TOIMINTAKERTOMUS 2013

Suomen Rauhanliitto - Finlands Fredsföbund ry TOIMINTAKERTOMUS 2013 hyväksytty vuosikokouksessa 26.4.2014 1. Rauhantyön vuosi 2013... 1 2 Yleistoiminta ja toimisto... 3 3 Tiedotus, vaikuttamistyö ja koulutus... 3 4 Aseidenriisunta ja asevalvonta... 6 5 Kriisinhallinta, rauhanrakentaminen, rauhanvälitys...7 6 Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen...7 7 Rauhankoulu, rauhan ja kehityksen toimintakokonaisuudet...8 8 Rauhanasema... 9 9 Kulttuuritoiminta... 10 10 Hallinto ja jäsenyydet muissa järjestöissä...10 11 Talous... 13

1. Rauhantyön vuosi 2013 Humanitaariseksi kriisiksi eskaloitunut Syyrian konflikti leimasi kansainvälisiä keskusteluja koko vuoden. Syyrian sisällissotaa paenneiden määrän arvioitiin nousevan 2013 loppuun mennessä 3,5 miljoonaan. YK:n mukaan lähes seitsemän miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa. Syyrian konfliktilla on laajat seuraukset alueellisesti. Konfliktissa siviilit ovat olleet järjestelmällisesti väkivallan ja sotatoimien kohteena ja syksyllä todettiin Syyriassa käytetyn myös kemiallisia aseita. Suomessa Rauhanliitto pyrki vaikuttamaan siihen, että kansainvälinen yhteisö olisi aktiivisempi rauhanvälittäjä, että asekauppa ja aseapu koko alueelle lopetettaisiin ja että Suomi ottaisi vastaan Syyrian pakolaisia. Keskustelu kemiallisista aseista Syyriassa ja kemiallisten aseiden kieltojärjestön saama Nobelin rauhanpalkinto korosti, miten tärkeää työ Lähi-idän joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen puolesta on. Myös Rauhanliitto on tehnyt työtä vyöhykkeen aikaansaamiseksi. Vuoden aikana liitto oli muutenkin aktiivinen erityisesti ydinaseriisuntakysymyksissä. Liitto tuki eri tavoin mm. Lääkärin Sosiaalinen vastuu järjestön Nuclear exits -konferenssin järjestelyjä Suomessa. Konferenssin näkökulma oli tehdä tunnetummaksi niiden maiden positiivisia esimerkkejä, joilla on ollut ydinase tai siihen mahdollisuus, mutta ovat siitä luopuneet. Konferenssissa oli vaikuttava puhujalista. Tapahtumaan osallistui muun muassa Etelä-Afrikan entinen presidentti Fredik De Klerk ja Suomesta avauspuheenvuoron piti järjestöedustajien lisäksi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Joukkotuhoasekysymyste,n rinnalla kansalaisjärjestöt, mutta myös edistykselliset valtiot, tekivät työtä niinkutsutun asekauppasopimuksen solmimiseksi. Sopimus saatiin aikaiseksi YK:ssa 3.4. ja Suomi allekirjoitti sen ensimmäisten joukossa. Kansainvälisten asekauppakysymysten lisäksi rauhanjärjestöt ja Amnesty nostivat vuoden aikana esille erityisesti Suomesta siviililuvilla vietävät aseet. Järjestöt ovat epäilleet, että Suomesta on viety poliisihallituksen luvilla aseisiin liittyviä osia ja oheistuotteita muun muassa Bahrainiin ja Bahrainin armeijalle kesken arabikevään levottomuuksien. Rauhanliitto, Sadankomitea ja Amnesty tekivät rikosilmoituksen epäilemistään maastavientirikoksista, ja hallinto-oikeudelle valituksen siitä, etteivät saaneet nähdä kyseisten lupien asiakirjoja tarkistaakseen asiaa. Asian käsittely oli vuodenvaihteessa vielä kesken. Rauhankulttuurin edistäminen ja rauhankasvatus oli Rauhanliiton agendalla muun muassa rauhankoulun työn kautta, mutta myös muun muassa seminaarissa Sosiaalifoorumin yhteydessä ja kansainvälisen kattojärjestö IPB:n rauhankulttuurityössä. Loppuvuodesta toteutettiin kulttuuritoimijoiden kanssa Tuomiokirkon portailla hieno Nelson Mandelan muistotilaisuus, jossa oli vahva rauhan ja sovinnon sanoma. 2 Rauhanasemaa kehitettiin edelleen sekä järjestöjen toimintakeskuksena ja toimintojen suhteen, mutta myös fyysisesti. Osa Rauhanaseman remonttiin suunnitelluista isommista töistä jäi tehtäväksi vuonna 2014. Sen sijaan tehtiin pienempiä siistimisoperaatioita talon sisätiloissa. Muun muassa talon käsikirjastoa ja kellarikerrokseen vieviä rappuja remontoitiin. Verrattuna normaalivuoteen liiton arkea leimasi se, että toimistossa tehtiin suurimman osan vuotta töitä käytännössä vajaamiehityksellä pitkäaikaisen hallintopäällikön Seija Uiton siirryttyä eläkkeelle ja rekrytointiprosessin osoittauduttua haasteelliseksi. Tilanne näkyi pienen järjestön toiminnassa, mutta siitäkin selvittiin.

2. Yleistoiminta ja toimisto Liitto ylläpitää Rauhanasemaa toimintakeskuksena ja sen yläkertaa rauhantyön yhteistoimistona, jossa ylläpidetään muiden järjestöjen tarpeisiin muun muassa toimistofasiliteetteja. Leasingsopimuksella yhteiskäytössä olivat kopiokone, postimaksukone ja koko talon tietoverkko. Hallintopäällikön jäätyä eläkkeelle alkuvuonna tehtäviä hoiti toimistopäällikön tittelillä Helena Tilli 3 kuukautta kesäkuuhun asti. Lokakuun puolen välin jälkeen toimeen valittiin Marja Meriläinen. Muuna aikana liiton kokopäivätoiminen toiminnanjohtaja Laura Lodenius hoiti liiton sisältötyön lomassa myös järjestön ja talon hallinnon työt. Osa-aikainen tiedottaja Sanna Paakkanen (työaika 20 h / viikko) oli vuonna 2013 vanhempainvapaalla. Rauhankoulun saaman projektiavustuksen turvin palkattu Annukka Toivonen toimi koordinaattorina työaikanaan 30 viikkotuntia. Liiton Hauraat äänet hauraissa valtioissa -kehitystiedotusprojektissa toimi Jarmo Pykälä 3 kuukauden ajan. Rauhanaseman kiinteistön siivoja / huoltohenkilönä toimii Aisha Bebanghia ( 88 h / kk ). Atk-tukipalvelut ostettiin Mediasiili-osuuskunnalta. Ruotsinkieliset käännökset teki Ilse Cantell. Suuren osan Rauhanliiton toimintaan liittyvistä töistä ja projekteista toteuttivat vapaaehtoiset. 3. Tiedotus, vaikuttamistyö ja koulutus 3.1 Yleistiedotusta ja vaikuttamistyö Tiedotuksen tavoite on vahvistaa rauhantyön näkyvyyttä ja lisätä tietoa rauhankysymyksistä ja turvallisuuspolitiikan taustoista. Rauhanliitto toimi erilaisten rauhankysymysten, turvallisuuspolitiikan ja aseidenriisuntatyön tietotoimistona. Tiedotusta tehtiin sekä asiantuntijaroolissa suhteessa viranomaisiin, päättäjiin ja mediaan, että suhteessa kansalaisiin. Liitto antoi alkuvuodesta pyynnöstä sekä Ulkoasiain, että puolustusvaliokunnalle lausunnot hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta (VNS 6 /2012 selonteko). Niin kutsuttu puolustusvoimauudistus keskustelutti suomalaista yhteiskuntaa. Useampi Rauhanliiton jäsenjärjestöistä kampanjoi ja keräsi vuoden aikana nimiä kansalaisaloitteeseen asevelvollisuudesta luopumiseksi. Toiminnanjohtaja osallistui radiokeskusteluun puolustusvoimauudistuksesta. Tiedotteita on annettu seuraavista aiheista: Aseettoman rauhanturvaamisen mahdollisuudet? -seminaarista ja Yk-viikon tapahtumista (16.10.), Nobelin rauhanpalkinnosta (11.10.), järjestöjen rikosilmoituksesta mahdollisesta asevienti- ja säätelyrikoksesta (14.4.), Suomen johdonmukaisuudesta ydinaseriisunnassa (Cronberg 2.5.), Globaalista sotilasmenojen vastaisesta toimintapäivästä (15.4.), Asekauppasopimuksesta (Arms Trade Treaty) (29.3. ja 3.4.), SIPRI:n vuosiraportin julkaisemisesta (7.3.), ydinaseiden inhimillisiä seurauksia käsittelevästä konferenssista (5.3.), Rauhanjärjestöjen vaatimuksesta. että EU jatkaa asevientikieltoa Syyriaan (6.2.) sekä Euroopan Unionin aseviennin kasvusta (16.1.) Tämän lisäksi Rauhanliitto kommentoi yhä enemmän verkko- ja Facebook-sivuillaan ajankohtaisia rauhantyön eri teemoihin, toimintaan ja uutisiin liittyviä aiheita. Toiminnanjohtaja esiintyi vuoden aikana myös varsinkin ruotsinkielisen tv:n ja radion ajankohtaisohjelmissa eri rauhantyön kysymyksissä, kuten myös puheenjohtaja Tarja Cronberg. 3.2 Tilaisuudet ja seminaarit Kansalaisille asioista tiedotettiin sekä omien lehtien ja jaettavien julkaisujen, että median kautta. Tämän lisäksi tietoisuutta eri rauhankysymyksistä lisättiin järjestämällä vuoden aikana sekä omia erillisiä yleisötilaisuuksia, että muiden isompien tapahtumien yhteydessä tilaisuuksia, joiden kautta tavoittaa suurempia määriä ihmisiä. Vuoden aikana on panostettu yhteistyöhön myös erillisten kohderyhmien, muun muassa maahanmuuttajien, kanssa. Liitto on pyrkinyt vuoden aikana tukemaan eri pienempiä toimintaryhmiä kuten somalidiasporaa ja

kurdiryhmiä näiden järjestämien tilaisuuksien kanssa, sekä kattojärjestönä kaikkien eri rauhanjärjestöjen yhteistyötä tukevia tilaisuuksia. Loppuvuodesta järjestettiin muun muassa rauhanjärjestöjen yhteinen neuvonpito seuraavan vuoden toiminnasta ja yhteistyöstä. Yhteistyö somalialaisten kanssa rauhan puolesta (Helmikuu) Rauhanliitto järjesti toista kertaa yhdessä somaliaktiivi Abdulkar Moalin kanssa helmikuussa kolmen päivän tapahtuman, jonka tavoite oli ennaltaehkäistä kiinnostusta tulla värvätyksi väkivaltaisiin ja fundamentalistisiin organisaatioihin. Tilaisuuteen osallistui noin 50 nuorta miespuolista somalia Ruotsista, Tanskasta, Englannista ja Suomesta. Päivän seminaarin ja somalien omien keskustelujen lisäsi ohjelmassa oli paljon jalkapalloa. Ajatuksena oli puhua nuorille vähän uudemmalla tavalla ja yhdistää joukkuepelin kautta urheilua ja rauhantyötä. Itse seminaarissa puhui Rauhanliiton edustajan lisäsi Pekka Haavisto ja Kirkon ulkomaanavun Jussi Ojala. Mukana rahoittajana ja yhteistyökumppanina oli Helsingin seurakuntayhtymä. Kurdiyhteistyö (Maaliskuu) Maaliskuussa Rauhanliitto teki yhteistyötä kurdijärjestöjen kanssa Halabjapäivän (16.3) järjestämiseksi ja järjestöjen yhteistyön lisäämiseksi. Tapahtuman järjestelyihin osallistui kymmenkunta ryhmää. Halabja-päivä on kemiallisten aseiden uhrien päivä ja muistopäivä Saddam Husseinin hallinnon kurdiuhreille. Halabjassa Vartiokylän työväen talolla järjestettiin tilaisuus, jonne osallistui lähes sata ihmistä kaikista Suomessa asuvista kurdiryhmistä. Halabja-tilaisuuden jälkeen liitto osallistui vuoden aikana useaan kurdiryhmien Suomessa järjestämään tilaisuuteen, ja auttoi ryhmiä näiden vaikuttamistyössä. Rauhanliitto korosti väkivallattoman toiminnan ja demokraattisen ja tasavertaisen osallistumisen tärkeyttä kansalaistoiminnassa. Rauhankulttuuri / vihakulttuuri -tilaisuus (Huhtikuu) Keväällä Helsingin Sosiaalifoorumin puitteissa (20.-21.4.) Arbiksella järjestettiin Rauhankulttuuri vs. vihakulttuuri / Fredskultur mot hatkultur -yleisötilaisuus. Aihe liittyy siihen, miten rauhankulttuurin rakentaminen on osa konfliktien ennaltaehkäisyä ja konfliktien jälkeistä yhteiskunnan eheytymistä. Keskustelemassa olivat norjalainen rauhankulttuurin Unesco-veteraani Ingeborg Breines, joka on myös kansainvälisen rauhantyön kattojärjestön IPB:n puhenainen, professori Pirjo Kukkonen (Humanistit ilman rajoja), päätoimittaja Arja Alho ja kirjailija Sirpa Kähkönen. Sosiaalifoorumissa rauhanliittolaiset osallistuivat myös muihin tilaisuuksiin, sekä pitivät yhdessä Rauhanaseman muiden järjestöjen kanssa esittelypöytää. Sosiaalifoorumiin osallistui reilu parisataa ihmistä ja Rauhanliiton työpajaan noin 20 henkilöä. Maailma kylässä Rauhankylä järjestöjen yhteistyönä (Toukokuu) Kesän kynnyksellä Rauhanliitto osallistui Maailma Kylässä -tapahtumaan (25.-26.5.), jossa rauhanjärjestöillä oli yhteinen Rauhankylä-alue. Maailma Kylässä -tapahtumassa kävi yhteensä noin 85 000 ihmistä. Rauhankylässä rauhanjärjestöt esittelivät rauhantyötä ja keskustelivat ihmisten kanssa rauhantyön haasteista sekä möivät tuotteitaan. Hiroshimapäivä ja Loviisan rauhanfoorumi (Elokuu) Elokuussa Hiroshima-päivänä (6.8.) ja sen ympärillä liitto jäsenjärjestöineen osallistui Kristillisen rauhanliikkeen koordinoimaan Loviisan rauhanfoorumi -tapahtumaan. Hiroshima-päivänä liitto jäsenjärjestöineen järjesti Hiroshima-muistotilaisuuksia Helsingin lisäksi muun muassa Ahvenanmaalla, Närpiössä ja Turussa. Helsingin tilaisuus keräsi ennätysyleisön, yli 400 ihmistä. Puhujina olivat Elisabeth Rehn, piispa Tapio Luoma ja Ilkka Taipale Musikista vastasi Maisa Tikka ja Yuriko Shibayama.Rauhanliiton jäsenjärjestö Sadankomitean täytti 50 vuotta Hiroshima-päivänä. Sadankomitea järjesti juhlavuoden aikana muun muassa sodan- ja rauhanelokuvien näytökset yhdessä kansallisen audiovisuaalisen keskuksen, entisen elokuva-arkiston KaVa:n kanssa. Näytösten aloitustilaisuudessa puhui muun muassa Peter von Bagh. Lisäksi

Sadankomitea julkisti juhlakirjansa Rauhan Ytimessä, johon useampi rauhanliittolainenkin kirjoitti, ja järjesti taidehuutokaupan ja matinean itsenäisyyspäivänä järjestön rauhantyön hyväksi. Kansainvälinen rauhanpäivä (Syyskuu) Syyskuussa järjestettiin kansainvälisenä Rauhanpäivänä (21.9.) Helsingissä Kolmen sepän patsaalla tilaisuus, jossa Suomessa asuvat syyrialaiset saivat tuoda esille oman näkemyksensä siitä, miten Syyriassa pitäisi rakentaa rauhaa. Asekauppa (Syyskuu) Suomen ja Euroopan Unionin aseviennistä järjestettiin 23.9. kaksi tilaisuutta. Aamupäiväntilaisuus pidettiin Pressiklubilla alan asiantuntijoiden kanssa. Kutsuttuina olivat muun muassa virkamiehet, aseteollisuus ja toimittajat. Tilaisuudessa puhuivat An Vranckx, Elli Kytömäki ja Tarja Cronberg. Iltatilaisuuden kohderyhmää olivat rauhanaktivistit ja kampanjoinnista kiinnostuneet. Puhujina olivat em. asevientitutkijat. Aasia -Euroopa -yhteistyö ja venäläinen kansalaisyhteiskunta (Lokakuu) Liitto järjesti Eurooppa-salissa seminaariin yhdessä Aasia Europe Peoples foorumin Suomen järjestön kanssa aiheesta Russia in Asia-European context. Tapahtumaan osallistuivat kutsuttuina vieraina venäläiset rauhanaktivistit Alekseeva Olga Poliakova Ella ja Paramonova Oksana sekä intialainen kansalaisyhteiskuntaaktivisti Anuradha Chenoy. Suomesta seminaarissa puhuivat muun muassa Markku Kivinen, Tarja Cronberg ja Anita Kelles-Viitanen. YK:n aseidenriisuntaviikko (Lokakuu) Kansainvälisenä YK-päivänä (24.10.) liitto järjesti yhdessä Suomen Ekumeenisen Neuvoston, PAND - Taiteilijat rauhan puolesta -ryhmän, Rauhankasvatusinstituutin, Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen, Suomen Rauhanpuolustajien ja Suomen Sadankomitean kanssa tilaisuuden otsikolla: Aseettoman rauhanturvaamisen mahdollisuudet. Tapahtumapaikka oli kulttuurikeskus Caisa, jossa Nonviolent Peaceforce esitteli toimintaansa. Järjestö tekee konkreettista rauhantyötä monessa maailman kriisipesäkkeessä toimimalla aseettomina rauhanvälittäjinä. Tilaisuudessa esiteltiin aseetonta rauhanturvaamista Sudanissa ja Filipiineillä. Tilaisuuteen kustannettiin Nonviolent Peaceforcen johtaja, virolaissyntyinen amerikkalainen Doris Mariani, samasta järjestöstä Nena Kaiser, sekä kolmantena aseetonta rauhanturvaamista Filippiineillä tekevä suomalainen Alex Virtanen. Suomesta puhujina olivat myös kansanedustaja Elisabeth Naucliér, ulkoministerin erityisedustaja Kimmo Kiljunen ja Syyriasta Libanoniin paennut Tarek Al-Khoury. Paikalla oli ja sanansa sanoi myös presidentti Tarja Halonen. Kansainväliset vieraat kävivät myös ulkoministeriössä, ja heistä ja tilaisuudesta tehtiin joitakin mediajuttuja. YK päivänä Rauhanliitto osallistui myös Kristillisen Rauhanliikkeen, Suomen YK-liiton ja tuomiokirkkoseurakunnan YK-päivän ekumeenisen rauhanjumalanpalveluksen jälkeiseen tilaisuuteen Helsingin Tuomiokirkossa, sekä PAND:in ja Rauhanpuolustajien käytännössä hoitamaan, mutta silti yhteiseen YK-päivän ulkoilmatapahtumaan Narinkkatorilla. Tapahtumassa oli rauhanteltta, musiikkia, puheita ja origameja. Narinkkatorilta kuljettiin rauhankulkueena Rautatientorille, missä ohjelma jatkui. Illalla liitto toteutti myös perinteisesti kynttilöistä symbolisen ison rauhanmerkin eduskuntatalon portaille. Merkin tarkoituksena oli muistuttaa niin kansalaisia kun päättäjiäkin YK-päivästä. Palava kynttilärauhanmerkki levisi Metro-lehden julkaisemana kuvana, ja se näkyi lehden lisäksi myös Helsingin joukkoliikennevälineiden valotauluissa. YKpäivän ilta loppui Rauhanasemalla klubiin, jossa soitti Tuima-yhtye. Rauhanjärjestöjen yhteistyö (Joulukuu) Rauhanasemalla kokoontui rauhanliiton kutsumana joulukuussa 10 rauhantyön järjestön ja toimijan edustajia

puhumaan mahdollisesta yhteistyöstä ja rauhantyön haasteista vuonna 2014. 3.3 Lehdet, nettijulkaisut, nettisivut Pax Rauhanliitto julkaisee yhdessä Sadankomitean kanssa neljästi vuodessa netissä ilmestyvää PAX-lehteä. Verkkosivut mahdollistavat juttujen leviämisen paljon jäsenkuntaa laajemmin. Yksi PAX:n numero vuodessa julkaistaan eri tapahtumissa jaettavana paperisena versiona. Muut numerot julkaistaan verkkolehtenä. Paperisen PAX:n painosmäärä oli 5000 kpl, joka jaettiin eri tapahtumissa ja lähetettiin postitse myös tukijäsenille. Lehden päätoimittajana toimi vuoden alkupuoliskolla Timo Riitamaa ja loppuvuodesta Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa. Kaisu Suopanki valittiin uudeksi päätoimittajaksi vuoden lopussa niin, että hänen ensimmäinen päätoimittamansa numero oli 1/2014. PAX sai kulttuurilehtitukea 2000. Fredsposten ja Ydin jäsenille Rauhanliiton kannattajajäsenille lähetettiin neljästi vuodessa ilmestyvää ruotsinkielistä Fredsposten-lehteä, jonka päätoimittaja on Christian Lång. Lehteä julkaisee jäsenjärjestö Suomen Rauhanliiton Kannatusyhdistys. Kannattajajäsenille lähettiin myös neljästi vuodessa ilmestyvä Ydin-lehti, jonka päätoimittaja on Arja Alho. Rauhanliitto on Ydintä julkaisevan Ydinjulkaisut ry:n jäsen. Verkkosivut ja sosiaalinen media Rauhanliitto tiedotti myös verkkosivujensa www.rauhanliitto.fi / www.fredsföbundet.fi kautta, sekä liiton ja Rauhanaseman Facebook-sivuilla. Rauhanaseman verkkosivut www.rauhanasema.fi toimivat virtuaalisena portaalina Rauhanaseman järjestöihin. Kehitysviestinnän projekti: Hauraat äänet hauraissa valtioissa Rauhanliitto teki vuoden aikana tiedotusprojektin Hauraat äänet hauraissa valtioissa. Siinä tuotiin esille rauhantyöntekijöitä ruohonjuuritasolla hauraissa valtioissa sekä heidän omatoimista rauhantyötään vakauden puolesta, siis positiivisia esimerkkejä kriiseistä uutisoivassa maailmassa. Projektiin liittyvän tiedonhankintatyön ja materiaalin editoinnin liitto osti Safer Globe Finland -verkostolta. Projektin puitteissa tuotettiin aineistoa liiton verkkosivuille, lyhyt Youtube-palvelun kautta jaettava videopätkä ja tiedotuslehti, jonka painosmäärä oli 1000 kpl 3.4 Tietopalvelut, arkistoaineisto Talossa on rauhaa ja turvallisuutta käsittelevien kirjojen käsikirjasto sekä sähköinen kuva-arkisto. Liitto jatkoi vuoden aikana arkistomateriaalin järjestelyä, jotta viimeisetkin vanhat (1920-1970 luku) aineistot voidaan siirtää Kansallisarkistolle vuonna 2014. 4. Aseidenriisunta ja asevalvonta Liitto teki vuoden aikana töitä, jotta Suomi ja Euroopan Unioni olisivat aktiivisia ja aloitteellisia aseidenriisuntakysymyksissä myös silloin kun näiltä itseltään vaadittiin toimia. Vuonna 2013 liitto Suomessa, ja kattojärjestönsä International Peace Bureau kansainvälisesti, teki töitä jotta YK:n vuoden 2015 jälkeiseen toimintaohjelmaan nostettaisiin aseidenriisunnan teemat myös osaksi kehitystavoitteita. Rauhaliitto teki yhdessä Kepan kanssa aiheesta vaikuttamispaperin, joka esiteltiin YK:n toimijoille Suomessa järjestetyssä tilaisuudessa. Tätä yhteistyötä jatkettiin myöhemminkin. Liitto tiedotti ydinasekysymyksestä ja kampanjoi täydellisen ydinaseriisunnan ns. nollaoption puolesta sekä tuki eurooppalaista ydinaseiden vastaista kansalaistoimintaa ja taktisista ydinaseista luopumisen tavoitetta. Liitto osallistui muun muassa Nuclear Exits -konferenssin järjestelyihin Suomessa. Tapahtumassa oli paikalla

huippuasiantuntijoita ja yleisössä kansalaisjärjestöjen edustajien lisäksi eri maiden lähetystöjen edustajia. Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg osallistui Oslossa järjestettävään ydinaseiden humanitäärisiä vaikutuksia käsitelleeseen konferenssiin. Konferenssi oli startti uudelle prosessille, jolla pyritään kyseenalaistamaan ydinaseiden legitimiteetti ja kirittämään prosessia ydinaseista luopumiseksi. Rauhanliitto koordinoi Suomessa yhteyksiä kansainväliseen miinakampanjaan (ICBL, http://www.icbl.org/) joka seuraa miinat kieltävän sopimuksen toteutumista. Rauhanliitto teki työtä, jotta Suomi liittyisi myös vuonna 2010 voimaan astuneeseen rypäleasekieltosopimukseen, ja on yhteydessä kansainväliseen rypäleasekampanjaan (CMC, www.stopclustermunitions.org). Rauhanliitto jatkaa kampanjointia turhien aseiden saamiseksi pois suomalaisista kodeista ja aseiden vastaisen asenteen lisäämiseksi. Rauhanliitto osallistui usean järjestön ja tutkimusverkosto Safer Globe Finlandin kanssa projektiin, jonka puitteissa seurataan Suomen asekauppaa ja julkistetaan vuosittainen raportti siitä. Vuonna 2013 painopisteeksi muodostui porsaanreikien esille nostaminen viranomaisten kanssa ja viranomaisten lupahallinnossa sen suhteen, miten aseita ostetaan ja viedään Suomesta siviililuvilla. Tämän puitteissa rauhanjärjestöt ja Amnesty ovat tehneet muun muassa rikosilmoituksen ja valituksen hallintooikeuteen sekä järjestäneet erityyppisiä viranomais- ja asiantuntijatapaamisia. Rauhanliitto osallistui kansainvälisesti Amnestyn, Oxfamin ja IANSA:n (International Action Network Against Small Arms) koordinoimaan pienasetyöhön ATT-sopimuksen puolesta. Se teki asiassa yhteistyötä erityisesti aiheen parissa aktiivisten MEPien sekä Ulkoasiainministeriön asevalvontayksikön kanssa. IANSA:n lisäsi liitto osallistui vuoden aikana myös ENAAT-verkoston (European Network against Arms Trade) työhön. Yhteistyötä tehdään asevientiasioissa myös brittiläisen Saferworldin kanssa. Liitto teki IPB:n Disarmament for Development -ohjelman tavoitteita ja kampanjamateriaaleja tunnetuksi kehitysyhteistyöjärjestöille ja tiivisti muun muassa Kehys ry:n kautta yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa aiheen tiimoilta. Erityisesti Rauhanliitto kampanjoi asevarusteluun kuluvan rahan kohtuuttomuutta vastaan esimerkiksi suhteessa YK:n vuosituhattavoitteisiin kaikkein pahimman köyhyyden poistamiseksi globaalisti tai Suomessa peruspalveluihin kohdennettuihin säästöihin. Liitto osallistui Aseidenriisuntaa kehityksen puolesta -kampanjan puitteissa myös kansainväliseen toimintapäivään sotilasmenojen kasvua vastaan kesäkuun alussa. 5. Kriisinhallinta, rauhanrakentaminen, rauhanvälitys Rauhanliitto tukee Suomen aktiivisuutta rauhanvälittämisessä, mutta korosti keskusteluissa kansalaisjärjestöjen roolia ja pitkäjännitteisen työn merkitystä Liitto osallistuu aktiivisesti keskusteluun kriisinhallinnan pelisäännöistä, rauhanrakentamisesta ja kansalaisjärjestöjen roolista siinä. 6. Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen Liitto osallistui kattojärjestönsä International Peace Bureaun (IPB) toimintaan. Liittoa edustavat IPB:n hallituksessa puheenjohtaja Tarja Cronberg ja toiminnanjohtaja Laura Lodenius. Liiton kunniajäsen Ilkka Taipale on valtuuskunnan nimeämänä IPB:n konsultti. Tukholmassa järjestettyyn IPBn triennaali-kongressiin syyskuussa osallistuivat: Kalevi Suomela, Laura Lodenius ja Tarja Croberg sekä Ilkka ja Vappu Taipale. Rauhanliiton hallituksen ja jäsenjärjestöjen sekä yhteistyökumppani Saferglobe Finland -verkoston edustajista koostunut yhdentoista hengen delegaatio tutustui 17.-19.9. puheenjohtaja Tarja Cronbergin kutsumana rauhantyöhön Brysselissä. Ohjelmassa oli Euroopan parlamentin työhön tutustumisen lisäksi muun muassa rauhantyön lobbaustoimisto EPLO:n ja Suomen NATO-edustuston työhön tutustumista. Matka oli rauhantyön ja eurooppalaisen vaikutustyön opiskelun kannalta hyödyllinen. Lisäksi se palveli keskinäistä verkostoitumista eri puolelta Suomea saapuneiden, eri järjestöjen ihmisten päästessä tutustumaan toisiinsa.

Liitto piti yhteyttä lähialueilla muun muassa ruotsalaiseen rauhanliikkeeseen, Svenska Freds och Skiljedoms -järjestöön, Kristna Fredsrörelseniin (SWEFORiin) ja Ruotsin YK-liittoon. Liitto oli myös vanhan ja arvostetun Kansainvälisen Sovinnonliiton (International Fellowship of Reconciliation, IFOR) liitännäisjäsen. Liiton yhteyksiä IFOR:in kanssa hoitavaa Timo Virtala. Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU:n kautta on tehty yhteistyötä eurooppalaisen rauhantyön lobbaustoimiston EPLO:n (European Peace Building Liaison Office) kanssa. Aseidenriisuntatyössä Rauhanliitto osallistui muun muassa ENAAT, IANSA, ICBL-CMC, Abolition 2000 ja ICAN -verkostoihin. Uutena kampanjana Rauhanliitto liittyi Stop Killer Robots -kampanjaan, joka työskentelee täysautomatisoidun, autonomisen aseistuksen, eli niin kutsuttujen robottiaseiden, kehittämistä vastaan. Rauhanliitto on mukana Suomessa Asian-Europe Peoples -foorumin toiminnassa, joka on ASEM-yhteistyöhön liittyvää kansalaisjärjestötyötä. Liiton Meksiko-ryhmä seuraa kehitystä Meksikossa ja tekee sen ihmisoikeustilannetta tunnetuksi Suomessa. Meksiko -ryhmää koordinoi Meri Mononen-Matias. Yhteyksiä venäläisiin rauhanjärjestöihin koordinoi Kalle Sysikaski. Rauhanliitto on tehnyt yhteistyötä myös suomalais-venäläisen kansalaisfoorumin kanssa. Lokakuussa liiton Helsingissä vieraili kolme vierasta venäläisestä sotilaiden äitien komiteasta, jonka kanssa Rauhanliitto pitänyt yllä yhteyksiä 7. Rauhankoulu, rauhan ja kehityksen toimintakokonaisuudet Rauhanliitto tarjosi koululais- ja opiskelijaryhmille Rauhan ja kehityksen toimintakokonaisuuksia osana Rauhankoulua. Rauhankoulu on yhteistyöprojekti Rauhankasvatusinstituutin kanssa. Rauhankoulu sai Rauhan- ja kehityksen toimintakokonaisuudet Afrikan kysymysten äärellä -kehityskasvatushankkeeseen kahden vuoden rahoitusta ulkoasiainministeriöstä vuosille 2012-2013. Projektin puitteissa tarjottiin vuonna 2013 pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja ruotsinkielisillä alueilla peruskoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille toimintakokonaisuuksia (89 toimintapäivää), jotka tavoittivat yhteensä noin 980 oppilasta. Toiminnassa keskitytään rauhaan, konfliktien ennaltaehkäisyyn, globaaleihin kehityskysymyksiin, globaaliin vastuuseen kasvamiseen ja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Rauhan ja kehityksen toimintakokonaisuudet koostuivat kullekin osallistuvalle luokalle kahdesta toimintapäivästä sekä ennakko-, väli- ja jatkotehtävistä. Kokonaisuuden aikana opittiin draamakasvatuksen ja osallistavien menetelmien avulla globaaleista kehityskysymyksistä ihmisoikeuksista ja rauhantyöstä. Toimintakokonaisuuksien työkaluina käytettiin draamatarinoita, joissa draaman keinoin syvennyttiin rauhan- ja kehityskasvatuksen teemoihin. Vuoden aikana kehitettiin uusia, ajankohtaisia draamatarinoita ja toimintakokonaisuuksia, jotka käsittelevät kehitysmaiden todellisuutta ja globaaleja kehityskysymyksiä keskittyen Afrikan alueeseen. Rauhankoulu haastaa oppilaat pohtimaan rauhaa ja väkivallattomuutta omassa elämässään sekä rohkaisee toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta. Rauhankoulussa oppilaat työstävät vaihtoehtoja väkivallan käytölle henkilökohtaisella tasolla sekä pohtivat, miten nämä asiat näkyvät yhteiskunnallisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Hankkeeseen oli palkattu Helsingissä toimiva projektikoordinaattori Annukka Toivonen, jonka työaika oli 30h viikossa.

Rauhankoulun ohjaajaverkostoon kuului noin 45 ohjaajaa. Ohjaajia koulutettiin vuoden aikana lisää viikonloppukursseilla, joita vuoden aikana järjestettiin Vaasassa (ruotsinkielinen), kaksi Helsingissä ja yksi Tampereella, sekä kaksi jatkokoulutusta (osa II) Helsingissä. Lisäksi järjestettiin noin kerran kuukaudessa ohjaajien tukiverkostona toimivia paikallisia tapaamisia, joissa saatiin lisäkoulutusta. Rauhankoulu toteutti opettajille ja kasvatusalan ammattilaisille opetustyötä tukevia koulutuksia, joissa annettiin lisää valmiuksia ja menetelmiä rauhan- ja kehityskysymyksien käsittelemiseen lasten ja nuorten kanssa. Kasvatusalan ammattilaisille järjestettiin18 koulutustilaisuutta vuoden aikana. Rauhankoulu osallistui myös eri kansalaisjärjestöjen tapahtumiin, kuten Educa-messuille tammikuussa, Rasismin vastaisen viikon tapahtumiin maaliskuussa, Kepan Maailma Kylässä-festivaaliin toukokuussa, Mahdollisuuksien tori -tapahtumiin Turussa, Tampereella ja Vaasassa; sekä Maailma koulussa -seminaareihin Turun ja Helsingin Yliopistoilla. Rauhankoulusta tiedotettiin aktiivisesti rauhanjärjestöjen lehdissä ja projektin omia internetsivuja kehitettiin ja päivitettiin. 8. Rauhanasema 8.1 Rauhanliikkeen toimintakeskus Rauhanasema toimii rauhanliittolaisen järjestöperheen keskustoimistona. Rauhanasemalla on saatavilla rauhankirjallisuutta, luettavissa kansainvälisiä rauhanlehtiä sekä muuta rauhan- ja turvallisuuskysymyksiin liittyvää ajankohtaista ja arkistomateriaalia. Esitelmien ja juttujen kokoamista varten liitto palvelee toimittajia, opiskelijoita ja koululaisia. Rauhanaseman yläkerrassa sijaitsevat Rauhanliiton, Sadankomitean, Ydin-lehden ja Aseistakieltäytyjäliiton toimistot. Rauhanliiton toimistotilana on kaksi huonetta, joista toisessa on työtilojen lisäsi myös noin 2000 nidettä käsittävä kirjasto. Yläkerrassa on kopio- ja postitushuone. Vuoden aikana yläkerran taukotilaa kehitettiin paremmin kokouskäyttöön soveltuvaksi. Alakerrassa ovat juhlasalin ja keittiön lisäsi Kansainvälisen Vapaaehtoistyön ja Ystävyysseurojen Liiton toimistot sekä 30 neliön yksiö. Rauhanasemalla on vuokralla myös pienempiä järjestöjä ilman omaa toimistotilaa, mutta talon käyttöoikeuksin. Näitä järjestöjä ovat Suomi-Namibia-seura, Suomi-Tansania-seura ja Suomi-Mocambique-seura. Kellarikerroksessa sijaitsevat sauna ja saunatupa, Paja-kokoustila, talon järjestöjen kirjavarasto ja arkistotila sekä työkaluvarasto ja huoltohenkilön verstas. Rauhanaseman kokoustiloja käyttivät vuoden aikana liiton ja talon omien järjestöjen lisäsi projekti- ja toimintaryhmät. Talossa toimi muun muassa pääosin nuorista koostuva Ruokaa ei aseita -ryhmä, jolle Rauhanliitto tarjosi tilan tehdä ruokaa, jota jaettiin kaupungilla asevarustelun ja kehityksen suhdetta käsittelevän materiaalin kanssa. Rauhanaseman juhlasalia ja saunatiloja käyttivät vuoden aikana päivävuokralla niin järjestöt, liikelaitokset, Helsingin kaupungin virastot kuin yksityishenkilötkin. Paja-kokoustila varattiin pelkästään talon omien järjestöjen käyttöön. Salin kokoustilat ovat lähes päivittäisessä käytössä eikä lisäkäyttöön ole juurikaan mahdollisuuksia tilojen huollon vaatiessa oman aikansa. Saunatuvalle voisi sen sijaan olla enemmän käyttöä. Tilojen ulosvuokrausta markkinoitiin pysyvillä ilmoituksilla internetissä. Rauhanasemalla on myös omat

kotisivut. 8.2 Rauhanasema -kiinteistö Rauhanasema on ollut kovassa käytössä vuodesta 1986 lähtien. Rauhanliitto on tehnyt talon kuntokartoituksen vuonna 2009 ja sen mukaan laaditun korjaussuunnitelman noin 10 vuodeksi. LVI-töiden ja talon ulkopuolen korjaustöiden jälkeen suurimmista töistä on jäljellä ulkoportaiden kunnostus, jota ei saatu suunnitelman mukaisesti tehtyä loppuun vuonna 2013. Saadut Opetus- ja kulttuuriministeriön Kotiseutuliiton kautta jakamat korjausavustukset eivät ole riittäneet kaikkiin korjauksiin, vaan liitto on ottanut lisäksi lainaa (82 000 euroa) jota lyhennettään noin 10 000 euroa per vuosi, niin myös vuonna 2013. Liiton hallituksen alaisena korjaustyöyhmässä ovat edelleen toimineet Tauno Tuomivaara, Risto Pontela, Jaakko Ellisaari ja Laura Lodenius. Rauhanliitto on saanut anomuksesta vuosittain melkein tonttivuokran suuruisen avustuksen Helsingin kaupungilta. Rauhanaseman huoltomiehenä sekä kokous- ja toimistotilojen siivoojana ovat toiminut Aisha Bebanghia. Kesän suursivous teetettiin Aelita-osuuskunnalla. 9. Kulttuuritoiminta Rauhanliitto ja Sadankomitea järjestivät säännöllisesti PAX-musiikkiklubeja Rauhanasemalla. Musiikin lisäksi klubeilla esiteltiin talon toimintaa ja esillä oli talon lehtiä ja muuta materiaalia. Esiintyjät esiintyivät ilmaiseksi lukuun ottamatta heille ajoittain maksettuja pieniä matkakorvauksia. Klubeille osallistui vaihteleva määrä ihmisiä alle kymmenestä noin viiteenkymmeneen. Juuri ennen joulua (21.12.) Rauhanliitto auttoi ryhmää kansalaisaktiiveja ja kulttuuriväkeä järjestämään Nelson Mandelan muistotilaisuuden, jossa sytytettiin tuomikirkon portaille kynttilöitä. Tilaisuudessa Sithijabulaafroryhmä esiintyi mukanaan muun muassa Ami Aspelund. Muistosanat lausui Pekka Haaviston ja kuultiin myös Tarja Halosen lyhyt puhe, sekä afrorytmejä kynttilöiden sytyttämisen aikana. Lopuksi laulettiin yhteislauluna Ei valtaa eikä kunniaa, vaan rauhaa päälle maan sekä Nkosi Sikeleli Africa kuoronjohtaja Timo Nuoranteen johdolla. Sen jälkeen vanhalla kaasutehtaalla oli vielä pienempi sisätilaisuus, joka kokosi Etelä-Afrikan solidaarisuustyötä aikanaan tehneitä ihmisiä ja jossa puhuivat muun muassa Erkki Tuomioja ja Helena Kekkonen. Vaikka Nelson Mandela olikin aikanaan vapaustaistelun esikuva mustien oikeuksien puolesta taistelijana, tuli hänestä lopulta myös universaalisti rauhan, sovinnon ja sovittelun esikuva, jollaisena hän jäi myös suomalaisten mieliin. Tunnelmallinen tilaisuus sai jonkun verran julkisuutta ja laajasti kiitosta. Siihen osallistui noin 400-500 ihmistä. 10. Hallinto ja jäsenyydet muissa järjestöissä Rauhanliiton hallinto on kevyt ja joustava ja mahdollistaa nopean reagoinnin ajankohtaisiin kysymyksiin. Kaksi kertaa vuodessa kokoontuva liittokokous luo toiminnan päälinjat. Liiton hallitus vastaa talouden linjausten noudattamisesta ja sen valvonnasta, ottaa ja erottaa liiton vakituiset työntekijät, sekä vuosikokouksessa määritellyn (toimintasuunnitelma) toimintalinjan mukaisesti vastaa toiminnasta. Hallituksen nimeämä työvaliokunta kokoontuu hallituksen kokousten välillä valmistelemaan toimintaa, tapahtumia ja kannanottoja sekä päättämään juoksevista asioista. Sekä hallitus että työvaliokunta nimeävät työryhmiä yksittäisten tapahtumien ja projektien valmistelemiseen ja suorittamiseen. Rauhanliiton kaksikielisyydestä johtuen liiton viralliset asiakirjat, esitteet ja mahdollisuuksien mukaan myös julkaisut tehdään sekä suomen- että ruotsinkielisenä, mikä vaatii resursseja. Liiton kokouksissa jokainen voi

käyttää suomea tai ruotsia. 10.1 Liittokokoukset Kevätkokous pidettiin 20.4 Helsingissä Rauhanasemalla. Syyskokous 17.11 pidettiin Helsingissä Rauhanasemalla. Kokouksissa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja syyskokouksen henkilövalintoja varten pyydettiin Jaakko Ellisaarta koordinoimaan jäsenjärjestöjen ehdotuksia kevätkokoukselle. 10.2 Hallitus Liiton hallitus kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Kokoukset pidettiin Helsingissä Rauhansemalla 26.1., 18.3., 27.5., 17.10. Kaksi kokousta pidettiin sähköpostikokouksena ajalla 9.-10.6. sekä 29.-30.12.Hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Tarja Cronberg, Polvijärvi (osallistunut 4 krt kokoukseen), varapuheenjohtajat Risto Pontela, Helsinki (osallistunut 5 krt) ja Inger Wiren, Helsinki (osallistunut 6 krt), varsinaiset jäsenet Ritva Granholm, Helsinki (osallistunut 4 krt), Simo Hellsten, Helsinki (osallistunut 2 krt), Yrsa von Hertzen, Helsinki (osallistunut 4 krt), Bror Myllykoski, Maarianhamina (osallistunut 4 krt), Tarja Pihlajisto, Espoo (osallistunut 3 krt), Kalle Sysikaski, Helsinki (osallistunut 5 krt), Vappu Taipale, Helsinki (osallistunut 5 krt), Hannele Tallqvist, Helsinki (osallistunut 4 krt), Timo Virtala, Lapinjärvi (osallistunut 2 krt), Tuuli Vuori, Helsinki (osallistunut 4 krt) sekä varajäseninä Britta Hannus-Gullmets, Närpiö (osallistunut 2 krt), Fredrik Therman, Espoo (osallistunut 1 krt) ja Heidi Öst, Maarianhamina (osallistunut 1 krt). Hallituksen jäsenistä valtaosa edustaa jotakin liiton paikallisyhdistystä tai valtakunnallista jäsenyhteisöä. 10.3 Työvaliokunta Työvaliokunta kokoontui kolme kertaa. Kokoukset pidettiin Rauhanasemalla 11.3., 23.9. ja 4.11. Valiokuntaan kuuluivat Tarja Cronberg, Risto Pontela, Inger Wirén, Simo Hellsten, Hannele Tallqvist sekä liiton työntekijät Laura Lodenius ja kulloinenkin hallinnon ihminen. Kokousten puheenjohtajina on toiminut Risto Pontela. 10.4 Rauhanliiton neuvottelukunta Liitolla on noin 60-jäseninen neuvottelukunta, joka koostuu eri aloja edustavista henkilöistä jotka ovat tunnettuja rauhanliikkeen ja rauhanpolitiikan ystäviä. Neuvottelukunta ei niinkään kokoonnu, vaan jäsenet toimivat neuvonantajina ja kommentoijina liiton hallitukselle ja toimistolle rauhanpoliittisissa kysymyksissä tarvittaessa ja toimivat oman työnsä kautta rauhankysymysten edistäjänä. 10.5 Rauhanliiton jäsenjärjestöt Rauhanliitto toimii yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa erityisesti turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Rauhanliiton paikallisyhdistykset tekevät omilla toiminta-alueillaan tunnetuksi Rauhanliiton projekteja ja edistävät omien toimintasuunnitelmiensa mukaisesti rauhanajattelua ja -toimintaa. Paikallistoiminnassa on perinteeksi muodostunut Hiroshima-päivän 6.8. ja YK-päivän 24.10. vietto. Näinä vuosipäivinä paikallisyhdistykset järjestävät yleistilaisuuksia. Kuluneena vuonna myös rasismin vastainen ja pakolaistoiminta kuuluivat paikallisyhdistysten toimintaan. Rauhanliiton jäsenyhteisöjä vuonna 2013 olivat: Aseistakieltäytyjäliitto ry. (www.akl-web.fi) Emmaus Åland rf. (www.emmaus.ax) Garantiföreningen för Finlands Fredsförbund rf. (www.fredsposten.fi)

Itämerikeskussäätiö Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry. (www.kvtfinland.org) Kasvattajat Rauhan Puolesta ry. Närpesnejdens Fredsförening rf. (www.narpes.fi/fred) Rauhankirjallisuuden edistämisseura ry. Suomen Kristillinen Rauhanliike ry. (www.kristillinenrauhanliike.fi) Suomen Sadankomitea ry. (www.sadankomitea.fi) Svenska Fredsvänner i Helsingfors rf. (www.google.com/site/svfrihel/) WILPF, Suomen osasto ry. (www.wilpf.fi) Ålands Fredsinstitut (www.peace.ax) Rauhanliiton kannattajajäsenjärjestöt olivat Finlands Svenska Skolungdomsvungdomförbund rf. (www.fss.fi) Sosialidemokraattiset Nuoret ry. (www.demarinuoret.fi) Jäsenyydet muissa järjestöissä Rauhanliitto tekee yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa eri kampanjoiden ja tapahtumien yhteydessä. Liitto on jäsenenä seuraavissa järjestöissä ja yhteisöissä: EN-CPS European Network on Civilian Peace Services International Peace Bureau International Fellowship of Reconciliation IFOR Abolition 2000 ja Abolition 2000 Europe -toimintaverkostot Nonviolent Peaceforce Kansalaisjärjestöjen konfliktinestoverkosto (KATU) Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry. Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA Rauhankasvatusinstituutti ry Rasmus (Rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto) Rauha kurdeille -foorumi Taksvärkki SaferGlobe Finland verkosto Suomen One World -portaaliyhdistys ry. Suomen YK-liitto Ydin-julkaisut ry 11 Talous Rauhantyöhön opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatu toiminta-avustus onnistuttiin säilyttämään huonoista taloudellisista ajoista huolimatta entisellä tasolla. Rauhanliitto sai rauhantyöhönsä 180 000 euroa, josta 3000 euroa oli tarkoitettu rauhantyön yhteistyöhön muiden järjestöjen kanssa. Rauhankoulun toimintaa varten oli kaksivuotisen 2012-2013 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatusmäärärahan tuesta vuoden 2013 määräraha 50 000 euroa. Liitto sai myös 12 000 euron projektiavustuksen Ulkoministeriön kehitysviestintä varoista Hauraat äänet hauraissa valtioissa

-tiedotusprojektia varten. Rauhanasema sai korjaustukea Kotiseutuliitolta 8000 euroa, ja Helsingin kaupungilta saatiin toimintatukea 15 800 euroa, joka käytännössä on yhtä suuri kuin kaupungin Rauhanaseman tontin vuokra. Rauhanasema lyhentää remonttilainaa noin 900 euroa kuukaudessa, mikä tarkoittaa haastetta varainhankinnalle vuokraustoiminnan kautta. Rauhanaseman kokoustilojen vuokratuottojen lisäsi liiton oman varainhankinnan tulot koostuivat jäsen- ja tukimaksuista sekä julkaisujen ja muun tiedotusmateriaalin myynnistä Liiton toimiston alimiehityksen seurauksena varainhankinta vuonna 2013 niin myynnin kun vuokrauksenkin suhteen kärsi, ja sen suhteen omarahoituksen tulos jäi tavoitellusta. Toisaalta henkilöstökulujen säästöt kompensoivat tuloksessa tämän tulomenetyksen. Liiton taseen loppusumma vuodelta 2013 oli 541 771,91. Oma pääoma oli 447 334,37. Vuoden 2013 ylijäämä on 19 677,79. Parin viime vuoden miinusmerkkisen tuloksen jälkeen oli hyvä, että tulos oli positiivinen muun muassa koska voitto- ja tappiotili vuoden lopussa jäi tämänkin tuloksen jälkeen edelleen negatiiviseksi, vaikka liiton taseasema on terve. Rauhanliiton kirjanpidon hoiti Tiliverkko Oy. Tilintarkastajana toimi Tilintarkastus-rengas Oy/Osmo Immonen.