P I R K A N M A A N A S I O I N T I - J A V A I K U T U S A L U E T U T K I M U S 2 0 0 0. Pirkanmaan liitto Julkaisu B 80

P I R K A N M A A N A S I O I N T I - J A V A I K U T U S A L U E T U T K I M U S 2 0 0 0 Pirkanmaan liitto Julkaisu B 80

Pirkanmaan liitto Tampere 2002 Sarja B, Erillisselvitykset ja tutkimukset, julkaisu nro 80 Kannen kuva: Ulla Virtanen ISBN 951-590-158-8 ISSN 0788-656X 1/PISA/2002 Painosmäärä 400 kpl Painopaikka 2

ESIPUHE Tampereen seutukaavaliitto ja sen työn jatkajana Pirkanmaan liitto ovat selvittäneet Pirkanmaan asiointia ja vaikutusalueita säännöllisesti kerran vuosikymmenessä. Edelliset selvitykset on tehty 1971, 1982 sekä 1992. Toimintojen sijoittumisen suunnittelua ja hallinnollista jaotusta koskevien ratkaisujen pohjaksi tarvitaan ajan tasalla olevat ja tutkimuksellisesti vankat tiedot siitä miten asukkaat normaalisti asioivat ja mistä kansalaiset eri tuotteita ja palveluja hankkivat. Keskusten ja vaikutusalueiden tunnistaminen on myös maakuntasuunnittelun ja maakuntakaavoituksen tärkeätä tausta-aineistoa, jonka pohjalta alue- ja palvelurakenteen ratkaisuja valmistellaan. Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusaluetutkimus 2000 liittyy Pirkanmaan palveluluokitusselvitykseen ja keskusverkkosuunnitelmaan, joiden valmistelu on käynnissä. Niistä valmistuu julkaisu vuonna 2002. Tämä raportti sisältää selvityksen Pirkanmaan ja lähialueen asiointisuuntautumisesta ja keskusten välisistä vaikutusalueista sekä määrällistä tietoa isoista keskuksista haetuista tuoteryhmistä. Perusaineistona on käytetty Suomen Gallupin vuoden 1999 puhelinhaastatteluaineistoa. Työtä ohjaavaan työryhmään ovat kuuluneet tutkimusjohtaja Pentti Hämäläinen, aluesuunnittelujohtaja Pertti Fagerlund ja aluekehityssuunnittelija Kalevi Korhonen. Tutkimuksen suunnittelun, analyysit ja käytännön ratkaisut on tehnyt tutkija Ulla Virtanen. 3

4

JOHTOPÄÄTÖKSET Pirkanmaan vaikutusalue on sekä tutkittujen asiointien että työssäkäyntimatkojen perusteella vahvistunut. 1990-luvulla maakunnallinen vaikutusalue on ulottunut yhä selvemmin maakunnan rajojen ulkopuolelle erityisesti lounaassa ja lännessä. Kehitys liittyy Tampereen asemaan valtakunnanosakeskuksena ja läntisen Suomen palvelukeskuksena. Vuonna 1999 kootun haastatteluaineiston perusteella Tampereen maakunnalliseksi vaikutusalueeksi voidaan määritellä Pirkanmaan lisäksi Punkalaidun ja Jämijärvi. Maakunnallisten vaikutusalueiden vaihettumisvyöhykettä ovat Huittinen, Humppila ja Forssa. Vuoden 1991 tutkimusaineistoon verrattuna Porin ja Turun vaikutus Huittisiin on heikentynyt ja Tampereen voimistunut. Tutkimusalue koostui 58 kunnasta. Tällä alueella asioinneista oman kunnan keskukseen suuntautui yli 60 prosenttia 17 kunnassa ja alle 60 prosenttia 41 kunnassa. Edellisessä tutkimuksessa asiointiuskollisuus oli yli 60 prosenttia 35 kunnassa ja alle 60 prosenttia 23 kunnassa. Tampereen vaikutus on voimistunut huomattavasti 90-luvulla. Tampere oli ensisijaisena keskuksena vuonna 1991 vain tamperelaisille. Vuosituhannen vaihteessa Tampere oli tärkein asiointikeskus myös seuraavien kuntien asukkaille: Kangasala, Kuhmalahti, Kuru, Lempäälä, Längelmäki, Pirkkala, Pälkäne, Sahalahti, Vesilahti, Viiala, Viljakkala ja Ylöjärvi. Kuntien oma keskus on saanut erilaisen merkityksen ihmisten käyttäytymismallien muuttuessa omaa autoa ja liikkumista suosivaksi. Vain oma erityispiirre tai tarjonnan laaja monipuolisuus kantaa pienempiä keskuksia. Kauempana Tampereesta asioinnin kannalta lähimmät keskukset pitivät vielä pintansa: Juupajoen asukkaiden ensisijainen keskus on Orivedellä, Kihniön Parkanossa, Kylmäkosken Toijalassa, Vilppulan Mäntässä ja Äetsän Vammalassa. Pirkanmaan naapurikunnista Kiikoisten asukkaiden tärkein keskus on Vammalassa. Pirkanmaan keskusten polarisoitumiskehitys jatkuu. Tampereen seudun suhteellinen vaikutus on voimistunut. Myös seutukuntien keskukset pyrkivät jatkuvasti nostamaan palvelutasoaan. Seutukuntien keskuksilla on kuitenkin Tampereen lisäksi kilpailijoina naapurimaakuntien reuna-alueiden voimakkaat keskukset. Pirkanmaan reuna-alueiden seutukunnissa on sisäistä kilpailua eri keskusten kesken. Verkottumisen ja erikoistumisen myötä monikeskuksiset seutukunnat voivat muodostaa hyvin tehokkaan seudullisen palvelutuotantoverkoston ja elinkeinojen kehittämisverkoston. 5

Ihmisten jokapäiväisen elämän kannalta lähikeskuksen palvelukyky on hyvin keskeinen tekijä. Kuntien omavaraisuus on tämänkin selvityksen mukaan edelleen vahva, vaikka aikaisempien asiointiselvitysten mukaan omaa kuntakeskusta kauemmaksi suuntautuneiden asiointien osuus kasvaa jatkuvasti erityisesti pienimmissä kunnissa. Myös työssä käydään keskimäärin yhä kauempana. Ihmisten muuttaessa keskuksiin suurempi osa väestöstä voi saada ainakin jokapäiväiset palvelut ja kulutushyödykkeensä kotikunnastaan. Suurten taajamien laajuudesta johtuen kuitenkin harvemmat käytetyistä palveluista ovat saatavissa aivan lähietäisyydeltä. Jokapäiväisen elämän monimuotoistuessa tarvitaan erikoistuneita palveluja ja tuotteita. Niitä saa suurista keskuksista sekä yhä enemmän myös pienemmistä, vahvasti erikoistuneista palvelupisteistä. Erikoistuneiden palvelujen tarjontapisteet muodostavat verkoston, joka vähentää palvelukeskusten hierarkkisuutta. Seutukuntien keskusten ja maakuntakeskuksen sekä niiden vaikutusalueiden hierarkia on kuitenkin vielä selkeä ja joidenkin toimintojen osalta edelleen vahvistumassa. Keskusten läheisyyteen syntyvät automarketit muuttavat kuitenkin vähitellen keskusten luonnetta. Kauppapalvelujen lisäksi muitakin tyypillisiä keskustoimintoja siirtyy näihin monipuolistuviin elämyskeskuksiin. Uudentyyppiset keskukset muuttavat perinteisten keskusten vetovoimaa, ihmisten liikkumistarpeita ja palvelujen järjestämistä. Tällä on vaikutuksensa myös alueiden käyttöön ja yhdyskuntien rakenteeseen. Pitkämatkainen työssäkäyntiliikenne, korkeatasoisen ja erikoistuneen koulutuksen hankinta, tuotantotoiminnan entistä tehokkaampien hankinta- ja jakeluketjujen rakentuminen ja muu verkottuminen sekä niitä myötäilevä asiointi luovat maakunnasta ja sen valtakunnallisista ja kansainvälisistä yhteyksistä yhä kiinteämmän järjestelmän. Uusi tuotanto- ja yhdyskuntatekniikka tekevät mahdolliseksi suurten keskusten vaikutuksen ja toimintojen ulottumisen hyvin laajalle. Se antaa myös uusia mahdollisuuksia pienempien keskusten elinvoimaisuuden palauttamiselle. Maantieteellisen etäisyyden merkityksen väheneminen näkyy myös Pirkanmaan ja pääkaupunkiseudun välisessä suhteessa. Liikennöintimahdollisuuksien parantuminen Tampere- Helsinki pääradalla ja moottoritiellä vaikuttaa sekä Pirkanmaan riippuvuutta pääkaupunkiseudusta lisäävästi että antaa Pirkanmaalle paremman mahdollisuuden voimistua pääkaupunkikeskeisyyden kasvua tasapainottavana kasvualueena. Myös Tampereen seudun asema läntistä Suomea palvelevana keskuksena vahvistuu. Pirkanmaan ja Tampereen voimistuva maakunnallinen ja valtakunnallinen vaikutusalue luovat mahdollisuuden Helsinki-keskeisyyskehityksen hillitsemiselle. Maakuntakeskuksen vaikutusalueen laajeneminen ja valtakunnanosakeskuksen voimistuminen riippuu kyvystä tuottaa myös kansainvälisesti korkeatasoisia palveluja. Ne ovat avaintekijöitä uuden elinkeinotoiminnan ja uusien työpaikkojen luomisessa. 6

PIRKANMAAN ASIOINTI- JA VAIKUTUSALUETUTKIMUS 2000 ESIPUHE....3 JOHTOPÄÄTÖKSET.....5 LÄHTÖKOHDAT.....9 Tutkimustehtävä......9 Tutkimusaineisto.....9 ASIOINTIEN SUUNTAUTUMINEN JA KESKUSTEN VAIKUTUSALUEET....17 Maakuntakeskuksiin suuntautuminen 2000......17 Asiointi maakuntakeskuksiin 1991.....17 Kaupunkikeskuksiin suuntautuminen 2000....21 Maakunta- ja kaupunkikeskuksiin asioinnin suuntautumisen muutokset vuodesta 1991 vuoteen 2000. 24 Asiointi omassa keskuksessa 2000 ja muutokset vuodesta 1991...26 Keskusten erityispiirteitä......29 TARKASTELU KESKUKSITTAIN JA KUNNITTAIN.....31 Pirkanmaa Kaupunki- ja seutukuntakeskusten vaikutusalueet.....33 Kuntalaisten asiointien suuntautuminen 2000 ja 1991....48 Pirkanmaan naapurikeskukset ja kunnat Kaupunki- ja seutukuntakeskusten vaikutusalueet.......57 Kuntalaisten asiointien suuntautuminen 2000 ja 1991...64 7

8

LÄHTÖKOHDAT Tutkimustehtävä Aikaisempien tutkimusten ajankohtien 1971, 1982, 1992 jälkeen sekä kansallinen että erityisesti kansainvälinen kehitys on saanut uusia piirteitä, jotka heijastuvat myös aluerakenteen kehitykseen. Pirkanmaa on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen ja vaikeista rakennemuutoksista huolimatta suhteellisen voimakas. Sekä kansalliset että kansainväliset muutokset ovat todennäköisesti vahvistaneet kehittyneimpien alueiden ja keskusten vetovoimaa Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää Pirkanmaan ja sen naapurikuntien osalta: 1. asioinnin suuntautuminen keskuksiin 2. keskusten vaikutusalueet, 3. keskusten erityispiirteitä, 4. asiointi oman kunnan keskuksessa, 5. muutoksia asioinnin suuntautumisessa 1990-luvulla. Tutkimusaineisto Tutkimuksen perustietona käytetään Suomen Gallupin tekemää 29 indikaattoria sisältävää haastattelututkimusta. Haastattelussa tutkimusotoksessa olleilta henkilöiltä kysyttiin, mistä viimeksi hankitte tai talouteenne hankittiin 29 tutkimukseen valittua tuotetta/palvelua. Tuoteryhmät ovat: elintarvikkeet; pesu- ja puhdistusaineet; naisten vaatteet; miesten vaatteet; lasten vaatteet; naisten jalkineet; miesten jalkineet; urheiluvälineet ja -asusteet; kodin viihde-elektroniikka; cd:t ja kasetit; matkapuhelimet; atk, pc:t, tulostuslaitteet; kodinkoneet ja -laitteet; huonekalut, matot; valokuvaustarvikkeet; silmälasit, piilolinssit, yms.; kirjat; kemikaliotuotteet; taloustavarat (muovi, kertakäyttöastiat); alkossa käynti; uusi auto; käytetty auto; rauta-, rakennus-, remonttitarvikkeet; asiointi pankissa; asiointi vakuutustoimistossa; asiointi matkatoimistossa; lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut; kulttuuripalvelut ja illanvietto ravintolassa. Lisäksi kysyttiin työpaikan sijainti. Suomen Gallupin kyselytutkimuksen suoritustapa: 1. Otanta kunnan asukasluvun perusteella 15 vuotta täyttäneistä 2. Kysely puhelinhaastatteluna tammi toukokuussa 1999 3. Taloudesta haastateltu yhtä jäsentä, joka vastaa koko talouden puolesta 4. Kysymyksen muoto mistä kaupungista tai kunnasta talouteen on viimeksi hankittu kyseisiä tuotteita tai palveluja 5. Käsitelty alueyksikkö on kunta (Kuva 1) 6. Tutkitut tuoteryhmät, 29 tuotetta tai palvelua sekä työpaikan sijainti Otanta kunnan asukasluvun perusteella 15 vuotta täyttäneistä Kunnan asukasluku Haasteltavien määrä Helsinki 2000 Yli 90 000 600 40000-90000 250 25000-40000 200 12000-25000 150 5000-12000 100 alle 5000 50 9

Kuva 1 Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusaluetutkimus 2000 Alavus 10 Peräseinäjoki Jalasjärvi 589 164 Töysä 863 Ähtäri 989 Virrat Keuruu Kihniö 936 249 Karvia 250 230 Parkano Vilppula Jämsänkoski 581 Mänttä 183 933 506 Ruovesi Kuru 702 Kankaanpää 303 Jämsa 214 Jämijärvi Ikaalinen 182 181 Juupajoki 143 177 Viljakkala Längelmäki Suodenniemi 932 Orivesi 443 Ylöjärvi Lavia Hämeenkyrö 562 Kuhmoinen 413 772 108 980 291 Tampere Mouhijärvi 837 Kuhmalahti Kiikoinen 493 Sahalahti 289 Nokia 254 Pirkkala Kangasala 730 536 604 211 Vammala Luopioinen Lempäälä Padasjoki Kokemäki Äetsä 912 Pälkäne 439 576 271 Vesilahti 418 988 635 922 Valkeakoski Viiala 908 Huittinen 928 Hauho 102 PunkalaidunKylmäkoski 864 83 Urjala Hattula Lammi 619 310 887 Kalvola 82 401 210 Humppila Forssa 103 61 Tutkimusalue Tässä selvityksessä käytetty alueyksikkö on kunta 211 = kuntanumero 10

Kuntanumero Kuntanimi Otanta ja tutkimusalue Asukkaita 1998/99 Haastateltavien määrä Haastatellut Maakunta 102 Huittinen 100 100 9291 4 2 181 Jämijärvi 50 47 2359 4 2 214 Kankaanpää 150 152 13261 4 2 230 Karvia 50 75 3109 4 2 254 Kiikoinen 50 50 1350 4 2 271 Kokemäki 100 103 8908 4 2 413 Lavia 50 72 2467 4 2 619 Punkalaidun 50 75 3809 4 2 061 Forssa 150 150 18857 5 1 082 Hattula 100 101 9051 5 1 083 Hauho 50 50 4013 5 1 103 Humppila 50 76 2593 5 1 210 Kalvola 50 79 3383 5 1 401 Lammi 100 100 5707 5 1 108 Hämeenkyrö 100 100 9881 6 2 143 Ikaalinen 100 102 7842 6 2 177 Juupajoki 50 50 2388 6 2 211 Kangasala 150 150 21765 6 2 250 Kihniö 50 96 2498 6 2 289 Kuhmalahti 50 50 1118 6 2 299 Kuorevesi 50 50 2857 6 2 303 Kuru 50 43 2907 6 2 310 Kylmäkoski 50 51 2650 6 2 418 Lempäälä 150 150 15705 6 2 439 Luopioinen 50 47 2417 6 2 443 Längelmäki 50 32 1815 6 2 493 Mouhijärvi 50 70 2882 6 2 506 Mänttä 100 95 7189 6 2 536 Nokia 200 200 26499 6 2 562 Orivesi 100 98 8950 6 2 581 Parkano 100 104 7988 6 2 604 Pirkkala 150 104 12056 6 2 635 Pälkäne 50 52 4207 6 2 702 Ruovesi 100 100 5812 6 2 730 Sahalahti 50 50 2250 6 2 772 Suodenniemi 50 51 1479 6 2 837 Tampere 600 606 191254 6 2 864 Toijala 100 110 8045 6 2 887 Urjala 100 95 5763 6 2 908 Valkeakoski 150 154 20731 6 2 912 Vammala 150 152 15486 6 2 922 Vesilahti 50 51 3318 6 2 928 Viiala 100 101 5162 6 2 932 Viljakkala 50 52 1988 6 2 933 Vilppula 100 100 5923 6 2 936 Virrat 100 106 8580 6 2 980 Ylöjärvi 150 151 19910 6 2 988 Äetsä 100 102 5190 6 2 576 Padasjoki 50 50 4028 7 1 182 Jämsä 150 151 12988 13 2 183 Jämsänkoski 100 102 7779 13 2 249 Keuruu 150 155 12116 13 2 291 Kuhmoinen 50 53 3053 13 2 010 Alavus 100 99 10104 14 2 164 Jalasjärvi 100 97 9155 14 2 589 Peräseinäjoki 50 54 3900 14 2 863 Töysä 50 51 3195 14 2 989 Ähtäri 100 103 7393 14 2 Lääni 11

Haastateltujen ikä- ja sukupuolijakauma kunnittain Kuntanumero Kuntanimi Ikä <=40 Ikä >=41 Miehiä Naisia Haasta- Maakunttellut 102 Huittinen 48 52 50 50 100 4 2 181 Jämijärvi 25 22 30 17 47 4 2 214 Kankaanpää 83 69 87 65 152 4 2 230 Karvia 36 39 33 42 75 4 2 254 Kiikoinen 24 26 25 25 50 4 2 271 Kokemäki 43 60 46 57 103 4 2 413 Lavia 22 50 35 37 72 4 2 619 Punkalaidun 27 48 41 34 75 4 2 061 Forssa 71 79 81 69 150 5 1 082 Hattula 54 47 57 44 101 5 1 083 Hauho 24 26 26 24 50 5 1 103 Humppila 31 45 33 43 76 5 1 210 Kalvola 39 40 42 37 79 5 1 401 Lammi 41 59 61 39 100 5 1 108 Hämeenkyrö 38 62 53 47 100 6 2 143 Ikaalinen 44 58 51 51 102 6 2 177 Juupajoki 18 32 21 29 50 6 2 211 Kangasala 82 68 76 74 150 6 2 250 Kihniö 44 52 50 46 96 6 2 289 Kuhmalahti 18 32 24 26 50 6 2 299 Kuorevesi 18 32 25 25 50 6 2 303 Kuru 21 22 28 15 43 6 2 310 Kylmäkoski 21 30 17 34 51 6 2 418 Lempäälä 71 79 71 79 150 6 2 439 Luopioinen 23 24 27 20 47 6 2 443 Längelmäki 15 17 18 14 32 6 2 493 Mouhijärvi 34 36 34 36 70 6 2 506 Mänttä 39 56 58 37 95 6 2 536 Nokia 94 106 102 98 200 6 2 562 Orivesi 39 59 58 40 98 6 2 581 Parkano 44 60 50 54 104 6 2 604 Pirkkala 37 67 56 48 104 6 2 635 Pälkäne 20 32 25 27 52 6 2 702 Ruovesi 39 61 47 53 100 6 2 730 Sahalahti 24 26 22 28 50 6 2 772 Suodenniemi 23 28 23 28 51 6 2 837 Tampere 271 335 298 308 606 6 2 864 Toijala 44 66 62 48 110 6 2 887 Urjala 47 48 53 42 95 6 2 908 Valkeakoski 80 74 89 65 154 6 2 912 Vammala 59 93 58 94 152 6 2 922 Vesilahti 14 37 25 26 51 6 2 928 Viiala 42 59 49 52 101 6 2 932 Viljakkala 26 26 19 33 52 6 2 933 Vilppula 44 56 54 46 100 6 2 936 Virrat 42 64 51 55 106 6 2 980 Ylöjärvi 88 63 76 75 151 6 2 988 Äetsä 47 55 51 51 102 6 2 576 Padasjoki 21 29 28 22 50 7 1 182 Jämsä 73 78 80 71 151 13 2 183 Jämsänkoski 44 58 59 43 102 13 2 249 Keuruu 69 86 69 86 155 13 2 291 Kuhmoinen 17 36 33 20 53 13 2 010 Alavus 44 55 52 47 99 14 2 164 Jalasjärvi 39 58 45 52 97 14 2 589 Peräseinäjoki 26 28 23 31 54 14 2 863 Töysä 17 34 27 24 51 14 2 989 Ähtäri 48 55 57 46 103 14 2 Lääni 12

Suomen Gallupin valtakunnallisesta aineistosta tähän Pirkanmaan asiointien suuntautumista koskevaan selvitykseen otettiin mukaan kaikki maakuntaan kuuluvat ja siihen rajoittuvat kunnat, yhteensä 58 kuntaa. Näistä kunnista haastattelutiedot ovat 5 770 henkilöltä koskien heidän talouksiensa viimeisiä asiointeja 29 tuoteryhmän osalta. Osassa talouksista kaikkien tuoteryhmien kohdalla hankintoja ei viime aikoina oltu suoritettu lainkaan tai hankintoja oli tehty ovelta ovelle myyjiltä, postimyynnistä, laivalta, lentokoneesta, ulkomailta jne. Kaikista madollisista asioinneista näissä tuoteryhmissä oli saatujen tietojen mukaan kuitenkin noin 90 prosenttia toteutunut tutkimusalueella. Asiointeja, joiden suuntautumista tässä selvityksessä voidaan tutkia oli näin ollen yhteensä 131 702. Aineiston tuoteryhmittäiset hankintamäärät sekä muulla tavalla tai muualta hankitut kyseiset tuotteet Tuotteen nimi Ovelta - ovelle 993 Postimyynti 994 Laivalentokone 995 Ulkomailta 996 Muulta 997 Ei ostanut kysyttyä tuotetta 998 Ei muista 999 Paikannetut ostot/ asioinnit yhteensä Elintarvikkeet 2 0 0 2 3 3 10 5750 Pesuaineet 12 10 0 4 15 27 49 5651 Naisten vaatteet 4 89 1 78 6 471 206 4912 Miesten vaatteet 5 43 1 58 3 569 117 4973 Lasten vaatteet 1 58 3 47 3 2582 139 2937 Naisten jalkineet 10 32 1 31 10 460 173 5053 Miesten jalkineet 18 19 0 36 8 576 108 5005 Urheiluvarusteet 4 43 0 47 6 814 148 4707 Viihde-elektron. 2 124 7 40 6 455 195 4941 CD_kasetit 1 323 28 173 11 1074 186 3974 Matkapuhelin 0 22 0 5 20 1613 78 4031 ATK_laitteet 0 36 0 5 31 3049 118 2530 Kodinkoneet 6 91 1 6 7 288 194 5177 Huonekalut 106 186 1 17 25 440 288 4706 Valokuvaustarvik. 0 459 4 41 1 747 154 4362 Silmälasit 4 0 1 49 1 943 38 4733 Kirjat 11 1059 0 9 29 921 234 3504 Kemikaliot 11 175 106 30 22 176 99 5151 Taloustarvikkeet 9 54 0 4 24 212 129 5337 Alko 0 1 209 80 2 731 161 4586 Uusi auto 0 0 0 16 2 3610 99 2043 Käytetty auto 2 5 0 15 38 2011 190 3508 Rakennustarvik. 0 3 0 1 2 747 168 4848 Pankki 0 0 0 2 2 22 21 5723 Vakuutus 14 9 0 0 20 467 211 5048 Matkatoimisto 0 13 0 12 20 1387 250 4088 Lääkäri 0 0 0 2 0 36 7 5725 Kulttuuri 0 1 2 19 2 952 170 4624 Ravintola 0 0 192 178 2 1030 292 4075 YHTEENSÄ 222 2855 557 1007 321 26413 4232 131702 %-osuus 0.13 1.71 0.33 0.60 0.19 15.79 2.53 78.72 13

Lähes 100 prosenttisesti asioinnit ovat mukana välttämättömyystarvikkeiden/palvelujen osalta (elintarvikkeet, lääkäri, pankki). Koska joka taloudessa kaikkia tuote/palvelu - asiointeja ei tarvita pitkiin aikoihin (uusi auto, lastenvaatteet), tiedot näiltä osin perustuvat pienempään vastausten määrään kuin jokapäiväisissä välttämättömyystarvikkeissa. Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutusmenoja koskevista tiedoista on saatavissa 1998 tuoteryhmittäisiä tietoja siten, että niiden perusteella voidaan arvioida Suomen Gallupin tutkimuksen 19 tuoteryhmään keskimäärin käytetty markkamäärä. (SG:n käyttämistä indikaattoreista 10 jää tuoteryhmittäisten tietojen puutteen johdosta vaille rahallisen arvon arviota.) Vuodessa yhteensä näihin 19 kohteeseen käytettiin Suomessa 38 000 mk/kotitalous. Jos oletetaan viimeisen hankintamatkan edustavan koko vuoden hankintasuuntausta, olisi tämän selvityksen pohjalta mahdollista tehdä suuntaa antava laskelma alueen kotitalouksien vuosittaisen rahan käytön jakautumisesta eri kuntien palvelupisteisiin kyseessä olevien tuoteryhmien osalta. On huomattava, että em. 19 tuoteryhmää edustaa vain noin 30% kaikista kotitalouksien kulutusmenoista. Ne ovat kuitenkin asiointiliikenteen kannalta suhteellisen edustavia, sillä yli 50% kotitalouksien kulutusmenoista käytetään asuntoon, energiaan sekä muihin sellaisiin kohteisiin, jotka eivät aiheuta erityistä asiointiliikennettä. Kulutusasiointi sinänsä antaa puutteellisen kuvan asiointiliikenteestä, ellei koulunkäyntiin ja työssäkäyntiin liittyvää liikennettä tarkastella sen rinnalla. Työssäkäyntialueista on saatavissa Tilastokeskuksen tieto vuodelta 1999. Vuosikymmenen lopun tilanteesta on käytettävissä myös tässä yhteydessä käytetty otantaan ja kyselyyn perustuva aineisto. Pirkanmaan liitossa on tehty joukkoliikenteen palveluja ja niiden käyttöä koskevia selvityksiä, joista saa tietoa mahdollisuudesta käyttää linja-autoa mm. työ-, asiointi- ja vapaa-aikaan ajoittuvaan liikkumiseen. Tästä selvityksestä saatavaa tietoa asioinnin suuntautumisesta verrataan linja-autoliikenteen palveluihin keskusverkkosuunnitelman yhteydessä. Haastateltujen ammattijakauma maanviljelijä 420 7.28 % työväestö 1673 29.00 % yrittäjä 675 11.70 % toimihenkilö 1151 19.95 % johtavassa asemassa oleva 324 5.62 % eläkeläinen 1330 23.05 % opiskelija 123 2.13 % jokin muu 68 1.18 % ei ilmoittanut 6 0.09 % yhteensä 5770 100.00 % Työpaikan sijainnin on 3892 ilmoittanut 5770 haastatellusta. Työpaikan sijainti hajautuu laajalle koko maahan Kolarista Helsinkiin. Esimerkiksi Helsingissä on 21 henkilön työpaikka, Porissa 9, Turun seudulla 7. Eniten työpaikkoja oli Tampereella 690, Nokialla 120, Vammalassa 112, Valkeakoskella 104, Kankaanpäässä 112 ja Jämsässä 106. (Kuva 2) 14

Kuva 2 Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusaluetutkimus 2000 1 Työssäkäynnit Yli 99 työssäkäyntiä Yli 69 työssäkäyntiä Yli 49 työssäkäyntiä 1-9 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 80-99 100-121 690 1 2 2 2 1 9 1 1 21 70 27 3 61 74 95 1 50 1 46 75 54 59 2 97 62 21 41 112 26 53 31 106 22 1 39 26 55 53 690 56 14 27 3 1 29 20 120 84 27 16 40 1 7 36 53 49 112 72 24 32 15 2 35 104 69 23 47 21 65 1 1 52 42 37 1 35 86 29 88 3 5 6 1 1 2 5 5 1 1 1 1 2 1 1 4 4 1 4 1 30 3 62 7 9 1 3 1 1 1 1 1 4 21 15

16

ASIOINTIEN SUUNTAUTUMINEN JA KESKUSTEN VAIKUTUSALUEET Maakuntakeskuksiin suuntautuminen 2000 Pirkanmaan maakuntakeskuksen Tampereen (Tampere on myös valtakunnanosan keskus) vaikutusta selvitettäessä on tutkittu myös kilpailevien maakuntakeskusten Seinäjoen, Jyväskylän, Lahden, Hämeenlinnan, Turun ja Porin vetovoimaa Pirkanmaan reuna-alueilla sekä Pirkanmaahan rajoittuvissa kunnissa. Kaikkiaan on tutkittu asioinnit 58 kunnan osalta. Tampereen vaikutus ulottuu maakuntaa laajemmalle alueelle, koko tutkimusalueelle heikentyen selvimmin Seinäjoen suunnassa. Jalasjärven, Peräseinäjoen, Alavuden ja Töysän alueella Tampereen vaikutus on lähes olematon. Muihin Pirkanmaan keskuksin verrattuna voimakkainta Tampereen vaikutus on Ylöjärven, Viljakkalan ja Kurun suunnassa, Pirkkalassa, Lempäälän, Viialan ja Vesilahden suunnassa sekä Kangasalan, Sahalahden, Kuhmalahden, Luopioisten ja Pälkäneen suunnassa. Maakunnan ulkopuolelta raja-alueelta on osaksi myös Tampereelle suuntautuvia kuntia idästä Kuhmoinen sekä lännestä Punkalaidun, Kiikoinen, Lavia ja Jämijärvi. Naapurimaakuntien keskusten vaikutus ei ulotu Pirkanmaalle. Turun vaikutus on niin heikko, että 1990-luvun kehityksessä ei voida selkeästi määrittää suuntautumisen vahvistumisen tai heikkenemisen rajaa. Haastatteluaineiston perusteella Tampereen maakunnalliseksi vaikutusalueeksi voidaan katsoa Pirkanmaa plus Punkalaidun ja Jämijärvi sekä mahdollisesti vaihettumisvyöhykeeksi Huittinen, Humppila ja Forssa. Edellisen vaikutusalueselvitykseen verrattuna Porin ja Turun vaikutus Huittisiin on heikentynyt ja Tampereen voimistunut. Humppilasta asioidaan eniten Tampereella. Forssasta asioidaan Hämeenlinnassa ja Turussa saman verran sekä Tampereella hieman enemmän, mutta näitä merkittävämmin asioidaan Helsingissä. (Kuva 3) Asiointi maakuntakeskuksiin 1991 Vuonna 1991 Tampere oli voimakkain maakuntakeskus koko Pirkanmaan alueelta katsottuna. Maakunnan silloisista jäsenkunnista ainoastaan Kiikoinen suuntautui tällä tasolla enemmän Poriin (kaupunkikeskustasolla kunta suuntautui Vammalaan). Pirkanmaan liiton ulkopuolisista kunnista Kuhmoinen suuntautui selvästi Tampereelle. Kankaanpää puolestaan suuntautui tasavertaisesti Tampereelle ja Poriin. Lähempänä Tamperetta sijaitseva Kankaanpään naapurikunta Jämijärvi suuntautui silloin vielä selkeästi Poriin. Suodenniemi oli 1991 aineiston mukaan monen maakuntakeskuksen kiistakapula. Kunnasta tehtiin Tampereen ja Porin lisäksi yllättävän paljon asiointikäyntejä Hämeenlinnaan ja Helsinkiin, joskin tällainen tulos saattaa johtua pienen otannan aiheuttamasta sattumanvaraisuudesta. 17

Tutkimusalueen reunavyöhykkeellä Turun vaikutus ulottui voimakkaimpana Punkalaitumelle (49 % maakuntakeskuksiin suuntautuneista asiointikäynneistä) ja heikoimpana Urjalaan (alle 10 % käynneistä). Hajakäyntejä Turkuun oli melko kaukaa, jopa Jyväskylän alueelta. (Kuva 4) Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusaluetutkimus 2000 Etelä-Pohjanmaalle Keski-Suomeen Pirkanmaalle Satakuntaan Päijät- Hämeeseen Lahteen Poriin Tampereelle Vaihettumisvyöhyke Turkuun Hämeenlinnaan Helsinkiin Kanta-Hämeeseen Hämeenlinnaan Maakuntatason suuntautuminen 2000 Kuva 3 18

Kuva 4 Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusaluetutkimus 2000 Etelä-Pohjanmaalle Peräseinäjoki Alavus Töysä Ähtäri Jalasjärvi Keski-Suomeen Virrat Keuruu Karvia Kihniö Parkano Vilppula Mänttä Jämsänkoski Kankaanpää Jämijärvi Lavia Kullaa Kiikoinen Kokemäki Poriin Ikaalinen Viljakkala Humppila Urjala Kuru Ruovesi Juupajoki Kuorevesi Huittinen Punkalaidun Suoden- Hämeenkyrö Orivesi niemi Ylöjärvi Mouhijärvi Tampere Kuhmalahti Nokia Sahalahti Pirkkala Kangasala Vammala Lempäälä Luopioinen Äetsä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Vaihettumisvyöhyke Tampereelle Turkuun Hämeenlinnaan Forssa Jämsä Kuhmoinen Padasjoki Hauho Lammi Tuulos Kalvola Hattula Kanta-Hämeeseen Hämeenlinnaan Lahteen Längelmäki Satakuntaan Päijät- Hämeeseen Helsinkiin Muutos 1992-2000 Useaan maakuntaan suuntautuminen 1992 Vaihettumisvyöhyke Suuntautuminen muuttunut 1992-2000 aikana Tampereelle Lahteen Maakuntiin suuntautuminen 2000 Satakunta Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Lahteen ja Hämeenlinnaan Kanta-Häme Vaihettumisvyöhyke(Tampereelle) Vaihettumisvyöhyke 19

Kuva 5 Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusaluetutkimus 2000 # Jalasjärvi # # Alavus Ähtäri # Virrat Keuruu # # Parkano # Mänttä # Kankaanpää # Ikaalinen # Jämsä # Hämeenkyrö # Nokia # Ylöjärvi Orivesi # Tampere # # Kangasala Kokemäki # # Huittinen # Vammala # Lempäälä # Pälkäne # # Valkeakoski Toijala # Lahti # Forssa # Hämeenlinna Isoihin keskuksiin suuntautuminen 2000 Asioinnit Tampereelle (suora jakauma) 0-0.4 % 0.4-1.0 % 1.0-5.0 % 5.0-10.0 % 10.0-93.4 % Pirkanmaan kunnat Asiointien suuntautumisen merkittävyys 0.02-0.05 =heikko suuntautuminen 0.06-0.09 =merkittävä suuntautuminen 0.1-0.19 =vahvahko suuntautuminen 0.2-0.29 =vahva suuntautuminen 0.3-0.66 =hyvin vahva suuntautuminen # Keskus Keskuksen vaikutusalue 20

Kaupunkikeskuksiin suuntautuminen 2000 Kaupunkitasoisiksi keskuksiksi on valittu seutukuntien pääkeskukset ja palvelutasoltaan korkeat keskukset. Pirkanmaalta on tutkittu 15 keskusta Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Lempäälä, Mänttä, Nokia, Orivesi, Parkano, Pälkäne, Toijala, Valkeakoski, Vammala, Virrat ja Ylöjärvi sekä Tampere. Maakunnan ulkopuolisista kunnista on vastaavasti selvitetty asiointialueet Pirkanmaan suuntaan Alavudelta, Forssasta, Huittisista, Jalasjärveltä, Jämsästä, Kankaanpäästä, Keuruulta, Kokemäestä ja Ähtäristä. Haastattelututkimuksessa käytetty tuotevalikoima sisältää tuotteita, joita kaikki vastanneet eivät tarvitse koskaan tai hyvin harvoin (auto, lasten vaatteet, tietokoneet). Tästä syystä on tarpeen muodostaa suhteutettu vertailuluku. Vaikutusalueen määrittämisessä on käytetty asiointien määrää, mikä on painotettu haastattelujen ja kysyttyjen tuoteryhmien määrällä. Tämä suhdeluku kuvastaa keskukseen suuntautumisen merkitystä. Suuntautuminen voidaan jakaa viiteen voimakkuusluokkaan: hyvin vahvaan, vahvaan, vahvahkoon, merkittävään ja heikkoon suuntautumiseen. (Kuva 5) Hämeenkyrön vaikutuspiiriin kuuluu sen itsensä lisäksi Viljakkala. Viljakkalasta asiointi on vahvaa. Hämeenkyröön on asiointia myös jonkin verran Ikaalisista. Ikaalinen muodostaa yksin oman vaikutusalueensa. Ikaalisiin on asiointia myös jonkin verran Hämeenkyröstä, Viljakkalasta ja Jämijärveltä. Kangasalan vaikutuspiiriin kuuluu tiiviisti sen itsensä lisäksi Sahalahti ja vahvahkosti Kuhmalahti. Lisäksi Luopioisista ja Pälkäneeltä on merkittävää asiointia Kangasalle. Luopioisista asioidaan myös Pälkäneellä. Kaikkia vaikutuspiirin kuntia hallitsee Tampereen voimakas vetovoima. Lempäälän vaikutuspiiriin kuuluu tiiviisti sen itsensä lisäksi Vesilahti. Vähäistä asiointia Lempäälään on myös Viialasta ja Kylmäkoskelta. Lempäälää, Vesilahtea ja Viialaa hallitsee Tampereen voimakas vetovoima. Mäntän vaikutuspiiriin kuuluu tiiviisti sen itsensä lisäksi Vilppula. Entisen Kuoreveden alueelta on vahvahko asiointivirta Mänttään ja vahva Jämsään. Vähäistä asiointia Mänttään on myös Juupajoelta ja Ruovedeltä. Nokian vaikutuspiiriin kuuluu se itse. Lisäksi Nokialle on merkittävää asiointia Mouhijärveltä, jonka voimakkain asiointi suuntautuu Vammalaan. Vähemmän merkitsevää asiointia Nokialle on Pirkkalasta ja Vesilahdelta. Oriveden tiiviin vaikutusalueen muodostavat Orivesi ja Juupajoki. Vaihettumisvyöhykkeeseen kuulu Längelmäki, joka suuntautuu Jämsään ja Orivedelle. Hajanaisia asiointeja on myös Kuhmalahdelta. Tampereen vetovoima on kuitenkin suurempi Längelmäellä ja Kuhmalahdella kuin Oriveden ja Jämsän. Parkanon vaikutusalueeseen kuuluu Kihniö. Kihniöstä on heikkoa suuntautumista myös Virroille. Ikaalisista, Kurusta, Jämijärveltä ja Karvialta on heikkoa suuntausta Parkanoon. Pälkäneen vaikutuspiiriin kuuluu se itse. Lisäksi Luopioisista on heikkoa asiointia Pälkäneelle. Pälkäneen ja Luopioisten asiointien suuntautumista hallitsee Tampereen ja Kangasalan voimakas vetovoima. 21

Toijalan vaikutuspiiriin kuuluu sen itsensä lisäksi Kylmäkoski ja Viiala. Tosin Tampereen vetovoima vaikuttaa jonkin verran Viialan suuntautumiseen. Toijalaan on asiointia myös jonkin verran Urjalasta. Valkeakosken vaikutuspiiriin kuuluu se itse. Lisäksi Valkeakoskella asioidaan Viialasta, Toijalasta ja Pälkäneeltä, mutta näiden pääsuuntaus on muualla. Vammalan tiiviin vaikutuspiirin muodostavat Vammala ja Äetsä. Lisäksi vaikutusalueeseen kuuluvat Kiikoinen, Suodenniemi ja Mouhijärvi. Lisäksi Punkalaitumelta on merkittävää ja Lavialta heikkoa suuntautumista Vammalaan. Maakuntatasolla Kiikoinen ja Lavia suuntautuvat pääasiassa Poriin vaikka suuntautumista on myös Tampereelle. Virtain vaikutusalueeseen kuuluu Ruovesi, tosin Ruoveden suuntautuminen on vain merkittävää -luokkaan kuuluvaa. Lisäksi Virroille on hajanaista asiointia myös Kihniöstä ja Kurusta. Ylöjärvi muodostaa oman vaikutusalueensa. Alavuden vaikutuspiiriin kuuluu sen itsensä lisäksi Töysä, joka suuntautuu myös Ähtäriin tämän tutkimuskyselyn perusteella. Alavudelle on asiointia myös jonkin verran Peräseinäjoelta ja Ähtäristä. Forssan tiiviiseen vaikutuspiiriin kuuluu sen itsensä lisäksi Humppila tämän kyselyaineiston perusteella. Lisäksi Urjalasta on vahva suuntautuminen Forssaan. Forssaan on jonkin verran hajanaista asiointia myös Punkalaitumelta. Huittisten tiiviin vaikutuspiirin muodostavat se itse ja Punkalaidun. Lisäksi Äetsästä on vahvahkoa suuntautumista Huittisiin, mutta varsinaisesti se kuuluu Vammalan vaikutuspiiriin. Huittisiin on hajanaista asiointia myös Kokemäeltä. Jalasjärven vaikutuspiirin muodostaa se itse. Peräseinäjoelta on jonkin verran asiointia Jalasjärvelle ja Alavudelle. Jämsän tiiviin vaikutusalueen muodostavat Jämsänkoski ja Jämsä. Vaihettumisvyöhykkeeseen kuuluvat entinen Kuorevesi, joka suuntautuu sekä Jämsään että Mänttään, Längelmäki, joka suuntautuu Jämsään ja Orivedelle sekä Kuhmoinen, joka suuntautuu Jämsään ja Lahteen. Hajanaista asiointia on myös Mäntästä. Kankaanpään vaikutuspiiriin kuuluu tiiviisti sen itsensä lisäksi Jämijärvi sekä vahvasti Lavia ja Karvia. Kankaanpäähän on hajanaista asiointia myös jonkin verran Suodenniemeltä ja Ikaalisista. Keuruun vaikutuspiiriin kuuluu se itse. Vilppulasta ja Mäntästä on heikkoa asiointia sinne. Kokemäki ei vedä Pirkanmaan kuntia ja suuntautuu Satakuntaan. Ähtärin vaikutuspiiriin kuuluu se itse. Töysästä on tutkitun aineiston perusteella hajanaista suuntautumista Ähtäriin. Keskusten Alavus, Jalasjärvi, Kankaanpää, Keuruu, Kokemäki ja Ähtäri vaikutusalue ei ulotu ollenkaan tai merkittävästi Pirkanmaan puolelle. Pirkanmaan kunnista on Forssaan, Huittisiin ja Jämsään vahvahkoa suuntautumista. 22

Maakunta- ja kaupunkikeskuksiin asioinnin suuntautumisen muutokset vuodesta 1991 vuoteen 2000 Asuinkunta Maakuntatasolla Kaupunkitasolla 1991 2000 1991 2000 Hämeenkyrö Tampereelle Tampereelle Viljakkala Tampereelle Tampereelle Hämeenkyröön Hämeenkyröön Ikaalinen Tampereelle Tampereelle Kangasala Tampereelle Tampereelle Sahalahti Tampereelle Tampereelle Kangasalle Kangasalle Kuhmalahti Tampereelle Tampereelle 1. Orivedelle Kangasalle 2. Tampereelle Luopioinen Tampereelle Tampereelle Tampereelle 1. Kangasalle 2. Pälkäneelle Lempäälä Tampereelle Tampereelle Vesilahti Tampereelle Tampereelle Lempäälään Lempäälään Mänttä Tampereelle Tampereelle Vilppula Tampereelle Tampereelle Mänttään Mänttään Nokia Tampereelle Tampereelle Orivesi Tampereelle Tampereelle Juupajoki Tampereelle Tampereelle Orivedelle Orivedelle Längelmäki Tampereelle Tampereelle 1. Orivedelle 1. Jämsään 2. Jämsään 2. Orivedelle Parkano Tampereelle Tampereelle Kihniö Tampereelle Tampereelle Parkanoon Parkanoon Pälkäne Tampereelle Tampereelle Tampereelle 1. Tampereelle 2. Kangasalle 3. Valkeakoskelle Toijala Tampereelle Tampereelle Kylmäkoski Tampereelle Tampereelle Toijalaan Toijalaan Viiala Tampereelle Tampereelle Toijalaan Toijalaan Valkeakoski Tampereelle Tampereelle Vammala Tampereelle Tampereelle Äetsä Tampereelle Tampereelle 1. Vammalaan 2. Huittisiin 1. Vammalaan 2. Huittisiin 1. Vammalaan 2. Nokialle Vammalaan Mouhijärvi Tampereelle Tampereelle Vaihettumisvyöhykettä Suodenniemi Moneen Tampereelle Vammalaan ja maak.keskukseen Kankaanpäähän Kiikoinen Poriin Poriin Vammalaan Vammalaan Virrat Tampereelle Tampereelle Ruovesi Tampereelle Tampereelle Virroille 1. Virroille 2. Mänttään Ylöjärvi Tampereelle Tampereelle Tampere Pirkkala Tampereelle Tampereelle Tampereelle Tampereelle Kuru Tampereelle Tampereelle Tampereelle Omaan keskukseen 23

Alavus Seinäjoelle Seinäjoelle (Töysään) Töysä Jyväskylään Seinäjoelle Alavudelle Alavudelle Forssa Vaihettumisvyöhykettä Tampereen, Hämeenlinnan ja Turun vaihettumisvyöhykettä Humppila Turkuun Tampereelle Forssaan Forssaan Urjala Tampereelle Tampereelle Forssaan Forssaan Huittinen Tampereen, Porin ja Turun vaihettumisvyöhykettä Punkalaidun Vaihettumisvyöhykett Tampereelle 1. Huittisiin 1. Huittisiin ä 2. Vammala 2. Vammala Jalasjärvi Seinäjoelle Seinäjoelle Peräseinäjoki Seinäjoelle Seinäjoelle Seinäjoelle Seinäjoelle (Töysään) Jämsä Jyväskylään Jyväskylään Jämsänkoski Jyväskylään Jyväskylään Jämsään Jämsään Kuhmoinen Tampereelle Lahteen ja Tampereelle Jämsään Jämsään Kuorevesi Tampereelle Tampereelle Mänttään 1. Jämsään 2. Mänttään Kankaanpää Tampereelle ja Po- Poriin Karvia riin Vaihettumisvyöhykettä Seinäjoen, Porin ja Tampereen vaihettumisvyöhykettä Vaihettumisvyöhykettä Kankaanpäähän Lavia Poriin Poriin Kankaanpäähän Kankaanpäähän Jämijärivi Poriin Tampereelle Kankaanpäähän Kankaanpäähän Keuruu Jyväskylään Jyväskylään Kokemäki Poriin Poriin Ähtäri Jyväskylään Seinäjoelle (Töysään) Padasjoki Lahteen Lahteen Lahteen Lahteen Lammi Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan ja Lahteen Hämeenlinnan Hämeenlinnaan ja Lahteen Hauho Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Hattula Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Kalvola Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Taulukossa on esitetty kursivoidulla suuntautumismuutokset maakuntatason keskuksiin ja suuriin keskuksiin poikkileikkausvuodesta 1991 vuoteen 2000. Kuhmalahti aikaisemman selvityksen mukaan oli vaihettumisaluetta, jolta suuntauduttiin sekä Orivedelle että Tampereelle. Tämän nyt tehdyn kyselyaineiston perusteella kuhmalahtelaiset asioivat maakunnan keskuksessa Tampereella ja isoista keskuksista Kangasalla. Luopioisista asioinnit suuntautuivat noin kymmenen vuotta sitten maakunta- ja kaupunkikeskusten osalta suoraan Tampereelle, nyt Kangasalan ja Pälkäneen vaikutus on suurentunut. 24

Längelmäeltä asioinnit suuntautuivat useammin Orivedelle kuin Jämsään nyt Längelmäki on vaihettumisaluetta, jolta suuntaudutaan sekä Jämsään että Orivedelle eniten asiointia on kuitenkin maakunnan keskukseen Tampereelle. Suodenniemi oli vaihettumisaluetta niin maakuntakeskuksen kuin isojenkin keskusten suhteen. Nyt asioinnit suuntautuvat selkeästi maakunnan keskukseen Tampereelle ja isojen keskusten luokassa Vammalaan. Pirkanmaan naapurikunnista kyselyaineiston perusteella näyttäisivät Humppila, Punkalaidun, entinen Kuorevesi ja Jämijärvi suuntautuvan maakuntakeskuksista Tampereelle. Kuhmoinen suuntautui aiemmassa selvityksessä maakuntatasolla Tampereelle, mutta nyt näyttäisi Lahden suunta olevan vetävämpi. 25

Asiointi omassa keskuksessa 2000 ja muutokset vuodesta 1991 Asukasluvusta ja tutkimusotoksesta riippuen kuntalaisten asiointien määrä vaihtelee kunnittain 600 ja 14300 välillä. Alle 1000 asiointia on kirjattu 4 kunnasta, 1000-1999 22 kunnasta, 2000-2999 21 kunnasta, 3000-3999 9 kunnasta, 4000-4999 1 kunnasta ja 14257 asiointia Tampereelta. Omassa keskuksessa asiointien osuus vaihtelee välillä 9-93 %, alle 20 % se on 10 kunnassa, 20-29 % 10 kunnassa, 30-39 % 10 kunnassa, 40-49 % 5 kunnassa, 50-59 % 6 kunnassa, 60-69 % 7 kunnassa, 70-79 % 5 kunnassa, 80-89 % 3 kunnassa ja 90-93 % 2 kunnassa. Kunta 1991 oma keskus % 2000 oma keskus % 1. muu keskus 2. muu keskus 3. muu keskus % Keskus % Keskus % Keskus Hämeenkyrö 58 54 35 Tampere Ikaalinen 65 60 25 Tampere Juupajoki 27 24 40 Orivesi 25 Tampere Kangasala 56 40 58 Tampere Kihniö 40 32 34 Parkano 10 Tampere Kuhmalahti 23 17 46 Tampere 24 Kangasala Kuorevesi 31 18 32 Jämsä 27 Mänttä 12 Tampere Kuru 47 35 46 Tampere 7 Parkano 5 Ruovesi Kylmäkoski 21 15 33 Toijala 28 Tampere Lempäälä 53 30 65 Tampere Luopioinen 38 30 45 Tampere 10 Kangasala 6 Pälkäne Längelmäki 43 19 32 Tampere 24 Jämsä 14 Orivesi Mouhijärvi 53 37 30 Tampere 16 Vammala 7 Nokia Mänttä 71 73 15 Tampere Nokia 70 59 37 Tampere Orivesi 76 65 31 Tampere Parkano 76 79 13 Tampere Pirkkala 52 28 67 Tampere Pälkäne 51 38 40 Tampere 9 Kangasala Ruovesi 50 53 28 Tampere 7 Virrat Sahalahti 49 10 55 Tampere 33 Kangasala Suodenniemi 30 27 27 Tampere 24 Vammala 6 Mouhijärvi Tampere 78 93 2 Helsinki Toijala 67 62 22 Tampere 5 Valkeakoski 4 Hämeenlinna Urjala 54 46 23 Tampere 17 Forssa Valkeakoski 77 74 19 Tampere Vammala 77 82 12 Tampere Vesilahti 42 20 48 Tampere 23 Lempäälä Viiala 28 35 37 Tampere 14 Toijala 5 Valkeakoski Viljakkala 22 9 46 Tampere 34 Hämeenkyrö Vilppula 38 33 35 Mänttä 16 Tampere 5 Keuruu Virrat 78 66 13 Töysä 11 Tampere Ylöjärvi 49 18 76 Tampere Äetsä 40 19 52 Vammala 16 Huittinen 8 Tampere 26

Alavus 72 58 25 Töysä 14 Seinäjoki Forssa 83 90 3 Helsinki 1,6 Tampere 1,5 Turku Hattula 42 13 78 Hämeenlinna Hauho 40 26 63 Hämeenlinna Huittinen 85 82 4,2 Tampere 3,8 Pori 2,8 Turku Humppila 53 30 59 Forssa 4,4 Tampere 1,7 Hämeenlinna Jalasjärvi 56 66 29 Seinäjoki Jämijärvi 59 19 57 Kankaanpää 9 Tampere Jämsä 74 81 10 Jyväskylä Jämsänkoski 41 29 55 Jämsä 10 Jyväskylä Kalvola 35 14 72 Hämeenlinna Kankaanpää 77 76 11 Pori 4 Tampere Karvia 46 57 18 Kankaanpää 6 Parkano 5,9 Seinäjoki Keuruu 83 78 13 Jyväskylä Kiikoinen 28 25 37 Vammala 24 Pori Kokemäki 75 68 19 Pori Kuhmoinen 62 43 28 Jämsä 10 Lahti 8 Tampere Kuorevesi 31 18 32 Jämsä 27 Mänttä 12 Tampere Lammi 66 31 24 Hämeenlinna 12 Lahti Lavia 59 31 33 Pori 20 Kankaanpää 6 Tampere Padasjoki 61 44 48 Lahti Peräseinäjoki 47 26 61 Seinäjoki Punkalaidun 68 44 22 Huittinen 13 Vammala 9 Tampere Töysä 75 64 20 Alavus 9 Seinäjoki Ähtäri 77 63 20 Töysä 7 Seinäjoki Pirkanmaan kunnista 15:ssä asukkaiden tärkein keskus on ollut oma keskus. Hämeenkyrö, Ikaalinen, Mänttä, Nokia, Orivesi, Parkano, Ruovesi, Tampere, Toijala, Valkeakoski, Vammala ja Virrat ovat kuntia, joissa suuntautuminen omaan keskukseen on yli 50 % kaikista kysytyistä asioinneista. Mouhijärvellä, Suodenniemellä ja Urjalassa asioinnit ovat jakautuneet moneen keskukseen, mutta oma keskus on kuitenkin merkittävin. Ihmisten asennemuutokset, liikkuminen omalla autolla ja parantuneet tieolosuhteet näkyvät asioinnin helppona suuntautumisena omaa keskusta suurempaan keskukseen. Pirkanmaan kunnista 18:ssa asiointivuodosta johtuen on oma keskus toissijainen. Kangasala, Kuhmalahti, Kuru, Lempäälä, Längelmäki, Pirkkala, Pälkäne, Sahalahti, Vesilahti, Viiala, Viljakkala ja Ylöjärvi ovat kuntia, joissa asukkaiden tärkein asiointikeskus on Tampere kysyttyjen tuoteryhmien osalta. Juupajoen asukkaiden ensisijainen keskus on Orivedellä, Kihniön Parkanossa, Kylmäkosken Toijalassa, Vilppulan Mäntässä ja Äetsän Vammalassa sekä entisen Kuoreveden Jämsässä. Pirkanmaalta maakunnan ulkopuolelle suuntautumista merkittävässä määrin on Längelmäeltä Jämsään, Urjalasta Forssaan, Virroilta Töysään ja Äetsästä Huittisiin. Pirkanmaan naapurikunnista Kiikoisten asukkaiden tärkein keskus on Vammalassa, entisen Kuoreveden toiseksi tärkein keskus Mäntässä ja Punkalaitumen toiseksi tärkein keskus Vammalassa. (Kuva 6) Asiointi oman kunnan keskuksessa vaihtelee Pirkanmaalla tässä selvityksessä 9 % - 93 %, kun se kymmenen vuotta aikaisemmassa selvityksessä vaihteli 21 % - 78 %. Asiointiuskollisuus on muuttunut huomattavasti. Vuoden 1991 haastatteluaineiston perusteella asiointiuskollisuus omaan keskukseen oli yli 50 % koko tutkimusalueella 35 kunnassa ja tässä selvityksessä yli 50 % oli vain 23 kunnassa. 27

Kuva 6 Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusaluetutkimus 2000 Seinäjoki Alavus Töysä Ähtäri Jalasjärvi Virrat Keuruu Karvia Parkano Mänttä Ruovesi Kankaanpää Ikaalinen Jämsä Orivesi Pori Hämeenkyrö Suodenniemi Mouhijärvi Tampere Kuhmoinen Nokia Vammala Kokemäki Valkeakoski Lahti Huittinen Punkalaidun Toijala Lammi Urjala Forssa Hämeenlinna Ensisijainen keskus Oman kunnan keskus Muu kuin oman kunnan keskus Alue, jolla nimetty keskus on ensisijainen Kuntaraja Pirkanmaa v. 2000 PIRKANMAAN LIITTO Pohja ámaanmittauslaitos 28

Vuoden 1991 selvitykseen verrattuna on oman keskuksen käytön osuus kasvanut kymmenessä vuodessa Mäntässä, Parkanossa, Ruovedellä, Tampereella, Vammalassa ja Viialassa. Kuntia, joissa uskollisuus omaan keskukseen on pysynyt lähes muuttumattomana ovat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Suodenniemi, Toijala, Valkeakoski ja Vilppula. Oman keskuksen asema on muuttunut ensisijaisesta toissijaiseksi seuraavissa kunnissa Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Kuru, Lempäälä, Luopioinen, Längelmäki, Pirkkala, Pälkäne, Sahalahti, Vesilahti, Ylöjärvi ja Äetsä. Edelliseen selvitykseen verrattuna näyttäisi Pirkanmaan kaupunkien kanssa kilpailevien keskusten vaikutus heikentyneen tosin kalliiden tuotteiden kuten auton hankinnassa saatetaan kulkea pitkiäkin matkoja esim. Seinäjoelle tai Hämeenlinnaan. Kihniöstä aiemmin käytiin myös pohjoisissa naapurikeskuksissa toissijaisesti, nyt näyttäisi Töysän vaikutus kasvaneen muiden kustannuksella. Luopioisista on asioitu Hämeenlinnassa ja asioidaan edelleen jossain määrin. Längelmäelle on Jämsästä haettu esim. kodinkoneita, vaatteita, jalkineita ja huonekaluja. Edelleen Jämsästä haetaan Längelmäelle kodinkoneita ja jalkineita. Suodenniemeläiset ostivat Kankaanpäästä lähinnä vaatteita ja jalkineita, kuten nytkin. Forssan vaikutus on ollut 90-luvulla selkeä Urjalassa, nyt sen vaikutus näyttäisi hieman heikentyneen Tampereen vetovoiman kasvaessa. Vilppulasta asioitiin Keuruulla jonkin verran ja asioidaan edelleenkin prosentuaalisesti saman verran. Virroilta käytiin aiemmin myös pohjoisissa naapurikeskuksissa toissijaisesti, nyt näyttäisi Töysän kyläkaupan vaikutus kasvaneen muiden kustannuksella. Keskusten erityispiirteitä Tampereen vaikutus on voimistunut huomattavasti 90-luvulla. Kuntien oma keskus on saanut erilaisen merkityksen ihmisten käyttäytymismallien muuttuessa omaa autoa ja liikkumista suosivaksi. Vain erityispiirre tai tarjonnan laaja monipuolisuus kantaa keskuksia. Keskusten merkitystä on mitattu sinne suuntautuvien asiointien määrällä ja eniten haetuilla tuotteilla. Tampere on maakunnan keskuksena vetänyt lähes kolmasosan kaikista tutkimusalueen asioinneista eli 37518 asiointia. Kaikista tuoteryhmistä pienimmissäkin uusi auto ja pankissa asiointi on yli 750 asiointikäyntiä. Merkittävämmäksi tuoteryhmäksi nousee kulttuuripalvelu. Vammala on tutkimusalueen seutukuntien keskuksista Tampereen jälkeen merkittävin, sinne on suuntautunut yhteensä 5520 asiointia, joista yli 210 asioinnin tuoteryhmiä olivat naisten ja miesten jalkineet, kodin viihde-elektroniikka, matkapuhelimet, kodinkoneet, huonekalut, matot, valokuvaustarvikkeet, silmälasit, kemikaliotuotteet, taloustavarat (muovi, kertakäyttö), alkoholituotteet, vakuutukset ja matkatoimiston palvelut. Jämsä on Pirkanmaan keskusten kilpailija, jonne on suuntautunut tutkimusalueelta 4904 asiointia. Merkittäviä yli 210 asioinnin tuoteryhmiä olivat naisten ja miesten jalkineet, kodinkoneet, alkoholituotteet, rauta-, rakennus- ja remonttitarvikkeet sekä vakuutustoimistossa asiointi. 29

Forssan vetovoima on vaikuttanut jonkin verran urjalalaisten asiointiin jo vuonna 1991. Forssaan on suuntautunut tutkimusalueelta 4453 asiointia. Merkittäviä yli 210 asioinnin tuoteryhmiä olivat kodinkoneet ja vakuutustoimistossa asiointi. Kankaanpää ei kilpaile Pirkanmaan keskusten kanssa. Kankaanpäähän on suuntautunut kaikista asioinneista 4120. Merkittäviä yli 210 asioinnin tuoteryhmiä olivat Alkossa ja vakuutustoimistossa asiointi. Nokia on merkittävin Tamperetta ympäröivistä keskuksista, asiointeja sinne on ollut 3287. Yli 165 asioinnin tuoteryhmiä olivat elintarvikkeet, pesu- ja puhdistusaineet, valokuvaustarvikkeet, taloustavarat (muovi, kertakäyttötuotteet), Alkossa käynti, pankissa asiointi, vakuutustoimistossa asiointi ja lääkärissä käynti. Valkeakoski on merkittävä Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolinen keskus, joka kilpailee Toijalan kanssa. Valkeakoskelle on suuntautunut kaikista tutkimusalueen asioinneista 3202. Yli 165 asioinnin tuoteryhmä oli lääkärissä käynti ja terveydenhoito. Parkano on merkittävä seutukunnan keskus, jonne on asioinneista suuntautunut 2825. Yli 165 asiointia oli kodinkoneliikkeisiin. Kangasala on merkittävä Tampereen kaupunkiseudun keskus, asiointia sinne on ollut 2417. Yli 165 asioinnin tuoteryhmiä olivat pesu- ja puhdistusaineet, Alkossa käynti sekä lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut. Toijala on merkittävä liikenteen solmu, sinne on suuntautunut 2395 asiointia kaikista asioinneista, Yli 165 asioinnin tuoteryhmiä olivat Alkossa ja vakuutustoimistossa asiointi. Virrat on Pirkanmaan pohjoisosan tärkein keskus, asiointeja sinne on ollut 1867. Yli 165 asioinnin tuoteryhmä oli vakuutustoimistossa asiointi. Ikaalinen on yksi merkittävistä palveluiltaan kaupunkitasoisista Luoteis-Pirkanmaan keskuksista. Sinne on suuntautunut kaikista asioinneista 1809. Yli 165 asioinnin tuoteryhmä olivat matkatoimistossa asiointi ja illanvietto ravintolassa. Keuruu ei kilpaile Pirkanmaan keskusten kanssa. Asiointeja sinne oli 2895. Keuruu on yleiskeskus, jonne yli 165 asioinnin tuoteryhmiä ei ole. Huittisilla on oma merkityksensä yleiskeskuksena pitkään voimakkaana olleella Huittinen- Vammala -akselilla. Asiointeja tutkimusalueelta on yhteensä 2845. Mikään tuoteryhmä ei nouse yli 165 asioinnin. Orivesi kilpailee yleiskeskuksena Längelmäen asioinneista Jämsän kanssa. Orivedelle on suuntautunut 2086 asiointia. Yli 165 asioinnin tuoteryhmiä ei ole. Hämeenkyröön vaikuttaa Tampereen vetovoima. Asiointeja sinne on ollut 1764. Hämeenkyrö on yleiskeskus, jonne yli 165 asiointien tuoteryhmiä ei ole. Mänttä kilpailee Jämsän kanssa. Mänttään on suuntautunut 1659 asiointia. Mänttä on yleiskeskus, jonne yli 165 asioinnin tuoteryhmiä ei ole. Lempäälään vaikuttaa Tampereen vetovoima. Asiointeja sinne on ollut 1516. Lempäälä on yleiskeskus, jonne yli 165 asioinnin tuoteryhmiä ei ole. Ylöjärvellä vaikuttaa Tampereen vetovoima. Asiointeja Ylöjärvelle oli 840. Yli 165 asioinnin tuoteryhmiä ei ole. Pälkäne on Kaakkois-Pirkanmaan keskus. Asiointeja sinne oli 520. 30

TARKASTELU KESKUKSITTAIN JA KUNNITTAIN 31

Elintarvikkeet Pesu- ja puhdistusaineet Naisten vaatteet Miesten vaatteet Lasten vaatteet Naisten jalkineet Miesten jalkineet Urheluvälineet ja -asusteet Kodin viihde-elektroniikka Cd:t ja kasetit Matkapuhelimet Atk, Pc:t, tulostuslaitteet Kodinkoneet Huonekalut, matot Valokuvaustarvikkeet Silmälasit, piilolasit, yms. Kirjat Kemikaliotuotteet Taloustavarat (muovi, kertak.) Alkossa käynti Uusi auto Käytetty auto Rauta, rakennus-, remonttitarv. Pankissa asiointi Vakuutustoimistossa asiointi Matkatoimistossa asiointi Lääkäri-, terv.hoitopalvelut Kulttuuripalvelut Illanvietto ravintolassa kpl 5750 5651 4912 4973 2937 5053 5005 4707 4941 3974 4031 2530 5177 4706 4362 4733 3504 5151 5337 4586 2043 3508 4848 5723 5048 4088 5725 4624 4075 Tutkimusalueen asioinnit tuoteryhmittäin 131702 2000 3000 4000 5000 6000 Kaikki vastanneet eivät tarvitse joitain kysyttyjä tuoteryhmiä eli tuotevalikoimia. Siksi keskuksen vaikutusalueen määrittämistä varten haastatteluaineisto on suhteutettu vertailukelpoiseksi koko tutkimusalueelle. Kunnan asukkaiden asiointien suuntautumisessa eri keskuksiin on käytetty suoraa jakaumaa. 32

Pirkanmaa Kaupunki- ja seutukuntakeskusten vaikutusalueet Hämeenkyrö Asiointien määrä Hämeenkyröön on verraten suuri, 1764 kappaletta eli noin 1.29 % kaikista tutkimus-alueen asioinneista. Merkittävämpiä haettuja tuotteita päivittäistuotteiden lisäksi ovat olleet kodinkoneet ja rauta-, rakentamis- ja remonttitarvikkeet. Myös vuoden 1991 selvityksessä olivat haetuimpia rakennustarvikkeet. Hämeenkyrön vaikutuspiiriin kuuluu sen itsensä lisäksi Viljakkala. Viljakkalasta asiointi on vahvaa. Hämeenkyröön on asiointia myös jonkin verran Ikaalisista, Mouhijärveltä ja Ylöjärveltä. Vaikutusalueessa ei ole tapahtunut muutoksia 90-luvulla. Hämeenkyröläisille oma keskus on merkittävin asiointien suuntautumisessa. Oman keskuksen osuus on 54 %, Tampereen noin 35 % ja muihin isoihin keskuksiin vain Ikaalisiin suuntautumisella on vähäistä merkitystä. Kuntalaisten asiointikäyttäytyminen ei ole muuttunut 90-luvulla. Tuotteita, joita pääasiassa haetaan oman keskuksen ulkopuolelta ovat: Tampereelta niin naisten, miesten kuin lastenkin vaatteet ja jalkineet sekä ulkoiluvälineet. Myös atklaitteita ja autoja haetaan Tampereelta sekä käydään erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Ikaalisista haetaan matkatoimiston palveluja 33

Ikaalinen Asiointien määrä Ikaalisiin on verraten suuri, 1809 kappaletta, noin 1.3 % kaikista tutkimusalueen asioinneista. Merkittävimmät haetut tuotteet ovat olleet matkatoimiston ja ravintolan tarjoamat palvelut. Vuoden 1991 selvityksessä olivat rakennustarvikkeet ja terveyskylpylä vahvoja. Ikaalinen muodostaa yksin oman vaikutusalueensa. Ikaalisiin on asiointia myös jonkin verran Hämeenkyröstä, Viljakkalasta ja Jämijärveltä sekä hajanaisia käyntejä Mouhijärveltä, Kiikoisista, Kankaanpäästä, Parkanosta ja Kihniöstä. Vaikutusalue ei ole muuttunut 90-luvulla. Ikaalislaisille oma keskus on merkittävin asiointien suuntautumisessa. Oman keskuksen osuus on 60 %, Tampereen 25 %. Muista isoista keskuksista vain Hämeenkyröön ja Parkanoon suuntautumisella on vähäistä merkitystä. Tuotteita, joita haetaan oman keskuksen ulkopuolelta ovat: Tampereelta mm. lasten vaatteet, urheiluvälineet, autot ja kulttuuripalvelut. Tampereen merkitys oli 90-luvun alussa pienempi kuin nyt. 34