Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Trisinkki-bisortofosfaatti CAS nro 7779-90-0 Synonyymejä Sinkkifosfaatti Trizinc bis(orthophosphate) Zinc phosphate Zinc orthophosphate Phosphoric acid, zinc salt Zn 3 (PO 4 ) 2 2-4H 2 O Päivitetty 1.11.2010 Tuoterekisteritiedot Suomessa (2009) Valmisteiden lukumäärä 244 tuotetta Maahantuonti/tonnia 108 Valmistus/tonnia 763 Yhteensä/tonnia (josta 95 %:n 871 (-) aineen osuus) Pääasiallisimmat käyttötarkoitukset Suomessa Maalaustyössä, pohjustusaineena metallille, ruosteenestoaineena, voiteluaineissa. Aineen luokitus- ja merkintätiedot ja HTP-arvot Väistyvän lainsäädännön mukaan Luokitus Merkintä N; R50-53 Ympäristölle vaarallinen N R50/53 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä CLP-asetuksen (EY N:o 1272/2008 ja sen 1. tekninen mukautus EY N:o 790/2009) mukaan Luokitus Merkintä Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1 H400 H410 GHS09 Varoitus H410 H400 Erittäin myrkyllistä vesieliöille. H410 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia. HTP-arvot (STM asetus 557/2009) Ei annettu.
I Yhteenveto Euroopan komission riskinarvion johtopäätöksistä aineelle altistumisesta ja vaaroista, European Union Risk Assessment Report, Alankomaat 2008 1 Altistuminen Työntekijät Kuluttajat (ml. epäsuora altistuminen ympäristöstä) Ympäristö 2 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Molekyylipaino (g/mol) 458,14 Liukoisuus veteen, 20 C (mg/l) Lähes liukenematon Höyrynpaine, 20 C (Pa) Ei sovellettavissa Sulamispiste ( C) 900 Kiehumispiste ( C) Ei sovellettavissa logk ow Ei tietoa 3 Vaikutukset Työntekijät saattavat altistua aineelle hengityksen ja ihon kautta - aineen valmistuksen yhteydessä - ainetta sisältävien korroosionestomaalien valmistuksessa - ainetta sisältävien maalien käytössä erityisesti ruiskumaalaustyössä Kuluttajat saattavat altistua aineelle hengityksen ja ihon kautta - ainetta sisältävien korroosionestomaalien käytössä erityisesti ruiskumaalaustyössä Lisäksi kuluttajat altistuvat sinkille (Zn 2+ ) ihon kautta kosmeettisten valmisteiden ja lääkevalmisteiden käytössä. Kuluttajat saavat sinkkiä (Zn 2+ ) myös suun kautta ruuasta. Vesiympäristö ja sedimentti, maaperä sekä jätevedenpuhdistamo - Käyttö aktiivisena epäorgaanisena syöpymistä estävänä väriaineena pohjamaaleissa ja maaleissa metallialustojen syöpymisen estämiseksi maali-, lakka- ja vernissateollisuudessa 3.1 Terveysvaikutukset Yhteenveto vaikutuksista Toksikokinetiikka Välitön myrkyllisyys Aineen välitön myrkyllisyys on vähäinen. Pitkäaikainen altistuminen aiheuttaa veren kupari-ionitason alentumista sekä haima- ja pernamuutoksia. Ihmisellä sinkin yliannostus aiheuttaa pahoinvointia, päänsärkyä ja vatsaoireita. Sinkki on välttämätön hivenaine, jonka liian vähäinen saanti voi aiheuttaa hedelmällisyyden alenemista ja sikiön kehityshäiriöitä. Aineen imeytyminen ruuansulatuskanavasta riippuu elimistön sinkkivarastoista: puutostilassa suurempi osa imeytyy. Normaalisti imeytyminen on 20-30 % saadusta aineesta. Hengityksen kautta sinkkipartikkeleista imeytyy yhdisteestä riippuen 20-40 %. Imeytyminen ehjän ihon läpi näyttäisi olevan vähäistä (enintään 2 %). Aine jakautuu koko elimistöön. Zn 2+ toimii elimistön metaboliareaktioissa kofaktorina yli 200 entsyymijärjestelmässä. Aine erittyy pääasiassa ulosteeseen, mutta myös virtsaan, sylkeen, hikeen ja äidinmaitoon sekä poistuu lähtevien hiusten mukana. Aineen LD 50 -arvo suun kautta annettuna rotalle on yli 5000 mg/kg. Aineen myrkyllisyyttä hengitettynä ja ihon kautta ei ole tutkittu. Kuitenkin tiedetään, että sinkin, sinkkioksidin ja sinkkidistearaatin myrkyllisyys hengitettynä on vähäinen, mistä voidaan päätellä, että sinkkifosfaatin myrkyllisyys hengitettynä on myös vähäinen. Ainetta ei luokitella tämän ominaisuuden perusteella.
Ärsyttävyys/syövyttävyys Herkistävyys Toistuvat ja pitkäaikaiset vaikutukset Syöpävaarallisuus Perimävaarallisuus Vaarallisuus lisääntymiselle Aineen ärsyttävyyttä ja syövyttävyyttä hengitysteille ja iholle ei ole tutkittu. Koska sinkkioksidi ei ole ärsyttävää eikä syövyttävää, voidaan kuitenkin päätellä, että sinkkifosfaatti ei ärsytä ihoa eikä hengitysteitä eikä syövytä ihoa. Aineen silmä-ärsyttävyyttä on tutkittu kaniinilla, ja aine on todettu hyvin lievästi ärsyttäväksi eikä se syövyttänyt silmää. Ainetta ei luokitella ärsyttäväksi. Aineen herkistävyyttä ei ole tutkittu. Koska sinkkioksidi ei ole iholle herkistävää, voidaan kuitenkin päätellä, että sinkkifosfaattikaan ei ole. Tätä johtopäätöstä tukee myös se, ettei herkistymistapauksia aineelle ole tiedossa. Ainetta ei luokitella herkistäväksi. Vaikutuksista altistuttaessa sinkkikationille ihon kautta ei ole koe-eläintietoa. Hengitystiealtistuminen hienojakoiselle pölylle aiheutti marsulle keuhkomuutoksia, LOAEC-arvo 3 vrk:n kokeessa oli 2,3 mg ZnO/m 3. Suun kautta altistuksessa rotalla aine aiheutti haima- ja pernamuutoksia sekä veren kupari-ionitason vähenemistä. NOAEL-arvo 13 viikon kokeessa oli noin 13,26 mg Zn 2+ /kg. Ihmisellä sinkin yliannostus aiheuttaa pahoinvointia, päänsärkyä ja vatsaoireita sekä seerumin keruloplasmiini-proteiinin vähentymistä, joka viittaa kuparinpuutteeseen. Naiset ovat vaikutuksille miehiä herkempiä. NOAEL-arvo ihmisellä suun kautta on 50 mg Zn 2+ /vrk. Saatavilla oleva tieto on vähäistä. Sinkki saattaa vaikuttaa karsinogeneesiin, sillä sekä syöpää estäviä että edistäviä vaikutuksia on raportoitu. Ainetta ei luokitella syöpävaaralliseksi. Sinkkifosfaatin perimävaarallisuudesta ei ole testituloksia. Muilla sinkkiyhdisteillä on saatu muutamia positiivisia in vitro -tuloksia, mutta in vivo -tulokset ovat olleet negatiivisia. Nykyisten tietojen perusteella ainetta ei luokitella perimävaaralliseksi. Aine vähensi rotalla siittiöiden liikkuvuutta annoksella 200 mg Zn 2+ /kg suun kautta. Tämä vaikutus saattaa kuitenkin olla epäsuora ja kuvastaa vaikutuksia muihin fysiologisiin toimintoihin. Aineen yliannostuksen aiheuttamista kehityshäiriöistä ei ole varmoja todisteita. Sen sijaan sinkin liian vähäinen saanti aiheuttaa sekä hedelmällisyyden alenemista että sikiön kehityshäiriöitä. Ainetta ei luokitella lisääntymiselle vaaralliseksi. 3.2 Ympäristövaikutukset 3.2.1 Haitattomat pitoisuudet (PNEC eli Predicted No-Effect Concentration) - Tiedot sinkin riskinarviointiraportista. PNEC add eli ihmistoiminnasta aiheutuneen ylimääräisen sinkin PNEC Haitaton pitoisuus vedessä (mg/l) 0,0078 (liuennut sinkki; makea vesi; kova vesi: 24 mg/l/caco 3 ) 0,0031 (liuennut sinkki; makea vesi; pehmeä vesi:< 24 mg/l/caco 3 ) (laskettu veden yleisestä PNEC:stä jakamalla vedenvaikutussuhteella WER=2,5) Käytetty turvakerroin 2
Haitaton pitoisuus jäteveden puhdistamolla 0,052 (liuennut sinkki) 100 (mg/l) Haitaton pitoisuus sedimentissä (mg/kg) 49 (dwt) 10 11 (wwt) Haitaton pitoisuus maaperässä (mg/kg) 26 (dwt) 2 23 (wwt) Haitaton pitoisuus ilmassa (mg/m 3 ) - - Haitaton pitoisuus merivedessä (mg/l) Haitattomat pitoisuudet on arvioitu seuraavia tietoja käyttäen: 3.2.2 Vaikutukset eliöstöön (alhaisin tulos/laji) Tiedot sinkin riskinarviointiraportista. Viherlevä, myrkyllisyys EC50 ja NOEC (mg/l, 72 h) Vesikirppu, akuutti myrkyllisyys EC50 (mg/l, 24 tuntia) Kala, akuutti myrkyllisyys LC50 (mg/l, 7 vrk) Vesikirppu, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg/l) Kala, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg/l) Tulos Menetelmä ja laji 0,15 EC50, OECD 201, liuennut sinkki, Pseudokierchneriella subcapitata 0,05 NOEC, OECD 201, liuennut sinkki, Pseudokierchneriella subcapitata 0,032 NOEC, 7-14 vrk, geometrinen keskiarvo(n=8) Skeletonema costatum 0,07 liuennut sinkki, Daphnia magna 0,14 liuennut sinkki, Onchorhynchus mykiss 0,15 0,088 100 0,66 0,189 Mikrobitoksisuus (mg/l) 5,2 0,3 Vaikutukset muihin eliöihin 488 609 1101 3.2.3 Aineen biologinen kertyminen Bcf (l/kg) - 3.2.4 Aineen hajoaminen ympäristössä Tulos Menetelmä Helposti hajoava ("Ready - - Biodegradability") Luontaisesti hajoava - - ("Inherent Biodegrability") Tunnetut - hajoamistuotteet Hydrolyysi - - Muuta tietoa hajoamisesta, - - 48 h, OECD 202, Daphnia magna NOEC, 3-7 vko, geometrinen keskiarvo(n=27), makea vesi, Daphnia magna 96 h, Brachydanio rerio, sinkkijauhe, ei vaikutuksia 14 vrk, sinkkisulfaatti, geometrinen keskiarvo (n=9), Brachydanio rerio 30 vrk, sinkkikloridi, geometrinen keskiarvo (n=15), Onchorhynchus mykiss 3 h, EC50, bakteeri, aktiiviliete hengityksessä, sinkkisulfaatti 30 min, EC10, Pseudomonas putida, sinkkikloridi 6 vko, NOEC, Hyalella azteca, sinkkikloridi 3 vko, NOEC, Chironomus tentans, sinkkikloridi 4 vko, NOEC, Tubifex tubifex, sinkkikloridi
II Komission tiedonanto 2008/C 155/01 ja suositus 2008/468/EY riskinarvioinnin tuloksista ja toimintaperiaatteista riskien vähentämiseksi Kohderyhmä Todetut riskit Suositellut riskinvähennystoimenpiteet Työntekijät Riskinarvion mukaan ei aiheudu - riskiä. Kuluttajat Riskinarvion mukaan ei aiheudu - riskiä. Ympäristön kautta altistuvat ihmiset Riskinarvion mukaan ei aiheudu riskiä. - Ympäristö Vesiekosysteemi ja sedimentti: - Käytöstä maaliteollisuudessa (formulointi ja prosessointi) voi aiheutua altistusta ja vaikutuksia vesiekosysteemeille, myös sedimentille paikallisesti. Maaekosysteemi: - Käytöstä maaliteollisuudessa (formulointi) voi aiheutua altistusta ja vaikutuksia. Jätevedenpuhdistamojen mikroorganismit: - Aineen käytöstä maaliteollisuudessa (formulointi ja prosessointi) voi aiheutua altistusta ja vaikutuksia. Myös sinkkimetallin riskinarviossa kuvatut alueelliset ympäristöriskit tulee ottaa huomioon. 1. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava ympäristön laatustandardeja sellaisille vesipiireille, joissa sinkkipäästöt voivat aiheuttaa vaaraa. Vesipiirien hoitosuunnitelmiin olisi sisällytettävä kansalliset pilaantumista vähentävät toimenpiteet kyseisten ympäristön laatustandardien saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (1) säännösten mukaisesti. 2. Jäsenvaltioiden olisi tiedotettava komissiolle sinkinlähteiden ja reaktioteiden vaikutuksista vesistöihin, mahdollisista tarkastuksista ja myös vesistöjen sinkkipitoisuuksista, jotta harkittaisiin sinkkiä koskevien määräysten antamista direktiivin 2000/60/EY liitteen X seuraavassa tarkistuksessa. 3. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi vahvistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY (2) mukaisesti myönnetyissä toimiluvissa sinkkiin ja sinkkiyhdisteisiin liittyvät edellytykset, päästöjen raja-arvot tai vastaavat parametrit tai tekniset toimenpiteet, jotta asianosaiset laitokset soveltaisivat toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ( BAT ) siten, että otetaan huomioon asianomaisten laitosten tekniset ominaisuudet, niiden maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristöolosuhteet. 4. Jäsenvaltioiden olisi seurattava huolellisesti sinkki-ja sinkkiyhdisteitä koskevan parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista ja ilmoitettava komissiolle kaikesta mahdollisesta tärkeästä kehityksestä osana BAT-tietojenvaihtoa. 5. Paikallisia päästöjä ympäristöön olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu riskiä.
III Riskinvähennysstrategian havainnot, jatkotoimenpiteet ja kansalliset ehdotukset Riskinvähennysstrategia - Kiellot ja rajoitukset - Kansalliset ehdotukset -