KUORMAAJA LJUNGBY L9 Teksti ja kuvat: Juha Pokki KUORMAAJIEN KAVIAARIA 20
Espoon kaupungin puutarhalla tarvitaan vain yksi pyöräkuormaaja, mutta sille on tarjolla lukuisia tehtäviä. Sopivaan kokoluokkaan halutuilla ominaisuuksilla ei ollut tunkua joten koneeksi tuli Ljungby L9 Ruotsalainen Ljungby on tullut maineikkaaksi huomattavan laadukkaista pyöräkuormaajistaan. Toisaalta laadukkuuden kanssa yhtä matkaa käyvä korkeanpuoleinen hintalappu on tehnyt merkistä ainakin Suomessa hieman vähemmän katukuvassa näkyvän laitteen. Päätimme ottaa selvää onko koneen kaviaarimaine perusteltua vai pelkästään mielikuvien ja kahvipöytäpuheiden muokkaamaa mätitahnaa. Kohteeksi valikoitui monipuolisessa käytössä vuoden verran ollut Espoon Kaupungin puutarhapuolen Ljungby L9. Kone edustaa Ljungbyn pienintä ja samalla myydyintä mallia. Perusteena tämänkertaisen kenttäretken kohdevalintaan voisi olla vaikka se, että kone on kokoluokalleen, noin yhdeksän ja puolen tonnin työpainoisena, hyvin ominaisessa käytössä. Lisäksi mielenkiintoa herätti pohdiskelu siitä, mikä saa julkisen sektorin toimijan valitsemaan näinä tarjouskilpailtuina aikoina arvokkaamman pään koneen useinhan toteutus on varsin päinvastainen. TYÖTÄ JOS JONKINLAISTA. Saapuessani paikalle on työn alla juuri puiden lastaaminen. Kun tässä yhteydessä puhutaan puista, tarkoitetaan eläviä, juuripaakkuineen pussitettuja nuoria puita ei suinkaan kaadettua ja katkottua materiaalia. Vaikka taakka 21
Espoossa kuormaajalle löytyy lukuisia erilaisia työkaluja ja -tehtäviä. näyttää äkkiseltään keveältä hoikkine varsineen, pettää ulkonäkö helposti. Tuollaisen puun paino juuripaakun kanssa on siinä kahden tonnin verran kertoo Ljungbyn kuljettaja Nils Nisse Skogberg. Ja toinen mokoma tulee painoa lisää aisoille silloin, kun puita nostetaan maasta ja istutetaan sitä varten suunnitellulla erikoistyökalulla. Se painaa myös sen kaksi tonnia. Saksalainen Optimalpuidensiirtolaite on yksi lisävarusteista, mitä täällä Espoossa Ljungbyn eteen kytketään varsin usein. Laitteella voidaan siis nostaa puutarhassa kasvatettu puu maasta juurineen, kaivaa istutuskuoppa työkohteessa ja vielä istuttaakin puu. Lisäksi sillä annetaan niin sanottua juurihoitoa kasvatettaville puille. Aika ajoin täytyy puun juuret käydä katkomassa tällä, jotta se kasvattaisi rihmajuuriston eikä pitkiä ja paksuja juuria. Muuten sitä ei voi aikanaan siirtää Nisse huomauttaa. Muita työnsarkoja koneella on seulominen ja kompostin kääntö, jotka liittyvät kaupungin omaan mullantuotantoon, varasto- ja lastaustyöt trukkipiikeillä, mullan kuormaaminen sekä harjaaminen, lumen auraus ja muut vastaavat kunnossapitotyöt sekä täällä Vantinpuiston puutarhalla, että muuallakin Espoon alueella tarpeen mukaan. Työkalu koneen edessä vaihtuu päivän aikana tiuhaan ja vuodessa koneelle tulee reilut tuhat tuntia mittariin. Niistä lähes kaikki kellottuvat Nissen ajamana, sillä kone on hänen kuittipelinsä. VANHAT HYVÄT KONEET JA SITTEN SE PAREMPI. Syyt tämän koneen valintaan olivat tarjouskilpailussa esitetyt ehdot riittävästä hydrauliikan tuotosta ja riittävän kevyestä painosta esimerkiksi tuonne pelloille vastaa Nils kysymykseen siitä, mikä sai valinnan osumaan kyseiseen merkkiin. Muut eivät pystyneet sitä tarjoamaan, joten tämä sitten tuli. Aiempaa kokemusta ei meillä kenelläkään tästä merkistä ollut mies jatkaa. Sen sijaan koneiden ajamisesta Nissellä on kokemusta näissä hommissa jo vuodesta 1982 jolloin hän sai ajettavakseen ensin Bobcatin, sitten Willen ja sen jälkeen muita vastaavia laitteita. Viimeisimpänä NOPEITA LIIKKEITÄ. Kuvauspäivänäkin kuormaajan toimintaa sävyttivät kiireiset siirtymät ja työkalunvaihdot eri tehtävien välillä. Tämänkaltaisessa toimenkuvassa vakaus ja tarkkuus viilaavat sekunnin sieltä, toisen täältä. 22 KONEURAKOINTI 05/14
SELKEYTTÄ. Ohjaamo on hallintalaitteiltaan simppeli ja näkyvyys hyvä. Työlaitteiden hallintapaneeli taittuu vasemman käden ulottuville. työkaluna ennen Ljunkkaria oli jonkin aikaa Volvo L50F (??) ja pidempään Wille 855. Jos tätä uutta konetta vertaa vaikka viiskymppiseen Volvoon niin onhan näissä eroa kuin yöllä ja päivällä! En sano, että Volvo ja Willekään huonoja koneita olisi, mutta kun työtä aletaan tekemään niin siinä sen eron vaan näkee luonnehtii Nisse muutosta merkin vaihtumisen myötä. Ljungbyn oma aisamekanismi on hyväksi havaittu näkyvyyden ja tarkkuuden ansiosta. Kun piikkihommia tekee, on näillä asioilla merkitystä. Toinen hyvä asia varastohommissa on ketteryys. Tuolla teltassa kun tällä pyörii niin olen kyllä huomannut että tämä on Willeäkin ketterämpi vaikka koneen koko onkin isompi analysoi Nisse 45 asteen kääntökulmaan pystyvän koneen soveltuvuutta trukkikäyttöön. Lähes saman painoiseen Volvoon verrattuna painojakauma saa kiitosta. Ljungbyllä painoa on perässä eikä takapää kevene painavilla taakoilla toisin kuin Volvossa saatiin huomata. Ulkoisesti Ljungby onkin perinteikkäämmän näköinen eikä konetta ole muotoiltu voimakkaasti kuten monet muut merkit. Tämä mahdollistaa ilmeisesti osittain sekä tasaisen painojakauman, että voimakkaamman moottorin. Takana jyllää nimittäin kuutoskone joka antaa tässä luokassa yleistyviä nelospatoja enemmän voimaa ja ennen kaikkea vääntöä. Agco Sisu 66 AWI-moottori tuottaa 190 hevosvoimaa ja vääntää 945 Newtonin verran. Tilaushetkellä olisi moottorivalinnan voinut tehdä vielä ilman ureaa, mutta Espoon Kaupunki päätti panostaa ympäristöasioihin hankinnassa.voimansiirtona toimii ZF Ergopower WG160-laatikko ja akselit ovat yhtä lailla ZF:ltä. Etenemiskyky varsinkin auraustyössä on ollut Nisselle mieluinen yllätys. Kun Volvolla ylämäkeen auratessa jalankulkijat menivät ohi, Ljungbyllä vaan mennään, tuntuu ettei vauhti hiivu yhtään. Koneen puhti näkyy myös seuloessa. Nyt seulotaan melkein tyhjäkäynnillä, kierrokset on tuhannen paikkeilla. Edellisillä koneilla sai huudattaa konetta kunnolla. Tekniikka on toiminut hyvin ja moottorin kylkipeltien alla, automaattisesti syttyvien huoltovalojen loisteessa näyttää humisevan kaikin puolin terve kone. 23
PUIDEN KÄSIT- TELYYN. Elävien puiden kanssa täytyy olla huolellinen ja tarkka aina maasta nostamisesta kuorman tekoon ja istutukseen saakka. KUORMAAJA TYÖSSÄÄN. Tarkka hydrauliikka ja hyvä näkyvyys aisojen lomitse tekevät koneesta erittäin mieluisan työkalun moneen käyttöön - onhan kuormaaja nimensä mukaisesti kuormauskäyttöön tehty ja aihepiiri käsittää paljon muutakin kuin kauhahommia. Trukkihommat ja erilaiset tarkkuutta vaativat toimet ovat tuttua puuhaa tällä tontilla. ONKO SE SITTENKÄÄN KALLIS? Terveysnäkökulmaa ajatellessa konekantaa tärkeämpi on kuitenkin henkilöstöpuoli. Nisse kertoo, että aiempien koneiden aikana saattoi vuosittain tulla kolmenkin kuukauden sairaslomaputkia selän takia asia joka ei pidemmän uran tehneille konekuskeille ole välttämättä ollenkaan vieras. Nyt viimeisen vuoden aikana ei kuitenkaan ole tarvinnut lääkäriin lähteä. Ilmeisesti se on tämä jämäkämmän koneen aikaansaama pienentynyt tärinä ja pomppiminen joka säästää selkää. Tämä on asia, jota ei välttämättä juuri kukaan laske etukäteen koneen kuluihin. Mutta ehkäpä tämä asiakin kannattaa ottaa huomioon tulevaisuudessa. Puhutaan aina koneiden jälleenmyyntiarvosta, jäännösarvosta ja vaihtovälistä. Olisiko aika alkaa puhua myös konekuskin vaihtovälistä sekä huoltokustannuksista ja niin edelleen? Jos kuitenkin keskitytään Hankintahinnaltaan arvokas kone voi lopulta ollakin se edullisin. konepuoleen, on täällä puutarhaosastolla koneen vaihtoväli noin kahdeksan vuotta. Sen tarpeellisuutta seurataan nyt kuitenkin Ljungbyn osalta, sillä siitähän ei ole vielä kokemusta. Ljungby kertoo koneidensa olevan kokonaiskustannuksiltaan edullisia. Hankintahintahan on sanalla sanottuna kova muihin verrattuna, mutta kun asiaa katsoo lähempää alkaa vähitellen uskoa tuohon ajatusmalliin: vuoteen ei ole tarvittu kuin määräaikaishuollot, kone on tehokkaampi, kuluttaa esimerkiksi seuloessa vähemmän ja säästää vielä työntekijäkustannuksissa. Mahdottomalta ei myöskään tunnu, että vaihtoväli olisi normaalia pidempi ja vaihtohyvitys suurempi. Saattaa siinä olla siis hyvinkin perää. Mitään valittamista en keksi, kone on ehdottomasti luksusta ja niin hyvä kuin olla ja voi alleviivaa Nisse lopuksi vuoden käyttökokemuksen perusteella. Ehkäpä voidaan siis merkkien välisessä väännössä todeta aiempien hyvien koneiden tilalle löytyneen vielä jotain parempaa? 24 KONEURAKOINTI 05/14