutustuminen paikallisiin nähtävyyksiin, Kiinan kielen kirjoitusjärjestelmään ja tarkemmin ottaen sen ensimmäiseen dokumentoituun ja standardoituun järjestelmään sekä toisena retkipäivänä ostoskierroksen yhteydessä kaupungin keskustaan ja erityisesti nähtävyyksistä siihen kuuluisimpaan eli terrakotta-armeijaan. Xi' an on yksi harvoja kaupunkeja Kiinassa, jossa on vielä vanha kaupungin hieno muuri pystyssä ja nyt täysin kunnostettuna se tekee täyden 14 kilometrin kierroksen kaupungin keskustan ympäri. Muurin ympäri on mahdollista jopa polkea pyörällä ja kävelläkin.
Xi anin esikaupungista 40 kilometriä itään sijaitsee terrakotta-armeija, joka on erityisen vaikuttava. Yhdistyneen Kiinan ensimmäinen keisari Qin Shi Huangdi rakennutti itselleen mausoleumin ja tätä vartioimaan 8 099 hahmon armeijan, joista jokaisella on erilainen ilme. Poltetusta savesta valmistettujen hahmojen valmistaminen on ollut mittava tekninen suoritus, sillä nykymenetelmilläkin on erittäin hankalaa saada vastaavaa tulosta aikaan. Sotilailla on ollut alunperin kaikki taisteluvarusteet, mutta ajan saatossa on aseet ryöstetty, osa hahmoista on rikottu ja osa rakenteista poltettu, jolloin ne ovat sortuneet ja hautautuneet maakerrosten alle. Museoalueen tärkein nähtävyys itse terrakotta-armeija on suojattu noin kahden jalkapallokentän kokoisella kaarihallilla, minkä alla turistit ja arkeologit voivat tutustua nähtävyyteen sateelta ja säältä suojassa. Terrakotta-armeijaa
Kirjoitusjärjestelmään tutustuttiin museossa, minne on säilötty Qin-dynastian aikaiset kiviset kirjoitustaulut. Ensimmäisen kerran kirjoitus on standardoitu Qin-dynastian aikana, kolmannella vuosisadalla eaa. Viimeisin uudistus tuli pian kommunistien valtaantulon jälkeen, kun merkkejä on yksinkertaistettu. Pieni osa merkeistä (alle prosentti) pohjautuu varhaisiin piirroksiin, jotka sittemmin ovat yksinkertaistuneet nykyisin nähtävään muotoon. Alun perin homma oli tehty perusteellisesti: merkistö oli luotu kestämään ajan patinaa ja niinpä se oli kirjaimellisesti - hakattu kiveen. Historian saatossa merkistö on kuitenkin muuttunut niin kuin myös lukusuuntakin.
Kirjoitusmerkkien kopiointia vanhoista kaiverretuista kivitauluista Xi anin osuuden päätyttyä palasimme edellistäkin töyssyisemmällä Kiinan sisäisellä lennolla takaisin Beijing iin, nyt jo tuttuun hotelliimme. Iltapäivällä olikin vapaata aikaa vaikkapa ostosten tekoon tai muuten vain kaupunkiin tutustumiseen. Teksti Petri Kettunen Kuvilla lukuisia eri ottajia