18 Korkotuotot Kotimaiset (1) Päiväluotoista... Sijoitustodistuksista... M ääräaikaisista luotoista Satovahinkolainoista... K T R -lu o to ista... Joukkovelkakirjoista... M uista saamisista... Ulkomaiset (2) Kansainväliseltä valuuttarahastolta... Arvopapereista... Muista valuuttasaamisista K orkotuotot yhteensä... Korkokulut Kotimaiset (3) Päivätalletuksista... Sijoitustodistuksista... M ääräaikaisista talletuksista... Kassavarantotalletuksista T erm iinikaupoista... Kassavaratalletuksista... Eläkerahastotalletuksista Suhdannetalletuksista... Investointitalletuksista... Pääom antuontitalletuksista... M uista veloista... Ulkomaiset Kansainväliselle valuuttarahastolle... M uista veloista... Korkokulut yhteensä... Korkokate (4)... M uut tuotot (5) Toimitusmaksut ja palkkiot... M u u t... Muut kulut (6) Palkat... Sosiaalikulut... Setelien valmistus... Poistot... M u u t... Tulos ennen kurssieroja ja varauksia... Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot (7)... Valuuttakurssierot (8)... Eläkevastuuvarauksen lisäys (9)... Ohjesäännön 30 :n mukaisen varauksen lisäys (9)... Tilikauden voitto (10)... 36 156 399,45 2 716 275 769,53 656 175 438,20 Tuloslaskelma 1.1. 31.12.1990 1.1. 31.12.1989 160 372 243,68 197 345 668,31 38 652 329,95 123 027 251,78 1 726 690 427,59 936 409 046,35 31 677 071,64 34 433 756,20 260 367 509,60 2 042 937 258,94 246 231 166,02 37 280 821,92 354 201 612,06 79 114 003,43 609 094 689,03 27 403 841,25 66 173 232,54 67 044 210,89 32 110 473,02 5 944 761,50 51 701 889,20 152 348 781,98 58 018 389,00 45 794 771,04 71 101 913,95 79 122 854,59 3 804 977 849,12 2 786 126 725,72 6 591 104 574,84-58 162 261,44 3 788 914 962,63 66 682 269,25 99 154 683,91 3 888 069 646,54 2 703 034 928,30 57 646 650,70 406 386 710,56 2 354 294 868,44 239 709 855,44 1 308 245 860,34 400 000 000,00 406 339 152,66 57 595 448,58 1 905 018 286,23 27 515 137,03 57 897 144,96 178 716 605,21 197 974 379,83 45 995 144,51 123 984 699,36 1 474 136 187,47 692 054 712,82 16 141 966,88 44 489 192,71-1 626 223 706,19 3 009 226,24-46 558 904,11-64 715 934,06-439 765 714,94 64 138 869,86 9 378 540,88 3 799 575,24 144 548 189,83 134 273 855,83 54 172 981,86 39 536 017,75 87 459 315,05 63 550 437,96 2 470 712 146,35 2 290 175 599,65 4 760 887 746,00-2 365 749 175,82-73 517 410,74-2 439 266 586,56 2 321 621 159,44 148 347 765,07 378 992 608,45 2 090 976 316,06 277 956 226,00 1 200 154 250,21 150 000 000,00 134 920 522,03 + 327 945 317,82 Setelinanto, m k Tilinpäätöksen liitteet 31.12.1990 31.12.1989 Setelinanto-oikeus... 37 306 670 036,86 23 010 387 816,16 K äy tö ssä... 14 893 667 766,83 13 392218 071,18 Setelinantovara... 22 413 002 270,03 9 618 169 744,98 Kotimaiset markka/valuuttatermiinisopimukset, mk (keskikurssi 31.12.) Termiiniostosopimukset... 6 123 290 000,00 Termiinimyyntisopimukset... 202 950 000,00 Ulkomaiset valuutta/valuuttatermiinisopimukset, m k (ostetun valuutan keskikurssi 31.12.).. 3 050 319 156,00 Osakkeet ja osuudet, mk (nimellisarvo) Bank for International Settlements... 42 385 297,30 43 394 032,97 Helsingin Raham arkkinakeskus Oy... 19 500 000,00 10 400 000,00 Kiinteistöosakkeet... 2 309 920,00 2 309 920,00 Asunto-osakkeet... 1 122 983,00 401 000,00 M uut osakkeet ja osuudet... 877 700,00 853 300,00 66 195 900,30 57 358 252,97 11 942 425,18 15 506 904,02 Eläkesitoumuksista johtuva vastuu, milj. mk Suomen Pankin eläkevastuu... 1 500 1 233 tästä varauksilla katettu... 850 450 Setelipainon eläkevastuu... 208 185 Kokonaisvastuu yhteensä... 1 708 1 418 Suomen Pankin kiinteistöt Kiinteistö Osoite Valmistumis vuosi Tilavuus noin rm Helsinki pääkonttori Rauhankatu 16 1883/1961 49 500 55 Rauhankatu 19 1954 33 000 55 U nioninkatu 33 1848 17 500 asuinrakennus Snellmaninkatu 23 1896/1988 27 500 55 Liisankatu 14 1928 48 500 huvila Ramsinniementie 7 1920/1983 4 500 Joensuu haarakonttori Torikatu 34 1984 11 000 Jyväskylä K auppakatu 21 1950 32 000 Kotka Keskuskatu 19 1910 9 000 Kuopio K auppakatu 25 27 1912 7 500 Lahti Torikatu 3 1929 36 500 Mikkeli Päiviönkatu 15 1965 7 500 Oulu Kajaaninkatu 8 1973 17 000 Pori Valtakatu 11 1853/1913 11 500 Rovaniemi Valtakatu 10 12 1988 15 500 Tampere Hämeenkatu 13 1942 36 000 Turku Linnankatu 20 1914 10 500 Vaasa Kirkkopuistikko 22 1952 55 500 Vantaa setelipaino Suometsäntie 1 1979 311 500 Inari tunturim aja Saariselkä 1968/1976 2 000
20 Tilinpäätöksen kommentit Yleiset tilinpäätös- ja kirjausperiaatteet Suomen Pankin tase noudattaa sektorijakoa, mikä antaa kuvan keskuspankin ja ulkom ai den sekä kotim aan sektoreiden välisistä ra hoitussuhteista. Taseessa noudatetut arvos tusperiaatteet on selostettu kom mentoitavien tase-erien yhteydessä. Käyttöom aisuus ja pit kävaikutteiset m enot kirjataan kokonaan ku luiksi hankintavuonna Suomen Pankin ohje säännön edellyttämällä tavalla, eivätkä ne niin ollen sisälly taseeseen. K äyttöom aisuu desta on tehty selkoa taseen liitetiedoissa. U lkom aan rahan m ääräiset saamiset ja velat on m uutettu m arkoiksi tilinpäätöspäi vänä voimassa olleiden keskikurssien m u kaisesti. Keskikurssilla tarkoitetaan Suomen Pankin osto- ja myyntikurssin keskiarvoa. Kaikki valuuttakurssien m uutoksista jo h tu vat saamisten ja velkojen arvon m uutok set on kirjattu tulosvaikutteisesti, ja ne sisältyvät tuloslaskelmassa valuuttakurssieroihin. Suomen Pankin setelipainon ja Sitran tie dot eivät sisälly pankin tilinpäätökseen. Sete lipaino ja Sitra antavat toim innastaan erilli set kertom ukset. V aihdettavat valuutat koostuvat pääosin ulkomaisista valtioiden liikkeeseen laskemis ta tai valtioiden takaam ista arvopapereista sekä pankkitalletuksista. Erään sisältyvät myös ulkomaiset avistatilit sekä pankin hal lussa olevat ulkomaiset maksuvälineet. Vaihdettavaan valuuttavarantoon kuulu vat arvopaperit on arvostettu nimellisar voon tai sitä alem paan käypään arvoon Suomen Pankin ohjesäännön 6. :n m ukai sesti. Sidotut valuutat sisältävät Bulgarian selvitystilin saldon. M ääräaikainen saaminen on Neuvostoliiton ulkom aantalouspankin kans sa sovittu korollinen erityistili, joka on suo jattu sitomalla lainan arvo vaihdettavista va luutoista koostuvaan valuuttakoriin. Vuoden alussa tilin saldo oli 235 milj. ruplaa; vuoden aikana Neuvostoliitto lyhensi lainaa 175 milj. ruplaa. Vaihdettavat valuuttavelat sisältävät kan sainvälisten järjestöjen ja ulkomaisten pank kien vaihdettavat m arkkasaam iset Suomen Pankilta. Sidotut valuuttavelat sisältävät N euvosto liiton selvitystilin saldon. Vuonna 1989 taseerään sisältyi myös Saksan dem okraattisen tasavallan selvitystilin saldo. Taseen kommentit 1. K ulta ja ulkomaiset erät 2. Saamiset rahoituslaitoksilta K ulta on aiempien vuosien tapaan kirjattu taseessa arvoon 35 mk/g. K ultaa oli vuoden lopussa 62 277 kg, ja sen m arkkinahintainen arvo oli noin 2 820 milj. m arkkaa. Valuuttasaam isissa esiintyviä erityisiä nosto-oikeuksia Kansainvälisessä valuutta rahastossa vastaa velkapuolen erä osoitetut erityiset nosto-oikeudet (SDR). M olemmista eristä m aksetaan SD R -koron suuruista ko r koa. SD R-m ääräinen varanto-osuus sekä m arkkaosuus Kansainvälisessä valuuttarahastos sa m uodostavat yhdessä Suomen jäsenosuu den valuuttarahastossa. M arkkaosuuden vastaerä sisältyy ulkomaisissa veloissa erään Kansainvälisen valuuttarahaston m arkkatilit. M arkkaosuus ja sitä vastaavat m arkkatilit on sidottu erityisten nosto-oikeuksien kurssiin Kansainvälisen valuuttarahaston so veltaman käytännön mukaisesti. Päiväluotot ovat keskuspankkirahoitukseen oikeutettujen rahalaitosten sekkitilien saldo ja. Päiväluottoja ei ollut tilikauden 1990 lo pussa. Sijoitustodistukset ovat pankkien liikkee seen laskemia m arkkinahintaisia arvopape reita. Sijoitustodistukset on arvostettu han kintahintaan. Sam aan tase-erään sisältyy si joitustodistusten kertynyt korko, 180 milj. m arkkaa. K äteisvaraluotot, joilla rahoitetaan rah a laitosten hallussaan pitäm iä seteli- ja metallirahakassoja, ovat korottom ia. Käteisvaraluottotekniikkaa m uutettiin m arraskuussa si ten, että käteisvaraluotto m yönnetään kuu kaudeksi kerrallaan edellisen kuukauden to teutuneiden kassasaldojen perusteella. R ahalaitosten joukkovelkakirjalainat ovat luonteeltaan pääasiassa sijoitusomaisuutta. Ne on arvostettu nimellisarvoon. 3. Saamiset julkiselta sektorilta Joukkovelkakirjalainat sisältävät kuntien liikkeeseen laskemia arvopapereita; ne on ar vostettu nimellisarvoon. Valtion m etallirahavastuu osoittaa raha pajan Suomen Pankille toim ittam ien metalli rahojen nettom äärän. on 8 % kassavarantopohjasta. K assavarartotalletusten korko on toukokuusta 1990 al kaen 3 kuukauden heliborkorko vähennetty nä 3 prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 8 %; siihen saakka korko oli 0.25 prosent tiyksikköä alle peruskoron. 8. Velat julkiselle sektorille 4. Saamiset yrityksiltä Viennin rahoitusjärjestely loppui vuoden 1990 aikana. Kotimaisia toim itusluottoja on m yönnetty sekä yksittäisvelkakirjalainoina että jo u k k o velkakirjalainoina, joten ne on esitetty ta seessa erikseen. Joukkovelkakirjalainat on arvostettu nimellisarvoon. KTR-luotoille on pankkien takaus. K orko vaihtelee pelkästä peruskorosta peruskorkoon lisättynä 2.5 prosenttiyksiköllä. M uut joukkovelkakirjalainat sisältävät lä hinnä sijoitusomaisuudeksi luokiteltavia a r vopapereita, jo tk a on arvostettu nimellisar voon. Vuonna 1989 kassavaratalletukset olivat val tion tekemiä kassasijoituksia. Helmikuun 1990 alussa ne siirrettiin valtion eläkerahastotalletuksiksi. Tase-erään sisältyvät myös kuntien tekem ät eläkerahastotalletukset. Eläkerahastotalletukset purettiin asteittain heinäkuusta alkaen. Valtion eläkerahastotalletusten korko oli 9.5 % ja kuntien 10 %. Suhdannetalletukset ovat lääninveroviras tojen liiketoiminnan harjoittajilta keräämiä talletuksia. Talletusten korko on 2.5 prosent tiyksikköä alle peruskoron. Vuoden 1989 tase-erä vientitalletukset oli vat tullihallituksen selluloosan ja sellupaperin (ns. puuvapaa painopaperi) viejiltä kerää miä talletuksia, jo tk a palautettiin vuonna 1990. 5. M uut saamiset Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa korkosaamisia. M uihin saamisiin sisältyy 111 milj. m arkkaa henkilökunnan asuntolainoja. Asuntolainojen korko on peruskoron suurui nen. 6. Liikkeessä oleva raha Liikkeessä oleva raha on yleisön ja rahalai tosten hallussa oleva setelistö ja m etallira ha. 7. Velat rahoituslaitoksille Päivätalletukset sisältävät keskuspankkira hoitukseen oikeutettujen rahalaitosten sekkitilien saldoja. Päivätalletuskorko oli 4 %. K assavarantotalletukset olivat joulukuun lopussa 7 % kassavarantopohjasta. Suomen Pankin ja pankkien välillä huhtikuussa sol m itun uusitun kassavarantosopim uksen m u kaan talletusvelvollisuuden enimmäismäärä 9. Velat yrityksille Investointi- ja alushankintatalletukset ovat investointi- ja alushankintavarauksen tehnei den yritysten lakisääteisiä talletuksia Suo men Pankissa. Talletukset ovat korollisia, ja korko m ääräytyy talletus- ja käyttöajankohdan m ukaan. K orko vaihtelee 3 prosentista peruskorkoon vähennettynä 2.5 prosenttiyk siköllä. Pääom antuontitalletukset vuonna 1989 olivat yritysten lyhytaikaisesta ulkomaisesta pääom antuonnista aiheutuneita kassavaran totalletuksia, jo tk a purettiin keväällä 1990. 10. M uut velat Siirtovelat ovat pääasiassa korkojen jakso tuksesta aiheutuneita eriä. M uut velat sisältävät 9 milj. m arkkaa liik keessä olevan vanhan rahayksikön m ääräisiä seteleitä.
22 23 11. Arvonjärjestelytili ja varaukset Tase-erä koostuu seuraavista eristä: 31.12.1990 milj. m arkkaa Arvonjärjestelytili ja varsinaiset varaukset 2 731 Varaus eläkevastuun kattamiseksi 850 Arvostuserot 135 Yhteensä 3 448 Arvonjärjestelytili ja varsinaiset varaukset sisältävät om an pääom an reaaliarvon tu r vaamiseksi sekä valuuttam ääräisiin saam i siin, velkoihin ja termiinisopimuksiin sisältyvän riskin kattamiseksi tehdyt varaukset. Vuoden 1990 tilinpäätöksessä tehtiin 406 milj. m arkan varaus tähän tarkoitukseen. Vuoden 1990 tilinpäätöksessä tehtiin 400 milj. m arkan varaus eläkevastuun osittaiseksi kattamiseksi. Eläkevastuuvarauksen m äärä kasvoi näin 850 milj. m arkkaan. Suomen Pankin eläkesitoumusten m äärä on 1 500 milj. markkaa, ja tästä on varauksilla katettu 57 %. V aihdettavaan valuuttavarantoon kuuluvat ulkomaiset arvopaperit, joiden hankintahinta tai sitä alhaisempi markkinahinta on yli nimellisarvon, on taseessa arvostettu nimellisarvoon entisen käytännön mukaisesti. Nimellisarvon ja tuloslaskelmassa laskentaperusteena olevan ns. alimman arvon erotus on kirjattu arvonjärjestelytilin vähennykseksi. määräisesti pankin varausten kartuttam i seen. Kotimaiset korkotuotot kasvoivat huomattavasti. Kasvu johtui sijoitustodistusten ja määräaikaisten luottojen korkotuottojen lisääntymisestä. Myös kotimaiset korkokulut kasvoivat. Tämä johtui pääasiassa kassavarantotalletusten korkokulujen kasvusta. Valtion ja kuntien eläkerahastotalletuksille maksetut korot olivat uusi korkokuluerä. K orkokate kasvoi 381 milj. m arkkaa. Tilikauden tulosta pienensivät ulkom aisten arvopapereiden kurssitappiot ja valuuttakurssitappiot. 1. Kotim aiset korkotuotot Kotimaiset korkotuotot lisääntyivät edellisvuotisesta 1 334 milj. markkaa. Lisäys johtui pääasiassa sijoitustodistusten ja m ääräaikaisten luottojen korkotuottojen kasvusta. Sijoitustodistusten korkotuotot olivat 2 716 milj. m arkkaa ja sijoitustodistussalkun keskimääräinen korkotuotto vuoden aikana noin 13 %. M ääräaikaisten luottojen korkotuotot olivat 656 milj. m arkkaa. 2. Ulkomaiset korkotuotot Ulkomaiset korkotuotot vuonna 1990 olivat 2 786 milj. markkaa. Lisäys vuoden 1989 korkotuottoihin verrattuna oli 496 milj. markkaa. 5. M uut tuotot M uut tuotot olivat 57 milj. markkaa. Erään sisältyy vuokratuottoja 34 milj. markkaa sekä osinkotuottoja Kansainväliseltä järjestelypankilta 6 milj. m arkkaa. 6. M uut kulut Sosiaalikulut sisältävät 47 milj. m arkkaa m aksettuja eläkkeitä. Käyttöom aisuus ja pitkävaikutteiset menot kirjataan poistoina kuluksi hankintavuonna Suomen Pankin ohjesäännön m ukaisesti. Poistot sisältävät siis tilikauden aikana hankitun käyttöom aisuuden ja m uut pitkävaikutteiset m enot kokonaisuudessaan. Poistoihin sisältyy 19 milj. m arkkaa rakennusten, 37 milj. m arkkaa koneiden ja kaluston poistoja sekä Heisinkin Rahamarkkinakeskus Oy:n osakepääom an korotus, 9 milj. m arkkaa. 7. Ulkom aisten arvopapereiden kurssierot Ulkom aisten arvopapereiden kurssierot sisältävät arvopapereiden myynnistä realisoituneet kurssivoitot ja -tappiot sekä salkussa olevien arvopapereiden hankintahinnan ja sitä alemman markkinahinnan erotuksen. Jos ulkomainen arvopaperisalkku olisi arvostettu vuodenvaihteessa vallinneisiin markkinahintoihin, arvopapereiden kurssitappiot olisivat olleet 72 milj. m arkkaa. 8. Valuuttakurssi erot Valuuttakurssieroihin kirjataan valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet saamisten ja velkojen arvon muutokset sekä valuutanvaihtotuotot nettomääräisinä. Pankki kirjasi 1 308 milj. m arkan kurssitappiot. Tappio johtui pääasiassa keskeisen varantovaluutan, Yhdysvaltain dollarin, kurssin laskusta. 9. Varausten m uutos Oman pääoman reaaliarvon turvaamiseksi tehtäviä varauksia lisättiin 406 milj. m arkkaa; varaus on ohjesäännön 30. :n m ukainen. Eläkevastuun kattamiseksi osittain tehtiin 400 milj. m arkan suuruinen varaus. 10. Tilikauden tulos Tulos käytettiin täysimääräisesti varausten kartuttamiseen. 12. Oma pääoma Oman pääoman muutokset käyvät ilmi seuraavasta: 31.12.1990 31.12.1989 M uutos milj. m k Kantarahasto 5 000 5 000 V ararahasto 764 436 Tilikauden voitto 0 328 Yhteensä 5 764 5 764 3. Kotimaiset korkokulut Kotimaiset korkokulut lisääntyivät 1 423 milj. m arkkaa. K assavarantotalletusten korkokulut olivat 417 milj. m arkkaa suuremmat kuin vuonna 1989. M ääräaikaisille talletuksille maksetut korkokulut olivat 260 milj. m arkkaa. Valtion ja kuntien eläkerahastotalletuksille maksetut korkokulut, 354 milj. m arkkaa, olivat uusi erä. Tuloslaskelman kommentit Suomen Pankin tulos ennen varaussiirtoja oli 806 milj. m arkkaa. Tulos käytettiin täysi 4. K orkokate Korkokate oli 2 703 milj. markkaa.
25 PANKKIVALTUUSMIESTEN KÄSITTELEMIÄ ASIOITA Tilintarkastus Vuoden 1989 valtiopäivillä valitut tilintarkastajat, taloustieteen maisteri M arkus A altonen, kauppatieteiden kandidaatti Esko Seppänen, oikeustieteen kandidaatti Ben Zyskovvicz, kaupunkitarkastaja Kalevi M attila ja m erkantti Pentti Kettunen suorittivat 12. 15. helm ikuuta Suomen Pankin tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon ta r kastuksen vuodelta 1989. Tilintarkastajien lausunnon mukaisesti pankkivaltuusm iehet myönsivät kokouksessaan 21. m aaliskuuta johtokunnalle vastuuvapauden pankin hoidosta vuodelta 1989. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusmiehet ovat kertomusvuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä 5 :n m äärääm än pankin lainausliikkeen ja valuuttakaupan sekä muiden sijoitusten tarkastuksen seuraavina aikoina: 9. helmikuuta, 25. huhtikuuta, 30. toukokuuta, 23. elokuuta, 17. lokakuuta ja 19. joulukuuta. Inventoinnit ja haarakonttorien tarkastukset Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkivaltuusmiehet ovat inventoineet pääkonttorin kassat ja kassaholvit, laina- ja vakuusasiakirjat sekä pantit ja talletukset. Inventoinneissa ei havaittu aihetta muistutuksiin. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että haarakonttorien valvojat ovat inventoineet haarakonttorien käsikassat ja holvit kerran kuukaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmesti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pankin johtosäännön 2 :ssä säädetty tarkastus. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto (Sitra) Pankkivaltuusm iehet ovat hyväksyneet Sitran tilit vuodelta 1989 ja lähettäneet jäljennökset toim intakertom uksesta ja tilinpäätöksestä eduskunnan pankkivaliokunnalle. Kokouksessaan 19. joulukuuta pankkivaltuusmiehet totesivat, että laki Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta (717/90) tulee voimaan 1. tammikuuta 1991. Rahasto on valtiopäiväjärjestyksen 83 :ssä tarkoitettu eduskunnan vastattavana oleva rahasto ja saa käyttää toim innassaan nimitystä Sitra. Rahaston tavoitteena on lain mukaan "edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja. Edelleen pankkivaltuusmiehet totesivat, että lain m ukaan rahaston hallintoa hoitavat hallintoneuvosto, hallitus ja yliasiamies. Hallintoneuvostoon kuuluvat eduskunnan kulloinkin asettam at valtiopäiväjärjestyksen 83 :ssä tarkoitetut pankkivaltuusmiehet. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii pankkivaltuusm iesten puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana pankkivaltuusm iesten varapuheenjohtaja. 4 310247A
27 26 Kertomus E. J. Längmanin rahastojen toiminnasta K okouksessaan 9. helm ikuuta pankkival tuusmiehet m erkitsivät tiedoksi Suomen K ulttuurirahaston selostuksen E. J. Läng m anin rahastojen toim innasta 1.10.1988 30.9.1989. Koronmaksu pankkien kassavarantotalletuksille H uhtikuun 25. päivän kokouksessaan pank kivaltuusmiehet päättivät koron m aksam i sesta uudistettavan kassavarantosopim uksen mukaisille Suomen Pankkiin tehtäville kassavarantotalletuksille. Johtokunnan esitys asiasta 19. huhtikuuta: "Ajatus nykyisen sopimuspohjaisen kassavarantojärjestelm än korvaam isesta lakisää teisellä järjestelm ällä kariutui keväällä 1989 sekä lainsäädännöllisiin näkökohtiin että in tegraatiokehityksen m ukanaan tuomiin on gelmiin. Lainsäädäntöhankkeen kariuduttua on pankkien kanssa valmisteltu nykyisen sopi muksen uudistamista. Rahoitusm arkkinoi den integraation eteneminen, viime vuoden lopulla tapahtunut m arkkinakorkojen voi m akas nousu sekä kaavailut talletusten vero tuskohtelun muuttamiseksi ovat tuoneet val mistelutyöhön jatkuvasti uusia aineksia. Käydyissä neuvotteluissa on sekä integraationäkymiä että kotim aisten rahoitusm arkki noiden kehittäm istä ajatellen päädytty ny kyistä noin 10 prosenttia suppeam paan kassavarantopohjaan, johon kuuluisivat vain kotimaiset talletukset. Talletusvelvoite olisi edelleen enintään 8 prosenttia, m utta vuoden 1991 heinäkuusta alkaen kuitenkin enintään 7 prosenttia. Nykyisen sopimuksen m ukaan kassavarantotalletuksille m aksetaan korkoa Suomen Pankin peruskorko miinus 1/4 prosenttiyk sikköä. K un m arkkinakorot viime vuoden lopulla nousivat 16 prosentin tasolle, kassavarantojärjestelm än rasitus pankkien kan nattavuudelle nousi lähes 1.8 miljardiin m arkkaan vuodessa. Tällaista rasitustasoa ei pitemm än päälle voida pitää pankkien vaka varaisuuden kannalta m ahdollisena eikä m yöskään rahapolitiikan kannalta välttä m ättöm änä. K assavarantotalletusten perus korkoon sidottu korko merkitsisi jatkossakin pankkien kannalta huom attavaa korkoris kiä. N äistä syistä on käydyissä neuvotteluissa päädytty alustavasti korkolausekkeeseen, jonka m ukaan kassavarantotalletuksille maksettaisiin korkoa 3 kuukauden helibor korko vähennettynä 3 prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 8 prosenttia. Täm ä korkolauseke rajoittaisi kassavarantojärjestelmän kannattavuusrasituksen enin tään runsaaseen 600 m iljoonaan m arkkaan vuodessa vuoden 1989 lopun lukujen m u kaan laskettuna. Kassavarantotalletuksille m aksettavaa korkoa koskevan korkolausekkeen m uuttam inen edellyttää kuitenkin pankkivaltuusm iesten hyväksymistä. Edellä esitetyn perusteella Suomen Pankin johtokunta esittää kunnioittavasti, että Pankkivaltuusm iehet Suomen Pankin ohje säännön 17 :n 1 m omentin 1 kohdan nojalla päättäisivät, että Suomen Pankki voi toukokuun 1. päi västä 1990 alkaen m aksaa pankkien Suomen Pankissa pitämille kassava rantotalletuksille korkoa, joka on 3 kuukauden heliborkorko vähennetty nä 3 prosenttiyksiköllä, kuitenkin vä hintään 8 prosenttia. Suomen Pankin vakuusjärjestelmä M arraskuun 28. päivän kokouksessaan pankkivaltuusm iehet saivat johtokunnalta selostuksen keskuspankkirahoituksessa nou datettavasta vakuusjärjestelmästä, joka on parhaillaan valmisteltavana. Uusi järjestelm ä on tarkoitus ottaa kokonaisuudessaan käyt töön vuoden 1991 aikana. Suomen Pankin haarakonttorit Pankkivaltuusm iehet saivat kokouksessaan 4. kesäkuuta johtokunnalta selostuksen Suo men Pankin haarakonttoreiden toiminnassa tapahtuvista m uutoksista. Suomen Pankin johtosäännön muutoksia Toukokuun 30. päivän kokouksessaan pank kivaltuusmiehet päättivät kum ota Suomen Pankin johtosäännön (48/26) 10 ja 11 :n sekä m uuttaa 7 :n. Johtokunnan esitys asiasta 22. toukokuuta: Suomen Pankin holvien ja kassojen hoi toa koskevat ohjeet perustuvat pankkival tuusmiesten vahvistaman Suomen Pankin johtosäännön (48/26) 7, 10, 11 :ään. Pankin holvi- ja kassatoim innan puitteet ovat varsinkin pääkonttorin osalta jo h to säännön ja siihen perustuvien ohjeiden voi m assaoloaikana m uuttuneet huom attavasti toim innan siirryttyä pääosin Vantaalle. Joh tosäännön m ääräykset ovat lisäksi monilta osin liian jäykkiä eivätkä vastaa siten enää toimintojen järjestämiselle asetettavia käy tännön vaatimuksia. Johtosäännön kassavastuita koskevat m ääräykset ovat vanhahtavuutensa vuoksi tulkinnanvaraisia ja osit tain jääneet jälkeen voimassa olevan vahin gonkorvauslain (412/74) periaatteista. Johtosäännön 7 :ssä olevat nykyiset m ää räykset ovat luonteeltaan teknisiä ja koske vat pelkästään kassatoim intojen käytännön järjestäm istä, kuten kassojen m ääriä ja kas sojen ja holvien lukitusta. Johtosäännön 10 ja 11 :t puolestaan koskevat kassatoim into jen yhteydessä syntyviä vahingonkorvausvas tuita, joita kuitenkin koskee yleinen vahin gonkorvauslaki ja siten syrjäyttää johtosään nössä olevat alemmanasteiset m ääräykset. Näiden syiden vuoksi olisi perusteltua siirtää kassatoim intojen käytännön järjestämisestä päättäm inen johtokunnan tehtäväksi, jolle vastuu pankin toim innan järjestämisestä m uutoinkin kuuluu. Vahingonkorvausvas tuusta on säädetty jo vahingonkorvauslaissa eikä siten ole tarvetta erityissäännöksiin. Suomen Pankin ohjesääntö (365/25) ei myös kään edellytä sanottujen asioiden osalta pankkivaltuusm iesten m yötävaikutusta. Edellä sanotuilla perusteilla johtokunta kunnioittaen esittää, että Pankkivaltuusm ie het Suomen Pankin ohjesäännön 38 :n no jalla päättäisivät kum ota Suomen Pankin jo h to säännön 10 ja 11 :n nykyisessä m uo dossaan sekä m uuttaa sanotun johtosäännön 7 :n kuulum aan seuraavasti: "johtokunnan tehtävänä on antaa m ääräykset ja ohjeet Suomen Pankin holvien ja kassojen hoitamisesta, nii den hoitajien vastuusta sekä pankin omistamien tai sen hallinnassa olevien velkasitoumusten, arvopapereiden, vakuuksien sekä talletusten hoitam i sesta. Edellä sanotut Suomen Pankin johtosäännön m uutokset tulevat voimaan 1.7.1990, jota en nen ne on julkaistava Suomen säädöskokoel m assa. Johtosäännön m uutos on julkaistu säädös kokoelmassa (512/90) 30. toukokuuta 1990. Suomen Pankin eläkesäännön ja perheeläkesäännön muutoksia Pankkivaltuusmiehille 11. toukokuuta lähet täm ässään kirjelmässä johtokunta totesi, että valtion perhe-eläkejärjestelmässä on toteutet tu kokonaisuudistus, joka tulee voimaan 1.7.1990. Perhe-eläkeuudistuksen keskeiset kohdat ovat lapsiperheiden ja etenkin lasten perhe-eläketurvan parantam inen, leskien saattam inen edunsaajina tasa-arvoiseen ase m aan sukupuolesta riippum atta eli lesken eläkkeen antam inen myös miehille kaikissa perhe-eläkejärjestelmissä ja lesken perheeläkkeen suhteuttam inen eläkesovituksen avulla lesken työeläkkeeseen tai ansiotuloi hin, joiden perusteella hänen tuleva työeläk keensä lasketaan. Eläkesovituksella estetään ylisuurten leskeneläkkeiden m uodostuminen. Perhe-eläkettä suoritetaan leskeneläkkeenä ja lapseneläkkeenä. Koska Suomen Pankin eläkejärjestelmä noudattaa soveltuvin osin kulloinkin voimas sa olevaa valtion eläkejärjestelmää, jo h to kunta esitti kirjelmässään, että valtion perheeläkejärjestelmässä toteutetut m uutokset teh dään myös Suomen Pankin 3.6.1969 vahvis tettuun perhe-eläkesääntöön. Pankkivaltuusm iehet hyväksyivät jo h to kunnan esityksen kokouksessaan 30. touko kuuta. M arraskuun 28. päivänä pitäm ässään ko kouksessa pankkivaltuusm iehet päättivät johtokunnan esityksestä m uuttaa Suomen Pankin eläkesääntöä ja perhe-eläkesääntöä siten, että näitä sääntöjä ei enää 1.1.1991 lu kien sovelleta Suomen Pankin setelipainon
29 28 palveluksessa olleisiin henkilöihin eikä näi den edunsaajiin. Sääntöjen m uuttam inen liit tyi päätökseen, jonka m ukaan setelipainosta m uodostettiin itsenäinen osakeyhtiö 1.1.1991 alkaen. Yhteisöm uodon m uuttuessa Suomen P an kin eläkesäännön ja perhe-eläkesäännön pii riin kuuluva ja aikaisemmin kuulunut henki löstö siirretään 1.1.1991 lukien työntekijäin eläkelain alaiseksi takautuvasti kunkin työ suhteen alusta. Eläketurvaa täydennetään lisäetujärjestelyin siten, että se säilyy entisen tasoisena. Kuopion konttorin uudisrakennushanke Pankkivaltuusmiehille 17. huhtikuuta lähet täm ässään kirjelmässä johtokunta totesi, että m aan rahahuollon kehittämiseksi Suomen Pankin johtokunta on päättänyt hankkia kuusi autom aattista setelinlajittelukonetta. Koneista kaksi sijoitetaan Vantaalle ja loput neljä Tampereen, Kuopion, Turun ja Oulun haarakonttoreihin. Täysautom aattisten lajit telukoneiden hankinta on käynyt välttäm ät tömäksi mm. sen vuoksi, että pankki on vii me vuosina joutunut kiinnittäm ään erityistä huom iota liikkeessä olevan setelistön turval lisuustekijöihin. Edelleen kirjelmässä todettiin, että setelinlajittelun autom atisointi aiheuttaa m erkittä viä m uutoksia Suomen Pankin haarakontto reiden töiden organisoinnissa ja työvoiman tarpeessa. A utom atisoinnin kanssa sam an suuntaisesti vaikuttaa Suomen Pankin, raha laitosten ja Posti- ja telelaitoksen välinen uusi rahahuoltosopim us, jonka johdosta lajittelevan konttorin käsittelemien rahalähetysten ja palautusten m äärä kasvaa nykyises tä merkittävästi. Edelleen johtokunta totesi, että K uopion konttorin nykyisen kiinteistön tilat eivät näissä m uuttuneissa oloissa vastaa tarkoitustaan ja että nim enom aan varsinaiset työskentelytilat ovat liian pienet, jo tta niissä voitaisiin asianmukaisella tavalla hoitaa l a j i televan konttorin tehtäviä. M yöskään turval lisuusnäkökohtia ei vanhassa kiinteistössä ole voitu riittävästi ottaa huom ioon. Johtokunta ilmoitti, että Kuopion kau pungin edustajien kanssa käydyissä alusta vissa keskusteluissa on selvitetty, onko kau pungin alueella Suomen Pankin tarpeisiin so veltuvia tontteja. K aupunki on osoittanut ydinkeskustan läheisyydestä suurehkon alueen, josta voitaisiin erottaa sopivan ko koinen itsenäinen tontti Suomen Pankille. Tontti sijaitsee Puutarhakadun varrella K uo pion rautatieasem an ja linja-autoasem an lä heisyydessä. Sijaintinsa ja m aastonsa puoles ta täm ä tontti olisi varsin sopiva Suomen Pankin K uopion konttorin tarpeisiin. Johtokunta esitti, että pankkivaltuusm ie het Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n 1 m omentin 5 kohdan nojalla oikeuttaisivat johtokunnan hankkim aan K uopion kaupun gilta kolmannessa kaupunginosassa korttelissa n:o 37 Puutarhakadun var rella sijaitsevasta tontista n:o 11 noin 3 000 m 2:n suuruisen tontinosan K uo pion kaupungin kanssa käytävissä neuvotteluissa sovittavaan hintaan ja m uutoin johtokunnan sopiviksi kat somilla ehdoilla aloittam aan tälle tontille raken nettavan uuden pankkirakennuksen suunnittelun kevään 1990 aikana myymään Suomen Pankin K uo pion konttorin nykyisen kiinteistön. Pankkivaltuusm iehet hyväksyivät jo h to kunnan esityksen kokouksessaan 25. huhti kuuta. K okous 21.3. Kuopion keskus tan alueelta kaksi huoneistoa (3 h ja k sekä 2 h ja k). K okous 30.5. Oulun keskustasta tai sen läheisyydestä enintään kuusi huoneistoa (2 4 h ja k). K okous 19.9. Turun keskustasta tai sen läheisyydestä enintään kolme huoneistoa (2 h ja k). M aaliskuun 13. päivänä lähettäm ässään kirjelmässä johtokunta ilmoitti, että Helsin gin Raham arkkinakeskus Oy:n hallitus on päättänyt ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiön osakepääom a korotetaan 20 milj. m arkasta 37.5 milj. m arkkaan antam alla 17 500 uutta 1 000 m arkan nimellisarvoista osaketta. U udet osakkeet tarjotaan yhtiön osakkaiden merkittäviksi näiden aikaisem min omistamien osakkeiden suhteessa. Edellä olevaan viitaten johtokunta pyysi, että pankkivaltuusm iehet Suomen Pankin ohjesäännön 12 :n 2 m omentin ja 17 :n 1 m omentin 5 kohdan nojalla oikeuttaisivat johtokunnan m erkitsemään 9.1 milj. m arkal la Helsingin Raham arkkinakeskus Oy:n uu sia osakkeita. M äärä vastaa Suomen Pankin om istusosuutta, joka on 52 prosenttia yhtiön koko osakekannasta. Pankkivaltuusm iehet hyväksyivät jo h to kunnan esityksen kokouksessaan 13.3.1990. Kiinteistön myynti Joulukuun 19. päivän kokouksessaan pank kivaltuusmiehet antoivat suostumuksensa siihen, että Suomen Pankki myy 25 m iljoo nan m arkan kauppahinnasta valtiolle (puo lustusministeriölle) Janakkalan kunnan Ter vakosken kylässä sijaitsevan Leirinmäki-nimisen tilan rno 1:1124. Täm ä tila on m uo dostettu Suomen Pankin vuonna 1984 Ter vakoski Oy:ltä m ääräalana ostam asta noin 4 hehtaarin suuruisesta maa-alueesta. Osakemerkintöjä ja -ostoja Pankin haarakonttoreiden henkilökunnan liikkuvuuden edistämiseksi pankkivaltuus miehet antoivat johtokunnalle Suomen Pan kin ohjesäännön 12 :n 2 m omentin ja 17 :n 1 m omentin 5 kohdan nojalla valtuudet os taa Suomen Pankille seuraavat asunto-osakkeet: Suomen Pankin setelipainon yhtiöittäminen Pankkivaltuusmiehille 24. toukokuuta lähet täm ässään kirjelmässä johtokunta totesi, että setelipainon Suomen Pankin toim innasta erillinen toim inta ja hallintotapa on hyväk sytty 1940-luvulla, jolloin setelipainon kir janpito ja tase eriytettiin pankin kirjanpidos ta. Vuonna 1977 setelipainosta m uodostettiin tulosyksikkö. Juridisesti setelipaino on kui tenkin edelleen osa Suomen Pankkia. Vuosien m yötä setelipainon tuotantora kenne on m erkittävästi m onipuolistunut. Toisaalta setelipainon aikaisemmin yksin hallitsemille varm uuspainom arkkinoille on tullut m uitakin yrittäjiä. Nykyisin setelipai non tuotanto on kotimaisia seteleitä lukuun ottam atta kilpailun alaista. Suomen Pankin liikevaihtoverottomuus, eläkej ärjestelmä, kirjanpitom ääräykset jne. merkitsevät, että setelipainon on vaikea toimia muiden kilpai lijoiden tavoin. Suomen Pankin osana paino joutuu myös ottam aan huom ioon keskus pankin yhteiskunnallisen aseman. Lisäksi johtokunta totesi, että pohdittaes sa setelipainon asemaa ja hallintomallia on päädytty osakeyhtiöön. Tällainen yhtiöm uo to antaa joustavat m ahdollisuudet kehittää setelipainon toim innan eri lohkoja ja laajen taa liiketoimintaa. Osakeyhtiömallin hyvinä puolina ovat myös selkeästi m ääritellyt pää tösvalta- ja vastuukysymykset. Edelleen johtokunta totesi, että setelipai non yhtiöittäm inen ei merkitsisi m uutosta se telipainon henkilökunnan asemaan; henkilö kunta on jo tällä hetkellä työsopimussuhtees sa setelipainoon. Eläkekysymystä selvittäessäään johtokunta on päätynyt siihen, että pe rustettavan yhtiön koko eläkevastuu vakuu tettaisiin eläkevakuutusyhtiössä. Järjestelyn edellyttämä m uutos työntekijäin eläkelakiin on vireillä. Johtokunta esitti, että pankkivaltuusm ie het Suomen Pankin ohjesäännön 12 :n 2 m omentin ja 17 :n 1 m omentin 5 kohdan nojalla antaisivat suostumuksensa siihen, että Suomen Pankki merkitsee perustettavan yhtiön koko osakepääom an eli 40 m iljoonaa m arkkaa. Osakepääom a m aksetaan apport tina eli siten, että pankki sijoittaa yhtiöön osakepääom aa vastaavasti rahoitus-, vaihto ja käyttöom aisuutta ja perustettava yhtiö o t taa vastattavakseen sille siirtyviä lyhytaikai sia lainoja ja lakisääteisen eläkevastuun. Pankkivaltuusm iehet hyväksyivät jo h to kunnan esityksen kokouksessaan 14.6. Pääsopimus palvelussuhteen ehtojen määräy tymisestä Suomen Pankissa Pankkivaltuusm iesten 21. m aaliskuuta pitä mässä kokouksessa johtokunta totesi, että pankin kulloinkin voimassa olevat palvelus suhteen ehdot ovat vuodesta 1981 lukien m ääräytyneet nk. PES-sopimusjärjestelmän mukaisesti. PES-järjestelmän perustana on pysyväksi tarkoitettu pääsopimus, joka sisäl tää m ääräykset järjestelm än peruspiirteistä, kuten soveltamisalasta, neuvottelum enette lystä ja erimielisyyksien ratkaisemisesta. Pääsopim ukseen on johtokunnan ja pan kin henkilöstöyhdistyksen välisissä neuvotte luissa tehty eräitä, lähinnä teknisluonteisia m uutoksia vuoden 1990 talven aikana.
30 31 Pankkivaltuusm iehet päättivät johtokun nan esityksestä om asta puolestaan vahvistaa Suomen Pankin ja Suomen Pankin Henkilös töyhdistys r.y:n välillä 2.3.1990 allekirjoite tun uudistetun pääsopim uksen palvelussuh teen ehtojen m ääräytym isestä Suomen P an kissa. PES-sopimus Suomen Pankin toimenhaltijain vuosilomasta Pankkivaltuusm iesten kokouksessa 21. m aa liskuuta johtokunta totesi, että Suomen P an kin toim enhaltijain vuosilom aoikeudet m ää räytyvät 21.4.1981 allekirjoitetun vuosilomaa koskevan PES-sopimuksen perusteella. Pankkivaltuusm iehet ovat om asta puoles taan hyväksyneet täm än sopimuksen 29.4.1981. Täm ä sopimus korvattiin uudella Suomen Pankin toim enhaltijain vuosilomaa koskeval la PES-sopimuksella, jonka Suomen Pankki ja Suomen Pankin Henkilöstöyhdistys r.y. al lekirjoittivat 2.3.1990. M erkittävin m uutos uudessa vuosilomasopimuksessa on vuosilom ajaksotuksen uudistaminen. Täm ä m erkit see mm. sitä, että toim enhaltija saa siirtää myöhem pinä vuosina pidettäväksi sen osan vuosilomasta, joka ylittää 20 työpäivää. Säästössä (lomapankissa) saa kulloinkin olla korkeintaan 100 työpäivää. M uilta osin m uutokset aikaisem paan vuosilomasopimukseen ovat teknisiä. Pankkivaltuusm iehet päättivät om asta puolestaan vahvistaa Suomen Pankin ja Suo men Pankin Henkilöstöyhdistys r.y:n välillä allekirjoitetun vuosilomaa koskevan PES-so pimuksen. Suomen Pankin viran- ja toimenhaltijain palkkaus Joulukuun 27. päivänä 1989 solmittiin val tion virkaehtosopim us sopimuskaudeksi 1.3.1990 29.2.1992. Sopimus noudatteli val takunnansovittelijan Kallion vuosiksi 1990 ja 1991 tekem ää ehdotusta talo u s-ja tulopoliit tiseksi kokonaisratkaisuksi. Kokouksessaan m aaliskuun 21. päivänä pankkivaltuusm iehet vahvistivat johtokun nan ja Suomen Pankin Henkilöstöyhdistys r.y.n 2.3.1990 allekirjoittam an PES-sopimuk sen Suomen Pankin toim enhaltijain palk kauksen tarkistamiseksi sopim uskautena 1.3.1990 29.2.1992. Sopimus perustuu Kallion sopimukseen. Sen m ukaan palkkoja tarkistetaan seuraa vasti: 1.3.1990 tarkistus on 3.4 %. 1.10.1990 tarkistus on 2 %. Ansiokehitystakuulausekkeen m ukaiset välitarkistusneuvottelut käydään viimeistään helmikuussa 1991 ja lopullinen tarkistusneuvottelu viimeistään helmikuussa 1992. Johtokunnan jäsen Esko Ollila Enso-Gutzeit Oy, hallintoneu voston varapuheenjohtaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö K a leva, hallintoneuvoston jäsen Rantasipi Oy, hallintoneuvoston jäsen Suomen itsenäisyyden juhlara hasto, hallituksen puheenjohtaja (1.1.1991 alkaen) Suomen Vientiluotto Oy, halli tuksen jäsen Haarakonttorien valvojat Lisäksi pankkivaltuusm iehet päättivät, että myös johtokunnan palkkausta tarkistetaan vastaavalla tavalla. Johtokunta Tasavallan presidentti myönsi huhtikuun 11. päivänä johtokunnan jäsenelle Pentti Uusivirralle hänen pyytäm änsä eron viras taan Suomen Pankin johtokunnassa 16. toukokuuta lukien. T oukokuun 4. päivänä tasavallan presidentti nimitti johtokunnan jäsenen virkaan Suomen Pankin johtajan valtiotieteen tohtori M arkku Puntilan 16.5. alkaen. Toukokuun 30. päivän kokouksessaan pankkivaltuusm iehet vahvistivat johtokun nan puheenjohtajan ja jäsenten välisen uuden tehtävänjaon. Johtokunnan jäsenet H arri Holkeri ja K a levi Sorsa olivat koko kertom usvuoden vir kavapaina. K ertom usvuoden päättyessä johtokunnan virassa toimivilla jäsenillä oli seuraavat luot tam ustoimet elinkeinoelämän piirissä: Johtokunnan puheenjohtaja R o lf Kullberg Kymmene Oy, hallituksen jäsen Teollisen Kehitysyhteistyön R a hasto Oy, hallintoneuvoston jäsen Johtokunnan jäsen Ele Alenius Eka-yhtymä, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja M eira Oy, hallintoneuvoston jä sen Setec Oy, hallituksen puheenjoh taja (1.1.1991 alkaen) Pankin haarakonttorien valvojina ja heidän varam iehinään ovat vuonna 1991 pankkival tuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Joensuun konttori: valvojat toim itusjohta ja M auri Heimo Kalervo Vänskä ja kanslia päällikkö, lääninneuvos, varatuom ari Niilo Antero Koistinen sekä varamiehet hallinto johtaja, valtiotieteen kandidaatti M atti Ensio Juhani Halonen ja pormestari, varatuom ari Onni Naakka; Jyväskylän konttori: valvojat maanviljelysneuvos, agronom i Ingm ar Gottfried Finskas ja kaupunginjohtaja Jaakko Kalevi Loven sekä varamies lääninoikeuden ylituomari, varatuom ari Eero Emil Herman Jauhiainen; Kotkan konttori: valvojat asianajaja, vara tuom ari Leif G unnar Thuresson Häggblom ja verotusneuvos, varatuom ari Toivo Verneri Rikkinen sekä varamies toim itusjohtaja, m erkonom i Antero Anttila; Kuopion konttori: valvojat poliisimestari, varatuom ari Erkki Juhani Vahronen ja agro nomi Pauli Uolevi Ilva sekä varamiehet ho vioikeudenneuvos, varatuom ari Juha Antero Voutilainen ja kaupungin rahoitusjohtaja Esa Ilmari Hurme; Lahden konttori: valvojat apulaiskaupun ginsihteeri, oikeustieteen kandidaatti Juha Kaarlo Tapio Arvela ja poliisimestari, oi keustieteen kandidaatti Pekka Tapani Ojala sekä varamies tavaratalonjohtaja, ekonomi Toivo Tapio Tikanoja; M ikkelin konttori: valvojat lääninneuvos Viljo Uolevi Lehtolainen ja pormestari Jo r ma Kalevi Pekonen sekä varamies m arkki nointijohtaja, m erkonomi Erkki Heikki Nevasaari; Oulun konttori: valvojat kaupungintaloustarkastaja, ekonomi Ville Kalevi M atturi ja lääninpoliisineuvos, varatuom ari Erkki Eino Haikola sekä varamies raastuvanoikeuden pormestari, oikeustieteen lisensiaatti Lauri Jorm a Tirinen; Porin konttori: valvojat apulaiskaupungin johtaja, varatuom ari M ikko Sävelä ja talous johtaja, ekonomi A ntti Kalervo Lipsanen sekä varamies verojohtaja, varatuom ari Jo r m a Kalevi Saarivuo; Rovaniemen konttori: valvojat konttori päällikkö, ekonomi Seppo Olavi Söderlund ja piirirakennuspäällikkö, diplomi-insinööri Heikki Mikael A nnanpalo sekä varamies m arkkinointipäällikkö Lauri Pitkänen; Tampereen konttori: valvojat tullijohtaja, valtiotieteen kandidaatti Veikko Arm as Sep pänen ja kunnallispormestari, varatuom ari Pentti Järvelä sekä varamies teollisuusasia mies, insinööri Pertti Päiviö Sormunen; Turun konttori: valvojat kaupunkineuvos Heikki Alarik Löyttyniemi ja professori Jaakko Ilmari Nousiainen sekä varamiehet kansliapäällikkö Paavo A arne Sakari Heino nen ja toim itusjohtaja Teuvo Toivo Tapio Lehtinen; Vaasan konttori: valvojat varatuom ari Hans-Erich Slotte ja vs. professori K auko Kalervo M ikkonen sekä varamiehet apulais kaupunginjohtaja, diplomi-insinööri Seppo Sanaksenaho ja lääninneuvos M arkku Jo hannes Luoma. Pankkivaltuusmiehet K okouksessaan 9. helm ikuuta pankkival tuusmiehet m erkitsivät tiedoksi, että edus kunta oli m yöntänyt 21.12.1989 m etsänhoi taja Mauri M ettiselle pyynnöstä vapautuk sen eduskunnan pankkivaltuusm iesten jäse nyydestä hänen tultuaan nimitetyksi sosiaalija terveysministeriksi 1.1.1990 alkaen. Lisäk si pankkivaltuusm iehet merkitsivät tiedoksi, että eduskunnan valitsijamiehet olivat 7.2.1990 valinneet pankkivaltuusmieheksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi filosofian toh tori Tuure Junnilan vapautuksen saaneen so siaali- ja terveysministeri M auri M iettisen si jaan. Suppeam paan pankkivaltuustoon oli M iettisen sijaan m äärätty professori Erkki Pystynen.
32 Helmikuun 9. päivänä pitäm ässään järjestäytymiskokouksessa pankkivaltuusmiehet valitsivat puheenjohtajakseen professori Erkki Pystysen. Täten pankkivaltuusm iehinä toimivat kertomusvuoden aikana seuraavat eduskunnan valitsijamiesten valitsemat henkilöt: Pystynen, Erkki, professori, puheenjohtaja, Hietala, Pertti, kaupunginjohtaja, varapuheenjohtaja, Maijala, M atti, toim itusjohtaja, Perho, Heikki, maanviljelysneuvos, Junnila, Tuure, filosofian tohtori, Kalliomäki, Antti, liikunnanopettaja, Ranta, Jussi, insinööri, Väyrynen, Paavo, valtiotieteen tohtori, Westerlund, Henrik, maanviljelijä. Näistä kolme ensin m ainittua muodostivat suppeam m an pankkivaltuuston. Tilintarkastajat Eduskunnan valitsijamiehet toim ittivat 20. maaliskuuta Suomen Pankin tilintarkastajien ja heidän varamiestensä vaalin ja valitsivat tilintarkastajiksi vuoden 1990 tilejä tarkastam aan seuraavat henkilöt: Aaltonen, Markus, taloustieteiden maisteri, Seppänen, Esko, kauppatieteiden kandidaatti, Zyskowicz, Ben, oikeustieteen kandidaatti, Mattila, Kalevi, kaupunkitarkastaja ja Kettunen, Pentti, m erkantti. Tilintarkastajien varamiehet: Björklund, Ilkka-Christian, valtiotieteen lisensiaatti, Pohjola, M arkku, varatuom ari, Viinanen, Iiro, diplomi-insinööri, Kokko, Heikki, maanviljelijä ja Melin, Ingvar S., kauppatieteiden lisensiaatti. Tilintarkastajat valitsivat 14. kesäkuuta puheenjohtajakseen taloustieteiden maisteri M arkus Aaltosen. Helsingissä 21. päivänä m aaliskuuta 1991 ERKKI PYSTYNEN PERTTI HIETALA HEIKKI PERHO ANTTI KALLIOMÄKI PAAVO VÄYRYNEN MATTI MAIJALA TUURE JUNNILA JUSSI RANTA HENRIK WESTERLUND H eikki T. Hämäläinen
. * ISSN 0356-0449