1 SAMMATIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS, 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Sammatin kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamis-määräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom). 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rakennustekninen lautakunta. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN TAI ILMOITUKSEN TARVE Lupamenettelyn asemesta sovelletaan muualla kuin asemakaava-alueella tai ranta-alueella jo olevaan vakinaiseen asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, enintään 20 m 2 :n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen ilmoitusmenettelyä (MRA 61 ). Lupaa tai ilmoitusta ei tarvita enintään 6 m 2 :n suuruisen leikkimökin, kasvihuoneen ja jätekatoksen rakentamiseen. 2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN TAI ILMOITUKSEN TARVE Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja -asetuksen 62 :n ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kunnan osa-alueilla seuraavasti:
2 OSA-ALUE 1: OSA-ALUE 2: kaikki asemakaava-alueet ja ranta-alueet muu osa kunnan aluetta TOIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMOITUS TEHTÄVÄ X O osa-alue osa-alue Toimenpide: 1 2 1) Rakennelma - katos, esim. auto-, grilli- tai huvikatos, enintään 15 m 2 O O - katos, 15-50 m 2 X O - katos, yli 50 m 2 X X - vaja, grillimaja, huvimaja tai vastaava, enintään 6 m 2 - - - vaja, yli 6 m 2 X O - kioski X X - kuivakäymälä, kompostoiva tai vastaava käymälä - - - muu käymälä X O - esiintymislava O O - muu rakennelma X X 2) Yleisörakennelma - urheilupaikka X X - kokoontumispaikka X X - asuntovaunualue tai vastaava X X - katsomo X X - yleisöteltta tai vastaava O O 3) Liikuteltava laite - asuntovaunun tai laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan muuta käyttöä kuin tavanomaista retkeilyä tai veneilyä varten X X 4) Erillislaite - masto (yli 10 50 m) X X - piippu (piippuosa yli 10 m) X X - Ympäristölle vaarallisten aineiden varastointisäiliö X O - hiihtohissi X X - muistomerkki O O - suurehko antenni (yli 20m) X O - tuulivoimala X X - suurehko valaisinpylväs tai vastaava X O
3 OSA-ALUE 1: OSA-ALUE 2: kaikki asemakaava-alueet ja ranta-alueet muu osa kunnan aluetta TOIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMOITUS TEHTÄVÄ X O osa-alue osa-alue Toimenpide: 1 2 5) Vesirajalaite - suurehko laituri (yli 15m) X X - silta X X - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava X X 6) Säilytys- tai varastointialue - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue X X 7) Julkisivutoimenpide - rakennuksen julkisivun muuttaminen, esim. oven tai ikkunan poistaminen tai lisääminen, katoksen lisääminen tai vastaava muutos X O - kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen X O - ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen X O - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen O O - ikkunajaon muuttaminen O - 8) Mainostoimenpide - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen X X 9) Aitaaminen - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri X O 10) Ympäristökuvajärjestely - muut ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset X X
4 1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 3. RAKENNUSTEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN OTTAMINEN HUOMIOON 3.1 ETÄISYYS Asemakaava- sekä haja-asutusalueella, ellei kaavassa toisin määrätä, rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä. 3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN MAISEMAAN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.
5 Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen lisäksi sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten pitää muodostaa sopusuhtainen kokonaisuus. 3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1 mom). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Ympäristön valvonta Kunnan rakennustekninen lautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistöjen omistajille ja haltijoille lautakunnan päättämällä tavalla.
6 3.4 AITAAMINEN Kiinteistöjen välisten aitojen asemakaava-alueilla tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön, ellei kaavassa toisin määrätä. Kaavatietä tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. 3.5 RAKENNUSPAIKAN JA PIHAMAAN RAKENTAMINEN Rakennuspaikan pitäminen kuivana Rakennuspaikka on salaojitettava riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin.
7 Liikennejärjestelyt Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Liittymää tehtäessä yleiseen tiehen on liittymälupa haettava tienpitäjältä. Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. 3.6 OSOITEMERKINTÄ Milloin rakennus ei ulotu kaavatiehen, muuhun liikenne-väylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 3.7 ENNEN TÄMÄN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN VOIMAANTULOA HYVÄKSYTTYJÄ ASEMAKAAVA-ALUEITA KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET Rakentamismääräykset Milloin asemakaavassa ei ole määrätty tai esitetty korttelissa tai korttelin osassa rakennuspaikkaa tai sen vähintä pinta-alaa, mutta rakennusalat on määrätty, rakennuspaikan tulee suunnilleen vastata rakennusoikeuden nojalla määräytyvää suhteellista rakennuspaikan pinta-alaa. Milloin asemakaavassa ei ole määrätty rakennusalaa, rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään yhtä suuri kuin sen rajan puoleinen korkeus, kuitenkin vähintään viisi metriä. Rakennustekninen lautakunta voi kuitenkin erityisistä syistä sallia rakennuksen rakennettavaksi rajaan, jollei siitä ole naapurille huomattavaa haittaa tai tämä on antanut rakentamiseen suostumuksensa. Asuntokerrostaloa (AL), liikerakennusta (AL) tai yhdistettyä liike- ja asuntokerrostaloa (ALK) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rivitaloa tai muuta kytkettyä rakennusta (AR) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20
8 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 40 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa (AO) tai maatilan talouskeskusta (AT) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 25 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa palveleva talousrakennus saa olla enintään 3.5 metriä korkea. Moottoriajoneuvojen huoltoaseman (AM, LM) rakennuspaikan on oltava vähintään 2000 m 2. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 30 prosenttia sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen huolto- tai säilytystilojen ala- tai yläpuolelle. Rakennuspaikalle saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä myymälä- ja muita liiketiloja. Rakennustekninen lautakunta on rakennusluvan myöntämisen yhteydessä hyväksyttävä rakennuspaikan liikenteen järjestely. Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennuspaikan kerrosalan lisäksi saa rakentaa auton säilytyspaikkoja sikäli kuin ne eivät ylitä käyttötarkoitusta vastaavaa määrää. Rakennuspaikan rakentamaton osa on istutettava tai säilytettävä luonnonmukaisena, sen mukaan kuin rakennustekninen lautakunta määrää. 3.8 MELU Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ulkoapäin rakennukseen tunkeutuvan melun torjuntaan. Rakennuksen eri tilojen enimmäisäänitasojen osalta noudatetaan asiasta erikseen annettuja määräyksiä. 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 RAKENNUSPAIKKA Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 3.000 m 2. Määräys ei koske ennen tämän rakennusjärjestyksen voimaantuloa tilaksi muodostettua rakennuspaikkaa Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana.
9 Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asema- tai rantakaavan laatimista varten.
10 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen ja sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Vakinaiseen asumiseen tarkoitettu rakennus Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen ja enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Yli 5 ha:n suuruiselle, maatalouskäytössä olevalle maatilalle saa, sen estämättä mitä 1momentissa on säädetty, rakentaa talouskeskuksen yhteyteen tarpeellisia asuinrakennuksia. Loma-asumiseen tarkoitettu rakennus Rakennuspaikalle, saa rakentaa yhden yksiasuntoisen, kerrosalaltaan enintään 100 m 2 suuruisen loma-asumiskäyttöön tarkoitetun rakennuksen. Loma-asunnon rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa enintään kaksi sen käyttötarkoitukseen liittyvää yksikerroksista talousrakennusta. Talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 70 m 2. Talousrakennukseksi luetaan myös erillinen sauna jonka enimmäiskerrosala saa olla 35 m 2. Rakentaminen kellariin ja ullakolle Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se on ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.
11 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Ranta-alueella rakennusten kerrosluku saa olla joko ½I, I tai I½. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1 metrin ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 15 metriä ja saunan alimman lattiatason vähintään 1 metrin ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. 6. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN 6.1 VEDEN HANKINTA Asuinrakennusta varten tulee olla saatavilla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. 6.2 JÄTEVESIEN KÄSITTELEMINEN Jätevesien käsittely Jätevedet tulee, ellei niitä voida johtaa yleiseen viemärilaitokseen, käsitellä seuraavien taulukoiden mukaisesti (taulukko 1. Pysyvä asutus ja taulukko 2. Loma-asutus):
12 Taulukko 1. PYSYVÄ ASUTUS Alue Vesikäymälän jätevedet Muut jätevedet Rakentaminen ranta-alueelle 0-50 m tai 1. luokan pohjavesialueelle Rakentaminen ranta-alueelle 50-200 m Taajamat : 5 tai useamman asuinrakennuksen rakentaminen Muu rakentaminen Umpitankki (suositus: vähän vettä käyttävä wc tai kompostikäymälä) Umpitankki tai 3 saostuskaivoa ja maasuodatus Pienpuhdistamo, pakettipuhdistamo 3 saostuskaivoa ja maasuodatus Umpitankki tai vesien käsittely kauempana rannasta tai pohjavesialueen ulkopuolella. Maasuodatuksella 3 saostuskaivoa ja maasuodatus Käsittely wc-jäteveden kanssa yhdessä Käsittely wc-jäteveden kanssa yhdessä Taulukko 2. LOMA-ASUTUS Alue Vesikäymälän jätevedet Muut jätevedet Rakentaminen ranta-alueelle 0-50 m tai pohjavesialueelle Rakentaminen ranta-alueelle 50-200 m Taajamat : 5 tai useamman lomarakennuksen rakentaminen Muu rakentaminen Umpitankki (suositus: vähän vettä käyttävä wc tai kompostikäymälä), vaihtoehtona kuivakäymälä Umpitankki (suositus: vähän vettä käyttävä wc tai kompostikäymälä), vaihtoehtona kuivakäymälä Yhteinen umpitankki tai yhteinen pienpuhdistamo 3 saostuskaivoa ja maasuodatus Umpitankki tai vesien käsittely kauempana rannasta tai pohjavesialueen ulkopuolella. Maasuodatuksella. 3 saostuskaivoa ja, maasuodatus. Yhteiset 3 saostuskaivoa ja maasuodatus Käsittely wc-jäteveden kanssa yhdessä Maasuodatus, maasuodatuskenttä: Rakennetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen suodatin, josta kokoojaputken avulla kerätään päättyvään avo-ojaan tai muulla tavalla imeytetään maahan. Ranta-alueen metrimäärä tarkoittaa etäisyyttä vesistöstä. Vesistöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä aluetta, jossa on pysyvästi vettä. Tällaisia ovat ojat, purot, joet ja järvet, jotka ovat pysyvästi veden peittämiä. Minkään järjestelmän purkuaukko ei saa olla alle 10 metrin etäisyydessä vesistöstä.
13 Rantasaunan, jossa ei ole vesijohtoa, pesuvedet voidaan johtaa muullakin hyväksyttävällä tavalla. Maasuodatuskentän koko sekä sakokaivojen tilavuus määräytyy kiinteistön aiheuttaman kuormituksen perusteella. Vanhojen asuin- ja lomakiinteistöjen on rakennettava rakennusjärjestyksen mukainen jätevesien käsittely peruskorjauksen yhteydessä. 6.3 ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ POHJAVESILALUEILLE Pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla. Pohjavesialueilla piha- ja paikoitusalueiden pintavedet ja salaojavedet on johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat. 7. HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. 8. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata rakennustyön aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. 9. MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Rakennustekninen lautakunta tai sen määräämä viranhaltija voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen 6. luvun mukaisista määräyksistä. Edellytyksenä poikkeamiselle on, ettei poikkeaminen aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa.
14 Rakennusluvan tai toimenpideluvan myöntävä viranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen muista määräyksistä, jollei poikkeaminen merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto. 10. SUUNNITTELUTARVEALUE 11. VOIMAANTULO Koko Sammatin kunnan asemakaavoittamaton alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 mukaista suunnittelutarvealuetta. Suunnittelutarvealueella rakennusluvan edellytysten arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksissä muutoin säädetään. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan tammikuun 30. päivänä vuonna 1992 hyväksytty ja maaliskuun 3. päivänä vuonna 1992 vahvistettu Sammatin kunnan rakennusjärjestys. Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan 1.1.2002 alkaen.