METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10
Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina TTS Ttki Tutkimus Metla Joensuun yksikkö Budjetti noin miljoona
Kohdealue Kanta Häme: Hämeenlinna, Kuhmoinen, Hauho, Hattula, Kalvola, Janakkala, Renko, Tuulos, Lammi, Loppi ja Hausjärvi Päijät Häme: Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki ja Sysmä, Hollola, Hämeenkoski, Lahti, Kärkölä ja Nastola
Taustaa Metsähaketta käytettiin vuonna 2009 runsaat 4 milj. m 3 Suomen valtiollisena tavoitteena kolminkertaistaa nykyinen hakkeen käyttö vuoteen 2020 12 milj. m3 = 24 TWh EU:n asettaman tavoitteen mukaisesti Suomen energian tuotannosta vuonna 2020 38 % tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä Näistä ylivoimaisesti suurin lähde ovat puuperäiset polttoaineet
Metsäteollisuuden tuotantokapasiteettia t t tti on lakkautettu pysyvästi. Puun käyttö paperin raaka aineeksi vähenee noin 30 % vuoteen 2020 Samalla vähenee sellun jäteliemien käyttäminen uusiutuvan energian tuotantoon Noin 18 TWh vaje uusiutuvan energian tuotantoon Mö Myös puutuoteteollisuus t t supistuu it noin 20 % Metsähakkeen käytön tarve kasvaa suunnitellusta vähintään 15 milj. m 3 :n
Metsähakkeen tekninen korjuupotentiaali noin 20 milj. m 3 Kanta ja Päijät Hämeen teknisestä potentiaalista (VMI10) korjataan nyt reilu 20 % Lisäämispaineet kohdistuvat etenkin nuoriin metsiin jaensiharvennusrästeihin
työvoimatarpeesta Suomessa lähes 50 % nykyisestä voimalaitoskapasiteetista on jo yli 20 vuotta vanhaa Kapasiteetin merkittävä uusiminen jo vuoteen 2020 mennessä Uusia koneenkuljettajia (korjuu, haketus, kuljetus) yli 3500 Uutta kl kalustoa 2000 kpl Metsäenergia erittäin tärkeä koneyrittäjien työllistäjä Metsähake alle 5 % kotimaan puunhankinnasta, mutta yli 10 % työsuoritteesta Kaikkiaan ilmastotavoitteiden täyttäminen saattaa luoda 40 000 työpaikkaa Työpaikkojenväheneminen samanaikaisestimuuallamuualla
Tulokset ja tavoitteet Kehittää metsäenergian korjuun kustannustehokkuutta Kehittää metsäenergianlogistista ketjua Kehittää metsäenergian kosteuden ennustemalli Kehittää metsäenergian korjuusaannon ennustemalli Parantaa yrittäjien valmiuksia ja lisätä metsänomistajien tietoutta
Khittää Kehittää ohjeet metsäenergian tä kestävään ää hankintaan Lisätä voimakkaasti metsähakeketjun volyymiä Metsureiden ympärivuotinen työllisyys
METKA Osatehtävät 1. Esiselvitys 2. Energiapuun korjuu nuorista metsistä 3. Aines ja energiapuun korjuun rajapinnat 4. Kantojen korjuuteknologia ja logistiikka 5. Haketus ja murskauslaitteiston tehokkaampi käyttö 6. Metsäenergiatoimintamalli 7. Energiapuun varastoinnin ja kuljetuksen kehittäminen 8. Energiapuun mittauksen kehittäminen 9. Tietojärjestelmien vaatimukset 10. Raportointi ja tiedon välitys
METKA koulutus 2010 syksy Hankkeen tarkoituksena jalkauttaa METKA hankkeen toimintamalli kentälle 6 Ely keskuksen alueelle Hanketta hallinnoi TTS Tutkimus Tutkimus Hankekumppanit: Mhy Kanta ja Päijät Häme Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Koulutusorganisaatio (TAMK, HAMK)?
METKA koulutus sisältö Hanke jaetaan koulutusmoduuleihin Metsäalan toimihenkilöt Lämpöyrittäjät Metsurit Koneyrittäjät Koulutusmoduuleissa l ostetaan tt asiantuntijapalveluita mhy:istä, Tapiosta ym. Moduulit kestoltaan muutaman päivän osallistumismaksu
METKA koulutus pilotointi Hanke alkaa 2010 pilotointivaiheelle METKA hankkeen tuloksia testataan mhy Kanta ja Päijät Hämeessä case tutkimuksin Toimintamallin hioutuminen Tiedottaminen Koulutus hankkeen myynti ja markkinointi i i
METKA hanke päätös Hankkeen tuloksia aletaan julkistamaan laajemmassa mittakaavassa 2010 syksyllä y Kosteuden ennustemalli ver. 1.0 valmistunee vuoden 2010 loppuun mentäessä Metsäenergian korjuusaannon ennustemallien ensimmäiset versiot vuoden 2010 aikana Loppuraportointi ja TOIMINTAMALLI (1.0) syksyllä 2011
Kiitos!