JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 JA 60 SEKÄ OSASTO TÖRNI ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA 1941-1944 VUOSIKOKOUS PANSSARIPRIKAATISSA PAROLASSA 05.08.2008
SUOMEN TASAVALTA 90 VUOTTA VÄkiluvun kehitys 1500- luvun alussa väkiluku oli 250.000 1800 -luvun lopussa väkiluku oli 1 milj. 1912 3 milj. 2007 5,3 milj. Helsinki-Lontoo-Moskova olivat sotaa käyvissä maissa ainoat pääkaupungit, joita ei miehitetty. 2
Kunnioitetut Jr 56 ja 60 :n Kiltaveljet Vuoden 2007 kuluessa muistettiin monin tavoin ja laajasti maamme itsenäistymistä 90 vuotta sitten. Suomen valtiollinen kehitys aluksi osana Ruotsin valtiota ja sittemmin Venäjän osana on pitkä ja monipolvinen kehityskertomus. Nuo "kypsymisen vuosisadat" olivat kansallemme pääasiassa raskaita aikoja, pitkäaikaisia kuluttavia sotia useinkin suomalaisille vieraiden päämäärien puolesta, hidasta taloudellista ja sivistyksellistä kehitystä, usein pahoja nälkävuosia ja tappavia kulkutauteja. Vasta 1800-luvun suuret kansalliset herättäjät alkoivat luoda uskoa Suomen parempaan huomiseen. Itsenäistyminen, varsinkin vuosi 1918 sisälsi toisaalta syvää tragiikkaa mutta avasi toisaalta maassamme tien nopealle ja voimakkaalle kehitykselle elämän eri aloilla. Talvisotaan mennessä kansa oli pääasiassa eheytynyt ja valmis yhdessä kohtaamaan tulevat kohtalot. Nämä kohtalot, ankarat sodat, Te, kunnioitetut veteraanit, kamppailitte ase kädessä talvisodan hangilla, jatkosodan pitkinä vuosina eri rintamilla ja viimein kesän 1944 ratkaisutaisteluissa. -- Monet aseveljistänne antoivat kaikkensa näissä vaiheissa. Kunnia Heidän muistolleen. Useimmat Teistä ovat kantaneet ruumiissaan ja sielussaan sodan merkkejä kaikki nämä vuosikymmenet. Me teille kiitolliset jälkipolvet yhdessä kanssanne iloitsemme itsenäisestä hyvästä Isänmaasta, sen henkisestä ja aineellisesta kehityksestä ja luotamme kansamme ja maamme valoisaan tulevaisuuteen. Killan vuosikokous 2007 järjestettiin laivakokouksena reitillä Turku-Tukholma-Turku. Loistavassa kesäsäässä tapahtunut risteily keräsi likimain kaksisataa veteraania ja saattajaa. Varsinaisessa vuosikokouksessa puhetta johti 92-vuotias, mutta edelleen jäntevä aktiivisuunnistaja ja -hiihtäjä, reservin majuri Erkki Luntamo. Vuosikokouksessa ja joissakin muissakin tapaamisissa käsiteltiin laajasti kiltamme tulevaisuutta. Eräiden alueosastojen jäsenmäärä on supistunut luonnollisista syistä sellaiseksi, että joudutaan harkitsemaan varsin nopealla aikataululla sellaista organisaation tarkistusta, joka mahdollistaa toimintamme jatkamisen ainakin muutaman vuoden ajan Kuluvan vuoden 2008 vuosikokouksessa Parolannummella nämä asiat ovat esillä Killan hallituksen esityksen pohjalta. Melkoisesti energiaa on käytetty sen pohtimiseen, millaisen teknillisen ratkaisun pohjalta ja millaisin kohtuullisin kustannuksin voitaisiin toteuttaa Killan historiaa ja toimintaa esittävä DVD-ohjelma. Killan hallituksen varapuheenjohtajan Pentti Isotuvan ja työryhmänsä voimin on asiassa edistytty ja tuloksesta saataneen kuulla Parolannummella vuosikokouksessa. Samalla on hyvä muistaa, että Killan rykmenttien ja pienempienkin yksikköjen vaiheet on kokeneiden ja taitavien kitjoittajien toimesta huolella ja monipuolisesti talletettu jälkipolvien käyttöön. Kiilalla on ollut onni saada riveihinsä korkeatasoisia historioitsijoita, eturivissä professori Mauno Jokipii ja äskettäin joukostamme poistunut metsäneuvos Kaino Tuokko. Toivotan hyvää kesää Teille, Arvoisat Kiltaveljet ja läheisenne. Tavataan vuosikokouksessa Parolannummella 5. elokuuta 2008. Hannu Särkiö Puheenjohtaja 3
Pääsihteeri Veikko Mattila TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007 YLEISTÄ Killan 37. toimintavuosi on ollut edelleen virkeää, vaikka keski-ikämme kohoaa koko ajan. Olemme juhlineet 90-vuotiasta tasavaltaa. Åke Lindmanin elokuvaan Tali-Ihantala saimme kutsun eri yhteisöinä. Kilta on järjestänyt tutustumisen Luonnetjärven ilmailumuseoon ja laivaristeilyllä on ollut mahdollisuus virkistäytyä tapaamalla toisia kiltaveljiä. Tälle risteilylle oli varattu 80 paikkaa ja 76 miehitettiin. Ilahduttavaa oli, että mukaan tuli myös nuorempaa väkeä. Alueosastot ovat myös tarmokkaasti huolehtineet jäsenistään : tarjoamalla erilaisia tapahtumia, pikkujouluja, saunailtoja ja retkiä. KOLME KOMENTAJAA - kirjasarjan myyntiä jatkettiin. Varsinkin kunniapuheenjohtajamme Antero Kallion yrityskohtainen myyntityö on ollut arvokasta. Ikävää, että kolmas teos, elämäkerta Mannerheim - ristin ritari K.K. Karista ei valmistunut. KILLAN JÄSENISTÖ Viimeiseen iltahuutoon sai kutsun 33 veteraanijäsentä, joista luettelo sivulla 6. Veteraanijäseniä 31.12.2007 254 Kannattajajäseniä 69 Naisjäseniä 36 Jäsenmäärä 31.12.2007 359 Keski-ikä 30.06.2008 87,16 4
KILLAN HALLITUS Hallituksen kokous pidettiin 23.04.2007 Luonnetjärven varuskunnassa Tikkakoskella. Paikalla oli 21 hallituksen jäsentä ja kolme vierasta. Tutustuimme varuskuntaan ja siellä saimme esim. kuulla, että ilmatilan loukkauksista tiedotetaan välittömästi Tikkakoskelle. Kokouksessa käsiteltiin talousasiat ja vuosikokoukseen liittyvät asiat. Maijat nostettiin puheenjohtaja Hannu Särkiön 70-vuotispäivän ja pääsihteeri Veikko Mattilan 85-vuotispäivän kunniaksi. Seuraavana päivänä tutustuimme Ilmailumuseoon. HALLITUKSEN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 27.08.2008 M/S Isabellalla Keskusteltiin kannattajajäsenien jäsenmaksuista. Päätettiin hyväksyä Juha Koivusen tarjous www.- sivujen tekemisestä JR 56 ja 60 Kilta Ry :lle. KILLAN VUOSIKOKOUS Killan vuosikokous pidettiin 27. - 28.08. 2007 laivakokouksena M/S Isabellalla. Kokouksen avasi puheenjohtaja Hannu Särkiö. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Erkki Luntamo ja sihteereiksi Veikko Mattila ja Katariina Molin. Vuosikertomus ja tilit vahvistettiin. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Hannu Särkiö, 1 varapuheenjohtajaksi Pentti Isotupa ja II varapuheenjohtajaksi Matti Santa. Pääsihteeriksi Veikko Mattila, toiseksi sihteeriksi Katariina Molin. Hallitukseen jäseniksi osastoittain valittiin entisetja lisäksi Laitilan alueosastoon Martti Aro ja Rauman alueosastoon Ravo Sarmet. Tilintarkastajiksivalittiin RaimoHammarjaTaunoTiljander.Varatilintarkastajiksi Seppo Kompuinen ja Lauri Lähteenmäki. Killan edustajiksi MPK :n kokoukseen valittiin Erkki Luntamo ja Veikko Mattila. Vuoden 2008 vuosikokous pidetään Parolassa Panssariprikaatissa elokuussa. Kunniapuheenjohtaja Antero Kallio kiitti pääsihteeri Veikko Mattilaa ansiokkaasta työstä Killan pääsihteerinä. 5
JR 56 ja 60 KILTA Ry VETERAANIJÄSENISTÖ31.12.2007 t % jäs.m. HELSINKI ALUEOS. 7 25,93 20 Lars Barck Eljas Ehojoki Aimo Heikkilä Pentti Kaartinen Paavo Mattinen Olavi Saarinen Viljo Suivala IMPOLAN POPPOO 0 1 t % jäs.m. TURKU ALUEOS. 4 10,00 36 Toivo Ahola Kalevi Pohjola Heikki Saarto Veikko Tähti OSASTO TÖRNI 0 23 UUSIKAUPUNKI 10 12,35 71 LAITILA ALUEOS. 1 2,94 33 ALUEOS. Väinö Salmela-Mattila Tuomo Aaltonen Kaino Kompuinen PIRKANMAA 6 24,00 19 ALUEOS. Väinö Helin Martti Jarkko Eino Laine Jorma Närhinen Veikko Peltonen Pauli Pitkänen RAUMAALUEOS. 5 8,20 56 Eino Järvinen Matti Männistö Pentti Saaristo Taisto Seikkula Heikki Valtokivi Reino Lassila Heikki Nummila Matti Salminen Kaarlo Sankari Almer Seppälä Eino Terhelä Alpo Toivonen Heikki Wittfooth 6 Jäsenistö v.2007 ikä synt.v. lukum. poistuma % Jäsenistö v.2008 synt.v. lukum.. 100 1908 2 95 1908-1912 14-6 42,86 1909-1913 12 90 1913-1917 51-13 25,49 1914-1918 49 85 1918-1922 128-9 7,03 1919-1923 146 80 1923-1927 98-5 5,10 1924-1927 50 Törni -5 kaksoisjäs -5 Yhteensä 286-33 11,54 254
KESKI-IKÄTILASTO 30.06.2008 C v v' S d ~ ' ~ L ä. ~ C L F 1908 1 1 2 100 200 1909 1 1 99 99 1910 1 1 98 98 1911 1 1 2 97 194 1912 1 1 2 96 192 1913 1 2 1 1 1 6 95 570 1914 3 1 4 94 376 1915 1 1 3 1 6 93 558 1916 4 2 1 2 2 11 92 1012 1917 2 4 1 1 3 11 91 1001 1918 3 5 3 6 17 90 1530 1919 1 1 1 3 89 267 1920 1 1 2 1 1 3 2 11 88 968 1921 1 1 2 3 10 3 20 87 1740 922 5 6 2 10 9 12 24 68 86 5848 1923 5 6 1 11 10 3 8 44 85 3740 1924 6 2 9 2 1 15 35 84 2940 1925 5 2 2 1 3 13 83 1079 1927 1 1 2 81 162 kaksoisjäs.(törni) -5-433 Yh. 20 1 33 19 56 36 23 71 254 22141 87,16 L F å ~ Y x Y V' VETERAANIJÄSENTEN Tilastointi aloitettiin v. 1996. Silloin jäsenmäärämme oli 595. Uusia jäseniä liittynyt 14, jäseniä yhteensä 609. Vuoteen 2008 mennessä kutsun viimeiseen iltahuutoon on saanut 355 jäsentä. Poistuma v. 2002-10,06% v. 2003-8,80% v. 2004-8,90% v. 2005-9,38% v. 2006-12,31% v. 2007-11,54% Keski-ikämme 30.6.2005 84,89 30.6.2006 85,72 30.6.2007 86,62 Jäsenistö v.1996 alkaen Poistumat t2007 t1996-07 t % Jäsenistö 2008 Synt.v. 1910 14 10 71,42 4 1911 15 2 13 86,66 2 1912 24 4 22 91,66 2 1913 28 1 22 78 57 6 1914 35 8 31 88 57 4 1915 24 1 19 79,17 6 1916 48 1 37 77 08 11 1917 46 2 35 76,08 11 1918 41 2 23 57,95 16 1919 17 1 13 76,47 3 1920 23 1 12 52,17 11 1921 50 1 30 60 00 20 1922 106 4 40 37,74 65 1923 73 4 30 41,09 43 1924 51 1 15 29,41 35 1925 12 3 25,00 13 1927 2 0,0 2 yht. 609 33 355 58,29 254 7
JÄSENMÄÄRÄT 31.12.2007 HELSINKI RAUMA Miehiä 20 Miehiä 56 Naisia 4 Naisia 3 Kannattajajäseniä 5 Kannattajajäseniä 5 Yhteensä 29 Yhteensä 64 IMPOLA TURKU Miehiä 1 Miehiä 36 Naisia 2 Kannattajajäseniä 6 Kannattajajäseniä 21 Yhteensä 42 Yhteensä 24 TÖRNI LAITILA Miehiä 23 Miehiä 33 Naisia 6 UUSIKAUPUNKI Kannattajajäseniä 22 Yhteensä 61 Miehiä 71 Naisia 18 PIRKANMAA Kannattajajäseniä 8 Yhteensä 97 Miehiä 19 Naisia 3 Kannattajajäseniä 2 Yhteensä 24 KOKONAISJÄSENMÄÄRÄ Miehiä 254 Uusia vet.jäseniä 1 Naisia 36 Uusia kann.jäseniä 4 Kann.jäseniä 69 YHTEENSÄ 359 YHTEENSÄ 5 8
KUNNIAMERKIT 04.06.2007 MAANPUOLUSTUSKILTOJEN LIITTO Ry :n myöntämät Hopeinen Kiltaristi Toim.joht.Kari Koivunen Tampere Pronssinen Kiltaristi Leipuri Armas Marttinen Tampere MERKKIPÄIVIÄ viettivät hallituksen jäsenet ja kunniajäsenet 90 Amm.koul.op.Martti Ylilammi 11.05.2007 Helsinki Tekn.johtaja Tauno Tiljander 01.10.2007 Helsinki 85 Pankinjohtaja Veikko Mattila 01.04.2007 Helsinki Toim.esimies Väinö Leppänen 10.07.2007 Rauma Dipl.merkonomi Heikki Lampinen 06.08.2007 Turku Liikk.harj. Keijo Järvinen 26.09.2007 Uusikaupunki Insinööri Lauri Lähteenmäki 11.12.2007 Helsinki Maanviljelijä Vaito Siivonen 21.12.2007 Uusikaupunki 80 Rovasti Timo Kökkö 14.05.2007 Vammala 70 Kenr.majuri Hannu Särkiö 30.04.2007 Helsinki VIIMEISEEN ILTAHUUTOON kutsuttiin hallituksen jäsenet Merkonomi Pauli Pitkänen 22.05.2007 Tampere Fil.maist. Aimo Heikkilä 07.11.2007 Helsinki 9
JR 56 JA JR 60 KILTA ry Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 Varsinainen toiminta Myyntituotot 6300,00 Kulut Hallintokulut -4713,14-4632,42 Kokouskulut -2776,07-2879,60 Lahjoitukset/merkkipäivät -1 589,21-732,35 Jäsenmaksut! mpkl -132,00-118,50-2910,42-862,87 Varsinainen toiminta Sijoitukset Osinkotuotot 2676,00 2056,00 Korkotuotot 1 085,85 1 374,00 Muut kulut Palvelu maksut -199,28 142,53 Emissiomerkintä 0,00 Tilikauden tulos Toiminnan ylijäämä 652,15 2424,60 i 1 0
JR 56 JA JR 60 KILTA ry Tase 31.12.2007 31.12.2006 Vastaavaa Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaatavat 2602,10 2438,92 Huoltorahastotili 605,39 596,05 Muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet 3435,86 3435,86 Varasto 210,70 210,70 Tuottotilit 35 000,00 35 000,00 Tuottotilit huoltorahasto 6500,00 6500,00 Siirtyvät erät 446,48 48 800,53 48 181,53 Vastattavaa Oma pääoma Huoltorahasto 6500,00 6500,00 Huoltorahaston muutos +/ 174,38 174,38 Siirtyvät erät 46,37 Siirtyvät erät -14,02 Toimintapääoma 1.1. 41 474,00 39 050,20 Tilikauden tulos 652,15 2424,60 Toimintapääoma 31.12. 42 126,15 41 474,80 48800,53 48 181,53 HELSINKI 1.6.2007 JR 56 JA JR 60 KILTA ry HALLITUS Hannu Särkiö 1 1
TILINTARKASTUSKERTOMUS Tarkastettuamme JR 56 ja 60 kilta Ry : n tilit tilikaudelta 2007 olemme todenneet, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti ja osoittaa ylijäämää 652,15 euroa. Ehdotamme tuloslaskelman ja taseen vahvistamista sekä vastuuvapauden myöntämistä hallitukselle ja vastuuvelvollisille tilikaudella 2007 Puollamme tilikauden ylijäämän kirjaamista toimintapääomaan. Helsingissä, 4.6.2008 Raimo Hammar 1 2
JR 56 ja 60 KILTA Ry HALLITUS Kenr.majuri 30.04.1937 Professori 08.06.1918 HANNU SÄRKIÖ 09 813 7331 ANTERO KALLIO 09 466 447 Alakartanontie 15 D 21 040 530 9805 Itätuulenkuja 1 C 49 040 573 1087 02360 Espoo Puheenjohtaja 02100 Espoo Kunn.pj.-93 Kunn.jäs.-95 Sosiaalineuvos PENTTI ISOTUPA Vihtorin katu 4 A 4 23800 Laitila 01.09.1935 Pankinjohtaja 23.01.1954 02 56 672 JUHA-PEKKA MONONEN 010 255900 0500 765 533 Helsingin OP 0500 50 6479 Var.puh.joht. Koulukuja 5 A Tal.+kirj.pito Kunn.jäs.-01 04200 Kerava Ekonomi 15.01.1934 Toimitusjohtaja 18.02.1951 MATTI SANTA 03 511 3575 KATARIINA MOLIN 09 506 2681 Liekolankatu 1 A 4 03 515 8264 Ulvilantie 19 D A 19 045 651 9667 38200 Vammala Var.puh.joht. 00350 Helsinki II sihteeri Kunn.jäs.-06 Pankinjohtaja 01.04.1922 VEIKKO MATTILA 019 783 218 Rivikuja 1 A 8 040 572 5056 12100 Oitti Pääsihteeri Kunn.jäs.-95 TILINTARKASTAJAT Pankinjohtaja RAIMO HAMMAR Rakennusmestarintie 2 00680 Helsinki 07.09.1941 09 752 0332 040 737 1828 VARATILINTARKASTAJAT Maanviljelijä SEPPO KOMPUINEN 12.01.1942 Haapaistentie 338 02 430 3879 23100 Mynämäki Tekn. johtaja TAUNO TILJANDER Simonkyläntie 11 E 138 01390 Vantaa 01.10.1917 09 827 3347 t 19.01.2008 Insinööri 11.12.1922 LAURI LÄHTEENMÄKI 09 728 5465 Piikintie 7 B 00680 Helsinki 1 3
HELSINKI LAITILA Presidentti 25.11.1923 MAUNO KOIVISTO Kunn.jäs.-99 Linja-autonkuljettaja 24.07.1924 Presidentin kanslia TOIVO RAIVO 02 853 988 Mariankatu 2 Eurantie 1037 Kunn.jäs.-02 00170 Helsinki 23800 Laitila Karttapäällikkö 06.11.1915 Maanviljelijä 12.01.1949 UNTO ORANNE 09 793 141 UNTAMO JOUSAMAA 02 853 520 Peltolantie 14 Kunn.jäs.-06 Raumantie 573 00610 Helsinki 23800 Laitila Talousneuvos 16.08.1913 Pankinjohtaja 18.09.1949 VIHTORI SIIVO 02 572 2298 MARTTI ARO 044 342 8747 Keskuskatu 61 B 24 Kunn.jäs.-95 Koskelokuja 21 38700 Kankaanpää 23500 Uusikaupunki Kauppaneuvos 16.09.1920 MARTTI SALOMAA 09 323 9363 PIRKANMAA Marjaniemen ranta 20 0400 201 656 00930 Helsinki Kunn.jäs.-94 Toimitusjohtaja 17.07.1952 KARI KOIVUNEN 03 343 1744 Dipl.insinööri 12.03.1923 Saarenkärjenk.15 D 19 0400 902 601 MAURI SORMAALA 09 464 102 33300 Tampere Itätuulenkuja 5 C 58 09 4395 8850 02100 Espoo Kunn.jäs.-97 Tekn. suunnittelija 23.10.1915 OLAVI JOKIRANTA 03 317 1521 Amm.koul.opettaja 11.05.1917 Ruovedenkatu 14 A 18 Kunn.jäs.-03 MARTTI YLILAMMI 09 724 0301 33720 Tampere Saramäentie 41 E 040 738 2956 00670 Helsinki Kunn.jäs.-06 IMPOLAN POPPOO RAUMA Rovasti 14.05.1927 Toim. esimies 10.07.1922 TIMO KOKKO 03 514 2 17 VÄINÖ LEPPÄNEN 02 822 7670 lisankatu 27 Kunn.jäs.- Nortamonkatu 2 A 3 Kunn.jäs.-02 38200 Vammala 26100 Rauma Ekonomi 15.01.1934 Ekonomi 15.11.1920 MATTI SANTA 03 511 3575 AAPO RAJAHALME 02 833 99304 Liekolankatu 1 A 4 03 515 8264 Aittakarinkatu 19 Kunn.jäs.-94 38200 Vammala Kunn.jäs. -06 26100 Rauma 14
Pankinjohtaja 12.09.1910 OSASTO TÖRNI OLLI VARHO 02 822 7970 Vähämaanpuisto 1 B Kunn.jäs.-00 Insinööri 11.12.1922 26100 Rauma LAURI LÄHTEENMÄKI 09 728 5465 Yrittäjä 12.03.1943 Piikintie 7 b 00680 Helsinki PERTTI PELTONEN 02 825 0366 Naappukuja 2 C 0400 72 2846 UUSIKAUPUNKI 26660 Rauma Opettaja 25.11.1914 Operaattori 04.05.1970 ERKKI LUNTAMO 02 842 3827 RAVO SARMET Kolhantie 132 26510 Rauma 02 822 5575 Metsäneuvos 04.06.1921 KAINO TUOKKO 02 233 5574 Vähä-Hämeenk. 15 A 26 Kunn.jäs.-94 20500 Turku t 11.04.-08 Harmaalokkikuja 3 23500 Uusikaupunki Kunn.jäs.-92 TURKU Maanviljelijä 21.12.1922 VAITO SIIVONEN 02 874 589 Dipl.merkonomi 06.08.1922 Heiläntanhua 4 Kunn.jäs.-04 HEIKKI LAMPINEN Saga-Seniorikeskus 02 4445 5156 040 5804 794 23600 Kalanti Vähäheikkiläntie 1 B 156 Merkonomi 27.11.1939 20700 Turku Kunn.jäs. -96 HEIMO HAKALA 02 842 3953 Agrologi 29.04.1911 Varbergintie 3 23500 Uusikaupunki ONNI LAUKKANEN 02 238 7063 Raskinpolku 16 E Kunn.jäs.-94 Liikkeenharjoittaja 26.09.1922 20360 Turku KEIJO JÄRVINEN 02 486 2234 Kyröntie 18 0500 843 068 Fil. maisteri 20.08.1923 21800 Kyrö Kunn.jäs.-03 INTO SUONPÄÄ 02 231 6309 Yliopistonkatu 2 K 179 20100 Turku Kunn.jäs.-06 1 5
Aimo Heikkilä in Memoriam 26.01. 1912-07.11.2007 Aimo Heikkilä osallistui aktiivisesti kiltamme toimintaan. Hän kuului perustajajäseniimme. Hän hoiti alkuvuosina taitavasti kirjanpitomme. Historiakirjojemme kustantamisesta saadut käteiset varat sijoitettiin hänen asiantuntemuksensa perusteella. Viime vuoteen asti hän suoritti tarkasti ja huolellisesti kiltamme tilintarkastajan tehtävät. Kilta kutsui hänet kunniajäsenekseen 1998 Aimon perhe kertoi sanoin ja kuvin muistotilaisuudessa hänen elämänsä vaiherikkaista tapahtumista....yrittäjänä ja uusien ideoiden toteuttajana hän johti tilitoimistoaan ja teollisia yrityksiään menestyksellä. Maalaustaide ja sotiemme muistojen vaaliminen olivat hänen harrastuksiaan yli muiden. Niinpä hänen kauniissa kodissaan oli kymmeniä arvokkaita tauluja. Jokaisella maalauksella oli oma "tarinansa" -sen erikoispiirteistä, taulujen hankinnoista, niiden hinnoista.--näitä tarinoita kuunnellessa aika ei käynyt pitkäksi. Aimo oli myös mesenaatti, joka auttoi ahdinkoon joutuneita taiteilijoita. Oikealla hetkellä Aimo pääsi ylioppilaaksi Turun klassillisesta lyseosta. v, 1932 ja filosofian maisterin tutkinnon hän suoritti ennen talvisodan alkua. Niinpä hän perehtyi myös kansakuntamme historiaan syvällisen koulutuksensa ohjaamana. Muistan kuinka hän ja Mauno Jokipii keskustelivat vuosikokouksissamme historiamme solmukohdista. "Mukava" tilaisuus kuten hänellä oli tapana sanoa. Aimo Heikkilä palveli JR 56 esikunnassa. Hän siirtyi sieltä 1. Divisioonan Esikuntaan. Talousupseerina hän oli mm vastuussa siitä, että päivärahat maksettiin täsmällisesti ilmoitettuna aikana -valituksen aiheita ei muistaakseni ollut! Laskimme Aimon arkulle havuseppeleen syvän kaipauksen saattelemana. Antero Kallio 1 6
Pauli Pitkänen in Memoriam 18.12.1920-22.05.2007 Pauli Pitkänen oli Reserviupseerikoulussa jatkosodan syttyessä 1941 Oppilaat komennettiin rintamalle. Paulin matka suuntautui Kollaalle-talvisodan kuuluisalie taistelutantereelle JR 56 kranaatinheitinkomppanian joukkueenjohtajaksi. Hän sai välittömästi kokea sodan kovan todellisuuden ; rykmentti kärsi seuraavina päivinä suurimmat tappionsa koko sodan aikana. Pauli oli tunnollinen reserviupseeri- joka esimerkillään ja rehtiydellään saavutti niin alaistensa kuin esimiestensä täyden luottamuksen. Hänen myönteinen elämänkatsomuksensa oli hänen "tavaramerkkinsä" Komppanian miehet olivat raumalaisia. "Kielivaikeudet " voitettiin kuten hän leppoisalla tyylillään kertoi kokemuksistaan Pauli suoritti mittavan elämäntyön rauhan oloissa. Hän vaikutti omalla työsarallaan siihen, että saavutimme sodan jälkeisinä vuosikymmeninä uuden voiton-nousimme kansakuntien valiojoukkoon Aseveljeys ei kuitenkaan unohtunut.. Rykmentinkomentajamme" Motti-Matin", eversti Matti A. Aarnion aloitteesta perustettiin JR 56 ja JR 60 kilta, jolloin toiminta sai järjestyneet muodot. Pirkanmaan miehet perustivat alueosaston 1980 luvulla Pauli oli alusta alkaen voimakkaasti mukana toimien alueosaston, puheenjohtajana ja killan hallituksen jäsenenä. "Tampereen" pojat antoivat Paulin johdolla voimakkaan panoksensa esim. historian kirjojemme toimittamisessa ja markkinoinnissa.. Hän kutsuttiin killan kunniajäseneksi 1997. Alueosaton asiat olivaterinomaisessa kunnossa, kiltamme pääsihteeri oli tyytyväinen, tiedot jäsenistöstä tulivat ensimmäisinä ;" Puheet hämäläisten hitaudesta voi unohtaa."-totesi Mattila. Laskimme havuseppeleen hänen arkulleen - urhoollinen sotilas, eräs kiltamme johtohahmoista oli poistunut joukostamme. Antero Kallio 1 7
Veikko Mattila Maaselän ryhmän jääkärikomppaniat 6.1.1943-17.3.1943 AOK (Armee Oberkommando Norwegen),jossa oli noin 200 000 miestä, ei ollut saanut katkaistuksi Muurmannin radan itäistä haaraa. Saksan sodanjohto painosti sen vuoksi marsalkka Mannerheimiä käynnistämään suomalaisten hyökkäyksen Sorokan alueelle. Mannerheim suhtautui esitykseen kielteisesti, mutta antoi kuitenkin kenraaliluutnantti Aksel Airolle tehtävaksi suunnitella hyökkäys. Kirjallisen suunnitelman Airon kanssa laativat kenraalimajurit Ruben Lagus ja Erkki Raappana 14.2 1943. Mannerheim todennäköisesti harkitsi kysymystä -mahdollisimman pitkään. Kun Mannerheim meni esittämään suunnitelman presidentti Rydille, niin hän ei ottanut Airoa mukaansa, koska Airo katsoisi asiaa sotilaalliselta kannalta eikä ottaisi huomioon poliittisia tekijöitä. Rydin ja Mannerheimin päätös oli, että hyökkäystä ei tehdä. Ratkaisu oli hyvä, koska hyökkäys olisi kuluttanut miesvoimaa, joka oli sitten tarpeen vuoden 1944 tapahtumissa. Ilmeisesti päätökset oli tehty aikaisemmin, mutta käskyt meille komppanioitten hajottamisesta tulivat yllättäen. Vuoden 2007 vuosikertomuksessa on tarkemmin kerrottu jääkärikomppanioiden perustamisesta ja koulutuksesta. Tein talvella tömiläisille kyselyn saadakseni selville, mihin joukkueeseen kukin oli kuulunut. Tuomiorovasti Voitto Vuola Turusta osallistui Vääräkosken 1. retkeen. Majuri Onni Laukkanen Turusta, joka toimi eversti Matti Aarnion adjutanttina, oli mukana 2. retkellä. Per Lindroos Sundsvallista, joka oli 1 joukkueen johtajana, osallistui molempiin retkiin. Hän on joukkueenjohtajista ainoa elossa oleva. Hänen oma kertomuksensa on toisaalla tässä vuosikertomuksessa. Lauri Lähteenmäki Helsingistä ja Veikko Mattila Hausjärveltä olivat Lindroosin joukkueessa Mattila ja Lähteenmäki osallistuivat kaikkiin mainittuihin taisteluihin. Matti Heikkilä Marttilasta, Urho Rastas Kaarinasta ja Mauno Vataja Huittisista kuuluivat II joukkueeseen, jonka johtajana oli Holger Pitkänen. Matti Syvänen Yttilästä kuului pioneereihin, Mauno Vataja osallistui myös Lindroosin Salmijoki-retkeen. Yhteensä yhdeksän meistä on elossa. 1 8
Eversti Aarnion kirjelmä kenraaliluutnantti) aatikaiselle Eilisistä tapahtumista seuraavaa : LIITE N :o 6 JR 56 :n kirj. N :o 913/13b.sal. Sissiosasto pääsi yöllä 14./15.3. klo 23.40 mennessä noin 600m :n päähän x :n miinakentästä niin, ettei mitään erikoista tapahtunut. Tällöin ampui noin 1400 m :n päässä oleva vihollisen vartiomies yhden valoraketin. Edettiin vihollisen miinakentälle, mihin purettiin 30 m :n levyinen aukko. Tästä olivat menneet läpi jo kaikki 3 sissikomppaniaa, kun kapteeni Grönroosin lähetti, jääkäri Prokojeff laukaisi yhden purkamatta jääneen miinan. Prokojeff kaatui, Grönroos, ollen 3 m :n päässä räjähtäneestä miinasta, jäi puun toisella puolella olevana, haavoittumatta. vihollinen ampui tämän jälkeen useita valoraketteja. sissiosasto makasi noin puoli tuntia paikoillaan liikkumatta, alkaen sen jälkeen ryhmittyä taisteluun. Etulinjassa 2. K (Törni ) oikealla, ja 3.Pr :n K vasemmalla. Viimemainittu kiersi lännestä ja lähti siksi ensiksi liikkeelle. Kuljettuaan 400 m sissikomppania joutui vihollisen toiseen miinakenttään. 4 miinaa räjähti, 4 miestä haavoittui. Näistä 1 kuoli matkalla. Vihollinen ampui jälleen useita kymmeniä valoraketteja. Tehtiin jälleen aukko ja edettiin noin 150 metriä. Tultiin vihollisen kolmanteen miinakenttään, joka oli tehty lumella peittyneisiin entisiin ampumahautoihin. Kentässä oli polku-ja ansamiinoja. 2.K :n edettyä noin 150 m suoraan tavoitetta kohti räjähti yksi miina vihollisen toisessa miinakentässä. Ketään ei vahingoittunut. Kumpikin komppania oli tällöin noin 300 m :n päässä mäen harjalta. Vihollinen ampui yhtämittaa valoraketteja ja oli ampunut myös suuren pallovaloraketin. Vihollinen oli miehittänyt asemat mäenrinteestä, sitä tulitettiin. Tulta ei vastaan. Tällöin kapteeni Grönroos päätti irroittaa joukot. Paluu tapahtui samaa tietä. Kaatunut ja 4 haavoittunutta tuotiin mukana. Paluumatkalla 15.3. mikä tapahtui menolatuja, 2.K oli jälkivarmistuksena ja miinoitti runsaasti ladun. Ainakin 6-7 miinan kuultiin räjähtävän vihollisen takaa-ajon aikana. 2.K :n väijytys niemessä x=7130, y=2850 oli pohjoiseen, itään ja länteen. Vihollisia ilman reppuja hyökkäsi lahden yli koillisesta ja latuja pohjoisesta. Etelästä tuli sinne sijoitettuja joukkoja reput selässä. Näistä sai kompp. pääli. luutn. Törni tiedon ja lähti komentoryhmänsä etunenässä 19
etelään. Viiden miehensä kanssa hän kohtasi metsässä 4 m :n etäisyydellä aluksi 8 :n ryssää. Ryssät olivat omien välissä pohjoisessa ja Törni miehineen laskurinteessä näitten eteläpuolella. Tässä syntyi ainakin tunnin kestävä taistelu, missä Törnin miehet olivat epäedullisessa asemassa ja ryssät asemassaan maaten kuolleessa kulmassa. Ryssiä kiersi niemen eteläisemmän kärjen kautta lisää taistelupaikalle. Miestensä kertoman mukaan Törni osoitti erikoista kylmäverisyyttä ja aseitten käyttötaitoa. Alkukahakan hän selvitti savu-sekä käsikranaateilla, purki sen jälkeen konepistoolinsa, johon oli mennyt havuja, ryssien nenän edessä ja tuhosi ja haavoitti rauhallisesti kertalaukauksia ampuen useita ryssiä. Miehet, jotka asemasna takia eivät voineet liikkua, katsoivat johtajaansa ja seurasivat tämän esimerkkiä. Yksi jääkäri purki myös kp :nsä ja puhdisti siitä havut ampuen sen jälkeen kaksi lipasta. Kahakan aikana ryssä veti käsistä pitäen pois kaatuneitaan ja kuljetti haavoittuneita. Törnin kom. ryhmästä haavoittuivat kaikki muut paitsi hän itse ja tulkki. Haavoittuneista jääk. Lind kuoli matkalla. Yksi haavoittuneista aivan lievä. Pohjoisesta Törnin asemaa katsomaan tullut jääkäri Fagerström kaatui. Pohjoisesta 1 joukkueen ja idästä II joukkueen paikalle saapuneet miehet selvittivät tilanteen. Ryssistä ei päässyt yksikään ehjin nahoin omalle puolen. viimeiset ammuttiin jäälle. Pohjoisessa taisteli 1 joukkue ( Lindroos ). Sen II ryhmä kaatoi 8 ryssää yhteen paikkaan. otti niiltä 4 kp :a, 2 kiv. ja yhden valopistoolin. Miehet väittivät, että sotasaalisaseita on mukana enempi, ei varma. Myös 1. ryhmä oli kaatanut ryssiä. III joukkue kaatoi jäälle niemestä itäkoilliseen ryssiä. Jääkäri Santonen meni jäälle ottamaan kaatuneilta aseita ja papereita, mutta kaatui vastarannalle kätkeytyneiden ryssien luodeista. Ryssiltä on saatu papereita, jotka vielä sissiosastolla. Ryssät karkotettiin. Törnin komppania vetäytyi rauhassa leiriin. Ryssän tappioista ei vielä tarkkoja tietoja. Kaatuneita on Törnin miesten mukaan runsaasti yli 20. Lisäksi on haavoittuneita ja miinaan menneitä runsaasti. Omat tappiot 15.3. 5 kaatunutta, näistä 2 matkalla kuollutta, 6 lievästi haavoittunutta. Haavoittuneet evakuoitu omalle puolelle ja kaatuneet sissiosaston leirille ja yksi tänne. Aarnio Otti : Kojamo 16.3. klo 15.28 2 0
Sodan todellisuus erilaisina kokemuksina Sota ja sen taistelut ovat ihmisen elämässä äärimmäisiä kokemuksia. jotka piirtyvät ne omakohtaisesti kokeneille tarkkoina mieleen eivätkä lähde pois. Sodan kokenut elää sotaa myös sodan jälkeen, se ei poistu mielestä kuin ehkä hetkittäin, näin monet kertovat. Saman tapahtuman kokeneet voivat kokea sen eri tavoin, vaikka muistikuvat tapahtumien kulusta olisivatkin samat. Kaikilla on oikeus omiin kokemuksiin ja niiden julkituomiseen. ainakin avoimessa yhteiskunnassa ja demokratiassa. Kirjoitettu historia on useimmiten vallanpitäjien historiaa, kansalaisten keskuudessa kokemukset muodostavat oman historiankulkunsa, jota leviävät kokemukset jakaneidenkeskinäisten keskustelujen ja perimätiedon pohjalta jäädäkseen unhoon, kun kertojia ei enää ole. Historiaan ja varsinkin sotahistoriaan kuuluvat sankarit, jotka ovat palkintonsa ansainneet, myös sankarit, jotka ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen ja tehneet itsestään sankareita, ja ne, joiden sankaruus on jäänyt palkitsematta. Sodasta on kirjoitettu paljon, mutta paljon on jäänyt kirjoittamatta. Kun asian itse kokeneet poistuvat joukostamme, niin jäljelle jäävät sotahistorian tutkijat ja perimätiedon pohjalta kirjoittavat. Samoista taisteluista on kirjoitettu useita kirjoja tai monissa eri kirjoissa, jolloin niihin on tullut erilaisia näkökulmia, mutta vallalla olevat käsitykset eivät vielä ole saaneet kilpailijoita itselleen, ne ovat jääneet veteraanien omien kokemusten ja keskinäisten keskustelujen piiriin. Hausjärven Oitissa asuva korpraali Veikko Mattila sai komppaniansa kirjurina toimiessaan seurata taistelukokemusten ohella tiedonkulkua sotatapahtumista. Hän perusteellisena miehenä kirjasi kaikki sotapäivien tapahtumat allakoihinsa, joista vuoden 1943 allakka on tallessa ja jonka perusteella voi verrata Vääräkosken taistelun tapahtumia Maaselässä 14.-15.3.1943. Tehtävää koskeva käsky Maaselän ryhmän komentajan kenraaliluutnantti T. Laatikaisen ja esikuntapäällikkö eversti Kai Savonjousen allekirjoittamassa käskyssä määriteltiin, että sissiosaston (vahvuus n. 450 miestä) retki alkaa Ontajärven rannalta 14.3.43 klo 21 ja ensimmäisenä tavoitteena Kuutsjärven eteläpään maasto. Toisena tavoitteena oli Jeljärven eteläpään kohdalla oleva vihollisen tukikohta. Käskyssä määriteltiin. että Maaselän rykmentin sissiosasto suorittaisi hyökkäyksen Vääräkosken tukikohtaa vastaan 15.3.43 aamulla suojatakseen 21
14. divisioonan sissiretken suoritusta. Tehtävän saivat suorittaakseen 1. divisioonan ja 3. prikaatin kolme jääkärikomppaniaa., joista 2. pääasiassa JR 56 :n miehistä muodostetun komppanian päällikkö oli luutnantti Lauri Tömi. Retken johtaja oli kapteeni Grönroos 1. divisioonasta. Komppanioita oli jo tammikuusta -43 harjoitettu kovin harjoituksin sissitehtävien suorittamista varten. Tässä hyökkäyksessä myös Veikko Mattila oli mukana. Hänen jäljempänä oleva kuvauksensa perustuu hänen allakassaan pitämään päiväkirjaan. Kolmas hyökkiys 15.3..43 Veikko Mattila kirjoittaa allakaan tekemiensä päiväkirjamerkintöihin perustuen 15.3. päivän kolmannesta hyökkäyksestä : "Päivän kolmas hyökkäys vänrikki Per Lindroosin ensimmäisen joukkueen toisen ryhmän toimesta vihollisen vasenta sivustaa vastaan alkoi kello 11.00. Ensimmäinen korpraali Lauri Lähteenmäen asemapaikka oli Lindroosin määräämä rinteen päällä. Siitä oli hyvä näkyvyys vänrikki Pitkäsen toiseen joukkueeseen, jonka alueella ensimmäinen yhteenotto oli käyty hetkistä aikaisemmin ja jossa komppanian päällikkö luutnantti Lauri Törni oli ollut mukana ja saanut pikakutsun niemen oikealle sivustalle. Fagerström keskusteli Lähteenmäen kanssa ja lähti katsomaan, mitä komentopaikalla tapahtuu. Hetken kuluttua kuului Fagerströmin huuto kovalla äänellä : "Joka kolmannen miehen on saavuttava nopeasti tänne!" Etelästä tuli sinne sijoitettuja joukkoja reput selässä. Näistä sai kompp. pääll. luutn. Tömi tiedon ja lähti komentoryhmänsä etunenässä etelään. Viiden miehensä kanssa hän kohtasi metsässä 4 m :n etäisyydellä aluksi 8 ryssää. Ryssät olivat omien välissä pohjoisessa ja Törni miehineen laskurinteessä näitten eteläpuolella. Tässä syntyi ainakin tunnin kestävä taistelu, missä Tömin miehet olivat epäedullisessa asemassa ja ryssät asemassaan maaten kuolleessa kulmassa. Ryssiä kiersi niemen eteläisimmän kärjen kautta lisää taistelupaikalle. Miestensä kertoman mukaan Tömi osoitti erikoista kylmäverisyyttä ja aseitten käyttötaitoa. Alkukahakan hän selvitti savu-sekä käsikranaateilla, purki sen jälkeen konepistoolinsa, johon oli mennyt havuja, ryssien nenän edessä ja tuhosi ja haavoitti rauhallisesti kertalaukauksia ampuen useita ryssiä. Miehet, jotka asemansa takia eivät voineet liikkua, katsoivat johtajaansa ja seurasivat esimerkkiä. Yksi jääkäri purki myös kp :nsä ja puhdisti siitä havut ampuen sen jälkeen kaksi lipasta. Kahakan aikana ryssä veti käsistä pitäen 22
Per Lindroosin II ryhmä saunareissulla 18.3.1943 pois kaatuneitaan ja kuljetti haavoittuneita. Törnin kom. ryhmästä haavoittuivat kaikki muut paitsi hän itse ja tulkki. Haavoittuneista jääk. Lind kuoli matkalla. Yksi haavoittuneista aivan lievä. Pohjoisesta Tömin asemaa katsomaan tullut jääkäri Fagerström kaatui. Pohjoisesta 1 joukkueen ja idästä II joukkueen paikalle saapuneet miehet selvittivät tilanteen. Ryssistä ei päässyt yksikään ehjin nahoin omalle puolen. Viimeiset ammuttiin jäälle. Pohjoisessa taisteli 1 joukkue (Lindroos). Sen II ryhmä kaatoi 8 ryssää yhteen paikkaan, otti niiltä 4 kp :a, 2 kiv. ja yhden valopistoolin. Miehet väittivät, että sotasaalista oli mukana enempi, ei varma. Myös 1. ryhmä oli kaatanut ryssiä. III joukkue kaatoi jäälle niemestä itä koilliseen ryssiä. Jääkäri Santonen meni jäälle ottamaan kaatuneilta aseita ja papereita, mutta kaatui vastarannalie kätkeytyneiden ryssien luodeista. Ryssiltä on saatu papereita, jotka ovat vieläkin sissiosastolla. Ryssät karkotettiin. Törnin komppania vetäytyi rauhassa leiriin. Ryssän tappioista ei vielä ole tarkkoja tietoja. Kaatuneita on Törnin mukaan runsaasti yli 20. Lisäksi on haavoittuneita ja miinaan menneitä runsaasti. Omat 23
tappiot 15.3. 5 kaatunutta, näistä 2 matkalla kuollutta, 6 lievästi haavoittunutta. Haaviottuneet evakuoitu omalle puolelle ja kaatuneet sissiosaston leirille ja yksi tänne." Tämän jälkeen sissikomppaniat lakkautettiin. Veikko Mattilan aineistosta koonnut Leo Salonen Ryssien etenemisyrityksen vastaanottivat ja selvittivät 3 miestä : Lauri Lähteenmäki, Olavi Laukkarinen ja Veikko Mattila. Ryssät ehtivät tuskin ampua yhtään laukausta, 2 viimeistä yrittivät pakoa ilman suksia. Ryhmänjohtajan saavuttua paikalle hän määräsi miehet rinteen taakse turvaan. Mattila kertoi ottaneensa 9 mm aseen omaan käyttöönsä ja myöhemmin Laukkarisen kanssa vaihtoivat aseen 2 pulloon tikkuviinaa. Luutnantti Törni oli saanut tehtävän Törni kutsui 20 tukimiestä 18.05. rykmentin komentopaikalle Sonkajärvelle erikoiskurssille. Tiukka isku- ja syöksyvenekoulutus jatkui päivittäin, esim. veneillä ylitettiin järvi useita kertoja, eri miesten ollessa soutajina ja nopeuksia lisättiin päivittäin. Ohjelmaan kuului myös vangin sieppausharjoituksia. 27.05. kuului terävä käsky : "turhat vaatteet, rahat ja arvoesineet telttaan ja miehet autoon." Auton matkasuunnitelmasta kävi ilmi, että Salmijoki oli suuntana. Kaikki on valmiina, tykistön tulenjohtajat paikalla ja kaikki rykmentin suorasuuntausaseet asemissa. Aurinko paistoi takaa. Törni ilmestyi paikalle ja ilmoitti soittaneensa esikuntaan ja saanut tietää, että divisioonan naiset (hän käytti tosin vahvempaa sanontaa) ovat katsomassa, 24
LYKTR -c Yan.tir r i t ~ II l$r 56 r IfKTR11 ~~ I'..^s16. bat IU Y.1R 56 ra EFJ 56 Y j RU616*n 7IIiQR 35 Y IKlKTP 5 f.l Pe.ewtsan bato KTR Er P Zt KTR Ti t1i!!(tp U II maa` Mf PH Meri- Maaselkä 25.- 28.3. 1942 Lindroos Mattila Törni 27.5. 1943 Salmijoki Lindroos 7.6.1943 R.k Pi o S5 PS t6kti'\ Ke. hte 17 ati6 n^ ~ R66k Pq6 21 e960 kun suomalaiset jääkärit kuolevat. "Tilanne päättynyt. Teltoille." Auton lavalla kuului perkeleitä ja harmitteluja menetetystä lomasta. Mutta jääkäri tekee, mitä käsketään. Törni meni eversti Aarnion puhutteluun. Vänrikki Lindroos sai kutsun saapua eversti Aarnion komentopaikalle 04.06.43 Lähteet : Matti Koskimaa Kaino Tuokko Leo Salonen Per Lindroos Veikko Mattila 25
Per Lindroos : Vanginsieppausyritys Salmijoelle Kesällä 1943 oli ensimmäiseen divisioonaan kuuluvalla JR 56 :lla rintama vastuu Hiisjärven lohkolla Maaselän kannaksella. Rykmentin komentajana oli everstiluutnantti Matti Armas Aarnio eli Motti-Matti, millä nimellä hänet enimmäkseen tunnettiin. Lohko oli 20 km leveä, ja siihen kuuluivat Hiisjärvi, koko Voljärvi sekä 4 km pitkä Salmijoki, joka yhdisti nämä molemmat järvet toisiinsa. Puolustusmielessä lohkoa pidettiin koko Maaselän kannaksen helpompiin kuuluvana lukuunottamatta Salmijokilinjaa, jossa aina silloin tällöin vihollisen erittäin valppaat tarkka-ampujat aiheuttivat tappioita. Mitään erityistä partiotoimintaa vihollisen puolustuslaitteiden selville saamiseksi ei aikaisemmin ollut esiintynyt. Samoin puuttuivat tiedot joen leveydestä ja syvyydestä, varsinkin siinä kohdassa, missä joki laskee Voljärveen. Kesäkuun 4. 1943 minut kutsuttiin rykmentin komentopaikalle, jossa Motti-Matti ilmoitti minulle, että tarkoituksena oli lähettää vanginsieppauspartio vihollisen puolelle. Tehtävää pidettiin tärkeänä, koska ei ollut luotettavia tietoja vihollisen toiminnasta rykmentin lohkolla. Hyökkäys tehtäisiin voimakkaan tykistökeskitykse :n jälkeen Salmijoen yli sen kapeimmasta kohdasta vähän sen kohdan yläpuolella jossa joki laskee Voljärveen. Motti-Matin mukaan olisi tulituki niin voimakas ja käsittäisi niin laajan alueen, että kysymyksessä lähinnä olisi kävely suoraan venäläisten juoksuhautaan niin pian kun olisimme päässeet joen yli. Minut valittiin tehtävän johtajaksi, ja sain vapaasti valita osanottajat eri yksiköistä. Aikaa oli kaksi päivää valmistella iskua, jonka oli määrä tapahtua päiväsaikaan ja niin kevein varustuksin kuin mahdollista. Partion vahvuuden sain myos itse määrätä Ryhmän käyttöön annettaisiin tulenjohtaja, jolla olisi radio. sekä kaksi pioneeriä. Koska talvella 43 olin ollut osasto Tornin Sissikomppanian joukkueenjoh- 26
tajana, oli minulla monta kokenutta poikaa, joista saattoi valita. Kaikkien oli luonnollisesti oltava vapaaehtoisia. Iskuryhmä oli yhdessä päivässä valmis, kaikkiaan 20 miestä. Kokoonnuimme hyökkäystä edeltävanä päivänä ja ryhdyimme valmistelemaan tehtävän suorittamista. Muunmuassa oli raivattava tie omalta linjaltamme miinakenttämme halki joelle. Keskiyölla ryömimme erään pioneerivänrikin kanssa miinakentän läpi ja poistimme miinojen kompastuslangat. Seuraavana päivänä liittyi myös alikersantti Niilo Johansson ryhmäämme, joten vahvuutemme oli nyt 21 miestä. Valmisteluihin kuului myös pitkien tikapuiden hankkiminen, joiden avulla pääsisimme joen yli. Meillähän ei ollut tietoa joen syvyydestä eikä sen leveydestä. Tämän selville saamiseksi tarjoutui yksi ryhmästämme, alikersantti Unto Viik, kahlaamaan joen yli ensimmäisenä miehenä, yllään ainoastaan uimahousut ja kumitossut sekä ainoana aseistuksenaan pistooli. Sunnuntaina 7. heinäkuuta 1943 kello 15.00 päästettiin helvetti irti. Kaikin käytettävissä olevin asein, raskaimmasta tykistöstä pienimpään käsituliaseeseen, suunnattiin voimakas keskitys vihollisen puolella olevaan läpimurtokohtaan. Samalla ammuttiin savukranaatteja niin, että koko alue peittyi savupilveen. Heti viisi minuuttia kestäneen keskityksen alkaessa lähti partio liikkeelle "jokimittaajamme" ensimmäisenä miehenä astuessa veteen. Onneksi joki osoittautui matalammaksi kuin olimme luulleet, syvimmältä kohdalta 1,2 m. Sitävastoin se oli huomattavasti leveämpi, joten mitään hyötyä ei tikapuistamme ollut. Kaikki kahlasivat joen yli pitäen konepistooleita päänsä päällä. Joen ylitys vei muutaman minuutin ilman että vihollinen avasi tulta. Ensimmäinen vaihe oli onnistunut, mutta pahin oli vielä edessä. Oli päästävä nopeasti vihollisen asemiin mutta sitä ennen raivattava tie sen miinoitusten läpi. Pioneerimme etenivät kärjessä etsien kompastuslankoja. Sellaisia ei löydetty mutta kylläkin runsaasti polkumiinoja. Miinakentän takana törmäsimme ensimmäiseen piikkilankaesteeseen, espanjalaisiin ratsuihin, jotka olivat toisissaan kiinni. Tällaista estettä varten meillä oli mukanamme estemiina. Se sytytettiin, ja räjähdys aikaansai sen, mikä oli tarkoituskin. Toisesta esteestä oli näin selvitty, mutta nyt alkoivat vaikeudet. Samalla kun olimme ylittäneet joen ja edenneet matalan pensaikon luo, lakkasi 27
oma tulitukemme. Oli haudanhiljaista. Luultavasti vihollinen ei tiennyt, että olimme siellä, mutta räjäyttämällä piikkilankaesteen ilmaisimme läsnäolomme. Samalla alkoi savuverho hälvetä niin, että näimme vihollisen bunkkerit edessämme olevassa jyrkässä rinteessä. Näimme lisäksi 40-50 metrin päässä olevan esteen ja totesimme, että oma tykistömme oli ampunut hieman liian kauas. Puolustuslinja vaikutti aivan koskemattomalta, eikä siinä näkynyt merkkiäkään kovasta tykkitulesta. Meidät oli siis huomattu, ja tuloksena oli, että vihollinen avasi tulen meitä kohti. Meidän kevyesti pukeutunut, rohkea "jokimittaajamme" oli ensimmäinen, johon vihollisen huomio kiintyi. Hän sai luodin keskelle otsaansa, jolloin kuolema seurasi silmänräpäyksessä. Toinen oli Niilo Johansson, joka myös sai kuolettavan osuman päähänsä. Nyt olivat hyvät neuvot kalliit. Vetäydyimme takaisin aukosta, jonka olimme räjäyttäneet esteeseen. Radiollamme yritimme saada yhteyden omaan tulenjohtueeseemme mutta turhaan. Tarkoituksenamme oli pyytää lisää tulitukea, vähän lyhyempänä kuin ensimmäinen keskitys, sekä lisää savukranaatteja näkösuojaksi. Radistimme ei kuitenkaan tarmokkaista yrityksistä huolimatta saanut yhteyttä omiin joukkoihimme, vaikka välimatkaa ei ollut kuin muutama sata metriä. Kenties radio oli vahingoittunut jokea ylittäessämme. Tilanne oli nyt äärimmäisen vakava. Päätös oli tehtävä ja pian, sillä vihollisen tulitus kiihtyi vähitellen ja tapahtui nyt pikakiväärillä. Heidän kranaatinheittimensä avasivat tulen. Kranaatit putosivat meidän ja joen väliin. Tulin siihen tulokseen, että yrityksen jatkaminen meidän puoleltamme ilman tulitukea ja savuverhoa oli tuomittu epäonnistumaan. Sitäpaitsi olisi vielä ollut päästävä läpi ehjäksi jääneestä, leveästä piikkilankaesteestä ilman estemiinoja, jotka olivat välttämättömiä etenemisen jatkamiseksi. Välttyäksemme enemmiltä tappioilta ammuin raskain sydämin valoraketin merkiksi siitä, että partio oli palaamassa ja että omat heittimemme avaisivat tulen suojatakseen paluutamme. Meidän oli mahdotonta saada mukaamme kaatuneet toverimme. Se olisi vain aiheuttanut uusia menetyksiä meille. Kuinka sitten selvisimme alas joelle. sen yli ja ylös jyrkkää rinnettä omiin asemiimme ilman vakavia tappioita, vaikka vihollinen koko ajan tulitti, on minulle vielä tänä päivänä arvoitus. 28
Taas epäonnistunut reissu. Miksikään huvikävelyksi se ei muodostunut, ja lisäksi jäi vankikin saamatta. Jälkeenpäin herää kysymys, oliko kaikki tämä niiden tappioiden arvoinen, joita olivat kaksi vihollisen puolelle jäänyttä kaatunutta sekä kolme haavoittunutta. Itse en ole pätevä arvioimaan asiaa. Sen saavat tehdä toiset, joilla on enemmän sotakokemusta. Kääntäjä : Pekka Murto Turusta 29
J R 56 ja 60 KILTA RY VUOSIKOKOUS JR 56 ja Kilta RY:n sääntömääräämä vuosikokouspidetään 05.08.2008 klo 12.00 Panssariprikaatissa Parolassa Kokouksessa käsitellään ja päätetään Killan sääntöjen 8 :ssä mainitut asiat. Kokouksen esityslista jaetaan kokouspaikalla. JR 56 JA KILTA RY Hallitus 30
VÄÄrÄkoski 00 IlS-J:~/3 TORNIN KOMPPANI Osasto Sammalkorven retki VÄÄrÄkoskelle 20.02.43 GrÖnroosin retki 15.03.43 31
Aklaffii ~ osk, ~ " m - s. =. ww~ nnkm,~ n u, NIIKKA NVAA ~ ~QW ~~~w ---- ~ "~Ö / / ~ "mm~ nw '/MJw"t' -` ~ ' / / ' ka " Ä Öm ~ ~ ` ' Ö w " *. m 8 i ' 0 ~ \ /. u'kk m ~ 7 Ö UROS xn m~i Q mus- Tik-iiÄ M. m + *+ ` ' Ä ^. ^ MERI-A4ASE~ ' + tjmsj,l ^ DANILOVA ~ ' ~ Ö n~~r~~ ~n nnumäestä ~~ `~oro~~ ~~aan