R- Suomen Posti Oyj Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 8/2008 www.turunseurakunnat.fi 6 7 Kuka on köyhä? Kokemukset köyhyydestä vaihtelevat eri elämäntilanteissa. Opiskelijaperheen köyhyys on taloudellista niukkuutta, pitkäaikaistyöttömän kodissa rahattomuus eristää ja syrjäyttää. 16 Ekaluokkalaisen reppu on toivoa täynnä. 8 Oppikirjojen 10 Nya tankar ska locka unga vuxna tillbaka. kova hinta kurittaa kukkaroa. Perheiden varallisuus jakaa opiskelijat eri lähtöviivoille.
KIRKKO JA ME 25.9. 30.10.2008 SANA OIKEAAN AIKAAN SANOTTU Jos uupuneen vauvaperheen kohtaama ensimmäinen viranomainen on poliisi, on yhteiskunta ymmärtänyt roolinsa väärin. Ei koteihin tarvita lastensuojeluviranomaisia täyttämään kaavakkeita ja puntaroimaan sitä, vieläköhän nuo mahtavat jaksaa. Koteihin tarvitaan riuskoja naisihmisiä, jotka osaavat tarttua tiskiriepuun, vaihtaa vaippoja ja patistaa uupunut äiti vaikkapa päiväunille tai uimahalliin saunomaan. Toimittaja Katri Merikallio, Suomen Kuvalehti 37 / 2008 On päätön ajatus, että lapsi voisi kasvaa arvovapaassa katsomuksellisessa tyhjiössä ja sitten aikuisuuteen tullessaan ikään kuin puhtaalta pöydältä tehdä päätöksen, millaisen elämänkatsomuksen omaksuu. Lapsi ei ole mikään tyhjä taulu, jota ei kiinnostaisi kysymykset oikeasta ja väärästä, elämästä ja kuolemasta, uskonnosta ja Jumalasta ja niin edelleen. Viestintäjohtaja Seppo Simola, Kirkko ja kaupunki 27.8.2008 MERKINTÖJÄ MAAILMALTA Joukkokapinaan Kuinka moni meistä aikuisista haluaisi tai jaksaisi mennä aamulla työpaikalle, jossa hyvän huomenen sijasta tulijaa tervehdittäisiin homottelemalla tai huorittelemalla? Valitettavan monen lapsen ja nuoren kohdalla se on jokapäiväistä. Tänä vuonna tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan koulukiusaaminen on lisääntynyt erityisesti peruskoulua käyvien poikien ja ammattiin opiskelevien keskuudessa. Fyysistä uhkaa on kokenut keskimäärin joka viides yläluokkalainen, henkistä vielä useampi. Koulukiusaamisesta ja sen kitkemisestä puhutaan nykyisin varmasti jo joka koulussa. Lukuvuosi aloitetaan monin paikoin koulurauhan julistuksella. Onpa kiusaaminen saanut myös tutkijat kiinnostumaan aihepiiristä. Onneksi tutkimus ei ole jäänyt vain akateemiseksi puuhasteluksi, sillä Turun yliopistossa kehitetty KiVa Koulu -ohjelma on seurantatutkimuksen mukaan vähentänyt koulukiusaamista peräti 40 prosentilla. On helppo puhua ilmiöstä, pohtia sen syitä ja seurauksia. On helppo laatia järjestyssääntöjä ja puhua kauniita korulauseita kiusaamista vastaan. On helppo unohtaa numeroiden taakse kätkeytyvä kipu. Vaikeampaa on kohdata kiusattu kasvoista kasvoihin. Silloin kyse ei ole enää ilmiöstä, vaan pelokkaista silmistä ja särkyneistä sydämistä. Epämääräiset vatsakivut, nuhjaantuneet koulukirjat, repeytyneet vaatteet ja potkitut reput kertovat omaa tarinaansa arjen sankareista, jotka joutuvat joka päivä voittamaan pelkonsa. Heille koulumatka ja -päivä ovat muodostuneet päivittäiseksi henkiinjäämiskamppailuksi. Monesti lapset ja nuoret häpeävät kiusatuksi tulemista eivätkä halua kertoa siitä kenellekään. Ilman sanojakin tilanne on yleensä selvä ainakin luokkakavereille, joista suurin osa seuraa voimattomina vierestä vuosiakin jatkuvaa tietyn oppilaan kiusaamista. Jossain vaiheessa asia valkenee yleensä myös kiusatun vanhemmille, jotka joutuvat miettimään päänsä puhki löytääkseen ratkaisun tilanteeseen. Luontevin väylä asian hoitamiseen olisi yhteydenotto lapsen opettajaan. Valitettavasti se ei aina takaa ratkaisun löytymistä. Suuri osa opettajista osaa ja haluaa tarttua tilanteisiin tuoreeltaan, mutta toisinaan vanhempien kokemukset yhteydenotoista ovat olleet musertavia. Joskus tilannetta vähättelevät opettajat ovat jopa sysänneet syyn kiusaamisesta kiusatulle tai todenneet, ettei kiusaajaa kannata saattaa edesvastuuseen, koska hänen vanhempansa ovat juristeja, jotka voivat halutessaan aiheuttaa paljonkin hankaluuksia. Monen vuoden koulutaival tuntuu ikuisuudelta lapsesta, joka jatkuvasti joutuu kiu- ALUKSI satuk- si. Hän kaipaa tuossa tilanteessa ympärilleen kuuntelevia ja toimeen tarttuvia tukijoita. Vanhempien lisäksi avainasemassa ovat opettajat ja luokkakaverit. Mutta muutkin voivat auttaa. Yksikin avarasydäminen ja tarkkasilmäinen ihminen voi rikkoa pahan kierrettä. Joskus tuo ihminen voi olla vaikkapa viisas terveydenhoitaja, joka ei pelkää puuttua vaikeaan tilanteeseen. Parhaiten koulukiusaamisen kitkemiseen tepsisi kuitenkin joukkokapina. Kuljetaan silmät ja korvat avoimina, puututaan yhdessä vaikeisiin tilanteisiin ja noustaan barrikadeille kiusattujen puolesta. Koulunkäynti ei ole vain oppivelvollisuutta. Jokaisella oppilaalla on oikeus koulupäiviin ja -matkoihin ilman vatsanväänteitä ja kannoilla kipittävää pelkoa. Mervi Syrjänen BOTSWANA. Siellä pohjoisessa uusi kouluvuosi on alkanut ja täällä etelässä meidän lapset ovat juuri jääneet kuukauden kevätlomalle. Talven selkä on taittunut. Tänä vuonna Maunin talvi ei tuntunut kovin kylmältä, koska olimme olleet lumessa ja pakkasessa Etelä-Afrikassa ja Lesothossa toukokuussa. Emme ole käyttäneet sähkölämmittimiä kotonamme koko talvena. Thusossa Maaritinkaan ei ole tarvinnut pitää yllään koko vaatekaapin sisältöä. Päivät ovat jo selvästi pidentyneet ja aurinko lämmittää ihanasti päivällä. Thamalakane-joessa vedenpinta nousee edelleen päivittäin. Osittain joen vieressä oleva tie on jo veden alla. Autoilijat yrittävät löytää uusia reittejä. Krokotiilejäkin on näkynyt joessamme. Tämän vuoden tulva on erikoisen runsas. Elokuun kovat tuulet pöllyttävät hienoa tomua. Puiden kellastuneet lehdet putoavat tuulen voimasta. * * * Botswanan nykyinen presidentti, Ian Khama, on saanut ison muutoksen aikaan muutamassa kuukaudessa. Hän aloitti maan neljäntenä presidenttinä aprillipäivänä. Ensimmäisenä työpäivänä hän määräsi baarien sulkemisajaksi puolenyön. Baarien pitäjät ja käyttäjät eivät ihastuneet uusista aukioloajoista. Baarien lähiympäristöt ovat rauhoittuneet yöaikana. Koska alkoholin käyttö on edelleen iso ongelma maassa, presidentti on määrännyt, että alkoholin hintaa nostetaan 70 prosenttia. Jos tämäkään ei vähennä alkoholin kulutusta, lisää hinnannousua on vielä odotettavissa tämän vuoden puolella. Ian Khama tekee yllätysvierailuja eri työpaikoille, jotta hän näkee mahdollisimman realistisen tilanteen. Työntekijöitä on irtisanottu, jos työtä ei ole tehty vaatimusten mukaisesti. Presidentin toimesta valtionlaitosten palvelua on parannettu. Jokaiselle paikkakunnalle on perustettu puhelinnumero, johon saa soittaa ilmaiseksi ja valittaa huonosta palvelusta valtionlaitoksissa. Suuri ilonaihe on, että työluvat pitäisi saada kolmessa viikossa. Toivomme, ettei Thuson monien ulkomaalaisten työlupien saantiin menisi kuukausia kuten aikaisempia vuosina on tapahtunut. * * * Parhaillaan Thusoon porataan uutta porakaivoa, jotta vettä olisi suuremman kasvimaan hoitamiseen. Kanalaa on nyt laajennettu ja ensimmäinen erä kananpoikia on saapunut kasvamaan. Thuso valmistautuu 20-vuotisjuhliin, joita vietetään syyskuussa. Presidentti Ian Khama, terveys- ja opetusministerit on kutsuttu. Lisäksi SLS:n johtaja ja Thuson syntyyn vaikuttaneita lähettejä on kutsuttu. Toivomme laajaa julkisuutta, jotta vammaisten asemaa samalla saataisiin parannettua. Suuri kiitoksen ja ilonaihe on, että botswanalainen apuvälineteknikkoharjoittelija aloittaa apuvälineteknikon kolmevuotisen koulutuksen Tansaniassa syyskuussa SLS:n stidendiaattina. Maarit ja Eero Haltia Suomen Lähestyseuran lähetteinä Botswanassa Kansi Vesa ja Pinja Niemi ostoksilla kirpputorilla. Kuva Jussi Vierimaa. KUUKAUDEN SANA Jaettaessa lisääntyvä luonnonvara Turun arkkihiippakunnan kirkkoherrat kokoontuivat syyskuun alkupäivinä Ellivuoreen. Ohjelmassa oli myös professori Risto Saarisen luento aiheesta Ihmisen etsintä ja kirkon vastaukset. Luentoa kuunneltiin herpaantumatta. Lopuksi Saarinen laittoi meidät pohtimaan ryhmissä muutamia kysymyksiä. Ensimmäinen tehtävä oli: Mikä näistä kolmesta kysymyksestä kuvaa parhaiten oman uskonnollisen etsintäsi perusvirettä? Kolme kysymystä, joita Saarinen myös luennossaan käsitteli, olivat: 1. Miten löytäisin armollisen Jumalan? 2. Onko Jumala todella olemassa? 3. Miten voisin rakastaa (Jumalaa ja ihmisiä) ja tulla rakastetuksi? Arvelin mielessäni, että ensimmäinen kysymys tulee äänestyksessä olemaan ehdoton ykkönen. Olihan se uskonpuhdistajamme Martti Lutherin keskeisin kysymys. Yllättäen kaikkein eniten ääniä saikin kolmas vaihtoehto: miten voisin rakastaa ja tulla rakastetuksi. Tämä kysymys on siis miesvaltaisen kirkkoherrajoukon oman uskonnollisen etsinnän perusvire. Toki osalle edelleen keskeisintä on etsiä armollista Jumalaa. On niitäkin, jotka pohtivat Jumalan olemassaoloa. Mutta ylivoimaisesti eniten kirkkoherrat pohtivat rakastamista ja rakastetuksi tulemista. Se tuntuu hyvältä. Kyrkan och vi 25.9.2008 43. vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet Ilmestyy 11 kertaa vuodessa seuraava 30.10.2008 Kustantaja Förläggare Toimitusneuvosto Redaktionskomitté Leena Winter, Jarkko Elo, Bengt Häggman, Päivi Leppänen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Siv Skogman K a t r i S a a r e l a Päätoimittaja Chefredaktör Paula Heino paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Mervi Syrjänen mervi.syrjanen@evl.fi Toimittajat Redaktörer Patricia Bruun Juho Niemelä Minna Vesanto Ilmoitukset Annonser Pirjo Seppälä pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Ombrytning och fotoarbetning Erkki Kiiski; Kotimaa-yhtiöt Vaikka eihän siitä itse asiassa ole mitään hyötyä, jos joku pohtii jotain sinänsä hyvää asiaa. Oleellista on, mihin pohdinta johtaa, mitä pohtija käytännössä tekee ja mitä todella tapahtuu pohtijan omassa elämässä ja lähiympäristössä. Rakkaus voi tunteena lämmittää, mutta sen aitous mitataan teoissa. Seurakunnassa käytännön lähimmäisenrakkautta kutsutaan myös nimellä diakonia. Suomessa ollaan valmistautumassa kunnallisvaaleihin. Monissa kunnissa ollaan aivan uudessa tilanteessa, kun äänestysalue ja äänestäjien joukko on kuntaliitosten myötä laajentunut. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on mielestäni tärkeää. Nyt valittavat kunnalliset luottamushenkilöt tulevat tekemään meidän jokaisen elämään vaikuttavia päätöksiä. Kannattaa selvittää, keille ehdokkaille kysymys rakastamisesta ja rakastetuksi tulemisesta on tärkeä, ja kuka rakastaa teoissa ja totuudessa. Rakkaus on jaettaessa lisääntyvä luonnonvara. Lämpökehä Olen käärittynä rakkautesi huopaan käsiesi väsymättömään lämpöön. Lepään sylissäsi kuin paratiisin kohdussa mitään vailla. Jumala, kätke minut rakkautesi huopaan armosi loppumattomaan lämpöön. Anna minun levätä sylissäsi kuin taivaan kohdussa mitään vailla. Varusta minut. Varusta minut rakkautesi huovaksi lämpimiksi käsiksi. Tee minusta jollekin syli, jossa levätä kuin toivon kohdussa ainakin vähemmän vailla. Toimitus Redaktion Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, 20101 Turku puhelin (02) 261 7111 faksi (02) 261 7289 turku.tiedotus@evl.fi www.turunseurakunnat.fi Painopaikka Tryckeri Hansaprint, Turku/403021/2002 Jakelu Distribution Suomen Posti Oy Jakeluhuomautukset www.posti.fi/palaute puh. 0200 71000 Pirjo Vahtola
Ympäristöohjelmassa korostuu kasvatuksen rooli Tämäkin ympäristökasvatusta. Heinänokan ekoleikkipaikalle on koottu luonnon omia askarteluvälineitä. M i n n a Ve s a n t o Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on saanut uuden ympäristöohjelman vuosille 2008-2010. Ohjelma on askel entistä parempaan ympäristöasioiden hoitoon seurakuntayhtymässä. Uudessa ympäristöohjelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti ympäristökasvatukseen, jossa vastuullisuuden ohella pyritään ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen ja riippuvuuden ymmärtämiseen. Lähivuosien tavoitteena on muun muassa luoda materiaalia, koulutusmahdollisuuksia ja yhteistyöverkostoja ympäristökasvatusta varten sekä kehittää leirikeskuksista paikkoja, joissa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa ympäristökasvatusta. Myös Luomakunnan sunnuntain vietto on tarkoitus vakiinnuttaa seurakuntien jumalanpalveluselämässä. Energiankäytön tehostamiseen ja kulutuksen vähentämiseen pyritään niin kiinteistöissä ja laitehankinnoissa kuin koulutuksellakin. Energiakatselmusten tekoa jatketaan. Tuulivoimaa aiotaan jatkossakin hankkia gigawattitunnin verran vuodessa ja hankintakriteereihin liitetään entistä useammin myös ympäristönäkökulma. Jätehuollolle ja siivoukselle on valmistunut ohjeistus ympäristöystävällisyyteen. Ahkeraan lajitteluun ohjaava jätehuoltosuunnitelma on valmistumassa. Lähivuosien aikana seurakuntayhtymässä aiotaan myös muun muassa tehdä yksikkökohtaiset liikenne- ja kuljetusselvitykset tavoitteena vähentää henkilöautoilua. Seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi uuden ympäristöohjelman kokouksessaan 26. kesäkuuta. Edellinen ympäristöohjelma on vuodelta 2003. Nyt valmistunut ympäristöohjelma on tarkoitus päivittää taas kahden vuoden kuluttua. Tähtäimessä ympäristödiplomin uusiminen Ympäristöohjelma sekä sen valmistelemiseksi kevään mittaan tehty sisäinen ympäristökatselmus liittyvät tavoitteeseen uusia Kirkon ympäristödiplomi, joka on kirkon oma seurakunnille vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä. Ympäristödiplomi on osoitus siitä, että seurakuntayhtymä tahtoo toiminnassaan huomioida ympäristöasiat. Se on apuväline parantaa ympäristöasioiden hoidon tasoa ja muutoinkin tehostaa toimintaa. Seurakuntien olosuhteisiin sopeutetun diplomin rakenne noudattelee kansainvälisiä ISO 14001 ja EMAS ympäristölaatujärjestelmiä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sai Kirkon ympäristödiplomin ensimmäisen kerran joulukuussa 2003. Ympäristödiplomi on voimassa neljä vuotta kerrallaan. Diplomin myöntää kirkkohallitus ja sen on tähän mennessä saanut noin sata seurakuntaa. Seurakuntayhtymässä ympäristönäkökulmia nostavat esille muun muassa yhtymän ympäristödiplomitoimikunta, seurakuntayhtymän ympäristövastaava sekä viisitoista seurakuntiin ja yksiköihin nimettyä ympäristövastaavaa. MV L e e n a K o s k i Äänioikeus 16-vuotiaille Viime kesän riparilaiset ja isoset seurakuntavaalien uusi sukupolvi Marraskuussa 2007 kirkolliskokous hyväksyi esityksen seurakuntavaaleja koskevasta äänestysikärajan laskemisesta 18 vuodesta 16 vuoteen. Äänestysikärajaa koskevan päätöksen voimaantulo edellyttää muutoksia kirkkolakiin. Hallituksen tekemä lakimuutos odottaa kesälomalta palaavia kansanedustajia. Eduskunnan hyväksyessä muutokset, uusi laki tulisi voimaan ensi vuoden alussa. Näin ollen 16- ja 17- vuotiaat pääsisivät vaaliuurnille ensimmäisen kerran vuoden 2010 seurakuntavaaleissa. Vaikutusmahdollisuus kiinnostaa Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien osalta kirkko toimii yhteiskunnassa edelläkävijänä. Se on ensimmäinen yhteiskunnallinen taho, joka myöntänee äänioikeuden alle 18-vuotiaille. Kirkko on aina tullut vähän yhteiskunnan perässä. Nyt otetaan todesta se, että konfirmointi tekee nuorista kirkon täysivaltaisia jäseniä. Ehkä tämän äänestysikärajan laskun myötä 16-vuotiaat ovat sitten aktiivisia myös kunnallisvaaleissa, toteaa nuorisosihteeri Kari Kanala Nuorten Keskuksesta. Lähes 90 prosenttia kaikista 15-vuotiaista käy rippikoulun. Sen myötä he tutustuvat seurakuntaansa ja kokevat kirkolliset asiat valtiollisia asioita läheisemmiksi. Roosa-Maria Puurilan mielestä seurakunta toimii yksilötasolla. Se koskettaa nuorta enemmän kuin eduskunta. Kyllä aion mennä äänestämään, hän toteaa. 18-19 ikävuoteen asti ollaan mukana, mutta sitten muutetaan toiselle paikkakunnalle ja yhteys seurakuntaan saattaa kadota kokonaan. Kanala näkeekin, että sitoutuminen päätöksentekoon ja asettumalla esimerkiksi ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, sitoisi kriittisessä iässä olevan nuoren paremmin mukaan seurakuntaan. Pitää olla aika nuori ehdokas, joka muistaa mitä oli olla nuori. Se myös auttaa ajattelemaan asioita nuorten näkökulmasta, pohtii kesällä riparin käynyt Reetta Sahla. Myös hän aikoo käydä pudottamassa äänestyslipukkeen uurnaan syksyllä 2010. Nuoret ajattelevat eri tavalla kuin aikuiset. Roosa-Maria Puurila uskookin, että mitä enemmän nuorella on oikeuksia, sitä enemmän asiat kiinnostavat. Tieto tavoittaa nuoret Kari Kanalan mielestä kirkolla on äänestysikärajan laskemisessa mahdollisuus sisäiseen vallankumoukseen. Kyse on nyt vain siitä, käytetäänkö se mahdollisuus vai ei. Nuorten Keskus käynnistää ensi vuoden alussa kaksi vuotta kestävän hankkeen, jolla halutaan lisätä 18-29 -vuotiaiden osallistumista vuoden 2010 seurakuntavaaleihin. Kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin halutaan enemmän nuoria jäseniä. Ehdokkuus seurakuntavaaleissa edellyttää edelleen 18 vuoden ikää. Samaan aikaan kun tämän kesän rippileiriläiset pääsevät seuraavissa vaaleissa uurnille, voivat heidän isosensa asettua ehdokkaaksi. Nuorten keskus ry on valmistanut rippikoulumateriaalia, jota on käytetty leireillä jo tänä kesänä. Niiden avulla harjoitellaan yhteiskunnallista vaikuttamista sekä tehdä seurakunnan toimintaa ja hallintoa tutuksi. Seuraaviin seurakuntavaaleihin tulee kuusi uutta ikäluokkaa aikaisempiin neljään verrattuna. Äänimäärältään se on mieletön massa, jos se osataan hyödyntää oikein, summaa Kanala. Leena Koski Viime kesän rippikoululaiset Roosa-Maria Puurila ja Reetta Sahla aikovat mennä äänestämään kahden vuoden päästä pidettävissä seurakuntavaaleissa. Ympäristöasiantuntija seurakuntayhtymään Seurakuntayhtymän ympäristöasioiden hoito on entistä vahvemmissa käsissä lokakuusta lähtien, kun biologi Marja- Liisa Leinonen aloittaa työn seurakuntayhtymän ympäristöasiantuntijana. Ympäristöasiantuntijan tehtäviin kuuluvat muun muassa seurakuntayhtymän uuden ympäristöohjelman sekä kesän alussa julkistetun Kirkon ilmasto-ohjelman sisäänajo seurakunnissa. Ympäristökoulutuksen suunnittelu, opastus ympäristöasioihin ja aiheisiin liittyvän materiaalien valmistaminen ovat ympäristöasiantuntijan käsissä. Tähän liittyy myös yhteistyö Turun ja Kaarinan muiden ympäristötoimijoiden kanssa. Ympäristöasiantuntijan tehtävänä on myös parantaa ympäristöjärjestelmän toimivuutta ja toteuttaa ympäristöindikaattorien käyttöönotto seurakuntayhtymässä. Yksi tulevan vuoden suurimmista urakoista tulee olemaan liikenneselvitysten teko seurakuntayhtymän yksiköissä. Uuden tehtävän tavoitteena on, että ympäristön huomioivasta ajattelutavasta tulee valintoja ohjaava automaatio kaikessa seurakuntien toiminnassa. Ympäristöasiantuntijan pesti jatkuu syyskuun 2009 lopulle saakka. Seurakuntayhtymän ympäristöasiat ovat Leinoselle ympäristökatselmusten ja ympäristöohjelmien tiimoilta tuttuja vuodesta 2003 lähtien. Leinonen on ollut mukana Kirkon ympäristödiplomijärjestelmän kehittämisessä jo vuonna 1999 ja tuntee siksi oikein hyvin seurakuntien mahdollisuudet ympäristötyössä. Marja-Liisa Leinonen luotsaa seurakuntayhtymää yhä ympäristöystävällisemmäksi. Seurakuntien ympäristöasiantuntijoita on palkattu jo ainakin Helsinkiin, Vantaalle ja Rovaniemelle. MV Esikkoon ja Vuokkoon asetutaan kodiksi Turun Diakoniasäätiön toiminnanjohtaja vaihtuu ensi keväänä, kun nykyinen toiminnanjohtaja siirtyy eläkkeelle. Asukkaiden ikääntyminen tuo vanhusten asumiseen suuremmat palvelutarpeet. Diakoniasäätiön pienissä asuintaloissa Turussa viihdytään. Ikääntyvä väki hakeutuu entistä enemmän palveluja antaviin asumismuotoihin. Toisaalta kunnat haluavat tukea myös kotona asumista järjestämällä tarvittavia palveluja vanhusten omiin koteihin. Tähän tarpeeseen ei kuitenkaan ole pystytty riittävästi vastaamaan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perustama Turun diakoniasäätiö on jo yli 19 vuoden ajan ylläpitänyt kahta palvelutaloa. Asukkaat tulevat Palvelutalo Esikkoon ja Vanhustentalo Vuokkoon yhä iäkkäämpinä. Näin sopeutuminen uuteen ympäristöön saattaa viedä ajateltua enemmän aikaa. Ihanteellisinta olisi muuttaa vielä kohtuullisen hyvissä voimissa, että pystyy selviytymään itsenäisesti arkipäivän perusaskareista, sanoo Diakoniasäätiön toimintaa vuodesta 1991 luotsannut toiminnanjohtaja Markku Jyväs. Vuokko, jossa on 70 vuokra-asuntoa, sijaitsee Varissuolla. Esikko, jossa on 53 lainapääomalla vuokrattavaa asuntoa, sijaitsee Vähä-Heikkilän kaupunginosassa. Diakoniasäätiölle asukkaiden ikääntyminen ja palvelutarpeiden kasvaminen merkitsee yhä enemmän velvoitteita, esimerkiksi henkilökunnan määrän, jatkuvan kouluttautumisen ja palvelujen lisäämisen suhteen. Terveydenhoitoon liittyvissä asioissa tehdään yhteistyötä Turun kaupungin kotisairaanhoidon kanssa. Esikossa ja Vuokossa korostuvat kodinomaisuus ja yhteisöllisyys. Ikiomassa asunnossa saa joko olla kaikessa rauhassa tai liittyä toisten seuraan. Vanhukset hakeutuvatkin Jyväksen mukaan mielellään pieniin, kodikkaisiin yksiköihin, joissa henkilökunta on tuttua ja joista saa kaipaamaansa turvallisuutta ja lämpöä. PH
Taizé kutsuu nuoria toivon tielle A n n i k a S a a r i k k o A n n i k a S a a r i k k o Taizé on hämmentävä sekoitus pyhää vaikenemista ja värikästä kansakuntien kohtaamisen iloa. Ranskan maaseutukylään kasvaneessa yhteisössä vaalitaan hiljaisuutta, yksinkertaisuutta ja kirkkojen välistä yhteyttä. lan kielestä, milloin latinasta tai ranskasta. Niitä toistellaan, toistellaan, toistellaan. Rukoushetken kokemusta voisi kai nimittää meditatiiviseksi. Annamme nuorille ihmisille mahdollisuuden etsiä elämän tarkoitusta ja toivoa, veli Bruno kiteyttää Taizén olemassaolon merkityksen. Sveitsiläinen Bruno saapui Taizéhen vastavalmistuneena opettajana reilu kymmenen vuotta sitten. Hän viihtyi yhteisössä pari vuotta vapaaehtoistyössä, jonka jälkeen antoi elinikäisen lupauksen sitoutumisestaan. Nykyään Taizén yhteisö muodostuu yli sadasta Brunon kaltaisesta veljestä, jotka tulevat katolisesta ja monista eri protestanttisista taustoista. Hämmentävää, aurinkoista elämää Ja millaisia veljet sitten ovat? Stereotyyppinen kuva kaapupukuisista munkkiveljistä saa väistyä kun Taizén hiekkapihamaalla näkee astelevan miltei filmitähtien kaltaisia keskiikäistyviä miehiä. Veli Emilissä on Sean Conneryn kaltaista karismaa, Veli Sebastian taas hauskuuttaa aivan kuin Jim Carrey. Taizén Pohjoismaiden yhteyshenkilössä, nuoressa veli Brunossa taas on jotakin tavattoman leikkisää ja yhtäaikaisesti jotakin hyvin vakavaa. Samaa hämmentävää, onnellista ristiriitaisuutta kuin koko yhteisössä itsessään. Kun Brunolta kysyy, millaista luostarin arkielämä on, on vastaus hitusen väistelevä. Aurinkoista elämää, hän toteaa hetken miettimisen jälkeen. Kysymys jää selvästi kaihertamaan, sillä tovin kuluttua hän vielä täydentää: Kuten näet, emme me elä rautaporttien takana eristyksissä muusta maailmasta. Ei tämä ole sellaista kuin monet kuvittelevat ei lainkaan. Vapaaehtoisvoimin Kuten Bruno toteaa, veljet eivät todellakaan elä vieraantuneena maailman arkisesta todellisuudesta. Siitä heille muistuttavat tuhatpäiset nuorten ja nuorten aikuisten ryhmät, jotka viikoittain vaeltavat yhteisön vieraiksi. Osa heistä vetäytyy kokonaan retriitin hiljaisuuteen, osa taas osallistuu vieraille järjestettyyn ohjelmaan. Samaisten nuorten voimin yhteisö elää ja hengittää vahvana. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Nuoret siivoavat, jakavat ruokaa, valmistelevat rukoushetkiä, opastavat uusia tulijoita ja kauppaavat matkamuistoja. Palvelutehtävää ei toteuteta hampaat irvessä, vaan auttamisen ja yhdessä tekemisen ilo näyttää kumpuavan merkillisen syvältä. Eniten nuoria tulee Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Itäeurooppalaisten virta on ollut kasvava viime vuosina. Ilahduttavaa on ollut huomata, ettei heitä enää erota Länsi-Euroopan nuorista, maanosamme on tullut yhteneväisemmäksi. Osallistumismaksut viikon oleskelusta ovat suorastaan minimaaliset. Jokainen kansallisuus maksaa kykyjensä mukaan, sillä veljet eivät halua tehdä luostaristaan bisnespaikkaa. Varoja kerätään tasan sen verran kuin tarvitaan eikä lahjoituksia vastaanoteta. Suomeen Raittilan matkassa Taizén juuret ulottuvat toisen maailmansodan aikoihin. Yhteisön perustaja, veli Roger jätti silloin synnyinmaansa Sveitsin elääkseen Ranskassa, äitinsä kotimaassa. Useiden vuosien ajan hän oli kantanut sisällään kutsua perustaa yhteisö, jos- A n u N i e m i n e n Yksinkertaisesti etsien sa kristittyjen välinen sovitus voitaisiin elää todeksi jokapäiväisessä elämässä. 25-vuotiaana hän löysi unelmilleen kodin pienestä Taizén kylästä. Paikka oli melko lähellä toisen maailmansodan aikana Ranskan kahtia jakanutta rajalinjaa, joten sen sijainti oli hyvä tarjoamaan suojaa sotapakolaisille. Heidän joukossaan oli myös juutalaisia. Viranomaisten lakkauttaessa yhteisön toiminnan kyseenalaisena, Veli Roger pakeni Geneveen, jossa aloitti sodan vielä jatkuessa yhteisöelämän ensimmäisten veljien kanssa. He pääsivät palaamaan Taizéhen vuonna 1944. Vähitellen askeettisista rakennuksista maaseudun viinitarhojen ja auringonkukkapeltojen keskellä muodostui kaikkien kristittyjen kansojen ja rukousten koti, jonne epäilijätkin toivotetaan tervetulleeksi. Onnellisia ovat ne jotka kulkevat epäilyksestä kohti kirkkautta, kohti nöyrää luottamusta Jumalaan, veli Roger kirjoittaa. Hänet surmattiin vuonna 2005 kesken yhteisön rukoushetken. Suomalaisia Taizéssa on vieraillut 1970-luvulta lähtien. Yksi heistä oli runoilija Anna- Maija Raittila, jonka mukana yhteisön vaalima yksinkertaisuus, ekumenian henki ja laulut kasvoivat osaksi luterilaista uskonkuvaa ja kirkkokulttuuria. Hiljaisuuden liikettä tehtiin tunnetuksi Turun Kirkkopäivillä vuonna 1979. Samoin viimevuotisilla Kirkkopäivillä Taizén edustajat olivat läsnä. A n u N i e m i n e n Rukoushetkissä uskon ytimessä Taizéssa kaikki rakentuu yhteisöllisyyden varaan. Päiväohjelma täyttyy vapaaehtoistyön ja raamattuopetuksen ohella kolmesta rukoushetkestä yhteisön kirkossa. Rukoushetken sisällöstäkin on turha ulkokultaisuus ja kaavat karsittu, siinä ollaan uskon ytimessä. Pyhän tuntu syttyy kynttilöiden liekeistä ja läheisyydestä. Parhaimmillaan kirkon lattian täyttää reilut viisi tuhatta ihmistä, jotka istuvat vieri vieressä polvillaan lattialla ja laulavat sydämen kaipuusta Jumalan puoleen. Ja ne laulut, juuri niistä Taizé tunnetaankin parhaiten. Yksinkertaiset melodiat saavat sanansa Te kaikki kansat tulkaa Laudate omnes gentes, laudate Dominum. nyt Herraa kiittämään. milloin puo- Taizén tunnelmaa tuliaisiksikin Turun Katariinanseurakunnan järjestämälle Taizé-matkalle elokuussa osallistuneet Anu Nieminen, 19, ja Anna-Kaisa Vuori, 25, myöntävät, että kaikille Taizé ei välttämättä sovi. Tämä on ennen kaikkea hiljentymistä ja oman uskon syventämistä, Anna-Kaisa tiivistää. Taizén kävijät painottavat matkaan valmistautumisen merkitystä. On hyvä tietää, minne on lähdössä. Täällä nuoret etsivät paikkaansa kristinuskossa. Tuntuu, että osa täällä olevista nuorista on kuvitellut lähtevänsä tyyliin Kanarian saarille juhlimaan ja päätynyt sitten tietämättään luostariin, Anu hymähtää. Se, mitä muut nuoret olivat Taizésta elämäänsä löytäneet, innosti Anua ja Anna-Kaisaa lähtemään. Kansainvälinen tunnelma ja eri kirkkokuntien edustajien tapaaminen kiinnostavat, Anu kuvailee. Taizéssa vietetyn viikon jälkeen niin suomalaisten kuin muidenkin nuorten suurin huolenaihe tuntuu olevan se, miten yhteisön rukouksen ja levon kyllästämää eloa voisi jatkaa kotimaassa. Murheen tunnistaa myös veli Bruno. Sitä me oikeastaan haluamme kysyä nuorilta itseltään. Se on vaikeaa, tiedän sen. Turussa Taizén henkeä vaalitaan Valon messuissa, joita järjestetään joka kuun kolmas torstai Katariinan pappilan kappelissa klo 18.30. Siellä etsivän, epäilijän ja hiljaisuutta kaipaavan on mahdollisuus ymmärtää hitunen Taizén salaisuudesta. Annika Saarikko Ta i z é p r e s s Kansat kohtaavat Euroopan keskellä. Musiikilla on Taizéssa suuri merkitys. Kuoro harjoittelee lauluja illan rukoushetkeen. Yhteys välittyy liekeistä.
POSTIA LUKIJOILTA Tällä sivulla voit kertoa mielipiteesi ja osallistua keskusteluun. Kirjeitten enimmäispituus on 25 konekirjoitusriviä. Voit kirjoittaa myös käsin tai lähettää sähköpostia. Voit kirjoittaa erityistapauksessa myös nimimerkillä, kunhan lähetät nimesi ja yhteystietosi lehden toimitukseen. Toimituksella on oikeus tarvittaessa muokata ja lyhentää tekstejä. Toimituksen postiosoite: Kirkko ja me, PL 922, 20101 Turku faksi (02) 2617 289 mervi.syrjanen@evl.fi Lokakuun lehteen tarkoitettujen tekstien tulee olla perillä viimeistään ma 13.10.08. Riemuleiri Sinapissa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä järjesti 21.- 24.07. isovanhempien ja lastenlasten yhteisleirin Sinapin leirikeskuksessa. Leirin vetäjänä oli Mikaelinseurakunta ja sen diakoniatyöntekijät (vakinaiset ja vapaaehtoistyöntekijät). Ulkoiset puitteet olivat mitä mahtavimmat: ajanmukaiset majoitustilat, monipuoliset ja ravitsevat ruokailut aamuja iltapaloineen. Myös erikoisruokaa tarvitsevat saivat heille sopivaa ravintoa. Elelimme meren rannalla kauniilla aurinkoisella ja vihannalla mäenrinteellä. Saunottiin ja uitiin virkistävässä merivedessä. Olimme ammattinsa osaavan leirin johtoryhmän kaikkine työntekijöineen hellässä ja turvallisessa hoidossa. Pätevä ja ystävällinen keittiöhenkilökunta ja talon oma kiinteistöväki kruunasivat avuliaisuudellaan leiriolomme. Kokonaisohjelma oli hienosti laadittu. Se oli monipuolinen ja riittävän väljä, jolloin jäi aikaa vapaamuotoiselle seurustelulle toisten isovanhempien kanssa sekä samoin yhdessäoloon isovanhempien ja lastenlasten välillä. Kellomääräinen ohjelma antoi selkeän ja turvallisen toimintaluurangon. Silti jokainen perheryhmä on voinut vapaasti valita, mihin ohjelmanumeroon he haluavat osallistua. Leirin edetessä, kun lapset tutustuivat toisiinsa, he muodostivat omia vapaamuotoisia heitä keskenään kiinnostavia ryhmiä. Esim. jalkapallon pelaaminen oli varsin suosittua ja hiekkalinnoja tehtiin tyttöjen lisäksi myös poikajoukolla. Myös keinut olivat suuressa suosiossa. Ohjattujen ja myös syvällisten isovanhempien välisten keskustelujen aikana muu leirihenkilökunta valvoi lasten touhuja. Meillä keskustelijoilla siinäkin suhteessa oli turvallinen olo. Ohjatut yhteistapahtumat lasten ja aikuisten kanssa olivat hyvin antoisia. Kun ryhmässä tehtiin jotain vaikkapa kilpailuhengessä, olivat lapset tosiaan innoissaan. Luontoretki näytti olevan kaikista kiinnostavinta. Leiriläisten oma panos iloisen ja hyvän hengen luomisessa oli tietenkin ratkaiseva. Vaikka ikähaarukka oli valtava aina 79 ikävuodesta melkein vauvaikäisiin ja edustettuna oli peräti neljäkin sukupolvea - oli yhteistoiminta ilahduttavan aitoa. Viihdytimme ja autoimme toinen toisiamme luontevasti mitä moninaisimmissa asioissa ja vapaaajan harrastuksissa. Näin loimme yhdessä leirin vetäjien kanssa viihtyisän ilmapiirin, joka kantoi aina leirin loppuun asti. Sinapin leiri oli meille kolmelle virkistävä ja antoisa. Siellä oli hyvä olla. Kiitämme, että saimme olla mukana kokemassa sen! Johannes, tyttärenpoika Portsasta sekä Geidimummi ja Antti-vaari Haritusta Eloleiri virkisti Ilmat suosi ja joukko oli ihana, vetäjät Hilkka- Helena ja Suvi-Tuuli ansaitsevat suurhalit ja kiitokset. Myös isoiset, kiitos teille antautumisestanne meille. Uolevi oli tosi hyvä. Olin eka kertaa mukana, ja menomeininki oli mahtavaa, väliin sitä hengen ravintoa. Veteraanit vieraili, oli hauska tavata heitä. Tutustuin huonetoveriini Hilkkaan, ihana ihminen. Hilkat ovat hyviä. Suvi-Tuulen Taimikin vieraili. Siinä tuli lapsi ja me vanhat vastakkain, välissä elämän kirjo. Taivaan Isän läsnäolon havaitsi tuulen suhinassa, auringon valossa, miksei myös sateen ropinassa. Kiitos kaikille leiriläisille hyvästä yhteishengestä. Ritva Juvonen S a s k i a S y r j ä n e n I m an alien, I m a legal alien... I m an Englishman in NewYork sang Sting, way back when. When I first came to Finland I had to report to the aliens office. Can you believe it? The aliens office! Times have changed it s true, and the office has (thankfully) changed its name- but in many ways in spite of having lived here for 20+ years I still feel an alien. I m not Finnish, I m from elsewhere! Finnish and Swedish are not my native languages I speak English, and my culture and the culture here don t always go hand in hand. Living away from home be it short term or long term means embracing the new (the long summer days, the long, dark winter nights; the bike lanes and good public transport systems and the impossibly early starts on work days!) and if we are here to stay it does mean assimilating in some ways, but it does not necessarily mean rejecting everything from our own culture! In the Bible, for example, Daniel is a great role model for us. He changed his name and some of his ways, but he Kaunis kuolema Äitini eli kevääseen asti yksin. Hän suunnitteli kesäistä 90-vuotisjuhlaansa. Huhtikuussa kaikki muuttui. Äiti joutui sairaalaan. Hänen elämänsä näytti olevan lopuillaan. Hyvästellessämme hänet ajattelimme, että seuraavat äidin juhlat eivät olisikaan synttärit vaan hautajaiset. Äiti toipui kuitenkin. Kotona yksineläminen ei kuitenkaan ollut enää mahdollista. Oletimme, että kun aika tulee siirtyä pysyväishoitoon, meidän tyttärien kanssa keskusteltaisiin äidin hoidosta ja vaihtoehdoista. Todellisuudessa meille vain ilmoitettiin, että äiti siirrettäisiin. Kyselimme paikasta, johon hänet vietäisiin. Äidin hoitaja ei itse ollut käynyt siellä. Esitteessä puhuttiin omaisten ja henkilökunnan yhteistyöstä, ympäristön tärkeydestä niin Grace & Peace Gallup Anna Järvinen Olen hyvin tyytyväinen seurakunnan tarjoamiin kerhoihin. Käymme paljon myös erilaisissa tapahtumissa. Isompi lapsista käy kerhossa kahdesti viikossa, kotihoidossa olevalle isolle lapselle kerho voisi olla kyllä useamminkin. Calling all Aliens! held onto his faith, and the practices which nurtured it. God puts the lonely in families (Psalm 68:6 NIV) Living away from home means being away from family and friends and that can be so hard! Acute homesickness is one of the worst things I know! I know you know that you aren t the only one in the world ever to have been homesick, but I wonder if you ve ever thought about the fact that even Jesus Himself might well have had pangs of homesickeness? You see, He not only became became flesh and blood (He became one of us!) but he also moved away from his natural environment (his home in heaven) into the neighborhood (into our world) (John 1:14 The Message). That must have been tough! Scripture tells us that God puts the lonely into families. It s not an abstract comment that you and I are part of the family of God that you are my spiritual sister and my brother. No! It s immensely practical or at least it s supposed to be. It has been my experience that fellowship with international Christians here in Finland can be a wonderful thing. We know what it s like to live away from home, to feel like an alien here in Finland and we can offer a home away from home, a friendly face in a crowd, a shoulder to cry on, and a hand in need. We care because He cares, and we can be your friend because He is ours. Why not contact us? Why not come down to the cathedral next Sunday afternoon at 4pm and meet us face to face. Why not join us for coffee at the Domcafe afterwards? The service may not be what you are used to but we do worship the same God and for that very reason we might be able to offer you a community into which you can put down your roots for however long it is that you are here for. For mean being a Christian is Lapsiperheen odotuksia seurakunnalta? Marko Pitkänen Vielä ei ole ollut paljoa käyttöä palveluille. Talonyhtiössämme on seurakunnan sali, jossa on paljon aktiviteetteja tarjolla. Myöhemmin toivoisin kerhotoimintaa, muskaria, mahdollisesti satukerhoa ja pyhäkoulua. Tanja Honka Kerhotoiminnassa tulisi huomioida hoitajien vaihtuvuus, toiset lapsista kaipaavat tuttua hoitajaa vuosien ajan ja osa kaipaa vaihtelua. Tärkeää on monipuolinen tarjonta, jotta jokaiselle löytyisi mieleistä toimintaa. Hintapolitiikka on mielestäni ollut sopiva. Raija Ala - Lipasti FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION KOLUMNI vanhukselle kuin myös läheisille. Kävimme paikassa ja kauhistuimme. Vanhukset makasivat rumissa, tunkkaisissa huoneissa, pelokkaat ihmiset omaa äitiään ikävöiden, kotiin pääsyä toivoen. Nämä ihmiset eivät sairastaneet mitään muuta kuin vanhuutta, joka tietysti kehon rappeutumisen myötä tuotti useita vaivoja. Paikka ei ollut oikea sosiaaliselle ja iloiselle äidillemme. Eikä se ole sitä kenellekään. Kysyimme vaihtoehtoja. Niitä ei ollut. Hyvä rouva, katselette nyt vain seiniä - hoito paikassa on ensiluokkaista, päätöksen tehnyt lääkäri sanoi. Ihmisillä, jotka näkevät vain seinät, ei muuta silmäniloa kuitenkaan ole. Voittehan te toki viedä hänet kotiin. Kun ihminen syntyy maailmaan, hänen tuloaan valmistellaan. Hänelle valmistetaan oma paikka: kaunis vuode, silmille mielenkiintoista katseltavaa. Häntä ihaillaan, kuinka ihana hän onkaan. Mitähän hänestä tulee isona. Minun äitini ei enää parane, ei muutu koskaan tuottavaksi ja itsenäiseksi. Hänestä ei ole hyötyä tulevaisuudessa. Ja se näkyy hoidon tasossa ja myös hoitoympäristössä. Äiti liukuu pois elämästä. Tässäkään elämänsä vaiheessa häntä ei saa laittaa säilöön odottamaan väistämätöntä. Hän on kokonainen, tärkeä ihminen.. Minun oikeuteni on pitää huolta hänestä, niin kuin hän on huolehtinut minusta koko elämänsä. Onneksi minulla on siihen myös mahdollisuus. Veimme äidin kotiin ja hoidamme häntä nyt kotona. Äidin huoneen ikkunassa tuuli heiluttaa sifonkiverhoja. Viherkasvit ja ruusuntuoksu tyynyn alla tuo elämään kepeyttä, jota siitä muuten puuttuu. Musiikki soi hiljaisesti. Hauraan kaunis, rakas 90-vuotias äitini. Nukkuu omassa vuoteessaan, hymy huulillaan turvallisesti omassa kodissaan. Jälkikirjoitus Kirjoitin yllä olevan elokuussa. Syyskuun alussa äiti nukkui taivaan kotiin. Raija Ala-Lipasti not only about being in church, it s about being church too. Sitting in the services on Sunday afternoons is only one of the things we do! Last autumn for example I also intentionally got involved in a Christian organisation called arocha. (www. arocha.org) Together Finns and internationals learnt to appreciate the environment: we went on expeditions in the Finnish countryside. We got to know each other as we picked mushrooms, went birdwatching, picked up litter, learnt to make Finnish pulla and once we even tried Scottish country dancing together with the international congregation. My main motivation in being part of this and in other similar things too (some church oriented, others not) - is because I know first hand what it s like to be isolated and alone here in Finland, and I know that it is not good for man (or woman) to be alone (Gen 2:18). I know how important friendship is, and on behalf of the international congregation here in Turku, I want to hold out a welcoming hand of friendship to you. Lorna Koskela Saskia Syrjänen Johanna Böckerman Toiminnassa hyvää olisi liukuva aika, tällöin voi tulla oman päivärytmin mukaan. Kaipaisin aikuisille hengellistä toimintaa, johon voisi ottaa lapset mukaan. Tällöin ohjelma voisi olla myös lapsille mieluisaa tai paikalla voisi olla lastenhoitaja.
Tällä kertaa Pinja voiteli kaupasta ostettua leipää, yleensä Vesa leipoo perheen sämpylät. Vuodet ovat opettanet Vesan säästäväiseksi pienissäkin menoissa. Köyhyys on osa satojen tuhansien suomalaisten arkea. Tai ei edes oikeastaan mikään osa, vaan suorastaan elämää määrittävä tekijä. Kyllä, kyllä köyhä voi tietysti olla onnellinen, mutta on se hitusen haastavampaa. Aineellinen köyhyys altistaa syrjäytymiselle ja sairastumiselle. Siksi sitä on turha romantisoida ja ihannoida. Ei köyhäily ole mitään pikkuisen vaatimattomampaa arkea, itse valittua elämäntapaa. Se on tinkimistä, luopumista, laskemista, selviytymistä ja soveltamista. Euronvenytys on taistelulaji, joka kysyy asennetta ja tinkimätöntä uskoa huomiseen. Kolme niukkuuden ammattilaista kertoo tässä jutussa arjestaan. Heistä kaksi esiintyy muutetuilla nimillä ja voimme vain miettiä miksi. Nuoren opiskelijaisän tarinassa on siinä määrin luontaista sankariainesta ja sympatiaa, että nimi ja naama on soveliasta näyttää lehdessä. Mutta keski-ikäisen yksinelävän naisen ja toisen vähän varttuneemman ei olekaan ihan yhtä helppoa kertoa olevansa pitkäaikaisköyhä. He kantavat sisällään suurta häpeää. Menestyvien yhteiskunnassa ei ole yksinkertaista sanoa ääneen, ettei kaikilla mene yhtä hyvin. Köyhät keskellämme Ei tekisi mieli olla yhteiskunnan elätettävänä Vesan ja Pinjan vaatimaton, mutta onnellinen arki Kummasti tässä on selvitty L ama-aikana yrittäjän homma oli yhtä kituuttamista. Jos olisin tajunnut vaikeudet etukäteen, en olisi siihen ryhtynyt. Kuutisen vuotta yritin kitkutella, kunnes laitoin lapun luukulle. Otin paljon tappiota takkiini, Pirkko muistelee. Yrityksen sulkemisesta on kulunut kaksitoista vuotta. Nyt liki kuusikymppinen Pirkko on ollut siitä asti työtön, lukuun ottamatta vajaan parin vuoden työllistämisjaksoa. Tilille napsahtaa kuukausittain liiton ansiosidonnainen päiväraha. Ei se juuri ole tavallista päivärahaa kummoisempi. Mutta pakko sillä on tulla toimeen. Pirkko asuu kahdestaan aikuisen, niin ikään työttömänä olevan lapsensa kanssa. Kerrostaloasunto on onneksi oma ja aikanaan poismaksettu. Silti asumiskulut ovat suuret, vastike kasvaa koko ajan. Myös ruuan hinta on noussut huomattavasti. Euroaika on varmasti vaikuttanut paljon. Elämme täysin kädestä suuhun. Ei puhettakaan säästöistä. Ja silti; kummasti tässä on selvitty. Pahin taloudellinen pelko onkin jonkun kodinkoneen hajoaminen. Uudet maksavat paljon ja korjauskustannuksetkin ovat isot. Kun säästöjä ei ole, yllättäviä kuluja ei saisi tulla. Pesukoneen hajoaminen olisi katastrofi, Pirkko toteaa hiljaa. Kalliit tiedonlähteet Arkea helpottavat työttömien yhdistyksen ja seurakunnan järjestämät ruokapalvelut. Kaupasta ostan yksinkertaista perusruokaa. Lähinnä syödään perunaa ja jauhelihaa. Vaatteisiin ei rahaa kulu. Juttuhetkellä yllä oleva kaunis puuvillapusero on lahja ystävältä ja kengät on saatu äidin siskolta. En muista, että olisin ostanut vaatteita. Milloinkahan viimeksi, hän pysähtyy miettimään. Pirkolla ei ole ollut varaa hankkia kotiinsa internetiä, hän käyttää kirjaston päätepalvelua. Sanomalehdenkin tilaaminen olisi hävyttömän kallista. Joskus poimin taloyhtiön roskalaatikosta edellisen päivän lehden ja luen sen. Parahiksi juuri ennen kuin televisiolähetykset siirtyivät digiaikaan, Pirkon televisio hajosi. Hän päätti luopua koko laitteesta. Samoin hän luopui autosta. Äkkiseltään voisi ajatella, että jotakin olisi nyt kyennyt laittamaan säästöön, mutta ei. Jos tulisi vaikka lottovoitto Pirkon ja hänen lapsensa päivät täyttyvät monenlaisesta puuhastelusta erilaisissa vapaaehtoistöissä sekä seurakunnan tilaisuuksista. Syksyisin aika kuluu marjastaen ja sienestäen. Pirkko on vakuuttunut siitä, että köyhälläkin pitää olla harrastuksia. Kalenteri on täynnä, hän hymyilee. Silti Pirkon mielestä kansalaisten kesken vallitsee monessa asiassa epätasa-arvo. Suomi on jakautunut kahtia. Ihmiset on jaettu porukoihin, rikkaisiin ja köyhiin. Verohelpotuksetkin kohdistuvat liikaa paremmin toimeentuleviin. Tulevaisuudesta kysyttäessä Pirkko menee hiljaiseksi. Varmuutta ei ole kuin siitä, että ratkaisuyrityksenä ongelmiin ei pubin ovi aukea. Ei ole auennut tähänkään asti. Mutta moni muu on kaljatuopista hakenut lohtua. Ennemminkin työt houkuttavat. Totta kai olisin valmis menemään töihin ja haluaisin työpaikan. Mutta kuka muka ottaisi tämän ikäisen naisen töihin? Lopulta hän keksii, mikä voisi muuttaa elämän paremmaksi. Lottovoitto tietysti. Mahdollisuudet ovat kyllä aika pienet, koska en edes lottoa, hän nauraa. AS
Lähipuiston keinun hurjat vauhdit saavat Pinjan hihkumaan ilosta. Hyvä näin, sillä mihinkään kalliisiin erikoisharrastuksiin perheellä ei olisi varaakaan. S ulkemisaika lähenee ja Emmauksen kirpputorilla on hiljaista. Kirpparin peränurkkaan ahdetulla leluosastolla pyörii kaksi hahmoa. Vesa ja Pinja Niemi, isä ja tytär, katsastavat valikoimaa. Sitten viime käynnin on tullut myyntiin paljon uutta tavaraa. Isä, kato mikä nukke, isä mä haluun tän, Pinja hihkaisee. Vesan lupaa harkita ostosta ja silmäilee samalla viereistä kenkähyllyä. Katse osuu euron kenkäpariin. Vesa on löytöön enemmän kuin tyytyväinen. Olen etsinyt Pinjalle syyskenkiä ja tässä ne nyt ovat. Kuin uudet. Kierroksen päätteeksi kassalla naputellaan käynnin loppusummaksi neljä euroa. Sillä Pinja sai kotileikkeihin siivousharjan, kaksi nukkea ja syksyn säihin uudet kengät. Lama-ajan lapsesta isäksi Turun yliopistolla fysiikkaa kolmatta vuotta opiskeleva Vesa ja nelivuotias Pinja elävät kahdestaan kaksiossa Ylioppilaskylän keskellä. Opiskelijaperheen arki on niukkaa, mutta Vesa ei valita. Se ei vain ole hänen tapaistaan. Oman lapsuutensa Vesa vietti lamavuosina. Niemen perhettä lama koetteli isän työttömyyden kautta. Se oli suuri kolaus. Äiti jäi samoihin aikoihin vielä sairaseläkkeelle. Jouduimme myymään kodin ja muutimme asumaan kesämökkiimme. Mutta ei lapselle puhuttu veloista tai vaikeuksista, olin ihan tyytyväinen. Sitä paitsi, isä on laskemisen ja säästämisen kuningas, Vesa naurahtaa. Hän muutti 16-vuotiaana itsekseen Tampereelle lukioon. Silloin rahaa käytti vapaammin, osti cd-levyn jos mieli teki ja sitten loppukuusta ihmetteli, miksei ole rahaa ruokaan. Nyt asenne on muuttunut. Kaksikymppiä cd-levystä tuntuu tuhlaamiselta, ei luonto anna periksi ostaa. Lisiä ja lainaa valtiolta Eikä sitä ylimääräistä rahaa juuri levyihin olisikaan. Vesan ja Pinjan arjen tulonlähteenä ovat Vesan saama opintoraha, asumislisä, lapsilisä yksinhuoltajakorotuksineen sekä opintolaina. Ilman lainaa eläminen ei olisi mahdollista. Vesan vanhemmilta ei taloudellista tukea tule, lastenhoitoapua sen sijaan saa aina tarvittaessa. Ei heillä ole varaa avustaa meitä rahallisesti. Lastenvahtiapua saan. Taloudellisesti köyhää elämää helpottavat päivähoidon maksuttomuus sekä opiskelijaasuntojen edullisuus. Laskeskelin, että yo-kylässä asuen säästää noin pari sataa euroa kuussa jos vertaa kustannuksia tavallisiin vuokra-asuntoihin. Ja silti täälläkin jo puolet tukituloista kuluu vuokraan. Sairaudesta apua Pinja haluaa vaihtaa ylleen uuden mekon. Sitä ennen Vesa kaivaa repusta verensokerin mittauslaitteen ja kehottaa Pinjaa mittaamaan iltapäivän arvon. Niin kummallisel- ta kuin se kuulostaakin, juuri tytön sairastuminen diabetekseen viime keväänä toi lisätuloja arkeen. On tavallaan surkuhupaisaa, että tulemme toimeen nyt paremmin, kun Pinjan hoitoon saa vammaistukea Kelalta. Kaikkiaan Vesan ja Pinjan taloudellinen toimeentulo on valtion sosiaalipoliittisten etuuksien varassa. Kyllä se joskus ärsyttää elää yhteiskunnan elätettävänä. Mutta töissä käyminen ei ole tässä tilanteessa mahdollista. Päivät kuluvat opiskeluissa ja jos illat vielä olisin töissä, en näkisi Pinjaa koskaan. Harrastuksiin ei ole rahaa, eikä aikaakaan. Toisaalta kotonakin on ihan mukava olla. Asunto on suhteellisen viihtyisä ja internetyhteys kuuluu vuokraan. Olen nimittänyt tätä erokämpäksi. Sukulaiset kai säälivät sen verran, että lahjoittivat meille tänne kaikkia vanhoja erojensa myötä hylkäämiään kalusteita, tauluja ja lamppuja, Vesa hymähtää. Kallista ruokaa Pinja muistuttaa isäänsä puistoreissusta. Tänään ei ole vielä oltu, hän huomauttaa. Yhdessä päätetään lähteä, mutta sitä ennen on syötävä. Diabeteksen vuoksi ruokailujen kanssa on oltava tarkkana. Vesa leikkaa leipää lautaselle, Pinja voitelee itse. Poikkeuksellisesti olen ostanut tämän kaupasta. Yleensä leivon itse ja pakastan loput. Samalla kahdella eurolla, jolla saa leivän kaupasta, leipoo nelisenkymmentä sämpylää pakastimeen, hän laskeskelee. Muutoinkin ruokakaupassa saa olla tarkkana hintojen kanssa. Varsinaiseksi tarjousten kyttääjäksi Vesa ei kuitenkaan tunnustaudu. Paljousalennuksiin hän kuitenkin tarttuu, nytkin keittiön kaapissa on kymmenisen purkkia tomaattimurskaa tarjouksesta. Lihan syömisestä olemme luopuneet, se on niin kallista. Sitä myöten ruokailu on myös monipuolistunut, kun kasviksia syödään enemmän. Yllättävän paljon rahaa kuluu myös välttämättömiin hygieniatarvikkeisiin, pesuaineisiin ja deodorantteihin. Purkki maksaa jonkun neljä euroa ja kestää pari viikkoa, hän harmittelee. Tyttö tuollainen Rahat saa kuitenkin riittämään vuosien myötä opitulla rutiinilla, menot ovat suurin piirtein samat kuukausittain. Vuodet ovat opettaneet Vesaa myös säästämään. Mitä vähemmän on rahaa, sitä tärkeämpää on laittaa sivuun pieni summa joka kuukausi yllättävien menojen varalle. Pystyn säästämään parikymppiä kuussa. Pinja saa isän avustuksella ulkovaatteet ylleen ja on valmis lähtemään puistoon. Sade on kastellut Yo-kylän tiet läpimäriksi. Siinä missä aikuinen harmittelee kenkien kastumista, Pinja pomppaa kumppareissaan ja sadevaatteissaan lätäkköön. Ole tässä nyt sitten onneton, tuollaisen tytön kanssa. Meillä on kaikki oikeastaan tosi hyvin. Jollain tavalla luotan, että tämä tilanne ei ole lopullinen. Kun valmistun, asiat varmasti muuttuvat. Annika Saarikko Köyhyys on häpeällistä P itkäaikainen sairaus vei akateemisen pätkätyöläisen, matalapalkkaisella naisalalla työskennelleen Katrin, 53, työelämästä sivuun vuosikausiksi. Sen myötä taloudellinen tilanne heikkeni merkittävästi. Yksineläjän tulot ovat 2000-luvulla jääneet alle köyhyysrajan. Työssäoloaikana olin vähävarainen, nyt köyhä, hän määrittelee. Hän tietää vuosien kokemuksesta, miten äärimmäisen kuluttavaa köyhyys on. En todella tiedä, mitä hyvää köyhyydessä voisi olla. Riski sairastua sekä henkisesti että fyysisesti kasvaa. Elämä kapenee Rahaa säästääkseen hän eli vuosia pelkästään tonnikalalla, halvalla leivällä ja muulla vähäpätöisellä ruualla. Vähitellen terveys heikkeni siinä määrin, että oli pakko tajuta, ettei ravinnon monipuolisuudesta voi tinkiä. Myös syrjäytymiseen on suurempi vaara, kun sosiaalisten suhteiden hoitamiseen ei ole varaa. Juhlat saattavat jäädä väliin, kun ei ole varaa ostaa lahjaa. Sukulaisten luo ei ole varaa matkustaa. Virkistäytymiseen ja reissaamiseen ei ole rahaa, saati lomamatkoihin. Hyvä kun vuokran pystyy maksamaan. Elämä kaikkineen siis kapenee, hän kuvailee. Kuka on köyhä? Köyhyys on moniulotteinen ilmiö, eikä sen mittaamiseksi ole yhtä kiistatonta menetelmää. Eurostatin suhteellinen köyhyysraja on ehkä eniten käytetty mittari köyhyydelle. Sen mukaan kotitaloudet ovat köyhyysriskissä, mikäli niiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia samanlaisten kotitalouksien keskimääräisestä tulotasosta. Esimerkiksi yksinasuvalla tämä raja on noin tuhat euroa kuussa. Köyhä, vaikka ei siltä näytä Köyhyys ei kuitenkaan aina näy ihmisestä päällepäin. Ei ainakaan Katrista. En halua, että varattomuuteni näkyy minusta ensimmäisenä. Se on niin häpeällistä. Köyhyys on opettanut hänet kekseliääksi. Huiveja ja koruja vaihtelemalla saa vaatteen näyttämään erilaiselta. Ongelmia tulee vasta siinä kohdin, kun lihoo tai laihtuu eikä olekaan rahaa laittaa vaatekaappiaan uusiksi. Hiukset taas ovat liki ainoa asia, joiden kunnosta en suostu tinkimään. Köyhälläkin on siis oikeus säilyttää naisellisuutensa? Kyllä. Sillä on suuri vaikutus itsetuntoon. Yksineläminen kalliimpaa Katrin tavoin moni köyhistä elää yksin itse asiassa suurin osa. Yksinelävien arki on monin tavoin kalliimpaa kuin kahden hengen taloudessa asuvien. Toimeentulotuen saajista yksin elää seitsemän kymmenestä. Siksi tuntuu pahalta, että aina vain puhutaan perheiden köyhyydestä. Sitä pidetään jotenkin sankarillisena. Hän kokee päättäjien suhtautuvan köyhiin yksineläjiin ja heidän ongelmiinsa välinpitämättömästi. Ihminen ei kai sitten ole tärkeä niin kauan kuin hän elää vain yksin, eihän hänellä ole ketään elätettävänään. Ihan kuin yhteiskunnalla ei olisi meistä yhtä suurta vastuuta. Vaikka Katri on nyt palannut työelämään, ei taloudellinen tilanne noin vain korjaannu. Hän sanoo suoraan, että näkymä tulevaisuudesta on huono. Tämä kaiken kestäisi, jos tietäisi, että köyhyys on ohimenevää. Takeita siitä ei valitettavasti ole. AS
J u s s i V i e r i m a a Tuhansien eurojen ylioppilastutkinto L ukiossa opiskelu on lain mukaan maksutonta. Kuluja siitä tulee silti perheille runsaasti. Kirjat, muut oppimateriaalit ja ylioppilastutkintomaksut tekevät valkolakkien perheiden kukkaroon jopa parintuhannen euron loven. Luostarivuoren lukion tokaluokkalaiset Jonne Kytölä, Inka Nieminen ja Jenna Nylund ovat päättäneet sisukkaasti taistella kirjapinojen kalleutta vastaan. Kun valtaosa kavereista tilasi lukuvuoden kaikki kirjansa jo kesällä valmiiksi, hankkii kolmikko kirjoja mieluummin käytettyinä ja todellisen tarpeen mukaan jos silloinkaan. Jenna kertoo laskeskelleensa yhdessä äitinsä kanssa, että kirjoihin olisi pelkästään ensimmäisenä lukuvuonna mennyt rahaa yli 700 euroa. Potti tuntui järkyttävän suurelta. Niin syntyi päätös järkevämmästä kirjojen hankinnasta. Ostan vain sellaisten aineiden kirjoja, joita tarvitsen ylioppilaskirjoituksissa. Muiden aineiden oppikirjoja lainailen sitten kavereilta ennen kokeita. Myös hyvät muistiinpanot auttavat paljon, Jenna kertoo. Vielä tiukemmin kukkaronsa nyöreistä pitää kiinni Inka, joka kertoo ostaneensa tänä syksynä vasta yhden oppikirjan. Muihin aineisiin kelpaavat kaverien kirjat. Vaikka lainailu kuulostaa käytännölliseltä vaihtoehdolta, eivät opettajat kuitenkaan katso kirjattomuutta hyvällä. Luostarivuoren lukion uskonnon ja psykologian lehtori Katriina Vartiainen painottaa, etteivät pelkät muistiinpanot ja kirjojen pikaluku ennen kokeita riitä ainakaan reaaliaineissa. Opetussuunnitelmat ovat laajoja ja tahti kova, joten ilman kirjaa ei kursseilla todellakaan pärjää. Kirja on ihan ykköstyöväline kaikissa reaaliaineissa. Itse en edes halua opetuksessani referoida oppikirjaa, vaan opetus ja kirja tukevat ja täydentävät toinen toisiaan, Vartiainen kertoo. Liian kallista. Lukion tokaluokkalaiset Jonne, Inka ja Jenna taistelevat parhaansa mukaan lukiokirjojen hintoja vastaan. Suuria summia pienituloisille Lukiokirjojen hinnasta on kannettu huolta viime vuosina monilla virallisilla tahoilla. Periaatteessa maksuttoman opetuksen kallis kirjalasku syrjii erityisesti pienituloisia perheitä, yksinhuoltajia ja jo kotipesästään lentäneitä nuoria lukiolaisia. Pahimmillaan kirjojen hinta voi muodostua jopa kynnyskysymykseksi lukion aloittamiselle tai sen loppuun saattamiselle. Yksi kuuluvimmista lukion maksuttomuuden puolestapuhujista on Vasemmistoliiton kansanedustaja Mikko Kuoppa, joka on tehnyt useita lakialoitteita ylioppilastutkintomaksujen poistamisesta ja lukiokirjojen kustannusten siirtämisestä yhteiskunnan maksettaviksi. Oppikirjojen kalleus ja korkeat tutkintomaksut ovat koulutuksen tasa-arvoperiaatteen vastaisia. Ne syrjivät erityisesti pienituloisten perheiden lapsia ja heidän opiskelumahdollisuuksiaan. Yhdistetyssä ammatti- ja lukiokoulutuksessa kustannukset ovat vieläkin suuremmat, kun oppilas joutuu maksamaan sekä lukion että ammattikoulun kirjoista, Kuoppa pohtii. Kirjojen hinta on kuitenkin asia, jota voi katsoa monelta eri kannalta. Opettajan penkin ohella itsekin lukiolaisen äitinä koulumaailmaa katseleva Katriina Vartiainen myöntää, että kirjoista tulee lukiolaisille kohtuullisen isoja kustannuksia vuosittain. Toisaalta hän muistuttaa, ettei kaikkia kirjoja tarvitse ostaa uusina. Kirjoja kierrätetään usein oppilaalta toiselle. Joissain lukioissa oppilaskunta järjestää lisäksi jaksojen alussa kirjatoreja, joilla oppilaat voivat myydä ja ostaa käytettyjä lukiokirjoja, Vartiainen kertoo. Vartiaisella on mahdollisuus pohtia lukiokirjojen hintoja myös kolmannesta eli oppikirjan tekijän näkökulmasta. Kun kirjan hinta suhteutetaan siihen kuluneiden työtuntien määrään, eivät lukiokirjat enää hänen mukaansa olekaan niin kalliita kuin miltä ne ensi tuntumalta vaikuttavat. Pelkän hintalapun tuijottamisen sijaan olisi ehkä asiallisempaa verrata kirjan kustantamisen kokonaiskuluja, joista tulee lopulta vain pienen pieni osa kirjan tekijöille. Työtunteja oppikirjojen tekemiseen kuluu kuitenkin valtavasti, Vartiainen pohtii. Käytetty kirja kelpaa harvoin Lukiokirjojen hintalappuja silmäillessä oppikirjojen kierrättämisen luulisi olevan vähintäänkin järkevää. Helppoa se ei kuitenkaan useinkaan ole. Alati uudistuvat painokset sekä kustantajien ja kirjasarjojen kirjo lyövät kapuloita kierrätysrattaisiin. Oman hankaluutensa kirjojen kierrätykseen toivat myös viimeksi pari vuotta sitten voimaan tulleet opetussuunnitelmien muutokset, jotka tekivät vanhat kirjat täysin käyttökelvottomiksi nuoremmille sukupolville. Olisin saanut kaverini isosiskolta kaikki lukiokirjat. Uusien opetussuunnitelmien myötä en kuitenkaan voinut käyttää niitä, Inka harmittelee. Jenna, Jonne ja Inka ovat silti vakuuttuneita siitä, etteivät vanhatkaan kirjat aina täysin käyttökelvottomia ole. Uusittuihin painoksiin tehdyt muutokset ovat usein pieniä, ja vanhemmillakin versioilla voi pärjätä hyvin, jos jaksaa taistella esimerkiksi muuttuneiden sivunumeroiden kanssa. Jonne kertookin hankkivansa lähestulkoon kaikki lukiokirjansa käytettyinä. Verkkokaupasta niitä saa muutaman euron halvemmalla alkuperäisiin verrattuina. Hyvällä tuurilla kirjoja voi ostaa myös kavereilta jopa viiden euron hintaan. Nettikaupoissa kirjojen vaihto kukoistaa, mutta lukioissa oppikirjojen kierrätyksen edistämiseksi on silti tehty yllättävän vähän käytännön toimia. Luostarivuoressa aihe ei ole herättänyt intohimoja sen koommin vanhempainilloissa kuin liioin opettajien tai oppilaidenkaan keskuudessa. Käytännössä kierrätys näkyy vain satunnaisina ilmoituslappuina koulun seinillä. Katriina Vartiaisen mukaan vanhojen painosten käyttökelpoisuudesta sen sijaan on opettajainhuoneessa keskusteltu. Tulkintoja ja näkemyksiä aiheesta riittää. Joissakin tapauksissa uusi painos kirjasta on välttämätön, toisissa taas vanhakin painos käy oppimateriaaliksi. Kokonaan oma lukunsa ovat kielten ja matematiikan harjoituskirjat, joiden hankinta käytettyinä ei opettajien mielestä ole lainkaan järkevää. Opettajat voisivat edesauttaa kierrätystä varmasti parhaiten siten, etteivät he vaihtelisi käyttämiään kirjasarjoja jatkuvasti toisiin. Oppikirjasarjoja on lukuisia, ja tänä päivänä kustantajat julkaisevat kaiken lisäksi samoista aineista rinnakkaisia kilpailevia kirjasarjoja. Tämä on miltei tuplannut kirjasarjojen määrän. Kirjabisnes ja kilpailu lukiolaisten euroista on todella kovaa. Silti ilman kirjoja ei ylioppilaaksi valmistuta. Rita Suhonen
K a t r i S a a r e l a Kun koulutiestä tuli painajainen J enna on ihan tavallinen neljäsluokkalainen. Nuorella neidillä on yllään vaaleanpunaiset tennarit, kapealahkeiset farkut ja häivähdys huulikiiltoa. Vaaleat pitkät hiukset on kietaistu letille. Monien ikätovereidensa tavoin Jenna pitää hevosista ja idols-tähdistä, mutta inhoaa hämähäkkejä ja koulun lihakastiketta. Jotain erilaista Jennassa kavereiden silmissä kuitenkin on, sillä Jenna on koulukiusattu. Kolme vuotta jatkunut painajainen alkoi jo ekaluokalla. Omaa bestistä ei löytynyt, ja Jenna jäi välituntileikkien ulkopuolelle. Pian sen jälkeen alkoi nälviminen ja ilkeät puheet selän takana. Vaikka Jenna odotti koulun alkua ja uusia kavereita kovasti, hän ei koskaan jutellut kouluasioista kotona. Emme kuitenkaan osanneet epäillä mitään, vaan ajattelimme sopeutumisen uuteen elämäntilanteeseen vievän aikansa, Jennan äiti kertoo. Jenna itse ei edelleenkään halua puhua koko asiasta. Kaikki ikävyydet ovat vielä liian tuoreessa muistissa ja pelko kiusaamisesta koko ajan pinnalla. Itkien kouluun ja kotiin Ensimmäiset epäilyt koulumaailman julmuudesta heräsivät Jennan kotona ekaluokan keväällä, kun tyttö tuli kotiin tahritun koulurepun kanssa. Toisen luokan syksy alkoi vieläkin ikävämmissä merkeissä. Koulupäivien jälkeen kotiin saapui yhä useammin itkuinen ja vaisu tyttö, joka ei halunnut puhua koulusta lainkaan. Jennan perhe päätti ottaa yhteyttä kouluun. Luokanvalvoja vakuutti, ettei Jennan luokalla kiusattu ketään. Jennan koulu meni hänen mukaansa hyvin, ja hiljainen käytös oli vain tyypillistä tuon ikäisille tytöille. Vähitellen kouluaamuista tuli yhä hankalampia. Jenna valitteli toistuvasti huonoa oloa, päänsärkyä ja kuumetta. Mittari ei kuitenkaan värähtänytkään. Kerran Jenna palasi kotiin kesken koulumatkan ja kieltäytyi menemästä kouluun. Sen jälkeen vaisua tyttöä kuljetettiin yhä useammin autolla, vaikka matkaa koulun portille oli vain kolmesataa metriä. Taistelua tuulimyllyjä vastaan Kun Jenna tuli aprillipäivänä kotiin vaatteet ja hiukset kuraisina, päätti äiti selvittää kiusaamisasian perin pohjin. Vanhempien yllätykseksi rehtori käänsikin puheen tytön hiljaisuuteen ja arkuuteen sekä kotioloihin. Hän ehdotti, että kannustaisimme tytärtämme olemaan avoimempi ja aktiivisempi kaverisuhteiden solmimisessa. Hän kyseli myös Jennan kasvatuksesta, sillä perheen ainoilla lapsilla sopeutuminen kaveripiiriin oli kuulemma usein hankalampaa. Keskustelu oli meille järkytys, Jennan äiti muistelee. Rehtorin vähättelevä asenne sai vanhemmat ottamaan yhteyttä koulukuraattoriin, ja lopulta luokanvalvoja lupasi puhua asiasta oppilaiden kanssa. Tämän jälkeen tilanne rauhoittui hetkeksi. Se oli onnellista aikaa. Vaikkei Jennalla koulussa sydänystäviä ollutkaan, saattoi hän kuitenkin lähteä kouluun rauhallisena ja keskittyä opetukseen. Myös koulutehtävät sujuivat entistä paremmin. Kolmannella luokalla kiusaaminen alkoi kuitenkin uudelleen. Jennan äiti oli useaan otteeseen yhteydessä opettajiin ja kiusaajien vanhempiin tuloksetta. Tuntui kuin olisin taistellut tuulimyllyjä vastaan. Luokanvalvoja ei omien sanojensa mukaan voinut tehdä asialle enempää ja rehtoriakin oli yhä vaikeampi tavoittaa. Kiusaajien vanhemmat vähättelivät asiaa ja käänsivät sen kokonaan leikiksi. Minua ei naurattanut lainkaan. Jennan äidin ääni värisee. Se värisee vihasta, surusta ja turhautumisesta. Samalla häivähtää myös pelko oman lapsen tulevaisuudesta. Pieni herkkä ihmiselämä on saanut kolhuja, joiden oikominen vaatii aikaa ja voimia. Uusi luottamus koulumaailmaan, kavereihin ja omaan itseen ei synny hetkessä. Toivon, että nyt neljännellä luokalla uusi opettaja saisi kiusaamisen viimein kuriin. Jenna oli aurinkoinen, valoisa ja onnellinen lapsi. Kouluvuodet ovat muuttaneet häntä Lause katkeaa, äidin ääni murtuu. Pian hän pinnistelee kuitenkin haastattelun viimeisen lauseen huuliltaan. kunpa joskus koulusta tulisi jälleen kotiin pieni tyttöni huulillaan tuo tuttu hymy. Sitä hetkeä olemme odottaneet jo kolme pitkää vuotta. Kivassa koulussa kiusaamista ei suvaita Koulukiusaamista ei tarvitse sietää, kiusaamiseen voidaan puuttua ja sitä voidaan ehkäistä, tiedetään Turun yliopistossa. Opetusministeriön tuella yliopistossa kehitetty KiVa Koulu -ohjelma onnistui vähentämään kiusaamista kokeilukouluissa lukuvuoden aikana noin 40 prosentilla. Miten ihmeessä, erikoistutkija Elisa Poskiparta? KiVa Koulussa lähdetään ajatuksesta, että kiusaaminen on ryhmäilmiö ja sen vähentäminen koko koulun yhteinen asia. Luokille on tarjottu monipuolisesti opetusta kiusaamisesta ja ryhmässä toimimisesta. Tavoitteena on, että yhä useampi oppilas alkaisi puolustaa kiusattua sivusta seuraamisen sijaan. Poskiparta kiittelee, että oppilaat ovat olleet Kiva Koulu tunneista innostuneita. Se onkin tärkeää, sillä hankkeen tarkoituksena on muuttaa koko luokan asenteita. Kaikista ei tarvitse pitää, mutta kaikkia täytyy kunni- R i t a S u h o n e n ja on opettajien ja luokkatovereidenkin mukaan usein vaikea huomata. Puhumattakaan henkisestä kiusaamisesta kuten juoruilusta, painostuksesta tai syrjinnästä. oittaa sellaisina kuin he ovat. Kiusatun ei tarvitse muuttaa käytöstään, vaan muiden on muututtava, Poskiparta painottaa. Koska koulussa viihtyminen on kaikkien yhteinen asia, on koulutusta tarjottu myös opettajille ja koko henkilökunnalle. Mitä useampi aikuinen saadaan sitoutettua yhteiseen tavoitteeseen, sitä paremmin kiusaamista pystytään myös Kiusatun ei tarvitse muuttaa käytöstään, vaan muiden on muututtava, erikoistutkija Elisa Poskiparta painottaa. Stakesin tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan kiusaaminen lisääntyy kouluissa vuosi vuodelta. Hälyttävää on myös, että nykypäivänä se on saanut kännyköiden ja internetin myötä täysin uusia muotoja. Loukkaavien kuvien tai perättömien viestien lähettely voi satuttaa jopa enemmän kuin yksittäinen potku tai tönäisy. Toisaalta koulukiusatut voivat löytää verkosta myös tukea: esimerkiksi IRC Galleriasta ja Facebookista löytyy jo kiusattujen omia yhteisöjä, ja Habbo Hotellissa on kokeiltu myös MLL:n tukihenkilöpäivystystä kiusatuille. Haastateltavan nimi on muutettu. Rita Suhonen Jenna ei ole yksin Jennan tavoin koulumatkoja ja välitunteja pelkää Suomessa ainakin joka kymmenes koululainen. Tarkkoja lukuja kiusaamisesta ei ole, sillä lyömistä, tönimistä ja muita fyysisen kiusaamisen muotoehkäisemään. Kaikkein kivoimmassakaan koulussa tuskin onnistutaan silti täysin kitkemään kiusaamista. Siksi jokaiseen kokeilukouluun on rakennettu oma koulutiimi, joka selvittelee kiusaamistapaukset, seuraa niiden ratkeamista ja miettii tarvittaessa jatkotoimia. Vaikka kiusaamista on tutkittu jo pitkään, on KiVa Koulu sikäli mullistava ohjelma, että se todella toimii. Yhtä hyvin kiusaamista ei ole saatu vähennettyä missään vastaavissa tutkimuksissa koko maailmassa. Siksi ohjelma antaa toivoa valoisammasta tulevaisuudesta koulukiusatuille kaikkialla Suomessa. KiVa Koulun myötä nuoret oppivat tuntemaan empatiaa kiusattua kohtaan ja puolustamaan häntä. Samalla koko luokan ilmapiiri muuttui paremmaksi ja oppimismotivaatio kasvoi. Kivassa koulussa siis viihtyvät paremmin kaikki, Poskiparta kiteyttää. RS
10 KYRKOHERDEN Församlingens diakoni Diakonin eller verksamheten bland de hjälpbehövande hör till den kristna kyrkans grundfunktioner. Om detta stadgar Kyrkoordningen för vår kyrka: Församlingen och dess medlemmar skall utföra diakoniverksamhet, vars syfte är att ge en sådan hjälp som betingas av kristlig kärlek, särskilt till dem vars nöd är störst och vilka inte får någon annan hjälp. Detta stadgande säger mycket om vad diakonin är, öppnar stora vyer, men innehåller också en klar begränsning. En gemensam uppgift för alla Kyrkoordningens definierar diakoniverksamheten som en gemensam uppgift för alla. Det är inte bara församlingens diakoniarbetare och medlemmarna i diakonidirektionen som skall utföra diakoni, utan alla församlingens medlemmar inbjuds att vara med. En medlem av kyrkan utför diakoni redan då hon eller han i sin vardag hjälper sina medmänniskor. Och denna hjälp kan utövas på många sätt. Det är helt enkelt fråga om att bry sig om andra. Det kan betyda att trösta sörjande, att besöka ensamma och sjuka, att hjälpa till med praktiska uppgifter, att ge ett bidrag till en diakonal insamling ja, de praktiska formerna för den vanliga församlingsmedlemmens vardagsdiakoni kan variera. En församling är också ålagd att ha minst en tjänst för diakonin. Vår församlings diakoniarbetare är välutbildade för att ta sig an hjälpbehövande människor som har olika slags problem. De känner till samhällets socialarbete och de vet var man kan få hjälp. Församlingen har också möjligheter, dock begränsade sådana, att vid behov ge ett ekonomiskt understöd. Och diakoniarbetarna har givetvis tystnadsplikt. Har förtröstan. Jessica Högnabba och Fredrik Portin har varit med om att utarbeta ny verksamhet för unga vuxna som inte tidigare har hittat sin plats i församlingen: vi ser hur det går och jobbar vidare med nya idéer. P a t r i c i a B r u u n En verksamhet som förändras Diakonin har alltid varit en självklar funktion i den kristna kyrkan. Men den moderna diakonin fick sina former på 1800-talet och har hela tiden utvecklats, förnyats och sökt nya verksamhetsformer. De första diakonissorna utförde i våra församlingar ett pionjärarbete inom sjukvård och hälsovård. Diakonissorna var utexaminerade sjuksköterskor som hade en kompletterande utbildning för kyrkligt arbete. Än i dag kallas de diakoniarbetare som har en sjukvårdsutbildning för diakonissor, medan diakonerna är socionomer eller har någon annan liknande utbildning. Församlingens diakoniverksamhet skall inte konkurrera med samhällets socialarbete eller med annan samhällsverksamhet som fungerar bra. Däremot skall diakonin hela tiden söka nya verksamhetsformer och sträva efter att hjälpa dem vars nöd är störst och vilka inte får någon annan hjälp. Här gäller det för våra diakoniarbetare och för vår diakonidirektion att vara öppna och lyhörda samt att våga tänka om. Diakonins många ansikten En diakoniarbetare möter många människor, och hjälpbehövande människor med olika slags ansikten. Dagens diakoniarbetare vet att det finns mycken nöd ibland oss. Men diakoniverksamheten har också många ansikten. Diakonicentralen, som ansvarar för den kyrkliga samfällighetens gemensamma diakoni, sköter många olika specialformer inom diakonin. Det kan vara verksamhet bland handikappade, bland utvecklingshämmade, bland invandrare, bland arbetslösa, bland missbrukare och bland många andra. Tyvärr kan inte vår församlings medlemmar alltid få nytta av denna verksamhet och tyvärr har inte Åbo svenska församling resurser att hjälpa dessa specialgrupper. Däremot kan vi i vår diakoniverksamhet samarbeta med olika svenskspråkiga organisationer såsom Folkhälsan och Röda Korset. Och församlingen är aktivt med i Åbo Kringlan, som driver ett svenskspråkigt resurscenter för personer som behöver stöd, hjälp och vägledning. Med önskan om nya insatser inom diakonin Eero Sepponen Samtalsgrupp för de i aktiv ålder Under hösten samlas vi kring en bok om Jesus. Intresserade ring Johan Mullo, tel 2617465 Metallmässa, bibelgrupper och unga kvinnor Nya idéer kan stoppa flykten från kyrkan Om den flykten från kyrkan fortsätter drabbas församlingarnas ekonomi: färre medlemmar betyder mindre pengar, mindre verksamhet, ännu färre medlemmar. En ond cirkel. Den största enskilda gruppen som skriver ut sig är unga vuxna. Vem kan stoppa flykten? Uppe i Aurelias tredje våning möter Fredrik Portin, församlingspastor, och Jessica Högnabba, församlingsaktiv och teologiestuderande. De tar det lugnt och är säkra på åtminstone en sak: kyrkan och församlingen finns kvar också om tio år en annan fråga är hur den ser ut och vad den erbjuder sina medlemmar. Det går att fixa Om unga vuxna inte känner sig hemma i församlingen eller i kyrkan är det inte för att de idag skulle vara mindre andliga än tidigare, tror Portin och Högnabba. Den springande punkten är att unga vuxna inte tycker att kyrkan erbjuder dem det be behöver. Den bristen kan man åtgärda. Portin och Högnabba är i full gång. I höst tar Åbo svenska församling en nystart med verksamhet för unga vuxna. Det handlar om några trevare vi ser vad det blir. Vi måste fråga först, göra försök och kolla responsen. Vi vet att många möter upp på högmässorna, att traditionella dop och bröllop lockar till kyrkan. Resten ska vi ta reda på. En nyhet som församlingen testade redan för ett år sedan är konceptet temamässa, en rockmässa hölls i Aurelia. Nu bygger man ut tanken. Höstens första temamässa i mitten på september kretsade kring gospel. I oktober hålls en färgmässa också den i Aurelia. Fredrik Portin har ansvaret för planeringen och säger att han ännu är bara halvvägs. Det ska kretsa kring det visuella, olika färger, olika känslor. Kvällens predikan ersätts av en intervju med till exempel en konstnär. Färgerna ska gå igen också i musik och textval. Det blir nattvardsgemenskap med intressant prägel. I november är temat heavy metall. Musikern Janne Löf komponerar ny musik. Portin har sett ut en litet säregen plats mässan hålls nere i Aurelias parkeringsgrotta. Grupper för diskussion I höst startar också en första tjejgrupp på försök. en grupp för tjejer, brudar, kvinnor, töser och tanter i åldern 19 25 år. Den leds av församlingspastor Mia Bäck och av Malena Björkgren, teolog och forskarstuderande. Jessica Högnabba säger att konceptet är det samma som för de tjejgrupper som ordnats i högstadiet och gymnasiet. Erfarenheterna har varit mycket goda. Man samlas i en liten grupp där det kan uppstå diskussion kring vad som helst medlemmarna bestämmer ton och perspektiv och vad det ska kretsa kring. De handlar om att lära sig att ta plats eller ge utrymme, att skapa styrka och säkerhet. En grupp ska ha max åtta medlemmar, men igenting hindrar att det blir fler grupper, säger Högnabba. En annan ny grupp är bibelläsningsgruppen ett populärt koncept som har tilllämpats av studentföreningar, men inte tidigare ordnats i församlingens regi. Vi ska helt enkelt läsa Bibeln och diskutera vad vi har läst, säger Portin som har tänkt börja från början med första Moseboken för att sen avancera kronologiskt. Om gruppen väljer att hellre läsa andra delar först, gör vi det. Kören OOO-ljud fortsätter med sin verksamhet. Körledare är kantor Maria Ellfolk och rockmusikern Simon Berra Bergman. Det är en kör för unga vuxna, både nybörjare och folk som sjungit tidigare, allt från pop till psalm, gospel och klassiskt. Sista punkten på listan kalllas Kyrkan och jag och är en satsning som riktar sig till unga som studerar till ett kyrkligt yrke. Det blir samlingar och paneldiskussioner kring till exempel andlig hälsa, att orka. Tanken är att hjälpa unga studerande att växa in i sin kommande roll i kyrkan. Sedan förra hösten utbildas både diakoniarbetare och ungdomsledare på svenska i Åbo vid Yrkeshögskolan Novia. Dessutom är ÅA:s teologer en målgrupp. Patricia Bruun
11 Satojen urkupillien voimalla Messiaen-sarja juhlistaa Turun Urkujuhlia Turun Urkujuhlat järjestetään viidennen kerran 19.10. 26.10. Tänä vuonna urkujuhlat keskittyvät juhlimaan sata vuotta sitten syntynyttä ranskalaista Olivier Messiaenia (1908-1992), joka oli viime vuosisadan tärkeimpiä säveltäjiä. Suomalaiset kärkinimet soittavat urkujuhlilla seitsemässä konsertissa Messiaenin koko urkutuotannon. Turun Urkujuhlien Messiaen-sarja on varsin ainutlaatuinen: esimerkiksi Messiaenin kotikaupungissa Pariisissa urkuteokset soitetaan pitkin juhlavuotta. Olivier Messiaen toimi pariisilaisen Pyhän Kolminaisuuden (La Trinité) kirkon urkurina vuodesta 1931 kuolemaansa saakka. Messiaenin musiikin perustana on katolinen mystiikka. Suomalaisten urkurien lisäksi viikon aikana kuullaan kahta ulkolaista vierasta. Pariisilaisen Saint Sulpice -kirkon urkuri Sophie-Véronique Cauchefer- Choplin saapuu ensivierailulle Suomeen. Cauchefer-Choplin on maailmankuulu urkuri, joka tunnetaan erityisen taitavana improvisoijana. Tämän hetken tunnetuin venäläinen urkuri Daniel Zaretsky soittaa festivaalin päätöskonsertin. Lisäksi juhlilla kuullaan mezzosopraano Essi Luttisen konsertti Naantalin kirkossa ja konsertti Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa. Ensimmäisessä esitetään Bachin, Händelin ja Mozartin musiikkia ja jälkimmäisessä tuttuja lauluja uusina sovituksina. Unohtaa ei kannata myöskään juhlien aloitus- ja lopetuspäivien urkumessuja. Turun Urkujuhlien tärkeä tehtävä on tehdä tutuksi uusinta urkumusiikkia. Juhlien perjantai-illan konsertissa kuullaan kolmen uuden teoksen kantaesitykset: turkulaisten säveltäjien Mikko Heiniön uusi urkuteos "Den höga himlen" ja Risto Pulkkisen teos "Freetime" vibrafonille, marimballe ja uruille, sekä Tapani Länsiön laulusarja mezzosopraanolle ja uruille. Konsertissa kuullaan myös muita uudehkoja suomalaisia sävellyksiä sekä Messiaenin varhaiset urkuteokset. Lapsia ei ole unohdettu tälläkään kertaa, lastenkonsertteihin on kutsuttu tänä vuonna päiväkotiryhmiä. Tytti Issakaisen tarinaa kuljettavat Tuomiokirkon kaksilla uruilla eteenpäin Anu Åberg ja Markku Hietaharju. Myös lastenkonsertit ovat tärkeitä. Lapset suhtautuvat urkuihin poikkeuksetta hyvin uteliaasti ja innokkaasti. Lapsiin suuntautuva toiminta on pedagogisesti merkityksellistä, koskaan ei voida tietää, mitä herkässä iässä koettu elämyksellinen virike saa aikaan, sanoo Markku Hietaharju, joka toivoo lapsista kasvavan innokkaita urkumusiikin ystäviä. 19.10. klo 10.00 Tuomiokirkko Juhlamessu. Brahe Djäknar & Florakören; Markku Hietaharju, urut 19.10. klo 18.00 Martinkirkko Avajaiskonsertti. Messiaen: La Nativité du Seigneur (1935), Olli Porthan 19.10. klo 20.00 Tuomiokirkko Messiaen: Le Banquet Céleste (1928); Diptyque (1930); Verset pour la fête de la Dédicace (1960); Livre d Orgue (1951), Kari Jussila 20.10. klo 19.00 Martinkirkko Messiaen: Méditations sur le mystère de la Sainte Trinité (1969), Folke Forsman 21.10. klo 09.30 ja 10.15 Tuomiokirkko Lastenkonsertit, Anu Åberg ja Markku Hietaharju 21.10. klo 19.00 Mikaelinkirkko Bach, Mendelssohn, Dubois, Ropartz, Bédard, improvisaatio Sophie-Véronique Cauchefer- Choplin, Ranska 22.10. klo 19.00 Mikaelinkirkko Messiaen: L Ascension (1932); Messe de la Pentecôte (1950), Markku Heikinheimo 23.10. klo 19.00 Tuomiokirkko Messiaen: Livre du Saint Sacrement (1984), Peter Peitsalo 24.10. klo 19.00 Mikaelinkirkko Uuden musiikin konsertti. Mikko Heiniö, ke; Tapani Länsiö, ke; Risto Pulkkinen, ke; Jouni Kaipainen, Timo- Juhani Kyllönen, Einojuhani Rautavaara, Olivier Messiaen. Essi Luttinen, mezzosopraano; Ilari Lehtinen, huilu; Risto Pulkkinen ja Olli Lehti, lyömäsoittimet; Markku Hietaharju, Tiina Ilonen ja Ville Urponen, urut 25.10. klo 14.00 Pyhän Henrikin ekumeenin taidekappeli Sakari Pulkkinen, baritoni; Ilari Lehtinen, huilu; Risto Pulkkinen, lyömäsoittimet, Jukka Kuninkaanniemi, urut; 25.10. klo 18.00 Naantalin kirkko Essi Luttinen, mezzosopraano ja Ville Urponen urut 25.10. klo 19.00 Mikaelinkirkko Messiaen: Les Corps Glorieux (1939), Jaana Ikonen 26.10. klo 10.00 Martinkirkko Juhlamessu. Haydn: Pieni urkumessu. Markku Jokinen, konserttimestari; Jukka Kuninkaanniemi, urut 26.10. klo 19.00 Martinkirkko Ranskalaista ja venäläistä romantiikkaa - Durufle, Widor, Vierne, Gigout, Kushnarew, Koehler, Daniel Zaretsky, Venäjä Tiina Ilonen on urkujen äärellä Mikaelinkirkon uuden musiikin konsertissa 24.10. Crossover-kuoro ylittää rajoja Saksalainen Crossoverkuoro esiintyy Varissuon kirkossa 16.10. klo 19. Suomen kiertueen ohjelmisto sisältää valtaosin uusia helmiä, mutta myös ripauksen vanhan gospelin maailmaa. Luonteenomaista pian 25- vuotiselle kuorolle on ollut jatkuva muutos, vain kuoron johtaja on ollut ensihetkistä saakka sama mies, Gebhard von Krosigk. Pian kuoron perustamisen jälkeen sitä tuli säestämään oma vakituinen bändi, minkä panos on nykyään merkittävä osa kuoron soundia. Kuoro vaihtaa sujuvasti tyylilajista toiseen. Pop, gospel ja vaikkapa klassinen kuoromusiikki sujuvat yhtä mallikkaasti, tästä kuoron nimi Crossover. Kuoro ja bändi ovat kietäneet esiintymismatkoilla ympäri maailmaa, muun muassa Ruotsi, Norja, Puola, Viro, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Kanada ovat tulleet tutuiksi. Edelmannin virsitulkinnat soivat Mikaelissa Jukka ja me Virret soivat Samuli Edelmannin tulkitsemina Mikaelinkirkossa torstaina 30.10. klo 19. Edelmann julkaisi viime syksynä oli 80.000 levyä myyneen Virsiä-kokoelman. Virsibuumista innostuneiden iloksi kauppoihin on tulossa tänä syksynä Virsiä 2-levy, jolle on koottu lisää virsikirjan suosikkeja. Edelmannin virsikonsertit ovat vetäneet kirkot täyteen kuulijoita ympäri Suomea. Mikaelin konserttiin liput maksavat 10 euroa. Lippuja saa etukäteen Lippupalvelusta (www.lippupalvelu.fi) ja tuntia ennen kirkon ovelta. Seurakunta tarjoaa konserttiliput kaikille tänä vuonna 40 vuotta täyttäville mikaelilaisille. Virsiä-konsertti on osa Mikael baanalla viikkoa kuten myös perjantaina 31.10. klo 19 Mikaelinkirkossa järjestettävä metallimessu.
Seurapuheessa ajatuksia ja kokemuksia Seurapuheessa puhutaan elämästä, maailmankatsomuksesta ja tekemisen motiiveista meidän ihan tavallisten ihmisten näkökulmista. Seurapuhe ei saarnaa vaan jakaa ajatuksia, odotuksia ja elämänkokemuksia. Seurapuheita pidetään Turun Radiossa 94,3 MHz torstaisin noin klo 13.15 ja lauantaisin klo 7.20. AALLON PITUUKSILLA tv radio netti Kristus-päivän jälkeen Turku TV:ssä Yhteiskristillisestä Kristus-päivästä kiitetään Turku TV:ssä televisioitavassa Tuomiokirkon messussa sunnuntaina 19. lokakuuta. Lauantaina 18.10. pidetyn Kristus-päivän kiitosmessussa saarnaa Sana-lehden päätoimittaja Hannu Nyman Kansan Raamattuseurasta. Messu nähdään Turku TV: ssä sunnuntaina 19.10. klo 15 ja maanantaina 20.10. klo 16.30. Tuomiokirkon messu on myös samana päivänä alkavien Turun Urkujuhlien juhlamessu. Messussa laulavat Florakören ja Brahe Djäknar Ulf Långbackan johdolla. Urkurina on Markku Hietaharju ja kanttorina Anu Åberg. Toivo2000 siivittää syksyyn Kirkkovuoden kulkua seuraillaan joskus yllättävienkin aiheiden kyydissä Radio Majakan 89,0 MHz sunnuntaiaamuissa aamuyhdeksän jälkeen. Toivo2000 -makasiiniohjelmassa ohjelmaisäntä Huppe Hurme avaa näkökulmia pyhäpäivän kirkolliseen teemaan. Lokakuussa Toivon vieraiden kanssa puhutaan turvallisuudesta, tien näyttämisestä ja vaikeiden asioiden esiin ottamisesta. Lokakuussa puhuttaa myös uskontojen moninaisuus. Toivo2000 -makasiinin kirkollinen uutispaketti lähetetään uusintana keskiviikkoisin klo 10.30. Toivon vieras tavataan uudemman kerran perjantaina klo 10.30. Toivon iltapäivää letkeästi Radio Dein 107,3 MHz arki-iltapäivää vietetään Toivon iltapäivän merkeissä. Luterilaisten seurakuntien iltapäivämakasiinissa juontaja Outi Ikonen tarjoilee kirkollisia juttuja musiikin kera. Viikon vieras piipahtaa studiossa maanantaista perjantaihin klo 15.20. Toivon iltapäivä löytyy verkosta osoitteesta www.toivoniltapaiva.fi. Toivon iltapäivän Maininkeja -sarjassa otetaan turkulaisittain tuntumaa uutisviikkoon maanantaisin klo 16.20. Perjantaisin klo 15.40 katsastetaan jälleen uutuusleffoja Maija Hangiston Kinoteekissä. Kinoteekki ja Maininkeja lähetetään uusintoina perjantaisin klo 17.40 alkaen Turun aluetoimituksen paikallistunnilla, jossa kerrotaan myös Turun ja Kaarinan seurakuntien Traput-menovinkkejä maanantaisin ja perjantaisin klo 17.30. Radio Dein päivittäiset ohjelmatiedot löytyvät osoitteesta www.radiodei.fi. 12 Kirkko taskussa Turun Kirjamessuilla Kirkko ja mahdollisuus hiljentymiseen voi löytyä myös omasta taskusta! Kännykän tai eri mobiililaitteiden, kuten ipodin, kautta saa yhteyden verkkoon ja sitä kautta pääsee seuraamaan muutaman minuutin pituisia hartauksia. Nämä nettihartaudet sisältävät pienen tekstin, pohdinnan tai ajatuksia, jotka antavat voimia arkeen. Taustalla vaihtuvat rauhalliset kuvat ja joistakin versioista voi valita myös musiikin itse. Pysähdys, rauhoittuminen, voi tapahtua vaikka aamun ruuhkabussissa, kahvilassa, työpöydän ääressä tai illalla kotisohvalla: missä tahansa oletkin. Nettihartauksia esitellään 3. 5. lokakuuta Turun Kirjamessuilla seurakuntayhtymän osastolla A 98. Niitä voi kurkata myös esimerkiksi seuraavista osoitteista: http://www. evl.fi/kappeli/pysakki.html ja http://www.fleim.fi ja sieltä banneri Hartausikkuna. Energiansäästöviikko kannustaa kohtuuteen Pienilläkin teoilla saadaan paljon hyvää aikaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Valtakunnallisella Energiansäästöviikolla pyritään lisäämään tietoisuutta jokaisen mahdollisuuksista säästää energiaa. Energiansäästöviikkoa vietetään myös Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä 6. 12. lokakuuta. Järkevän energiankäytön avulla vähennetään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Tarkoituksena on tinkiä turhasta kulutuksesta. Viikon vespereissä kannustetaan yksinkertaisempaan elämäntapaan. Turhan karsimisen, kiireettömyyden, luovuuden, hiljaisuuden ja levon teemat kutsuvat Energiansäästöviikolla Tuomiokirkon arki-illan vespereihin Tarkk ampujan kappelissa maanantaina, tiistaina, torstaina ja perjantaina klo 18 18.20. Ilmastoillassa kerrotaan Kirkon ilmasto-ohjelmasta. Kaikille avoimet näyttelyt havahduttavat elämän ja maapallon rajallisuuteen sekä kiinnittävät huomiota kodin ekologiseen jalanjälkeen. Viikon aikana seurakuntayhtymän työntekijöitä kannustetaan energiansäästöön tietoiskuin. Näyttelyitä rajoista Kestävistä elämänarvoista kertova RajatOn-näyttelyn osa on esillä Diakoniakeskuksen Vilkussa, Puutarhakatu 22, maanantaista perjantaihin klo 11 15. Maapallon rajallisuudesta kertovaan osaan RajatOnnäyttelyä voi tutustua seurakuntien keskusrekisterin aulassa, Eerikinkatu 3, maanantaista perjantaihin klo 8 15.30. Näyttely kertoo, että enemmän kulutusta tarkoittaa vähemmän luontoa. KotiMips -näyttely Varissuon kirkolla kertoo Katja ja Kari Keskiverron kulutuksen ekologisesta selkärepusta eli sitä millaisia materiaalivirtoja on ruokamme, harrastustemme, ostostemme ja muun elämämme taustalla. Näyttelyyn pääsee tutustumaan kirkon aukioloaikoina. KotiMips ja RajatOn Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä tekee osastollaan A 98 yhteistyötä Suomen Lähetysseuran ja Kirjapajan kanssa, joiden molempien kirjoja ja materiaalia on myytävänä osastolla. Siellä esitellään myös Hiljaisuuden Ystävät ry:n retriittejä ja Salvador-toimikunnan toimintaa. Osastolla on myös mahdollisuus äänestää Vuoden kristillistä kirjaa. Tänä vuonna vuoden kristillisen kirjan valitsee kansanedustaja Timo Soini. Kirjamessuosastolla saa luonnollisesti myös tietoa seurakuntien toiminnasta ja siellä on jaossa myös kaikkien Turun ja Kaarinan seurakuntien -näyttelyt ovat esillä yhteistyössä VALONIAn kanssa. Kirkon ilmasto -ohjelmasta käytäntöön Energiansäästöviikon Ilmastoillassa kuullaan ja keskustellaan kesäkuussa julkistetusta Kirkon ilmasto-ohjelmasta tiistaina 7.10. Ilmastoilta alkaa Eerikinkatu 3:n kokoussalissa (2. krs) klo 18.30. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ilmasto-ohjelma antaa paitsi teologisia lähtökohtia myös käytännön suosituksia ilmastotalkoisiin. Ilmasto-ohjelman otsikkona on kolme asennetta, jotka kirkko haluaa tuoda mukaan ilmastotalkoisiin: kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus. Ilmasto-ohjelmaan perehdyttää Ilkka Sipiläinen Kirkon diakonian ja yhteiskuntatyön yksiköstä. Sipiläinen on ollut keskeisesti mukana paitsi Kirkon ilmasto-ohjelman myös Kirkon ympäristödiplomin tekemisessä. Mukana Ilmastoillassa on myös seurakuntayhtymän ympäristöasiatuntija Marja-Liisa Leinonen. syksyn ohjelmat. Tule kysymään lisää! Työnohjaaja ja kirjailija Heikki Palmulta on ilmestynyt uusi kirja nimeltä Panssiniitty Ulkosuomalaisen päiväkirja Suomen Lähetysseuran kustantamana. Kirjailijaa haastatellaan kirjamessulavalla sunnuntaina 5.10. klo 11. Haastattelijana toimii toinen kirjailija, Tytti Issakainen. Aivan uutta on myös se, että Turun Kirjamessuilla pidetään tänä vuonna seurat sunnuntaina 5.10. klo 12.00 auditoriossa 2. Puhujina ovat kirjailijat Jaakko Heinimäki ja Tytti Issakainen sekä muusikko Jaakko Löytty. Vesperiin VALONIAn näyttelystä Tuomiokirkon vesperiin kannattaa tulla Vanhan Suurtorin laidassa sijaitsevan VALO- NIAn kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen kautta. VALONIAssa on Energiansäästöviikolla esillä jokamiehen energiavinkkejä: tietoa lämmityksestä, valaistuksesta, kodinkoneiden käytöstä ja oikeasta sijoittamisesta, vedestä, kestävästä liikkumisesta ja jätteiden lajittelusta. Näyttely on avoinna 17. lokakuuta saakka Hjeltin talossa tiistaista torstaihin klo 12 18. Jokamiehen energiavinkkien ohessa VALONIAssa voi tutustua turhakkeisiin ja miettiä samalla tavaroiden tarpeellisuutta. Energiansäästöviikkoa on vietetty Suomessa jo kymmenen vuoden ajan. Viikkoa pyörittää energiansäästön palvelukeskus Motiva. MV Lisää Energiansäästöviikosta www.energiansaastoviikko.fi. Kristuspäivä Turkuhallissa lauantaina 18.10. Vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Humalistonkatu 7 b avoinna ma-pe klo 10-16 TASAUSTAPAHTUMIA Tasauspäivän runotilaisuus Luomisen päiviä la 11.10. klo 17 Kaarinan kirkolla Voudinkatu 2 Turun lausuntakerhon hengellisten runojen ryhmä Kahvirahat lähetystyölle Kaarinan seurakunta Henrikinkirkossa su 12.10 klo 10 Messu, liturgia Kirsi Perämaa, saarna Liisa Purho. Messun jälkeen kirkkokahveilla tasauslähettiläs Irma Kuusisto kertoo ja näyttää kuvia Kambodzasta. Myynnissä tasaustuotteita ja tasauspurtavaa. Tervetuloa! Järj: Henrikinseurakunnan lähetystyö Hiihtoa ja hiljentymistä Retki Uuteen Valamon luostariin 2.-5.1.-09 Mikaelinseurakunta järjestää retken Heinävedelle. Lähtö pe klo 8 Mikaelinkirkolta ja paluu ma n. klo 20. Majoitumme kahden hengen huoneissa alueen hotellissa. Hinta 225 /aik ja 125 /lapsi 4-14v, alle 4v maksuton. Sis. bussimatka, majoitus, aamiainen ja ruoka noutopöydästä lauantaista maanantaihin ja opastuskierros lauantaiaamuna. Ilm. viim. 15. 11. virka-aikana p. 261 7290. Lisätiedot mj Matti Pennanen p. 044 325 1051 PÄÄSIÄISEN KIRKKONÄYTELMÄ Tule mukaan seurakuntien yhteiseen keskustelu- ja infotilaisuuteen Mikaelinkirkkoon tiistaina 30.9. klo 18. Ohjaajina jatkavat Emmi Louhivuori ja Ilmari Kuivala. Mukana myös Ismo Seivästö ja Mikko Laurén. Lämpimän ilmapiirin ilta kaikenikäisille YHTEYDEN MESSU Varissuon kirkolla joka toinen su klo 17 (parill. vkot) Musiikkia, Raamatun hyvää sanomaa, ehtoollinen ja iltapala. Lapsille ja varhaisnuorille omaa ohjelmaa. Huom! Mikkelinpäivänä 5.12. Yhteyden Messu klo 12. Mukana lastenohjaajia, teema-alttarit, lasten musiikkia, enkeleitä ja lasten näytelmä. Tulossa mm. Jesaja 53 - gospelmessu ja Liekit - musikaalikavalkaadi Katso syksyn ohjelma www.katariinanseurakunta.fi Avoin Raamattu- ja rukousryhmä Pohdimme yhdessä elämää Paavalin jalanjäljissä Johannesmessun tapaan Halisten srk-kodilla, Gregorius IX:nkatu 8 Maanantaisin klo 18-20 (pariton vko), seur. 6.10. Tervetuloa! T. Maarian seurakunta ja pastori Mikko Laurén Ilosanomaa, taikauskoa, mellakoita? Mitä lähetysmatkoilla tapahtuikaan? Tule ja tutustu PAAVALIN PURRELLA Neljänä torstaina Hirvensalon kirkolla Honkaistentie 85 klo18-19.30 25.9. Purjeet ylös Suoria sanoja ja Isän ihmeitä 9.10. Riitoja ja näkyjä Täältä tullaan Eurooppa 20.10. Pyhää ja pahaa henkeä Voittoja ja tappioita 6.11. Haaksirikkoja ja pelastumisia Vastassa ikuinen Rooma Ohjelmassa: Raamattua, rukousta ja rupattelua iltateen äärellä. Mukana matkalla: Liisa Kuusela ja Mirja Metso Jokaiselle on tilaa seurakunnassa Haluaisitko tulla mukaan toimimaan, muttet tiedä mihin? Osaatko keittää kahvia? Osaatko kertoa Raamatuntarinoita? Haluatko rukoilla yhdessä toisten kanssa? Seurakuntamme tarvitsee sunnuntaisin kahvinkeittäjiä Domcaféseen, pyhäkoulunopettajia Kupittaan srk-kotiin, arki-iltoina rukoushetken pitäjiä Tuomiokirkon Tarkk ampujan kappeliin. Vai onko sinulla ideoita uuden ryhmän perustamiseksi ja halua ryhtyä sen vetäjäksi? Jos, niin: Lisätietoja ja ilmoittautumiset Domcafé ja pyhäkoulu: Lähetys- ja perhetyön sihteeri Helena Pihl, 02-2617310 tai 040-3417310. Rukoushetket: Sisko Raitis, puh. 040-7465013. Kotiryhmät: Anna-Liisa Varhiala, puh. 040-3417591. RAAMATTULUENNOT Kristus-päivästä eteenpäin 21.10. klo 18.30 Jeesus, terävä eetikko. Siinäkö hänen suuruutensa? Rovasti Jorma Kalajoki. Mikonmökki, ( Puistokatu 13 pihalla, toinen ovi vasemmalla ) 28.10. klo 18.30 Miten yhden miehen kuolema voi pelastaa koko ihmiskunnan? Lehtori Marja Kalajoki Mikaelin srk-koti, Puistokatu 13. Luennot jatkuvat marraskuun ajan. Illoissa mahdollisuus keskusteluun ja kysymyksiin. Kansan Raamattuseura ja Mikaelinseurakunta Tutustu Johanneksen evankeliumin ihmeelliseen maailmaan. Lokakuussa joka keskiviikko klo 18 Tuomiokirkossa teol.lis. Risto Heikkilä luennoi Johanneksen evankeliumista, jonka jälkeen on aikaa kommenteille ja keskustelulle. Iltahartaus. 8.10. Mitä Johannes halusi sanoa evankeliumillaan? 15.10. Kuka Jeesus todella oli ja on? 22.10. Inhimillisiä tunteita ja tuntemuksia 29.10. Ristiinnaulitsemiseen johtaneet tapahtumat ja ylösnousemus
13 Naistenpäivä Maarian pappilan tallissa 27.9. klo 12-16 Tule viettämään lauantaita sadonkorjuulounaan ja Boutique Sirkka & Pirkko - syysmuodin merkeissä! Vuoden pakolaisnainen Sambeau ja tasauslähettiläs Irma Kuusisto kertovat naisten elämästä Kambodzhassa. Os. Sorolaisenkatu 4 Tapahtuma on maksuton, kolehti Tasaus-keräykselle Järj. Maarian Mariat Maarian seurakunta Naisten ilta pe 24.10. klo 18.30 Runoja ja lauluja naisena olemisen riesasta ja riemusta Kaarinan kirkossa Voudinkatu 2 Hehkuvat hortessat ja Petri Laaksonen Ohjelmassa myös iltapala ja ehtoollinen Ilmoittautumiset iltapalan vuoksi viim. 20.10. Maj Röyskölle puh. 2617 312 tai Merja Auerille puh. 040 3417 373 Kaarinan seurakunta Mikkelinpäivä Enkelien sunnuntai Perhemessu Henrikinkirkossa 5.10. klo 11 Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita, mutta erityisesti kutsumme isovanhempia ja lastenlapsia yhteiseen pyhäpäivän viettoon! Lopuksi tarjoilua ja mukavaa yhdessäoloa! Tahtoisin toivoa sinulle -- enkelin siipien havinaa ja iloa onnea syvää Enkeliaiheinen perhekirkko Tuomiokirkossa 5.10. klo 18. Ilman siipiäkin saa tulla! Tuomiokirkkoseurakunnan perhetyö Pallivahan kirkko 40 v. sunnuntaina 28.9. klo 11 Juhlamessu ja messun jälkeen kakkukahvit. Lähtölaukaus lähetykseen lähelläsi Tervetuloa toiminnalliseen porukkaan laittamaan lahjasi likoon lähetyksen ja lähimmäisesi hyväksi. Aloitetaan to 25.9. klo 18 Varissuon kirkolla (Kousankatu 6 )ja ideoidaan sekä ihmetellään lähetyksen moninaisia mahdollisuuksia. Jatkossa kokoonnutaan joka toinen to (paritt. viikot) klo 18. Lähetys on yhteinen juttu! Katariinanseurakunta Tilkkutäkki-ilta torstaina 9.10. klo 19 Eerikinkatu 1. Tämä ilta on omistettu riparinostalgialle! Tule kuuntelemaan ja laulamaan tuttuja riparibiisejä Pelastustiebändin svengaavina sovituksina. Tilkkutäkki, Tuu mun vaimoksein, Evankeliumi, Onneni on olla jne Mikä on sinun suosikkisi klassikoiden joukossa? Nettisivuilla www.turuntuomiokirkkoseurakunta.fi voit äänestää suosikkiasi ja vaikuttaa illan ohjelmistoon Varhaisnuorten kerhot Maariassa Pienoisrautatiekerho ma klo 17-19 Taskula, isät ja pojat Leivo ja liiku ti klo 14-15 Paimalan koulu (pariton vko) 3-4 lk/5-6 lk Kokkikerho ti klo 16-18 Halinen, tytöt ja pojat 1-4 lk, (paritt. vkot) Puuhakerho ti klo 17-18.30 Pallivaha, tytöt ja pojat 3-5 lk Draamateam näytelmäkerho ti klo 17-18.30 Hepokulta, tytöt ja pojat 4-9 lk Koottavakerho ti klo 17.30-19.15 Pallivaha, pojat 1-6 lk Koottavakerho ke klo 17-18 Kotimäki, pojat 1-6 lk, (paritt. vkot) Askarrellaan yhdessä ke klo 17-18 Kotimäki, tytöt 1-3 lk (parill. vkot) Kalastus- ja eräkerho ke klo 17-18.30 Pallivaha, isät ja pojat Luovakerho ke klo 17-18.30 Runosmäen nuorisotalo, tytöt ja pojat 1-5 lk Kokkikerho ke klo 17.30-19 Hepokulta, tytöt ja pojat 1-4 lk, (parill. vkot) Kaikkea kerhopuuhailua ke klo 18-19 Runosmäen nuorisotalo, tytöt 5-7 lk (paritt. vkot) Fox -kaikkea kerhopuuhailua ke 18-19.15 Hepokulta, tytöt ja pojat 4 lk (paritt. vkot) Välipala- ja askartelukerho ke klo 18-20 Runosmäen srk-koti, tytöt ja pojat 3-5 lk Kokkikerho to klo 17.30-19.30 Pallivaha, Sanzi, tytöt ja pojat 1-4 lk Kokkikerho to klo 17-19 Kotimäki, 4-7 lk Pelikerho to klo 18-19.30 Hepokulta, tytöt ja pojat (paritt. vkot) ATK kerho pe klo 17-18 Pallivaha, pojat 5-7 lk (paritt. vkot) tied.: soft@menestystarina.org Kässäkerho pe 18-20 Hepokulta, tytöt 4 lk Kerhopaikkojen osoitteet: Halisten srk-koti, Gregorius IX:ntie 8 Hepokullan srk-koti, Varkkavuorenkatu 23 Kotimäen srk-koti, Arkeologink.1 Pallivahan srk-keskus, Paltank.2 Runosmäen nuorisotalo, Piiparinpolku 13 Runosmäen srk-koti, Munterink.15 Taskulan srk-koti, Mullintie 16 Yhteystiedot: Hannele Keskitalo 040 341 7157 hannele.keskitalo@evl.fi Milla Kristola 040 341 7597 milla.kristola@evl.fi Hanna Rajalin 040 341 7589 hanna.rajalin@evl.fi Kari Sinkkonen 040 341 7153 kari.sinkkonen@evl.f Yksinhuoltajaperheiden illat Yksinhuoltajien olohuone: Keskustelua ja vertaistukea kahvikupposen ääressä. Aiheina mm.: "tunteiden vuoristorata, missä minä olen hyvä, osaanko kehua lastani, pennin venytys" Runosmäen seurakuntatalo, Munterinkatu 15, Turku. Joka toinen tiistai klo 17.30-19 (30.9. ) Ispoisten seurakuntatalo, Kaarlentie 2, Turku. Joka toinen torstai klo 17.30-19.30 (2.10.) Yksinhuoltajaperheiden ilta 1.10 klo 18-20 "Kahden kodin lapset". Lastenhoito ja iltapala Poikluoman seurakuntatalo, Poikluomantie 9, Kaarina Yleisöluento "Millaisen mallin annat lapselle" Kaarinan kirkko 22.10. klo 18-20 Kaarina Suonperä Lastenhoitoon ilm. p. 040 341 7138 Olet sydämellisesti tervetullut kaikkiin tilaisuuksiin! Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä/ Yksinhuoltajatyöryhmä Turun tuomiokirkon poikakuoro - CCI Chorus Cathedralis Iuniorum -kuorot hakevat toimintaansa mukaan uusia laulajia. Yhteydenotot: CCI-pääkuoro: kuoronjohtaja Heikki Rainio, puh. 040-341 7143. Pääkuoroon pääsyn edellytyksenä ovat musiikilliset perusvalmiudet. CCI-muskari: 5-7 -vuotiaat pojat CCI-koulutuskuoro: yli 7-vuotiaat pojat, musiikinopettaja Epp-Inna Westergård puh. 040-582 4078. www.ccikuoro.fi Mikä on ihmisen hinta? ke 22.10 klo 18, Aboa Vetus & Ars Nova, Itäinen rantakatu 4-6 Ihminen kauppatavarana mikä on ihmisarvon hinta vuonna 2008? Ihmiskaupan tilanteesta Suomessa luennoimassa ja keskustelemassa mm. tutkija Venla Roth Helsingin yliopiston oikeustieteen laitokselta. Tapahtuma on osa ekumeenisen vastuuviikon ohjelmaa. Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli Torstaisin klo 18 Hartaus, Martinseurakunta su 19.10. klo 18 Konsertti, Kalle Autio, kitara, ohjelma 5 kappelin hyväksi. Avoinna ma-pe 11-16, to 11-18.30, la-su 12-15. Seiskarink.35, Hirvensalo p. (02) 2657 777 www.henrikin.fi/kappeli OHRAVELLIÄ merimieskirkkotyön hyväksi ke 22.10. klo 11-12.30 Mikaelin seurakuntakoti, Puistokatu 13 Ohravelli, leipä ja juoma 3 e Kahvi ja kahvileipä 1 e Ohravelliä kotiin 5 e/litra Iloiset arpajaiset jokainen arpa voittaa Merimieskirkon tuotepöytä Järj. Mikaelinseurakunnan merimieskirkkotyö ja Turun Merimieskirkko Mikaelinkirkossa sunnuntaina 19.10. klo 18 Turun Katulähetyksen ALFA-KURSSI 3.10.-5.12. perjantaisin klo 17.30-19 Yläsalissa, Läntinen Pitkäk.8. Tule kyselemään elämäsi peruskysymyksiä? Ilm. viim. 30.9. p. 02-251 2265 Nuorekkaat eläkeläiset Ti 17.10. Tiistaitreffi, klo 12.30 juttukahvit klo 13 Antoisampaa vuorovaikutusta. Minä ja muut -luentosarja Päivi Mäntylä tai Pyhä Birgitta ihmisenä Tuula Walden Ti 14.10. klo 13 Tutustumisretki Jouko ja Eeva-Kaisa Martikaisen kappeli, Vanha Hämeentie 48. Liedon bussi Turusta klo 12, Hakkisten tienhaaraan. Mukana Sisko Raitis p. 040 746 5013 To 16.10. Kävelyretki. Kävelemme rauhalliseen tahtiin n. 4 km Mälikkälän retkeilypoluilla, lähtö Länsikeskuksen Kodin Anttilan sisäänkäynnin oven ulkopuolelta klo 13. Mukaan omat eväät tai voi juoda kahvit Länsikeskuksen kahviossa matkan jälkeen. Säänmukaiset varusteet ja hyvät kengät. Ei kaatosateella. Tied.: Tuula Walden p. 050 524 4662 Ti 21.10. Lounastreffit klo 13 Verkahovi, Verkatehtaankatu 4. Lounas seurassa, varaa mukaan lounasraha. Organisaattorina Ritva Hiukka. Ilmainen kuljetus Opettajien syyspäiville Hämeenlinnaan 25.-26.10. - Koulutuspäivät kristilliselta pohjalta (VESO) - Vanhojen tuttuja kautta koko Suomen lähtö: la klo 8 Mikaelinkirkolta (paluu su klo 17) ohjelma: www.syyspaivat.net Ilm./tied. pasi.jaakkola@evl.fi / 040-341 7412 Järjestäjä: Mikaelinseurakunta Lokakuun Kuukauden Kävelyretken teemana on maallinen ja taivaallinen valta. Tutustumme pe 17.10. Turun Poliisilaitokseen sekä Oikeustaloon/Turun Käräjäoikeuteen. Saamme meitä varten räätälöidyt opastetut kierrokset molempiin kohteisiin. Kokoontuminen klo 11 Turun Poliisilaitoksen edessä (Eerikinkatu 40-42 B). Hinta 20 e sis. opastukset ja lounaan Hermannissa. Ilmoitt. Helena Pihl, p. 02-2617 310 tai 040-3417 310. HENRIKINKIRKKO Su 28.9. klo 18 Klaveerien syvyyksissä-sarjan konsertti, Kari Tikkala, piano, cembalo. La 4.10. klo 14 Klaveeriperhe perheille. Urut, cembalo, klavikordi, harmoni, piano. Miten se soi ja miltä se kuulostaa? Elina Kerokoski, Helena Markula. MAARIAN KIRKKO Su 12.10. klo 19 Kamarimusiikin helmiä -konsertti MIKAELINKIRKKO Su 5.10. klo 18 Urkukonsertti, Marko Hakanpää Su 12.10. klo 18 "Kiitosvirret kirkkahimmat", Pauliina Isomäen sävellyskonsertti. Mukana mm. Marko Autio, Timo Hanhinen, Elina Jaanu, Anneliina Koskinen, Hannu Merisaari, Eeva Paajanen, Onni Pietarinen, Jukka Rajala, Maikki Säikkä ja Anita Törmä. TUOMIOKIRKKO La 27.9. klo 18 Konsertti, suomalaisen virren juhlaa, CCI-kuoro, mieskuoro Weljet ja kamariorkesteri Religioso. Su 12.10. klo 18 Konsertti, Juha-Pekka Vikman, viulu ja Heikki Suokivi, urut VARISSUON KIRKKO to 16.10. klo 19 Gospelkonsertti, Grossover-kuoro Saksasta Seniorimieskuorojen konsertti Turun tuomiokirkossa lauantaina 18.10. klo 14 Mukana on 15 kuoroa ja n. 350 laulajaa ympäri Suomea. Ohjelmistossa tunnettujen säveltäjien hartaita mieskuorolauluja. Sibelius, Madetoja, Klemetti, Carlsson, Järnefelt, Genetz, Kuula, Grieg, Kodaly, Wetterling, Palestrina, Ernesaks Lippuja saa ovelta ja Laulun Ystävien Weterani Weljiltä. Hinta: 10, eläkeläiset/opiskelijat 5 Leirimuistelujen päivä Sinapin leirikeskuksessa 25.10. klo 8.30-15.30 Hinta: Aik. 12, lapset 6 sis. aamupalan, lounaan, kahvin ja bussikyydin. Ilm. 3.10. mennessä p. 040 3417 397 Mikaelinseurakunnan diakoniatyö Metalliset virret värisyttävät erilaisessa jumalanpalveluksessa. Halloween-tunnelmaa pyhäinpäivän aattoperjantaina 31.10. klo 19 Mikaelinkirkossa. Järj. Mikaelinseurakunta S1NKKUTOIMINTAA TYÖIKÄISILLE yksinasuville tai yksin lasten kanssa asuville Su 28.9. klo 18 Sinkkumessu Tuomiokirkossa. Mukana Mikaelinsrk:n pappi Jaakko Paakkanen, Gospel Angels, Kaija Jokinen ja sinkkuja. Messun jälkeen kahvit Domcafessa. La 4.10. klo 12-20.30 Levon lauantai Nummen seurakuntakodissa, Papinkatu 2. Retriitinomainen hiljentymispäivä. Päivän osallistumis- ja ruokamaksu 10 e. Retriitin luonteeseen kuuluu kokoaikainen osallistuminen.ilmoitt. viim. pe 26.9. diakoniakeskus/ 040-3417340. Max määrä 15. Vastuunkantajina retriittiohjaaja, diakoni Kaija Grundell Katariinanseurakunnasta, sinkuista Kaija Jokinen ja vapaaehtoisista Unelma, Annika, Piritta ja Petri. Ma 6.10. Sinkkuilta klo 18.30 Juhlasali, Eerikinkatu 3 Selviytymiskeinoja vuorovaikutusviidakossa, teatteri-ilmaisunohjaaja Marjaana Utriainen. Illan aluksi kahvitarjoilu (2e), klo 19 illan teema ja n. klo 20 iltahartaus sekä pahvikahvit. Ma 13. ja 27.10. klo 18.30 Moniryhmäilta Juhlasali, Eerikink. 3 Pienryhmiä vetävät vapaaehtoiset pienryhmäohjaajat. Ilta aloitetaan yhdessä isona ryhmänä (alkuhartaus ja infotuokio), klo 19 20 pienryhmät ja lopuksi kahvit (1,5 ). Ti 14.10. klo 11 Sinkkujen tiistaitreffit Vilkussa, diakoniakeskuksen kahviossa, Puutarhakatu 22. Tarjolla soppaa (2e) ja sympatiaa. Mukana Kaija. TOIMINTAA KAUPUNGISSA MENNÄÄN YHDESSÄ (=omaehtoista toimintaa, vetäjänä vapaaehtoinen ryhmänvetäjä) La 27.9. Sieni- ja patikointiretki Yhteislähtö klo 11.00 Tuomiokirkon edestä kimppakyydein. Reitti Maskun Rivieran ja Kullavuoren maisemiin, n. 7 km. Omat eväät. Retkivarusteet. Grillausmahd. Retken kesto n. 3-4 tuntia. Kovalla sateella retki peruuntuu. Mukana Annika ja Ingmar. Pe 3.10. klo 18.30 Illallisretki nepalilaiseen ravintola Sikhariin Treffit Sikharin edessä klo 18.25, Kristiinank.9. Lisätietoja ravintolasta ja nepalilaisesta ruuasta saat www.sikhar.fi Ilmoit. viim.ke 1.10. p. 040-341 7340. Mukana Aino. La 11.10. Luontoretki Piikkiöön Lähtö klo 9.30 Tuomiokirkon edestä kimppakyydillä (maksu n. 3e). Paluu n. klo 15. Tutustumme Piikkiön luontokohteisiin patikoiden n. 6-8 km. Voit lounastaa (10e)/kahvitella Tuorlan majatalossa (tilapuoti) tai ota omat eväät (ei grillattavaa) mukaan. Kovalla sateella retki peruuntuu. Mukana Eero. La 11.10. klo 19 Romeo ja Julia Turun kaupunginteatterin Päänäyttämöllä. Nimellä seurakuntien sinkut varattu 8 lippua. Liput 27e, eläkeläiset 22e, opiskelijat 19e lunastettava viim. 4.10. Lipunmyynti auki ti-la klo 12-19, p.02-262 0030. Mukana Aino. Su 12.10. klo 18-20.30 Karaokekahvila Mikonmökissä, Puutarhakatu 24. Lauletaan iskelmiä, illan päätteeksi hengellisiä lauluja. Yhteislaulua. Karaoke-emäntinä Piritta ja Kaija. Kahviossa Terttu ja Mona. Kahvia, mehua, pientä makeaa ja suolasta tarjottavaa (1e). Myös nettiyhteys, biljardi- ja pingispöytä. Poikkea Mikonmökkiin! La 18.10. klo 18 20.30 Kulttuurikahvila Aureliassa, Aurak.18 Illan teema Bengtskärin majakan huikea historia tai levyraati. Ohjelmallinen osuus klo 18.30 19.30. Kahvio avoin koko illan, iltahartaus klo 20.15. TERVETULOA MUKAAN! Sinkkutyöntekijä Kaija Jokinen. p. 02-2617 338 tai 040-3417 338. Sinkkutiedotteen voi noutaa Tuomiokirkosta klo 9-19. Tiedot netissä www.turunseurakunnat.fi>toimintaa
14 TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Kirkkokahvit lähetyskahvila Domcaféssa sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen. JUMALANPALVELUKSET klo 10: Su 28.9. Sanajumalanpalvelus, SLEY: n kirkkopyhä: Heikola, teol.lis. Risto Heikkilä, Pietilä, Åberg. Su 5.10 Messu: Kairavuo, Lehti, Puolalan 7. mus.luokan kuoro, joht. Helena Vuolteenaho. Su 12.10. Messu: Hokkanen, Varhiala, Mikko Leistola, harppu. Su 19.10. Turun urkujuhlien ja Kristus-päivän juhlamessu: Heikola, saarnaa Hannu Nyman, Brahe Djäknar ja Florakören, urkurina Markku Hietaharju ja kanttorina Anu Åberg. Kuoroja johtaa Ulf Långbacka. (Messu televisioidaan TurkuTV:ssä) Su 26.10. Sanajumalanpalvelus: Helin, Bäckman, Pietilä, Tuomiokirkon Kamarikuoro NOVA, joht. Pietilä. VIIKKOMESSUT: Aamuehtoollinen ke klo 8. Keskipäivän ehtoollinen to klo 12. Iltaehtoollinen, jossa alkoholiton viini, lauantaisin klo 18 (ei 27.9.). MUITA TAPAHTUMIA: Tuomiokirkossa: Rukoushetki ma-pe klo 18. Konsertti la 27.9. klo 18, kts. s. 13 Sinkkumessu su 28.9. klo 18, Helin. Raamattuluentosarja, teol.lis. Risto Heikkilä. Kts. ilm. s.12 Enkeliaiheinen perhekirkko su 5.10. klo 18, Helin. Konsertti su 12.10. klo 18: Juha- Pekka Vikman, viulu ja Heikki Suokivi, urut. Virsistä voimaa virsilauluhetki ke 15.10. klo 17, Erkka Nurmi. II rukouspäivän Rukoushetki pe 24.10. klo 18: Rauha, ihmisoikeudet ja kansainvälinen vastuu. Toimintaa perheille: Perhekerho torstaisin klo 9.30-11 (ei 16.10.) Kupittaan srk-koti. Retki kaupunginkirjaston lastenosastolle ke 8.10. klo 9.30. Avoin perhekerho perjantaisin klo 10 Nuortentalolla. Enkeliaiheinen perhekirkko su 5.10. klo 18 Tuomiokirkossa. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 12 (ei 5.10.) Kupittaan srk-koti. Taidekerho perheille 6. ja 20.10. klo 18 Kupittaan srk-koti. Toimintaa ikäihmisille: Keskiviikko-kerho toimitalon juhlasalissa (Eerikink.3) ja Vuorikodissa (Vuorik. 8) parill. viikkojen keskiviikkoisin (1.ja 15. sekä 29.10.) klo 13. Tuolijumppa ke 8. ja 22.10. klo 13 toimitalon juhlasalissa. Raamattu- ja keskusteluryhmät Sanan ääressä 29.9. ja 27.10. klo 18.30 Kupittaan srk-koti, Sakari Ansaharju. Tiistaipiiri joka tiistai klo 18.30 Kabinetissa (Aninkaistenk. 1, 2. krs). Juha Hyrsky. Avoin raamattupiiri joka keskiviikko klo 18.30 Kupittaan srk-koti (Sirkkalank. 4). Aiheena Jeesuksen vuorisaarna. Pirkko ja Sakari Ansaharju ja Helmi Neuvonen. Naisten aamupiiri parill. viikkojen torstaisin klo 10 Kabinetissa. Aiheena Johanneksen evankeliumi. Varhiala. Timon Raamis paritt. viikkojen torstaisin klo 18.30 Salongissa (Aninkaistenk. 1, 2. krs). Aiheena Ruutin kirja. Timo Rantanen. Healing Room Rukousklinikka Kupittaan srk-koti. Kts. ilm. s.14 Kirjallisuutta ja matkakumppanuutta Lukulamppu Kupittaan srk-koti. Kts. ilm. s.15 Kirjallisuuspiiri parill. viikkojen keskiviikkoisin klo 17 Salongissa. Harri Raitis ja Kirsti Saksa. Lähetystyö Lähetyspysäkki paritt. viikkojen torstaisin klo 13 Kupittaan srk-koti: 25.9. Vuokko Möttönen, 9.10. Helvi Klemetti, 23.10 Kairavuo. Rukousteam pe 24.10. klo 18 Kokoussalissa: Aika on lähellä, vieraana Pasi ja Parvin Turunen. Kahvitus klo 17, 6 e. Eerikinkadun lähetyspiiri parill. viikkojen ti (30.9.,14. ja 28.10.) klo 13, vetäjänä Soile Ahlqvist. 30.9. vieraana tuomiorovasti Heikola. Runopiiri parill. viikkojen to (2.10.,16.10.,30.10.) klo 13. Vetäjinä Ulla Puranen ja Raila Räty. Naisten torstai 16.10. klo 18.30 Kupittaan srk-koti. Kts. ilm s.15 Retket Kuukauden kävelyretki pe 17.10. klo 10. Kts. ilm. s. 13 MIKAELINKIRKKO, Puistok.16 Su 28.9. klo 10 Messu, Sankamo, Seivästö, Hakanpää, Seppänen. kirkkokahvit lähetyksen hyväksi. Pyhäkoulu lapsille kryptassa Ke 1.10. klo 18 Iltamessu Su 5.10. klo 10 Messu (70-vuotiaiden kutsujumalanpalvelus), Piia Klemi (tulosaarna), Jaakkola, Paajanen, Hakanpää, Mikaelin Laulajat. Pyhäkoulu lapsille kryptassa Kimppabussi: klo 9.15 Kans.palv. talo-vakka-suomentie-kustavintie- Talinkorventie-Suikkilantien. klo 9.20-Artukaistentie- Hyrköistentie-Pernontie n. klo 9.30-Messukentäntie-Vienola- Suikkilantie-Pansiontie-Kanslerintie n. klo 9.35-Iso-Heikkilän ymp.- Nuutinkatu-Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä klo 16-17 Seikkiskirkko -Lasten iloinen iltapäivä, mukana Mikko Alatalo - klo 18 Urkukonsertti, Marko Hakanpää Ke 8.10. klo 18 Iltamessu Su 12.10. Messu (lähetyksen kirkkopyhä), Klemi, Kokko, Pyhäkoulu lapsille kryptassa. Kirkkokahvit lähetyksen hyväksi - klo 18 "Kiitosvirret kirkkahimmat", Pauliina Isomäen sävellyskonsertti. Kts. s. 13. Ke 15.10. klo 18 Iltamessu Su 19.10. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Lehikoinen, Lassi Stenman. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi. Pyhäkoulu lapsille kryptassa klo 18 Tuomasmessu Ti 21., 22., 24., 25.10. Turun urkujuhlien konsertit, kts. s. 11 Ke 22.10. klo 18 Iltamessu Su 26.10. klo 10 Messu, Pekka Maaranen (Parikanniemen orpokotisäätiö), Sankamo Pyhäkoulu lapsille kryptassa. Parikanniemen orpokotisäätiön seurat kryptassa messun jälkeen. Ke 29.10. klo 18 Iltamessu MIKAELIN SRK-KOTI, Puistok.13 Kohtaamispaikka su klo 17 (5.10.,19.10.), vuoroviikoin rukouksen iltapäivä (28.9., 12.10., 26.10.) Jorma Kalajoen Raamattuluennot, kts. s. 12 Ensimmäinen luento Mikonmökissä!, muut Mikaelin srk-kodissa. Ke 22.10. klo 11-12.30 Ohravelliä ja arpajaiset merimieskirkkotyön hyväksi Pakistanpiiri (klubi) ti klo 13 Eläkeläiskerho ke klo 13 (1.10. yhteislaulua kanttorin kanssa) Avoin raamattupiiri kaiken ikäisille (CBSI) ke 18.30 Merimieskirkkopiiri to klo 14.30-16 Pilatesta ikääntyville pe klo 9-10 (26.9., 3.10.) SUIKKILAN SRK-KOTI Su 28.9. ja 26.10. klo 12 Messu, Paakkanen Raamattupiiri ke klo 16 (1.10., 15.10.,29.10.) Tuolijumppa ja hartaus to klo 12.30 Maksu 2 e To 2.10. klo 13 Yhteislaulua kanttorin kanssa HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäk.1 Su 5.10. klo 18 Ilta Sanan äärellä, Ahlamo Ma 13.10. klo 18.30 Sanan ja rukouksen ilta Su 19.10. klo 12 Perhekirkko, Ahlamo Raamattupiiri torstaisin klo 19 Papin päivystys Jyrkkälän A-killan tiloissa joka kk:n 1. pe klo 10-12 PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 Su 12.10. klo 15 Jumis, Junell Kirjallisuuspiiri to klo 18.30-21 (alk. 25.9., 23.10.) Lähetyspiiri ke klo 13 Eläkeläiskerho to klo 13 VIENOLAN SRK-KOTI Su 12.10. klo 14 Lähiökirkko, Jaakkola Varttuneen väen jumppakerho ti klo 14 Eläkeläiskerho ke klo 14 (15.10.) Kotinurkan askartelukerho to klo 17-19.30 (aikuisille) PATTERINHAAN SRK-KOTI, Kanslerintie 10 Lähetyspiiri ti klo 13 (parill. vkot) Eläkeläiskerho Iso-Heikin palvelutalossa joka toinen pe klo 13.30 Perhetyö Seikkiskirkko lasten iloinen iltapäivä su 5.10. klo 16-17 Mikaelinkirkossa. Vaimojen klubi-ilta: La 11.10. klo 13 ilmainen jumppatunti Elixiassa. Ilm. 2 vkoa aik. Perhetapaaminen: Ma 22.10. klo 10 pääkirjaston lastenosastolla Parisuhdekurssi Sinapissa 21.-22.11., mukaan mahtuu 11 pariskuntaa. Ilm. viim. 20.10. Tied. ja ilm Laura Siltala, p. 040 3417 604 Varhaisnuorisotyö Mikonmökki: Savipiiri (lapset aikuisten seurassa) ti klo 18-21 Pikkukokit keittiössä (1.-3. luokkalaisille) ke 16.30-17.30 (parill.vkot) Härkämäen srk-koti: Kokkikerho to klo 17-19 Tied. Pauliina Elonen, p. 040 3417 390 Nuorisotyö www.turungg.net Mikonmökki, Puutarhakatu 24 Nuorisokahvila God s Gas to klo 18-21 ja pe klo 18-23 Nuorten Raamis kerran kk:ssa ti klo 18 (14.10.) Nuorten ja nuorten aikuisten mediakerho (katso netistä) Pansion moottorihalli: Ma klo 17-19 mopot ja ke klo 17-19 autot Nuoret aikuiset Nami-illat joka toinen la klo 18 God s Gasissa, Puutarhak. 24 (27.9., 11.10., 25.10.) Nuorten aikuisten lähetyspiiri kotipiirinä (tied. atenho@gmail.com) Alfa-kurssi Mikonmökissä ke klo 18.30 (alk. 1.10, ilm. Pasi Jaakkola, p. 040 3417 412) Naisten ja miesten piirit Naisten piiri ke klo 19 (joka kk:n toinen ke) Paakarlan srk-kodissa Miesten piiri to klo 13, Mikonmökissä Saunaillat Merimieskirkolla, Suikkilantie 2 Iltapala, keskustelua. Miesten saunailta ma 18 (6.10.) Yleisöluistelu Turkuhallissa La ja su klo 14-15 Su 28.9., 5.10. ja la 11.10, 25.10.) Ei mailoja, maksuton. Mikael-teatteri Harjoituskausi alkaa Mikaelinkirkossa ti 23.9. klo 18.30 Tiedustelut, Ismo Seivästö, p. 040-3417 408 Aamupiiri Tiistaisin klo 7 Ravintola Gardenia Hansakortteli, St. Erik, 4. kerros MARTINKIRKKO, Huovinkatu Su 28.9. klo 10 Messu, Seppo Riihimäki, Liisa Kuusela, Ville Urponen Su 5.10. klo 10 Perhejumalanpalvelus, Riihimäki, Jukka Hildén Su 12.10. klo 10 Messu, Kuusela, Hannu Jaatinen Su 19.10. klo 10 Messu, Ilona Hägglund-Viljanen, Lasse Mustonen Si 19.10. klo 19 Urkujuhlien avajaiskonsertti. Kts s.11 Ma 20.10. klo 19 Urkujuhlien konsertti, Folke Forsman Su 26.10. klo 10 Messu, Tuomo Norvasuo, Hannele Tenhu Pyhäkoulu kirkon tornikappelissa jumalanpalveluksen aikana klo 10, ei pyhäkoulua 5.10. KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110 Su 19.10. klo 12 Messu, sadonkorjuun kiitosjuhla, Kuusela HIRVENSALON KIRKKO, Honkaistentie 85 To 25.9. klo 18 Raamattuopetus, Paavalin lähetysmatkat, Mirja Metso, Liisa Kuusela, katso erill. ilm. 12 Su 28.9. klo 17 Missiomessu, teema missio arkipäivä, Laura Viitanen, puhetta, musisointia uskosta ja toivosta, oma tuokio lapsille, evästä ja seurustelua, mukana Liisa Kuusela ja Mirja Metso Ke 1.10. klo 13.30 Kerhokahvila, Katja Suominen klo 18 Rukouspysäkki, paikka sinulle, joka haluat rukoilla yhdessä toisten kanssa, Kuusela Ke 8.10. klo 13.30 Eläkeläispiiri, Jaatinen, Suominen Ke 15.10. klo 13.30 Kerhokahvila To 16.10. klo 10-16 Koululaisten puuhapäivä, alakoululaisten ilmainen syyslomapäivä, ilm. Marjaana Erkamaa p. 040-341 7427. Su 26.10. klo 17 Missiomessu, teema missio Botswana, laulava lääkäri Jari Mäkinen, mukana myös Liisa Kuusela. MARTIN SRK-TALO, Temppelink.1 Ma 29.9. klo 16 Kylväjäpiiri, vierailijoita Kenia-piiristä UITTAMON SEURAKUNTAKOTI, Rusthollinrinne 1 Su 5.10. klo 15 Pyhäpäivän messu, Norvasuo, srk-kodin 18-vuotispäivä, Uittamon Martat hoitaa kahvituksen. YRJÄNÄN SRK-KOTI, It. Pitkäk.49 Torstaisin klo 18-19.15 alkeis- ja klo 19.15-20.30 jatkokurssi Tanssi uskon ilmentäjänä -opintopiiri, tied. Alpo K Pajunen p. 251 7397, 0400-827 632 La 4.10., 11.10. ja 25.10. klo 12 Diakoniaruokailu työttömille ja muille apua tarvitseville, aikuiset 1, lapset ilmaiseksi PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI Torstaisin klo 18 hartaus 25.9. Hildén, Pekka Elo 2.10. Jaatinen 9.10. Tenhu 16.10. Hägglund-Viljanen 23.10. Hildén MYLLYMÄENTIE 22 (iso, keltainen talo) Su 28.9., 12.10. ja 26.10. klo 17.30 Raamattukerho Roistot ja sankarit, neljäsluokkalaisille ja sitä vanhemmille, pelejä, pihasuunnistusta, leikkejä ja iltapalaa, tied. Veikka Kuisma ja Orkkuli Kuisma p. 250 6140, järj. Martinsrk ja Turun Kristillinen Työväenyhdistys PYHÄN KATARIINAN KIRKKO su 28.9. klo 10 Messu, Toljamo, Hirvonen, Lautjärvi su 5.10. klo 10 Mikkelinpäivän messu, Paatere, Forsström, Lautjärvi ti 7.10. klo 18.30 Pyhä hetki, Laaksonen su 12.10. klo 10 Messu, Viirros, Toljamo, Lautjärvi su 19.10. klo 10 Messu, Kiviniemi- Rosqvist, Laaksonen, Kerokoski su 26.10. klo 10 Messu, Toljamo, Viirros, Lautjärvi Kristillisen toipumisen teemailta Pallivahan seurakuntakeskuksessa, Paltankatu 2, to 2.10. klo 18.30. " Miten toivun hengellisestä väkivallasta". Rovasti Jorma Kalajoki. Kahvi klo 18. Seuraava teemailta 30.10.klo 18.30 Maarian seurakunta ja Kansan Raamattuseura Hiljaisuuden Rymättylän Tammilehdossa 24.-26.10. Retriitti pienten lasten vanhemmille Päivi Vuorilehto, Salla Haataja- Hynynen 31.10.-2.11. Taivasta kohti matka vie - Keskiajan pyhiinvaelluslaulujen retriitti, muusikko, kouluttaja Marja Korkala, Päivi Vuorilehto, Hinta 80/67 tu-ka, 94/78 muut. Retriitin päätyttyä on kaikille avoin pyhiinvaelluslaulujen konsertti Rymättylän kirkossa su 2.11. klo 15 Kirkon ulkomaan avun hyväksi, järj. Turun ja Kaarinan srk-yhtymä 14.-16.11. Tuomasyhteisön retriitti Pekka Saurio, Varpu Ruohonen Retriittien hinta turkulaiset ja kaarinalaiset 63, op., tyött., eläk. 50 Tied. ja ilm. p. 02 2617207 tai auli.hynonen-rinne@evl.fi Rukouspalvelua parantumisen puolesta joka toinen sunnuntai 26.10. 9.11., 23.11. ja 7.12. klo 16.30-18.30 Kupittaan seurakuntakoti, Sirkkalankatu 4 Healing Room Turku www.healingrooms.fi MARTINKIRKOSSA tiistaisin klo 19 Tunnettuja vierailijoita eri seurakunnista sekä Tuula Ekbom ja Lassi Erpiö. Illan päätteeksi rukouspalvelua. www.ilpoistenpiiri.net. Vierailuillat 27.9. ja 25.10. klo 18 Turun Pelastusarmeijaan, Hämeenkatu 18. Kuuntele Radio Deissä 107,3 MHz nauh. iltoja maanantaisin huom. klo 19, 6.10., 20.10. jne. LÄHETYSPYSÄKIN SYKSY joka toinen torstai klo 13-14.30 (pariton viikko) Sanaa, seuraa, päiväkahvi, lähetystietoutta, esirukousta nimikkokohteena Huovisten perhe Japanissa 25.9. Tämä on laulu sydämeni Dir.cant. Vuokko Möttönen 9.10. Kuulumisia Inkerin työstä, lähetystyöntekijä Helvi Klemetti. 23.10. Apt. 23:12-24:9, pastori Jani Kairavuo. 6.11. Apt. 24:10-27, piirijohtaja Ari Malmi. 20.11. Apt. 25:1-12, rovasti. Erkka Nurmi. 4.12. Apt. 25:13-27, pastori Pete Hokkanen Tuomiokirkkoseurakunnan lähetystyö Johannesmessu Pallivahan kirkossa sunnuntaina 28.9. klo 17 Mukana Pentti Huovinen, Mikko Laurén, Sakari Törmä, Taina Laurén sekä Turun katulähetyksen lauluryhmä Esa-Pekka Kanniaisen johdolla. Lastenhoito järjestetty. Kahvitarjoilu Maarian seurakunta VARISSUON KIRKKO Koraalikuoro, Kerokoski, torstaisin klo 15, 25.9., 2.10., 9.10., 16.10., 23.10. Marimarjat lauluryhmä, Kämärä, torstaisin klo 16.30, 25.9., 2.10., 9.10., 16.10., 23.10. Lähetys lähelläsi-piiri joka toinen torstai klo 18, 25.9., 9.10., 23.10. Perhekerho pe klo 9.30, 26.9., 3.10., 10.10., 24.10. su 28.9. klo 12 Messu, Toljamo, Hirvonen, Kerokoski su 5.10 klo 18 Konsertti Klaveerien syvyydessä Aamurukouspiiri ma klo 8.30, 29.9., 6.10., 13.10., 20.10., 27.10. Raamattuluento, Sirkka-Liisa Vappula ti klo 13, 28.10. Raamattu- ja rukouspiiri ke klo 18, 1.10., 8.10., 15.10., 22.10. 29.10. su 5.10. klo 12 Yhteyden messu, Vesti, näytelmäsaarna Katariinanseurakunta Varttuneen väen kerho, joka toinen tiistai klo 13, 7.10., 21.10. Iso J gospelkuoro joka toinen keskiviikko klo 18, 8.10., 22.10. su 12.10. klo 12 Messu, Viirros, Toljamo, Lautjärvi to 16.10. klo 19 Gospelkonsertti, Grossover Saksasta su 19.10. klo 12 Sanajumalanpalvelus,
15 Laaksonen, Kerokoski su 19.10. klo 17 Yhteyden messu, Vesti su 26.10. klo 12 Messu, Toljamo, Viirros, Kerokoski NUMMEN PUNAINEN TUPA Nummen noomit joka toinen torstai klo 13, 25.9., 9.10., 23.10., Pyhäkoulu joka sunnuntai klo 10, 28.9., 5.10., 12.10., 19.10., 26.10. Nummen perhekerho ti klo 10, 7.10., 21.10., NUMMEN SRK.KOTI Varttuneen väen kerho joka toinen tiistai klo 13, 30.9., 14.10., 28.10. Lähetyspiiri joka toinen tiistai klo 12.30, 7.10., 21.10. HANNUNNIITUN SRK-TALO Perhekerho to klo 9.30, 25.9., 2.10., 9.10., 16.10., 23.10. Raamattuluento Sirkka-Liisa Vappula ke klo 13, 29.10. Lähetyspiiri joka toinen tiistai klo 13, 30.9., 14.10., 28.10. Siionin kanteleen lähetyspiiri to klo 18, 2.10. Varttuneen väen kerho joka toinen keskiviikko klo 13, 8.10., 22.10. HURTTIVUOREN SRK-KOTI Raamattuluento, Jumala on, Heikki Suomi ti klo 18, 30.9., 7.10., 14.10., 21.10., 28.10. Varttuneen väen kerho joka toinen torstai klo 13, 2.10., 16.10. JAANIN SRK-KOTI Toivon Tupa joka toinen keskiviikko klo 18, 1.10., 15.10., 29.10. PETKELTIE 5 Rukouspiiri joka toinen perjantai klo 14, 26.9., 10.10., 24.10. Raamattupiiri ma klo 12, 6.10., 20.10. KATARIINAN PAPPILA Valon messu to 16.10 klo 18.30 MAARIAN KIRKKO Su 28.9. klo 10 messu, Rajamäki, Kokkola, Karoliina Löytty, Elerssukuseura kokoont. Su 5.10. klo 10 messu, Sirén, Alaranta, Vuola, perhekirkko La 11.10. klo 18 ehtoolliskirkko, rauhanyhdistys Su 12.10. klo 10 messu, H.Rinne, Loukiala, Vuola, kirkkopäivät -su 19 konsertti, kts. s. 13 Su 19.10. klo 10 messu, Ahlamo, Rajamäki, Haikka Pe 24.10.klo 19 iltarukous, Törmä, H.Rinne,Haikka Su 26.10. klo 10 messu, Loukiala, Alaranta, Rainio PALLIVAHAN KIRKKO To 25.9. klo 13 muuttolinnut- maahanmuuttajille ja suomal. suunnattu ryhmä (jtv.) Su 28.9. klo 11 messu, K.Rinne, H.Rinne, Vuola, kirkon 40-vuotisjuhla su 12 kirkonmäellä su 17 Johannes-messu, Törmä, Laurén Ti 30.9. klo 13 diakonia- ja lähetyspiiri (jtv.) To 2.10. klo 18 kristill. toipumisen teemailta: Miten toivun hengellisestä väkivallasta, Jorma Kalajoki Su 5.10. klo 11 messu, Ahlamo, Paavonperä, Haikka, vanhusten kirkkopyhä su 12 kirkonmäellä su 18 lähetystyön lauluseurat, Paavonperä, Lehtinen Su 12.10. klo 15 sanan ja rukouksen iltapäivä, Tuula Ekblom, Raili Kauhaniemi -su 18 messu, Vuorio, K.Rinne, Niemi, kirkkopäivät Su 19.10. klo 11 messu, Alaranta, Törmä, Rainio Su 26.10. klo 11 messu, Paavonperä, Niemi, lähetyspyhä su 12 kirkonmäellä RUNOSMÄEN SRK.KOTI To 25.9. klo 10 ja ma 13 ystävän tupa (jv.) Ti 30.9. klo 17.30 yksinhuoltajien olkkari Ke 1.10. klo 13 lähetyspiiri (jtv.) Ma 6.10. klo 11 omaishoitajat (kuukauden ensimm. ma) TASKULAN SRK.KOTI To 25.9. klo 13 päiväpiiri (jtv.) HEPOKULLAN SRK.KOTI To 25.9. klo 13 päiväpiiri (jtv.) Ti 30.9. klo 12.30 tuolijumppaa 8jtv.) Ke 1.10. klo 12.30 muskari(jv.) To 2.10. klo 13 lähetyspiiri (jtv.) La 4.10. klo 15 uutisia Indonesiasta, Helena Koilisranta, Ylopillerit, Loukiala KOTIMÄEN SRK.TALO Jäkärlässä Ma 29.9. klo 14 naistenpiiri(jv.) Ti 30.9. klo 14 kahvitupa (jtv.) Ti 7.10. klo 14 tuolijumppaa Ti 8.10. klo 13 päiväpiiri HALISTEN SRK.KOTI Ma 29.9. klo 17.30 nuorten vanhampien ryhmä (jv.) Ma 6.10. klo 18 avoin raamattu- ja rukouspiiri, Laurén Ke 15.10. klo 18 keskustelusarja: Äiti, mitä te teette?, diak. Susanna Ruokonen, seksuaalikasvattaja Katriina Bildjuschkin, lastenhoito ja tarjoilu PAPPILAN PIHAPIIRI Ti 30.9. klo 10-12 juttutupa irtisanotuille (jv.) ti 13 päiväpiiri (jtv.) RAUNISTULAN SRK.KOTI Ti 30.9. klo 13 päiväpiiri (jtv.) Ke 1.10. klo 18 raamattuilta efesolaiskirjeestä (jv.) Ma 6.10. klo 13 raamattu- ja keskustelupiiri HEPOKULLAN UIMALA Ke 15.10. klo 17 naisten saunailta JAP.LÄH.PIIRI Ke 8.10. klo 18 Lutherin kirkolla Ke 22.10. klo 18 Raunistulan srk. koti HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 Su 28.9. klo 10 Messu, Kirsi Perämaa, Pirjo Mäntyvaara, kirkkokahvi - klo 18 Klaveerien syvyyksissä-sarjan konsertti, kts. s. 13 La 4.10 klo 14 Klaveeriperhe perheille, kts. s. 13 Su 5.10 klo 11 Perhemessu (Huom aika!), Anna-Kaisa Kallio, Mäntyvaara, kirkkokahvi. Ke 8.10 klo 13 Vanhustenviikon ehtoolliskirkko, Perämaa, Anne Norvasuo, Olli-Pekka Laakkonen. Su 12.10 klo 10 Messu, Perämaa, saarna Liisa Purho, Laakkonen, Tasaustapahtuma ja kirkkokahvi. Kirkkoauto Lausteelta klo 9.15 Lehmusvalkama 9.25 Saga 9.30 Ispoisten srk-koti 9.25 Koivula 9.40, paluu 12.30. Su 12.10 klo 18 Sohva, sähköpaimen Tarvo Laakso musisoi. To 16.10 klo 19 Rukousilta, Perämaa, rukouslaulua jo klo 18.30 alkaen. Su 19.10 klo 10 Messu, Anne-Marie Odell, Mäntyvaara, kirkkokahvi. Ke 22.10 klo 17 Nuorten messu, Laitinen. Pe 24.10. klo 18 YK:n päivän rukoushetki, Petri Sirén Su 26.10 klo 10 Messu, Eija Kalliala, Markula, kirkkokahvi. LEHMUSVALKAMA, Karviaiskatu 7 Ke 8.10 klo 13 Hartaus, Anna-Kaisa Kallio Ke 22.10. klo 13 Hartaus, Kirsi Perämaa. KOIVULAN SRK-KOTI, Sävelk.3 Vauvakahvila tiistaisin klo 9.30 Tyttökuoro keskiviikkoisin klo 16 Lapsikuoro keskiviikkoisin klo 17 Kirkkokuoro keskiviikkoisin klo 18 Perhekerho perjantaisin klo 9.30 (ei 17.10) LAUSTEEN SRK-KOTI, Maistraatinpolku 1 Kaikenmaailmankerho joka ti klo 17 Perhekerho torstaisin klo 10 (ei 16.10) ISPOISTEN SRK-KOTI, Kaarlent.2 Perhekerho maanantaisin klo 9.30 Su 19.10 klo 14 Laulun ja sanan hetki, Kallio, Matti Jarvansalo. PAATTISTEN KIRKKO su 28.9. klo 11 metsäkirkko Paattisten luontopolun laavulla, mukana Vaakun Vartijat, Mäkitalo, ei jumalanpalvelusta kirkossa su 5.10. klo 10 sanajumalanpalvelus, Mäkitalo, Rantala - klo 14 vauvakirkko, Mäkitalo, Tuominen, Rantala su 12.10. seniorien kirkkopyhä, klo 10 messu, Järvensivu, Rantala, kuljetus järjestetään tarvittaessa, kuljetuspyynnöt p. 040-341 7370 su 19.10. sanajumalanpalvelus, Mäkitalo su 26.10. isovanhempien ja lastenlasten päivä klo 10 perhekirkko, Järvensivu, Rantala SEURAKUNTATALO maanantaisin klo 9.30 avoin kerho ma klo 16.30, 17.15 ja 18 muskariryhmät - klo 19 kirkkokuoro ti 14.10 klo 18 perhekahvila Airo PAPPILA maanantaisin klo 17-18 tyttökerho keskiviikkoisin klo 10-12 diakonin päivystys ti 30.9. klo 13 diakoniapiiri to 2.10. klo 18 isoiskoulutus ti 7.10. klo 18 kädentaito- ja virkistymisryhmä naisille ke 8.10. klo 13 seniorikahvila - klo 18 nuortenilta ke 22.10 klo 13 seniorikahvila to 23.10. klo 18 isoiskoulutus ti 28.10. klo 18 kädentaito- ja virkistymisryhmä naisille ke 29.10. klo 18 nuortenilta MUUALLA keskiviikkoisin sählykerho Aluetalolla klo 17-18 7-10 -vuotiaat klo 18-19 11-13 -vuotiaat KAARINAN KIRKKO, Voudink.2 to 25.9., 2., 9. ja 23.10. klo 9.30 Perhekerho to 25.9, 2., 9. ja 23.10. klo 17 Lapsikuoro to 25.9., 9. ja 23.10. klo 18 Miestenpiiri pe 26.9, 3., 10, 17. ja 24.10. klo 13 Raamattupiiri su 28.9. klo 10 Messu, Elo, teologiharjoittelija Kirsi Huoponen (saarna), Lautjärvi, piparikahvit ti 30.9., 7., 14., 21. ja 28.10. klo 9 Äiti Teresan peittopiiri ke 1.10. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä, aiheena kivun valta su 5.10. klo 10 Mikkelinpäivän perhemessu, piparikahvit, mukana Poikluoman päiväkerholaiset ma 6.10. klo 13 Diakoniapiiri ke 8.10. klo 13 Eläkeläisten opintopiiri, kristilliset kirkkokunnat Suomessa la 11.10. klo 17 Runoilta tasauskeräyksen hyväksi, kahvirahakolehti su 12.10. klo 10 Messu, lähetyspyhä, vierailija entinen Taiwanin lähetti Lassi Stenman, saarnaa ja kertoo kirkkokahveilla Kiinasta -klo 17 Kaarinamessu, kirkkokahvit, leikkinurkka ja pyhäkoulu ke 15.10. klo 19 Syksyn pimetessä - iltakirkko Toivon Tupa Jaanin seurakuntakodilla joka toinen keskiviikko klo 18, alkaen 1.10. Toivon Tuvassa laulamme toivon ja eheytymisen lauluja (mm. Anna-Mari Kaskisen sanoittamia) ja vierailevat asiantuntijat puhuvat tunteiden maailmasta, mm. 15.10 psykoterapeutti Sirkka Ringvall puhuu peloista. Muut päivät ovat 29.10, 12.11. 26.11. ja 10.12. Myös rukousta ja keskustelumahdollisuus. Mukana Kaija Grundell, Rauno Vesti, Elina Kerokoski. to 16.10. klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri -klo 18 Raamattuilta, Heino pe 17.10. klo 18 Rukousilta su 19.10. klo 10 Messu, piparikahvit ke 22.10. klo 13 Eläkeläisten opintopiiri -klo 18 Yleisöluentoilta, Kaarina Suonperä: Millaisen mallin annat lapselle pe 24.10. klo 18.30 Naisten ilta, Hehkuvat hortessat ja Petri Laaksonen su 26.10. klo 10 Messu, 70-vuotiaiden juhlapyhä, kirkkokahvit -klo 17 Voivalan lähetyspiirin 20-v. juhlakonsertti, Leena Kotka, laulu ke 29.10. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä, aiheena elämän kulminaatiopisteet KUUSISTON KIRKKO su 5.10. klo 12 Messu su 19.10. klo 12 Sadonkorjuun kiitosjumalanpalvelus yhdessä Maamiesseuran kanssa LITTOISTEN SRK-TALO to 25.9., 2.10., 9.10. ja 23.10. klo 9.30 Perhekerho sunnuntaisin pyhäkoulu klo 10.30 su 19.10. klo 12 Kansanlaulukirkko POIKLUOMAN SEURAKUNTATALO torstaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri sunnuntaisin pyhäkoulu klo 10.30 Lastenalttarin äärellä tiistaisin klo 9.30 Perhekerho ke 1.10. klo 18 Yksinhuoltajaperheiden ilta to 2.10. klo 13 Torstain toivotut Lina Sandellin virsien yhteislaulutilaisuus, alustus Eliisa Lehti to 2.10. klo 18 Raamattuilta, Auer su 5.10. ja 19.10. klo 18 Sanan ja laulun ilta, Kari Ylinen to 9.10. klo 18.30 Naistenpiiri su 26.10. klo 12 Kansanlaulukirkko HARTAUDET JA PIIRIT to 25.9. klo 13 Voivalan lähetyspiiri ke 1.10. klo 13 Hartaus, Kaarinan Vaari to 2.10. klo 13 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä ti 7.10. klo 13.30 Hartaus, Kuovinkadun toimintakeskus to 9.10. klo 10 Vanhusten viikon ehtoollinen, Värttinä (huom. aika) to 9.10. klo 13 Kuusiston lähetyspiiri ti 14.10. klo 13 Hengelliset toivelaulut ja -virret, Hovirinnan palvelukeskus (huom. aika) to 23.10. klo 13 Voivalan lähetyspiiri to 25.9 kl. 9.30 Familjegruppen samlas i Aurelia - kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Bäck sö 28.9 kl. 10.30 Gudstjänst i Aurelia - kl. 12 Högmässa i S:ta Katarina kyrka, Bäck (lit), Sepponen (pred), Forsman, Ellfolk. Kyrkkaffe efter mässan. Kyrktaxi kan beställas senast 26.9 kl. 12 på tel. 2617 458. må 29.9 kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia ti 30.9 kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia, Solveig Widén: Himlen regn och solsken ger ons 1.10 kl. 13 Onsdagsträffen i Aurelia: De glömda ökenmödrarna. LUKULAMPPU To 9.10. Syntyi lapsi syksyllä, aiheena Aleksis Kivi. To 23.10. Illalla pelataan Afrikan tähteä, Merete Mazzarella, isoäitiys ja anoppius.kokoontumiset klo 18.30-20 Kupittaan srkkodissa Sirkkalankatu 4. Keskustelua johdattelee Anna-Liisa Varhiala. Naisten torstai 16.10. klo 18.30 Kupittaan srk-koti. Haasteena islam, vieraana Murat Inhanli. Teetarjoilu Hannat. Värd för träffen är Eija Grahn. to 2.10 kl. 9.30 Familjegruppen samlas i Aurelia - kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet sö 5.10 kl. 12 Familjemässa i Mikaelskyrkan, Sepponen (lit), Bäck (pred), Forsman, Ellfolk. Eftisbarn medverkar i mässan. ti 7.10 kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia, Ulla-Christina Sjöman: Tröttna inte ons 8.10 kl. 13 Onsdagsträffen i Aurelia: Olika fynd i Biblarnas värld. Prosten Terho Hämeenkorpi är gäst, värd för träffen är Carita Eklund. to 9.10 kl. 9.30 Familjegruppen samlas i Aurelia - kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet sö 12.10 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Portin (lit), Mullo (pred), Forsman, Ellfolk - kl. 18 Temamässa i Aurelia må 13.10 kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia ti 14.10 kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia, Ralf Karlsson: Sår vi ädla frön? ons 15.10 kl. 13 Onsdagsträffen i Aurelia, vi sjunger önskepsalmer med kantor Birgitta Forsman to 16.10 kl. 9.30 Familjegruppen samlas i Aurelia - kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet sö 19.10 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Mullo (lit), Portin (pred), Ellfolk ti 21.10 kl.19 Lovsång och förbön i Aurelia, John Vikström: Kärleken segrar ons 22.10 kl. 13 Onsdagsträffen i Aurelia: Hur går det för medfostrarna idag? Vår gäst är medfostrare Börje Gorschelnik. Värd för träffen är Mary Aho. to 23.10 kl. 9.30 Familjegruppen samlas i Aurelia - kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet sö 26.10 kl. 10.30 Gudstjänst i Aurelia, Sepponen, Forsman - kl. 12 Högmässa i S:ta Katarina kyrka, Sepponen, Forsman. Kyrkkaffe efter mässan. Kyrktaxi kan beställas senast fre 24.10 kl. 12, tel. 261 7458. må 27.10 kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia ti 28.10 kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia, Carita Eklund: Gör det lilla du kan ons 29.10 kl. 13 Onsdagsträffen i Aurelia: Heliga danser vad är det? Värd för träffen är Eija Grahn och Mary Aho. Oppilaitospapit ovat koko oppilaitosyhteisön - opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Kun etsit ihmistä, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti elämän iloista ja suruista ja kaikesta sillä välillä, kun harkitset väliin jääneen rippikoulun käymistä, kun tarvitset pappia kasteeseen, vihkimiseen tai muuhun kirkolliseen toimitukseen - ota yhteys! OPPILAITOSPASTORI Atte Airaksinen ammatillisissa oppilaitoksissa p. 040 3417 349, 261 7349, atte. airaksinen@evl.fi YLIOPISTOPAPPI Peter Gustavson p. 040 3417 296, Taizéhenkiset Valon messut Katariinan pappilan kappelissa (os. Kirkkoaukio 7) joka kuukauden 3. torstai klo 18.30. Syyskaudella 16.10., 20.11. ja 18.12. Messun jälkeen iltatee pappilassa. peter. gustavson @evl.fi, ti klo 11.30-13.30 Kårenin kansliassa, Hämeenk. 22, 3. krs, p. 215 4139, to klo 13-15 Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonkatu 4-6 B, p. 233 2516. YLIOPISTOPAPPI Outi Ruohola p. 040 3417 308, outi.ruohola@evl. fi, ti klo 14-15 Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonk. 4-6 B, ke klo 11-13 Kavatusasiain keskus, Eerikink. 3 A, 5. krs., p. 261 7308. Family Services at Aurelia, Aurakatu 18, on Sundays Sept 28 and Oct 26 at 4 pm. NB! change of venue! All other Sundays Holy Communion Service in the Tarkk ampuja Chapel of the Cathedral at 4 pm. On Sun Oct 12 at 4 pm The Covenant Players will perform in our Service! International Parent Child group on Tuesdays at Nuortentalo, Eerikinkatu 1 at 10 am-1 pm. English Sung Evensong on Oct 6 in the Mayor s Chapel in the Cathedral at 6 pm. Bible Study Group, more info Geoffrey Phillips, tel 02 2311 056. WELCOME! Contact persons: Rev. Outi Ruohola, outi.ruohola@evl.fi, tel 040 3417 308 and reader Geoffrey Phillips, tel 2311 056. www.turunseurakunnat.fi/portal/seurakuntayhtyma/english/international_congregation/congregation 28.9. um 14:00 Uhr Erntedank- Familiengottesdienst in den Gemeinderäumen der Kapellengemeinde Turku Kaskenkatu 1, anschließend Kirchkaffee. 26.10. um 14:00 Uhr im Dom Hauptgottesdienst der Deutschen Gemeinde in Finnland, anschließend Kirchkaffee in der Kaskenkatu 1. Avoin Raamattuja rukousryhmä Pohdimme yhdessä elämää Paavalin jalanjäljissä Johannesmessun tapaan Halisten srk-kodilla, Gregorius IX:nkatu 8 Maanantaisin klo 18-20 (pariton vko), seur. 6.10. Tervetuloa! T. Maarian seurakunta ja pastori Mikko Laurén Sanan ääressä Kupittaan seurakuntakoti, Sirkkalankatu 4 maanantaina klo 18.30 29.9. Sirpa Suoketo 27.10. Pirkko Ansaharju Tarjoilua. Tuomiokirkkoseurakunta ja Suomen Raamattuopisto Tuomiokirkon ilmainen opastus maanantaina 27.10. klo 17
16 T imo Jakonen Reksin ja Tyranosaurus Rexin ero selvisi Antonille jo ensimmäisten koulupäivien aikana. Elokuussa Anton sai kotijoukoilta tukea koulumatkan opetteluun. Koulussa helpointa on yhdellä jalalla hyppiminen Antonin ja 57 000 muun ekaluokkalaisen koulutie alkoi Oli tosi mukava mennä kouluun. Me ollaan luettu ja laulettu. Kivointa on ollut välitunnilla ja ruokatunnilla, summaa pian seitsemän täyttävä Anton Vainio ensimmäisiä kokemuksiaan koulumaailmasta. Nyt homma menee jo rutiinilla, mutta kun Anton aloitti koulutiensä Ilpoisten alakoulun ensimmäisellä luokalla kuukausi sitten, jännitystä oli ilmassa. Tai ainakin äiti Annika Vainio nukkui huonosti ja heräsi jo viideltä. No, kyllä Antonkin myöntää, että hänellä oli perhosia vatsassa. Aluksi olikin monenmoista opeteltavaa. Esimerkiksi miten ruokalan maitoautomaatti toimii ei sellaista kotona ole. Ja sitten oli se rehtori: Anton luuli aluksi, että miehen nimi on Rex, kun kaikki kerta kutsuvat miestä reksiksi. Oppia ikä kaikki (eikä se reksi sitä paitsi edes muistuta Tyrannosaurus Rexiä, juurikaan). Eivät muutkaan opet, oman luokan opettajastakin ensivaikutelma oli oikein mukava: Se on sellainen tyttö. Näyttää nuorelta ja vähän vanhalta. Mekko päällä. Koulunkäynnin lisäksi Anton panostaa jalkapalloon. Partion hän aikoo aloittaa vasta jalkapallouransa jälkeen. Kielirikasteluokalla englantia Anton on sen verran sanavalmis ja reipas koululainen, että hänelle koulu tuskin tulee tuottamaan vaikeuksia, jos kohta hän itse arveleekin, että lukemisen kanssa voi tulla ongelmia: No kun on se yksi kirjain, jota en millään muista. Sellainen ihme häkkyrä, Anton tuskittelee, vaikka totta puhuen hän jo lukee oikein sujuvasti. Myös muut asiat kuten vaikka se, ettei käytävillä saa huutaa ja rymytä, ovat olleet hallussa jo ensimmäisistä päivistä saakka. Helpoimmaksi hommaksi koulutyössä hän arvelee muodostuvan yhdellä jalalla hyppimisen (vaikkei se taida kuulua opetussuunnitelmaan ainakaan omana oppiaineenaan ehkäpä liikunnassa moisesta taidosta on iloa). Englantiakin nuori koululainen jo osaa: This is Beckham, tulee kuin pyssyn suusta, eikä ihme, sillä Anton käy niin sanottua kielirikasteluokkaa. Se on vähän niin kuin kielikylpyluokka, mutta englantia ei puhuta aivan niin paljon. Englanti näkyy vaikka sellaisissa asioissa, että jos luokka ei meinaa rauhoittua, niin ope (se vähän nuori ja pikkuisen vanha) laskee ensin suomeksi kolmeen ja varmuuden vuoksi vielä one two three päälle, jolloin viimeistään pitää ymmärtää shut up. Ja se Beckham: Anton on kovasti innostunut jalkapallosta, kuinkas muuten. Niin kiinnostunut, että kun isoveli Akseli on koettanut rekrytoida pikkuveljeä mukaan partioon, niin menestys on ollut kehnoa: En mene ainakaan ennen kuin jalkapalloura on ohi, Anton sanoo. Bussikatokset tulevat tutuksi tämän lukuvuoden aikana, siitä pitävät päivittäiset bussimatkat kouluun ja iltapäiväkerhoon huolen. Isoveli auttaa Vaikka Antonia vähän huolettaa se yksi häkkyräkirjain, vanhemmilla ei ole epäilystä, ettäkö koulu muodostuisi erityisen vaikeaksi tiedollisesti tai taidollisesti. Huoli tai toive on toisaalla: Se vähän mietityttää, että millainen henki luokkaan syntyy. Isoveljellä on ollut hyvä tuuri ja heidän luokallaan on oikein superluokkahenki. Toivotaan, että Antonin luokalla käy samoin, Annika-äiti sanoo. Vanhempien mielestä on ylipäänsä on mukava, että isoveli käy samaa koulua. Kuudesluokkalaisesta on monenlaista apua, hän voi esimerkiksi käydä hakemassa pikkuveikan iltapäiväkerhosta. Ja muutenkin: Sinänsä koulunkäymisen aloittaminen ei ollut niin kauhean ihmeellistä, kun Akseli oli jo ikään kuin raivannut tietä. Mutta kaipa se kaikissa perheissä on iso juttu kun kuopus lähtee kouluun tulee sellainen olo, että siinä se vauva nyt menee, Annika Vainio miettii. Toki koulun aloittaminen vaikutti myös perheen rutiineihin. Koulupäivät esimerkiksi alkavat sen verran myöhään, että jommankumman vanhemman on joustettava omasta työstään, jotta voi katsoa ekaluokkalaisen koulutielle. Pienen koululaisen kohtaamat koulutien esteet kun voivat olla hyvinkin konkreettisia: Meillä on esimerkiksi niin painava ulko-ovi, että varsinkaan kostealla ilmalla Anton ei sitä saa ihan aina auki, joten ei häntä tänne voi yksin aamulla jättää, Annika kertoo. Ja sitten tietenkin aluksi koulutie on sellainen, jota ei ekaluokkalainen ihan yksin voi käydä. Äiti saattaakin Antonin bussipysäkille, josta kuljetus on koululle saakka. Iltapäivällä bussi vie seurakunnan iltapäiväkerhoon, joka sijaitsee ihan perheen kodin lähellä. Alkuun kerho-ohjaaja oli pysäkillä vastassa. Ei laskuvarjohyppääjäksi Entäpä ekaluokkalaisen tulevaisuus? Ihan vielä Anton ei tiedä, mitä hänestä tulee isona. Hän on kuitenkin jo alkanut sen raakkaamisen, mitä hänestä ei ainakaan tule: Laskuvarjohyppääjää tai konttorirottaa. Pieni selitys lienee paikallaan: laskuvarjohyppäämisessä Antonia arvellutta se, että jos unohtaa avata varjon, siitä ei hyvää seuraa. Konttorirotan elämä taas näyttäytyy B. Virtanen -sarjakuvassa sen verran ikävänä, että kyseistä uraa tulee karttaa. Onneksi asiaa ei ihan vielä tarvitse päättää. Vielä jonkun vuoden riittää, että selviytyy läksyistä, eikä se taida olla vaikeaa. Ainakin Antonin elämän ensimmäinen läksy oli nuoren miehen mielestä helppo: Piti kynällä ohjata tyttö turvallisesti koulusta kotiin. Myös opeteltiin liikennemerkkejä. Opittiin ainakin mikä se nyt oli suojatien merkki ja pyörätien merkki ja sitten se yksi kolmio. Seurakuntakin kantoi koulun alkamisen kunniaksi kortensa kekoon: suosituissa siunaustilaisuuksissa koululaiset siunattiin tulevaan lukuvuoteen. Vainiotkin osallistuivat sellaiseen, Henrikinkirkossa: Se oli oikein mukava tilaisuus. Jokaisen lapsen nimi sanottiin ja hänet siunattiin. Olimme juuri tulossa Akselin partioleiriltä Houtskäristä joka sekin muuten päättyi kirkkoon. Sitten vain kiireesti vaihdoimme vaatteet ja menimme siunaustilaisuuteen. Oli siis sellainen normaali sunnuntai: kaksi kertaa kirkossa, Annika nauraa. Roope Lipasti