Avoin tiede ja tutkimus Vaikuttavuus
VISIO 2017: TIETO LIIKKUU, OSAAMINEN KASVAA Vuonna 2017 tutkimustieto liikkuu ongelmitta tutkijalta ja tutkimusryhmiltä toiselle, tutkimusalojen välillä, innovaatiotoimintaan ja muuhun yhteiskuntaan. Tiedon kulkua autetaan selkeiden linjausten ja hyvien käytäntöjen avulla sekä tuottamalla laajasti käytettyjä palveluita tieteen ja tutkimuksen tulosten saatavuuden ja perustan turvaamiseen. Avoimuus on yhteinen toimintamalli, avoimuus on arkipäiväistynyt. 1. Tieteen ja tutkimuksen perusolemuksen vahvistaminen Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen keskeinen periaate, jonka kautta luodaan uusia mahdollisuuksia osallistua tieteen ja tutkimuksen tekemiseen niin laajemmalle joukolle tutkijoita kuin päätöksentekijöille ja kansalaisille. 2. Avoimuuteen liittyvän osaamisen vahvistaminen Tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeisin tuotannontekijä. Osaamista on kehitettävä strategialähtöisesti, pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. 3. Tutkimusprosessin kestävän perustan vahvistaminen Jotta tutkimustuloksia olisi mahdollista tulkita oikein ja/ käyttää uudestaan, niiden täytyy olla riittävästi kuvattuna ja pysyvästi säilytettynä ja saatavilla koneluettavassa muodossa. Prosessien yhteentoimivuutta ja kustannusten elinkaaren hallittavuutta parannetaan avoimuudella. 4. Kilpailukyvyn vahvistaminen Avoimuuden avulla edistetään uuden tiedon, tutkimustulosten ja ideoiden nopea liikkumista, yhdistelyä ja oivaltavaa soveltamista.
Toistettavuus vaatii avoimuutta Replicable Globaaleihin haasteisiin mahdoton vastata ilman avointa tietoa Tietovirtojen sulkeminen estää myös virtojen sulkijoiden etenemisen Published by AAAS R D Peng Science 2011;334:1226-1227
Tutkimuksen kestävä perusta Validointia, verifiointia ja toistettavuutta varten: Julkaisut Data Menetelmät Metadata, laatutieto viittaukset, linkitykset käyttöoikeustiedot, lisenssit
Hyödyt Avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyviä hyötyjä ovat mm.: Tutkimuksen tehokkuus kasvaa Tieteellisen toimintamallin edistyminen Tutkimustulosten laadun paraneminen ja fokuksen selkeytyminen Uusien tutkimusideoiden synnyn nopeutuminen Kansalaisten sitouttaminen tieteeseen ja tieteellisen lukutaidon kasvu Tutkimuksen taloudellisen ja sosiaalisen vaikuttavuuden kasvu
Hyödyt Tutkijat Tutkimusryhmät Organisaatiot Päättäjät ja rahoittajat Kansalaiset Kansakuntataso Huomiohyödyt Meriittihyödyt Rahoitushyödyt Verkostoitumisen hyödyt Huomiohyödyt Rahoitushyödyt Kustannustehokkuu s-hyödyt Verkostoittumisen hyödyt Rahoitushyödyt Laatuhyödyt Kustannustehokkuu s-hyödyt Paremmin tiettoon pohjaava päätöksen-teko Rahoituksen vaikuttavuus kasvaa Laatuhyödyt Ymmärrys ja osaaminen kasvaa Vaikutusmahdollisu udet ja osaaminen lisääntyvät edistetään ihmisoikeuksia ja demokratiaa
Mahdollistajat Kulttuurin muutoksen edistäminen kannusteilla. Avoimuudesta palkitseminen tai sen vaatiminen pitää kuvata selkeästi (indikaattorit, metriikka, uravaikutus). Yhteistyötä ja yhteentoimivuutta edistämällä, mm. rakentamalla yhteistyöalustoja ja mahdollistamalla ja palkitsemalla yhteistyötä. Tutkimuksen palveluiden ja tutkimusinfrastruktuurien kestävällä kehittämisellä. Nämä tulee suunnitella yhtentoimivuutta ajatellen, mahdollisuuksien mukaan avointa lähdekoodia, rajapintoja ja standardeja hyödyntäen. Tunnistamalla avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvä osaaminen, ja sen kasvattamisen tukeminen. Selkeiden avoimuuden politiikoiden ja ohjeiden laadinnalla joka toimijaryhmälle.
Avoimuuden asteet Täysin avoin Kaikkien saatavilla Saatavilla koneluettavassa muodossa Ei kustannuksia Ei rajoituksia käyttöön Täysin suljettu Luvanvaraisesti saatavilla Data ei ole rakenteisessa muodossa tai hyvin metatiedoilla kuvailtuna Käyttökustannuksia Käyttö estetty
Tieteen ja tutkimuksen avoimuudesta Avoin tiede on kansainvälisesti merkittävä tapa edistää tiedettä ja tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen keskeinen periaate, jonka kautta luodaan uusia mahdollisuuksia osallistua tieteen ja tutkimuksen tekemiseen tutkijoille, päätöksentekijöille ja kansalaisille. Edellytyksenä on tutkimuksen tuottamien ja tarvitsemien julkaisujen, datan, menetelmien, osaamisen ja tukipalveluiden laajamittainen saatavuus. Tutkimusprosessin digitalisoituminen ja avautuminen luo tutkijoille ja kaikille tutkimuksesta kiinnostuneille uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön ja kommunikointiin. Luottamus tieteeseen kasvaa ja yritystoiminta vauhdittuu.
Avoimuus koko tutkimusjärjestelmässä OKM:n tahtotilan toteutus valtioneuvostotason keskustelut korkeakoulujen tulossopimukset ja korkeakouludialogi Suomen Akatemian tulossopimus ja keskustelut avoimuuden periaatteen yleinen huomiointi Yhteistyö OKM:n osallistaa toimijoita laajasti ATT-hankkeen puitteissa Yliopisto (blue) Ammattikorkeakoulu (green) Tutkimuslaitos (red)
Keskeisiä kysymyksiä: Miten saavutetaan avoimen tieteen ja tutkimuksen tavoitteet? Ohjeistuksen näkökulma Miten avoin saatavuus tulee muuttamaan tutkimuskäytäntöjä? Miten avoimuus toteutetaan tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen? Miten saadaan avoimuuteen tähtäävät toimintatavat osaksi tutkijoiden arkisia käytäntöjä? Rahoituksen näkökulma Miten julkisia tukimuotoja tulisi päivittää vastaamaan muuttunutta tilannetta? Mitkä ovat ensisijaisesti priorisoitavat kehittämiskohteet? Uudistumisen näkökulma Lisääkö avoimuus luottamusta tieteeseen? Miten avoimuus vauhdittaa yritystoimintaa? Helpottaako avoimuus tutkimuksen laadun seurantaa? Taustamateriaalina kysymyksenasetteluun on Tiedon saatavuus -raportti, lausunnot (51 kpl) ja yhteenveto: http://www.tdata.fi/dokumentit
AVOIMUUDEN HAASTE Kaikkien yhteistyö Oikeiden tahojen yhteistyö Kriittiset pisteet etenemiselle: Kv linjaukset ja strategiat Suomen linjaukset ja strategiat Prosessien parempi hallinta Helppoa ja hauskaa
Tiekarttaprosessi Hyötyjen ja mahdollisuuksien tunnistaminen Käsikirjan lähtökohdissa Tehtävät Selvitykset pilotit TYöryhmät Arkkitehtuurityö Palvelusuunnitelmat Toimenpiteet Tiekartta Käsikirja Linjaukset, ohjee ja hyvät käytänöt Palvelut Toimintakulttuurin muutos
Avoimen tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuus Tavoite Avoimuuden etenemistä voidaan seurata ja mitata Avoimuuden vaikuttavuutta voidaan seurata ja mitata. Hahmottaa missä hankkeen vaikutus voi näkyä Ehdottaa miten muutosta voisi seurata ja mitata Ehdottaa miten tämä vietäisiin käytäntöön. (2015) Kysymyksiä: -Kansainväliset suuntaukset, Suomen tilanne -Kannusteet: mittarit meritoitumisen tukena
Avoimen tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuus Tavoitteet: Vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseksi selvitetään avoimen tieteen tuoman muutoksen vaikutukset: miten arviointiin tuodaan mukaan käyttöpuoli (lataukset, katselut, data ja menetelmäviittaukset), vertaisarvioinnin muutokset, sitaatiot uusin tavoin sekä altmetriikka. Kokonaisuus tulee hahmottaa niin julkaisujen, datan kuin menetelmien näkökulmasta. Selvityksen tuloksien kautta vaikutetaan myös kansainvälisellä tasolla, mm. OECD:n ja Komission suuntaan. Tällä hetkellä EU Komission OA-indikaattoreina on: OA-arkistojen määrä, OA-julkaisujen määrä, OA-politiikkojen määrä kun parempi olisi aitojen prosenttiosuuksien arviointi. OA-saatavuuden lisäksi pitäisi seurata hyödynnettävyyttä: miten onnistuu tekstin ja datan louhinta, millaisia ovat jatkokäytön ehdot, miten datan, julkaisun ja menetelmän kytkös on hoidettu, ja miten tuloksia hyödynnetään. Tehtävänä on selvittää kansainvälinen tilannekuva, sekä laatia ehdotus siitä, mitä seurantaindikaattoreita olisi syytä nostaa korkeakoulujen seurantaan avoimen tieteen ja tutkimuksen edistymisen seuraamiseksi, vaikuttavuuden arvioimiseksi sekä tarvittavien meritointimekanismien edistämiseksi. Tarvittavien linjausmuutosten ehdottaminen OECD:n ja EU:n suuntaan. Tulos: Selvitys, jossa kuvaillaan tarvittavat indikaattorimuutokset. Aikataulu: Väliraportti ehdotuksineen valmis vuoden 2014 lopussa, implementaatio jatkuu 2015.
Esimerkki hyödyntämisestä arvioinnista Number of content accesses (page viwes, downloads) Total audience reached (visitors) Usage in teaching (students reached) User engagement (time on site) Referrals Usage in research (citations etc) Awards Media coverage Citation/usage in prominent context other Current metrics Change since last year Goal for next year
Aikataulu Työryhmän asiat tiekartalle syyslokakuussa, Käsikirjaan vuoden 2014 loppuun mennessä Raportti 2015 linjauksia, käytäntöön vieminen alkaa
Avoin tiede ja tutkimus -hanke (ATT) OKM on käynnistänyt tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi Avoimen tieteen ja tutkimuksen hankkeen (ATT) vuosille 2014-2017. ATT-hanke määrittää kansallisen tahtotilan siten, että Suomen tutkimusjärjestelmän kilpailukyky ja laatu kasvaa. ATT-hanke edistää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta ja avoimuutta sekä yhteiskunnallista ja sosiaalista vaikuttavuutta. Halutaan, että tutkijat käytännössä tietävät miten tutkimustulosten avoimuudessa tulee toimia. Avoimuutta edistettäessä huolehditaan samalla innovaatiojärjestelmän kyvystä hyödyntää avointa tiedettä. Tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa.
Yritykset Avoin tiede ja tutkimus 2014-2017 (ATT) Hallinto VM: Avoimen tiedon ohjelma Suunnittelu Datan kerääminen Datan käsittely ja analyysi Palvelut Datan tallennus ja säilytys Tulosten hyödyntäminen Koulutus ja tutkimus TULAuudistus Horizon 2020 Kansalaistiede KDKhanke Verkostot (Open Science ym.)
Avoin tiede ja tutkimus 2009-2017 ATT-tiekartta ja etenemis/ arviointimalli 2014 ATT:n tavoitetaso vuonna 2017 julkaisut:. tutkimusdata: menetelmät: TUTA-selvityshanke 2009-2011 käsikirja loppuraportti etenemissuunnitelma TTA-yhteistyö ja palvelut 2011-2014 osa-alueet: tutkimusdatapalvelut KA-työ metatieto osa-alueet: julkaisut tutkimusdata menetelmät koordinointi, KA-työ
ATT-hanke: kansallinen perusta OKM:n toimiala Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2020 Osaava ja luova Suomi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2010 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011 2016 Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011 2015 (Tutkimus- ja innovaationeuvosto, 2011) Suomi osaamispohjaiseen nousuun. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelma 2012 (OKM ja TEM, 2012) Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia (OKM-KIDE) 2013
ATT-hanke: kansallinen perusta valtioneuvostotaso Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020 Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä (2011) Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 21 polkua kitkattomaan Suomeen. ICT 2015 -työryhmän raportti. Työ- ja elinkeinoministeriö Palvelut ja tiedot käytössä. Julkisen hallinnon yhteinen ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020 Valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi 5.9.2013
ATT-hanke: EU-perusta EU:n Digitaalinen Agenda (elokuu 2010) EU:n avoimen datan strategia (joulukuu 2011) Eurooppa 2020 -strategia. Suomen kansallinen ohjelma (huhtikuu 2012) Komission suositus tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä (heinäkuu 2012) EU:n puiteohjelma Horisontti 2020 Digital science in Horizon 2020. March 2013. Guidelines on Data Management in Horizon 2020. Version 1.0. 11 December 2013. Guidelines on Open Access to Scientific Publications and Research Data in Horizon 2020. Version 1.0. 11 December 2013.
ATT-hanke: EU-perusta Targets: By 2014, policies for open access to scientific articles and data will have been established in all Member States at all relevant levels. By 2016, the share of publicly-funded scientific articles available under open access EU-wide will have increased from 20 % to 60%. 100 % of scientific publications resulting from Horizon 2020 will be available under open access. Source: Towards better access to scientific information: Boosting the benefits of public investments in research. Commission 17.7.2012.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen foorumi (kokoontuu vuosittain syksyllä) ATT-hankkeen yhteistyörakenne Avoimen tieteen ja tutkimuksen strategiaryhmä (korkeakoulujen, tiedelaitosten ja tutkimuslaitosten johto, ministeriöt, rahoittajat jne.) Asiantuntijaryhmä Palvelujen tuottajat Palveluiden käyttäjäfoorumit Työryhmät Työpajat ja täsmäselvitykset Kokonaisarkkitehtuurin hallinta
Tietoa ATT-hankkeesta Taustatietoa hankkeesta: avointiede.fi Osallistu tekemiseen Strategiaryhmä ja asiantuntijaryhmä Työryhmät, selvitykset, työpajat jne. Ota yhteyttä Riitta Maijala, strategiaryhmän puheenjohtaja, OKM riitta.maijala@minedu.fi Juha Haataja, OKM juha.haataja@minedu.fi Sami Niinimäki, OKMsami.niinimaki@minedu.fi Pirjo-Leena Forsström, asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, pääsihteeri, CSC pirjo-leena.forsstrom@csc.fi Kommentoi: avointiede@postit.csc.fi Twitter: @AvoinTiede, Facebook: facebook.com/avointiede
Avoimen tieteen ja tutkimuksen strategiaryhmä OKM on asettanut avoimen tieteen ja tutkimuksen strategiaryhmän ja asiantuntijaryhmän kaudelle 28.2.2014-31.12.2017 Strategiaryhmän tehtävänä on avoimen tieteen ja tutkimuksen tavoitetilan määrittäminen vuodelle 2017 kolmessa toisiaan tukevassa kokonaisuudessa: tutkimusjulkaisut, tutkimusdata ja tutkimuksen menetelmät kehittämistyön kansallinen koordinointi eri toimijoiden kesken näiden kolmen osakokonaisuuden alueella lainsäädännöllisten ja hallinnollisten kehittämistarpeiden tunnistaminen ja ratkaisumahdollisuuksien selvittäminen tutkimuslaitosuudistuksen hyödyntäminen avoimen tieteen näkökulmasta kansainvälisesti avoimen tieteen ja tutkimuksen yhteistyön edistäminen sekä osaamisen kehittäminen avoimen tieteen periaatteiden ja politiikkojen edistäminen.
ATT-strategiaryhmä johtaja Riitta Maijala, strategiaryhmän puheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö opetusneuvos Juha Haataja, strategiaryhmän varapuheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö kehitysjohtaja Pirjo-Leena Forsström, ATT-hankkeen pääsihteeri, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy johtaja Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto pääsuunnittelija Kai Husso, Tutkimus- ja innovaationeuvosto tutkimusjohtaja Laura Höijer, ympäristöministeriö neuvotteleva virkamies Johanna Ikävalko, liikenne- ja viestintäministeriö rehtori Outi Kallioinen, Lahden ammattikorkeakoulu neuvotteleva virkamies Seppo Kangaspunta, työ- ja elinkeinoministeriö neuvotteleva virkamies Anne Kauhanen-Simanainen, valtiovarainministeriö kulttuuriasiainneuvos Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö finanssineuvos Arto Koho, sosiaali- ja terveysministeriö toimitusjohtaja Kimmo Koski, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy neuvotteleva virkamies Esa Käyhkö, sisäministeriö projektipäällikkö Sari Löytökorpi, valtioneuvoston kanslia pääjohtaja, prof. Heikki Mannila, Suomen Akatemia finanssineuvos Tuomo Mäki, valtiovarainministeriö ylitarkastaja Sami Niinimäki, opetus- ja kulttuuriministeriö tutkimusjohtaja Mikko Peltonen, maa- ja metsätalousministeriö Tuuli Toivonen, Open Knowledge Finland ry ylijohtaja Marja Vaarama, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kansleri Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto
Avoimen tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmän tehtävänä on edistää käytännössä avoimen tieteen ja tutkimuksen palvelujen tuottajien ja käyttäjien vuoropuhelua ohjata tarvittavien työryhmien työtä ohjata kokonaisarkkitehtuurityötä järjestää tarvittavia työpajoja ja täsmäselvityksiä.
ATT-asiantuntijaryhmä kehitysjohtaja Pirjo-Leena Forsström, asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, ATT-hankkeen pääsihteeri, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy opetusneuvos Juha Haataja, asiantuntijaryhmän varapuheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö yksikön päällikkö Hilppa Gregow, Ilmatieteen laitos tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia vararehtori, professori Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto johtava asiantuntija Päivi Hämäläinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yliaktuaari Marianne Johnson, Tilastokeskus kulttuuriasiainneuvos Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö neuvotteleva virkamies Anne Kauhanen-Simanainen, valtiovarainministeriö vanhempi tutkija, dosentti Jyrki Kettunen, Arcada Joona Lehtomäki, Open Knowledge Finland ry informaatikko Aila Louhelainen, Oulun yliopiston kirjasto professori Mikko Mönkkönen, Jyväskylän yliopisto ylitarkastaja Sami Niinimäki, opetus- ja kulttuuriministeriö tutkimushallinnon asiantuntija Eeva Nyrövaara, Helsingin yliopisto tietohallintopäällikkö Marit Olander, valtioneuvoston kanslia asiantuntija Soile Ollila, Tekes tiimipäällikkö Johanna Seppänen, Työterveyslaitos pääsihteeri Sirpa Thessler, LYNET