Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset Jäsentiedote 2/2011 14.10.2011
Puheenjohtajan tervehdys Kaunis ja lämmin kesä on tuonut meidät syksyn ja talven taitteeseen. Oliko ne lapsuuden lämpimien kesien muistot juuri tällaisia vai olenko tulossa uudelleen lapseksi. Sodan jälkeen keskityttiin elinehtojen parantamiseen, sotakorvausten maksamiseen ja itsenäisenä valtiona pysymiseen. Elintaso nousi, velat saatiin maksettua ja valtakunta oli hyvävoimainen vielä rajoja puolustaneen sukupolven aikana. Muistoissa ovat myöskin ne pienet läheiset ympyrät, joissa asioista päätettiin. Koulun johtokuntaan oli tärkeää päästä. Siellä päätettiin koulun ja koulupiirin asioista. Monesti sai lisätietoa muistakin kylään liittyvistä asioista. Oli tärkeää pitää itseään ajan tasalla. Maa- ja kotitalousnaiset kokoontuivat talosta taloon kiertäen useamman kerran kuukaudessa. Myös miehet otettiin mukaan veistelemään puutöitä, sillä näet varmistettiin iltapimeässäkin talojen välillä liikkuminen. Monet kylän asiat pohdittiin tilaisuuksissa. Päätettiin yhteishankinnoista, teiden kunnostamisista, kokoontumisista ynnä muusta. Pieni koulupiiri tai kylä oli kokonaispaketti, jonka hyvinvointi oli kaikkien etu. Kaikki osallistuivat mielellään asioiden hoitoon. Tänä päivänä elämme globaalissa maailmassa. Kaupunki, maakunta, valtakunta, Eurooppa ja koko maailma. Tietojärjestelmät takaavat meille tietotulvaa. Pitäisi osata tehdä kaikenaikaa ratkaisuja ja opiskella uutta. Taloudenpito on monimutkaistunut. Muut tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat meidän arkeemme. Yritykset mitataan pörssien kautta. Kaikki tieto on salasanojen ja tunnuksien takana. Tuntuu joskus siltä, että me emme hallitse tätä nykymenoa. Rehellisyys ei ole kunniassa. Ollaan ahneita ja toisista piittaamattomia. Taloudet velkaantuvat hallitsemattomasti. Valtakunnan sopimukset ja vastuut lisääntyvät. Olemme vastuussa toisistamme EU-tasolla. Joudummeko myös maailman talouden pelastajaksi? Luotammeko me johonkin tulevaisuuden pelastajaan? Aina täytyy uskoa, että joskus tulee päättäjiä, joiden sanomaa kuunnellaan ja valoisampi tulevaisuus voimistuu edessämme. Yhteisöllisyys oli kasvattava voima silloin kun maata puolustettiin ja rakennettiin, miksi ei tänäänkin. Pidetään huolta toisistamme! Oikein hyvää lähestyvää adventtia ja joulunaikaa Teille kaikille! Terveisin Heikki
Kirkkopyhä Hyvinkään kirkossa 30.10.2011 Hämeenkatu 16 Kirkkopyhää vietämme hyvinkääläisten kutsumana 30.10. klo 10.00 alkaen Hyvinkään kirkossa. Kanervakuoro esiintyy Sulo Kurkisen johdolla. Heikki Kilpeläinen on lupautunut laulamaan kirkossa sekä jumalanpalveluksen jälkeen kahvitilaisuudessa. On mielenkiintoista tutustua myös arkkitehtuuriltaan moderniin Hyvinkään kirkkoon. Hyvinkään kirkko on vihitty käyttöön 29.1.1961. Se on professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelema tyylillisesti moderni kirkko. Kirkon muodoissa toistuu kolmiokuvio. Arkkitehti löysi omien sanojensa mukaan muodon juutalaisten rukousasennosta. Ruusuvuoren käsialaa on myös kirkon leveäpuinen alttariristi, joka tahtoo sulkea kirkkokansan syliinsä. Kirkko oli ensimmäisiä uudentyylisiä pyhättöjä maassamme. Sitä moitittiin teltaksi, kodaksi ja pyramidiksi. Tänä päivänä kirkko on yksi Hyvinkään maisemamerkeistä, joka näkyy lähestyttäessä kaupunkia mistä suunnasta tahansa. Kirkkosaliin mahtuu 630 sanankuulijaa. Lisäksi urkuparvelle ja ns. yläsaliin mahtuu yhteensä 250 henkeä. Kirkossa on 35-äänikertaiset Urkurakentamo Hans Heinrichin urut vuodelta 1977. Kirkon kellotapuli ja kellot ovat vuodelta 1960. Kirkko on peruskorjattu vuonna 1987.
Kekrijuhla ja syyskokous Idänpään Torpalla to 10.11.2011 Yhdistyksen Kekrijuhlaa vietämme viimesyksyiseen tapaan Idänpään Torpalla torstaina 10.11. klo 18.00 alkavalla syyskokouksella. Kokouksen jälkeen nautimme päivällisen, jolla tarjoamme syyssesongin mukaisia makuja marjametsästä, suolta, kasvimaalta ja hirvimetsältä. Joulumyyjäiset ja arpajaiset kekrijuhlan yhteydessä niin ikään Idänpään Torpalla. Myytäviä tuotteita ja arpajaisvoittoja otamme kiitollisina vastaan. Ohjelmassa tervetulotoivotus, soittoa, laulua yksin ja yhdessä, viihtyisää yhdessäoloa ja tanssia Raimo Raussin ja Timo Roosin tahdittamana. Osallistumismaksu 15, johon sisältyy ruoka, juomat sekä kahvi ja täytekakku. Ystävän saa ottaa mukaan. Ilmoittaudu viimeistään pe 4.11. Pirjolle p. 040 5392499. Tervetuloa joukolla! Kekrijuhlan tarjoilu Keitetyt perunat Graavilohi/muu kala Vihreä salaatti Metsäsienisalaatti Porkkanaraaste Lempeä hirviporsaspata Imelletty perunalaatikko Lanttulaatikko Punajuuri-kaalipaistos Puolukka-kurpitsahillo Leipä, perunapiirakat Voi, juusto Kotikalja, mehu, vesi Kahvi, tee Lakka-puolukka-valkosuklaakakku Juustoleipä, kauralastut Boolia ja virvokkeita
Kevät- ja kesäkauden tapahtumia Kevätkokous to 8.3.2012 Osoite: Kuittilantie 17, Renko Kevätkokous Härkätien Kynttilässä, Rengossa, torstaina 8.3.2012. Esillä sääntömääräiset asiat. Tarjolla suolaista ja makeaa kahvin tai teen kera. Arpajaiset. Sisäkuva Härkätien Kynttilästä Ulkoiluretki pe 23.3.2012 Aulangon tekosaarten kodalle Järjestämme keväisen ulkoiluretken Aulangon tekosaarille. Sieltä olemme vuokranneet kodan käyttöömme iltapäiväksi klo 12 alkaen. Ympäristössä on polkuja vaikkapa sauvakävelyyn ja latuja hiihtämiseen, jos kelit sallivat. Kodassa on tulisija makkaran paistamiseen ja kahvinkeittoon ym.
Laivamatkalle Pietariin 2.-5.5.2012 Kevääksi on suunnitteilla kulttuuri- ja tutustumismatka laivalla Pietariin. Matkalle lähdemme todennäköisesti vapun jälkeisenä keskiviikkona ja palaamme lauantaina, eli matka kestäisi neljä päivää. Meno- ja paluumatkalla yö laivalla sekä yksi yö Sokos Hotellissa, Pietarissa. Ohjelmassa tutustuminen Eremitaasin aarteisiin, kaupunkiajelua, jokiristeily Nevalla ja aikaa ostoksiin. Mikäli saamme lippuja, niin konsertti tai jotain muuta iltaohjelmassa. Mukaan mahtuu 30 lähtijää, myös ystäviä tai sukulaisia yhdistyksen ulkopuolelta saa pyytää mukaan. Matkasta kerromme enemmän seuraavassa tiedotteessa 1/2012. Saunailta elokuussa Rengossa Kakarin metsästysmajalla Viime kesän saunailta oli niin suosittu, että päätimme uusia ensi kesänä. Tarkemmin tiedotteessa 1/2012 sekä Kaupunkiuutisten seurapalstalla.
Täältä olen kotoisin/mielikuvia Kainuusta Minun Suomussalmeni Mustassa kentässä on neljä hopealipuketta ryhmitettyinä 1+2+1, kustakin nousee kultainen liekki. Lipukkeet kuvaavat muinoin käytettyä pärevalkeaa ja niiden lukumäärä viittaa Suomussalmen neljään kuntataloon, jotka v. 1604 mainittiin ensimmäistä kertaa Täyssinän rauha-sopimuksessa ja kerrottiin sijainneen määritellyn itärajan Veihtivaaralta maailmalle Lapsuudenkotini Veihtivaara sijaitsee Suomussalmen kaakkoiskulmassa, itärajan tuntumassa. Kuntakeskukseen on matkaa 65 km. Talvisodan syttyessä olin kolmevuotias. Erämaakylämme kolme taloa evakuoitiin vasta kolme viikkoa sodan alkamisen jälkeen. Rekiin sopi osa ihmisistä ja vähän tavaroita. Karja teurastettiin pelloille. Suomalaiset polttivat rakennukset myöhemmin, tosin sotakin oli silloin jo loppunut. Olimme evakossa Muhoksella. Sieltä palailtiin vähitellen. Alavuokista käsin rakensivat isä ja Kalle-setä savusaunan kahden suuren perheen tukikohdaksi. Rauniouunien holvit ja arinat olivat vuolukiveä ja olivat kestäneet tulipalon. Niitä käytettiin paistamiseen ja ruoan laittoon. Pirtti valmistui 28.1.1942. Minut ja monia muitakin lapsia oli lähetetty jo syksyllä sotalapsina Ruotsiin. Palasin vuoden päästä kotiin. Jatkosodan aikana partisaanit aloittivat terrorihyökkäykset siviilejä kohtaan. Lähialueilta viisi taloa joutui tihutöiden kohteeksi. Eläminen Veihtivaarassa kävi mahdottomaksi toistuvien hyökkäysten takia. Siviilejä evakuoitiin ensin pitäjän keskiosiin, mutta sieltäkin oli lähdettävä syksyllä v. 1944, nyt Rantsilaan. Rauhan tultua alkoi ankea pula-aika. Rakentamista oli runsaasti, tarvekaluja tehtävä ja maanviljelystä kehitettävä. Neljän kilometrin kinttupolku maantien varteen lukuisine soineen ja pitkospuineen haittasi tavarakuljetuksia ja liikkumista. Peltoalan kasvaessa ja apulannan käytön lisääntyessä voitiin suuritöisistä ja heikkotuottoisista luonnonniittyjen niitosta luopua Ansiomahdollisuudet lisääntyivät vähitellen. Maitotalous edellytti kerman kantamista maitoautolle kesäisin. Vasta v. 1972 rakennettu tie paransi tilannetta. Sähköt saatiin kylälle v. 1976. Aloitin koulunkäynnin Rantsilassa. Se olikin ainoa kotoa pitäen käymäni kouluvuosi. Venäläisten Saarivaaran v. 1944 rakentamissa pyöröhirsiparakeissa aloitet-
tiin koulu v. 1947. Tosin se vuosi meni lähinnä isojen poikien mukana koirapommien rakentamisessa. Seuraavana vuonna pääsimme Kuivajärvelle Karhusen pirttiin hyviin tiloihin. Naapurin Kalle Kinnunen toimi opettajana. Hän sai vauhtia opiskeluumme osin kilpailuhenkisesti. Seuraavana vuonna koulua pidettiin Hilipän pirtissä kuuluisan runonlaulajan ja Kalevalan tuntijan Domna Huovisen asuessa luokkahuoneemme seinän takana. Asuntoloiden ansiosta vältyimme pitkiltä kulkumatkoilta. Muutama meistä oppilaista pääsi Suomussalmen kolmivuotiseen koekeskikouluun. Kun pääsin asumaan asuntolaan ja kirjat sain koulusta, selvisin keskikoulusta pienin kustannuksin. Päästötodistuksen sain v. 1953. Tuttujen ja sukulaisten tapaan menin minäkin Oulaisten yhteiskoulun lukioon. Silloin vanhempieni taloudellinen tuki oli välttämätön. Korean konjunktuurit olivat nostaneet puun hintaa ja se mahdollisti puun myynnin myös Veihtivaaran metsistä. Erityisesti äitini Kurimon ökytalon tyttärenä kannusti minua jatkamaan opiskelua ja yrittämään elämässä eteenpäin. Mutta kyllä minulla, kuten muillakin Suomussalmelta lähteneillä, oli lukiossa suuria vaikeuksia päästä kielten opiskelussa luokkatovereiden tasolle. Ylioppilaaksi kirjoitin keväällä v. 1956. Kuivajärvi oli vielä 50-luvulla keskeisin ja vilkkain kylä lähialueella. Kauppa, koulu ja suurehko rajavartioasema yhdessä runsaan nuorison ja aktiivisten vanhempien kanssa vilkastuttivat kylän elämää. Matkani suuntautui usein myös Hietajärvelle serkkuani Kalevia tapaamaan tai siskoni Ennin ja Jussi Huovisen luo atimaan. Sotaväen jälkeen olin vuoden vt. kynttilänä Puolangalla. Pääsin opiskelemaan Helsinkiin Teknillisen korkeakoulun tie- ja vesirakennuksen opintosuunnalle v. 1958 ja diplomi-insinööriksi valmistuin viisi vuotta myöhemmin. Pääosan työurastani tein Kuopion kaupungin teknisessä virastossa kaavoituksen, liikenteen ja kunnallistekniikan yleissuunnittelijana. Eläkkeelle jäin v. 2000 alussa. Hämeenlinnaan muutimme kymmenen vuotta sitten. Olihan tämä Lean kotikaupunki ja lähellä lasten perheitä. Merkittävä tehtävä muodostui äitini ja isäni elämän vaiheiden selvityksistä. Vaimoni Lean esimerkki ja lievä painostus olivat alkusysäyksenä. Haastattelimme tietäjiä ja muistajia. Saimme eri lähteistä runsaasti materiaalia. Näin saimme kokoon yli satasivuisen Veräjä Veihtivaaraan -kirjasen runsaasti kuvitettuna. Teoksen vastaanotto oli erittäin innostunutta. Jari Pöllänen ahkerine avustajineen järjesti kyläjuhlan vuonna v. 2008, kolme vuotta kirjasen ilmestymisen jälkeen. Yli sata ihmistä nautti tarjoiluista ja esityksistä sekä tuttujen ja sukulaisten tapaamisesta. Monet tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa tai vuosikymmenten jälkeen. Kalle Pöllänen
Kyläjuhlan aikaan olen Lean ja mukana olevien perheemme jäsenten kanssa vuonna v 1942 rakennetun pirtin edessä. Nyt meillä on kolme lasta, yhdeksän lastenlasta ja yksi lapsi neljättä sukupolvea. Veihtivaara ennen sotia. Kolmen perheen yhteistalon rakennukset polttivat suomalaiset, jotta viholliset eivät näistä hyötyisi! Saatu ennätyssato, mm lähes sata säkkiä ruista, meni saman tien (poltetun maan taktiikkaa).
Unto Heikura ja papitkin palkkansa. IV Suoraan sanottuna Minua ärsyttää tämä mielentyyneys, tämä elämän tasapaino, tasapäisyys ja tasa-arvo, suoraan sanottuna: tasapaksuus. minä tahtoisin olla puunlatvakeinu tahi tuulimylly, vuoristorata taikka heliborkorko. Pienenä minä halusin olla lääkäri ja kun mielikuvitus antoi periksi, minä paransin kaikki sairaat: hullut saivat eniten anteeksi, sitten vähän ansaitsevat ja lopuksi kaikki kaltaiseni. Minua ärsyttää tämä kartellien aika, tämä paljon ansaitsevien valituskuoro, tämä kestopoliitikkojen kansakunta, suoraan sanottuna: koskemattomuus. minä tahtoisin olla äimä tahi naskali, kaivinkone taikka ruohonleikkuri. Nuorena minä halusin olla poliisi ja kun mielikuvitus antoi periksi, minä pamputin kaikki rikolliset: juopottelevat julkkikset saivat ensiksi selkäänsä, sitten varkaat ja valehtelijat ja lopuksi kaikki vilunkipelillä rikastuneet veronkiertäjät. Minua ärsyttää tämä nuotin vierestä veisaava seurakunta, tämä hengellisten hengettömyys, suoraan sanottuna: ilmattomuus. Minä tahtoisin olla palkeet tahi pumppu, pölyimuri taikka liesituuletin. Minua ärsyttää tämä ammattijärjestöjen ahneus, tämä työnantajien piittaamattomuus, tämä työntekijöiden suurpiirteisyys, suoraan sanottuna: vastuuttomuus. Minä tahtoisin olla aikamerkki tahi herätyskello, omatunto taikka sielunpeili Koulussa minä halusin olla opettaja ja kun mielikuvitus antoi periksi, minä sammutin kaikki kynttilät, halusin pimeyteen valoa ja valmistuin opettajaksi. Nyt minua ärsyttää koululakien muutos, tämä riemunkirjava koulukohtaisuus, tämä opetusmenetelmien sekamelska, suoraan sanottuna: oppimattomuus. minä tahtoisin olla puumerkki tahi piirtoheitin, nokkahuilu taikka urkuharmoni. Isona minä halusin olla arkkitehti ja kun mielikuvitus antoi periksi, minä piirtelin kaupungit uusiksi: asunnoista tuli satulinnoja, pikateistä erämaapolkuja, kasvihuoneista puutarhoja. Minua ärsyttää tämä elämän keinotekoisuus, tämä elämisen helppous, tämä tietokoneistuva yhteiskunta, suoraan sanottuna: viisastuminen. Minä tahtoisin olla tyhmä kuin yölamppu, arpakuutio taikka puhelinvastaaja. Kuoltuani minä haluan olla avaruusmies, ja kun mielikuvitus antaa periksi, minä lennän shamaanitietä linnunradoille. Yöllä olen tähti tahi kuunsirppi, päivällä pilveen vetäytyvä auringonkehrä. Varhaisnuorna minä halusin olla pappi ja kun mielikuvitus antoi periksi, minä saarnasin syylliset syyttömiksi, osattomat saivat osuutensa Tämän runon Unto Heikura esitti runo- ja kirjallisuuspiirissä 27.1.2011. Unton kirjoittamaa runoa ei ole aikaisemmin julkaistu.
Kirkkopyhä Rengon kirkossa helmikuu 2011
Saunailta Kakarin metsästysmajalla elokuu 2011
Tallinnan matka huhtikuu 2011 Kanervakuoro Kuoro on tauolla. Runo- ja kirjallisuuspiiri Hämeen Hemoliiton toimistossa Runo- ja kirjallisuuspiiriin kokoonnumme torstaina 27.10. ja 24.11. klo 18.00. Ensi vuonna piiri jatkuu samoin kuun toiseksi viimeisenä torstaina alkaen 26.1.2012, Hämeen Heimoliiton toimistossa. Huomioi, tämä on pian! Torstaina 27.10.piiri kokoontuu ensimmäisen kerran. Tervetuloa joukolla mukaan. Tämä on tuttu Kainuun vaakuna mustavalkoisena. Ilmoitamme yhdistyksen tapahtumista Kaupunkiuutisissa. Seuraa tätä vaakunaa ja ilmoituksia Kaupunkiuutisten seurapalstalta. Kotisivut www.hmlkainuulaiset.net Käy katsomassa! Voit antaa palautetta Pirjolle pirjo.nordenswan@gmail.com
Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet Jos puhelinnumerosi tai osoitteesi on muuttunut, ole ystävällinen ja ilmoita muutoksesta sihteerille tai Sinikka Keinolle Hämeen Heimoliittoon 0400 138 358, sp. sinikka.keino@hameenheimoliitto.fi. Mikäli lankapuhelimesi ei ole enää käytössä, ole hyvä ja ilmoita kännykkänumerosi. Jäsenrekisterissä on vielä vanhentuneita numeroita. Jos Sinulla on uusi sähköpostiosoite, niin lähetä se sihteerille. Näin voimme lähettää postia tarvittaessa. Jäsenmaksu on 10 jäseneltä. Maksaa voi joko suoraan pankkiin, nettipankissa, Irma Kainulaiselle tai Heimoliiton toimistoon Sinikka Keinolle. Pankkiin maksaessasi käytä tilisiirrossa olevaa henkilökohtaista viitenumeroa. Hämeen Heimoliitto Yhdistys kuuluu jäsenenä Hämeen Heimoliittoon, jonka toimiston osoite on Hallituskatu 22, Hämeenlinna. Toimistossa on myytävänä kirjoja, julkaisuja, kortteja ym. Kannattaa tutustua. Hämeen Heimoliiton toiminnanjohtaja Sinikka Keino hoitaa Hämeenlinnan Seudun Kainuulaisten yhdistyksen kirjanpidon ja jäsenrekisterin. Sinikalle voi käydä maksamassa jäsenmaksut suoraan toimistoon. Yhteydet muihin yhdistyksiin Yhdistyksemme jäsenet voivat osallistua myös Hämeen Heimoliiton, Hämeenlinna Seuran ja Kanta-Hämeen lausujien järjestämiin tilaisuuksiin ja matkoihin. Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys www.hml-taideyhdistys.fi Hämeelinnan-lausujat Hämeenlinnan Mieskuoro Seuraa lehti-ilmoituksia Keväkokous teatterilla 17.3.2011 Pj. kiittää Sulo Kurkista kuoronjohtajan tehtävistä.
Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset Yhdistyksen toimihenkilöt toimintavuosi 2011 Puheenjohtaja: Heikki Kilpeläinen (toimikausi 1 vuosi, 2011) Kunniapuheenjohtaja: Sulo Kurkinen (jatkuva) Varapuheenjohtaja: Eero Haverinen (toimikausi 1 vuosi, 2011) Rahastonhoitaja: Irma Kainulainen (toimikausi 1 vuosi, 2011) Sihteeri: Pirjo Nordenswan (toimikausi 1 vuosi, 2011) Johtokunnan jäsenet: Eero Haverinen (jatkaa, valittu 2011-2012) Pirjo Nordenswan (jatkaa, valittu 2011-2012) Pasi Pieskä (jatkaa, valittu 2011-2012) Enni Kilpeläinen (jatkaa 2011) Irma Kainulainen (jatkaa 2011) Erkki Leinonen (jatkaa 2011) Varajäsenet: Kyllikki Räsänen (jatkaa, valittu 2011) Martta Salminen (jatkaa, valittu 2011) Tilintarkastajat: Kaarina Lehtonen (jatkaa 2011) ja Juhani Laru, (uusi, valittu 2011). Varatilintarkastajat: Liisa Pieskä (jatkaa 2011) ja Riitta Leinonen, (uusi, valittu 2011).
Valtakunnan kuuluisin kissa, elokuu 2011 Kansikuva: Kuusamo suurpetotarha, Ville Kinnunen Taitto: Marika Kantola Lähettäjä: Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset c/o Hämeen Heimoliitto ry Hallituskatu 22 13100 Hämeenlinna