Vuosikertomus 2008
2
Sisällys Kuntasektorin oma luottolaitos... 5 Vuosi 2008 lyhyesti... 5 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Hallituksen puheenjohtajan katsaus... 8 Kuntien takauskeskus... 10 Ennätysmäräistä varainhankintaa... 12 Rahoitustuotteita asiakkaan tarpeisiin... 13 Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy... 14 Toimintakertomus... 16 Konsernirakenteen kuvaus... 16 Tilikauden yhteenveto... 16 Liiketoiminnan kehitys... 16 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat... 18 Luottoluokitukset... 19 Riskien hallinta ja sisäinen valvonta... 19 Omat varat ja vakavaraisuus... 24 Tunnusluvut... 25 Kuntarahoitus-konsernin henkilöstö ja hallinto... 26 Tase (Kuntarahoitus-konserni)... 27 Tuloslaskelma (Kuntarahoitus-konserni)... 28 Rahavirtalaskelma (Kuntarahoitus-konserni)... 29 Laskelma oman pääoman muutoksista... 30 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot... 31 Tase (Kuntarahoitus Oyj emoyhtiö)... 48 Tuloslaskelma (Kuntarahoitus Oyj emoyhtiö)... 50 Rahavirtalaskelma (Kuntarahoitus Oyj emoyhtiö)... 52 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot... 53 Hallituksen esitys tilikauden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi... 65 Tilintarkastuskertomus... 68 3
4
Kuntasektorin oma RAHOITUSlaitos f f Kuntarahoitus on kuntasektorin omistama luottolaitos, jonka tavoitteena on olla omistajiensa halutuin ja aktiivisin rahoituspalveluiden yhteistyökumppani. f f Yhtiö haluaa varmistaa asiakkailleen edulliset rahoituspalvelut, toimia tehokkaasti ja kasvaa kannattavasti sekä täyttää luottolaitoksille asetetut pääomavaatimukset ensisijaisesti omasta toiminnasta saadulla tulorahoituksella. f f Yhtiö panostaa aktiivisesti asiakaskuntansa palveluun kehittämällä jatkuvasti heidän tarvitsemiaan tuotteita ja palvelumuotoja, jotka ovat tarkoituksenmukaisia, innovatiivisia ja kilpailukykyisiä. f f Kuntarahoituksen vakavaraisuus ja kilpailukykyinen hinnoittelu perustuvat parhaaseen mahdolliseen luottokelpoisuuteen. Yhtiöllä on korkeimmat mahdolliset pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitukset eli Moody sin ja Standard & Poor sin AAA. Vuosi 2008 lyhyesti f f Tilikauden aikana Kuntarahoitus-konsernin tase kasvoi noin 40 % ja nousi 12 512 miljoonaan euroon (31.12.2007: 8 913 miljoonaa euroa). f f Konsernin vakavaraisuus oli vuoden lopussa 13,6 % (31.12.2007: 23,8 %). f f Emoyhtiö Kuntarahoitus Oyj:n antolainakanta kasvoi 29 % ja oli vuoden lopussa 7 567 miljoonaa euroa (31.12.2007: 5 849 miljoonaa euroa). Summa sisältää Nordea Pankki Oyj:ltä ostetun 567 miljoonan euron suuruisen lainasalkun. f f Uusia lainoja nostettiin 1 682 miljoonaa euroa (vuonna 2007: 1 314 miljoonaa euroa). f f Yhtiö sai tarjouspyyntöjä kaikkiaan 2 736 miljoonan euron edestä, joista se voitti 1 708 miljoonaa euroa eli 76 %. f f Emoyhtiö teki pitkäaikaista varainhankintaa yhteensä 4 527 miljoonaa euroa (vuonna 2007: 2 145 miljoonaa euroa). f f Kansainvälisillä varainhankintamarkkinoilla tehtiin yhteensä 324 järjestelyä. f f Kotimaassa laskettiin liikkeeseen 11 Kuntaobligaatiota. f f Konsernin liikevoitto ennen veroja on 2,7 miljoonaa euroa (vuonna 2007: 8,8 miljoonaa euroa). f f Emoyhtiön liikevoitto ennen veroja on 2,8 miljoonaa euroa (vuonna 2007: 10,4 miljoonaa euroa). f f Tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n ensimmäisen tilikauden liikevaihto oli 1,4 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,3 miljoonaa euroa. f f Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 28 532,21 euroa, joista tilikauden voitto 1 950,01 euroa. Hallitus esittää, että voitto jätetään vapaaseen omaan pääomaan eikä osinkoa jaeta. f f Kuntarahoitus-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. f f Emoyhtiön tilinpäätös on tehty Suomessa voimassa olevien määräysten (FAS) mukaisesti. 5
Pääomarakennettaan vahvistamalla yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet turvata kuntien lainarahan saatavuus myös vallitsevassa haasteellisessa taloustilanteessa. Toimitusjohtajan katsaus Tilivuosi 2008 tulee jäämään Kuntarahoitus-konsernin historiaan kaikin puolin poikkeuksellisena. Yhtiön vuosi meni perusliiketoiminnan kannalta hyvin, yhtiön tase kasvoi 40 %. Kova kasvu heikensi kuitenkin yhtiön vakavaraisuutta. Nykyisessä erittäin vaikeassa markkinatilanteessa voidaan pitää hyvänä saavutuksena sitä, että pystyimme tekemään positiivisen tuloksen. Tulosta rasittavat sijoitusomaisuudesta realisoituneet myyntitappiot ja realisoitumattomat arvonalennuskirjaukset. Ennätysmäistä varainhankintaa Tilikautena Kuntarahoitus Oyj teki varainhankintaa ennätysmäisesti 4,6 miljardin euron edestä. Uusia antolainoja nostettiin samalla kaudella 1,7 miljardia euroa. Vuoden aikana saatujen tarjouspyyntöjen kokonaismäärä oli 2,7 miljardia euroa. Myönnettyjen antolainojen keskimääräinen summa kasvoi tilivuoden aikana. Suunnitteilla pääoman korotus Lainananto kunnille tulee nykyisessä taloustilanteessa kasvamaan edelleen, mikä vaatii yhtiön oman pääoman vahvistamista. Valtiovalta on lupautunut tulemaan mukaan näihin talkoisiin 20 miljoonalla eurolla osana valtiontalouden elvytyspakettia. Valtion osallistuminen edellyttää kuitenkin, että muut merkitsijät osallistuvat osakeantiin vähintään 30 %:n osuudella. Se edellyttää kuntasektorilta vähintään 9 miljoonan euron panostusta. Kuntarahoituksen edellisessä osakeannissa vuonna 2006 yhtiö lupasi jakaa vuosittain osinkoa. Tällä kertaa yhtiön hallitus on kuitenkin päättänyt ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei poikkeuksellisesti jaeta, koska kaikki käytettävissä olevat varat halutaan suunnata omien pääomien vahvistamiseen. Toivomme, että omistajamme jakavat tämän näkemyksen. Rahoitushuolto turvattava Yhtiön pääoman korotus on välttämätöntä, jotta pystymme täysimääräisesti vastaamaan kuntien lainatarpeisiin jatkossakin. Kuntien oma etu edellyttää, että rahoitusta on saatavilla pitkäaikaisiin investointeihin. Taloustilanteen heikkeneminen vaikeuttaa rahan yleistä saatavuutta rahoitusmarkkinoilta, mikä koskee kaikkia rahoituslaitoksia Kuntarahoitus mukaan luettuna. Tilanne heikentää niiden vakavaraisuutta ja lisää oman pääoman tarvetta. Kiristyvässä markkinatilanteessa hyvällä luottoluokituksella on entistä enemmän painoarvoa. Luottoluokituksen lasku näkyisi välittömästi korkeampina lainakorkoina. Parhaaksi arvioidut rahoituslaitokset saavat lainarahaa helpommin ja edullisemmalla hinnalla. Sijoitus Kuntarahoitukseen on siis ennen muuta sen varmistamista, että kuntien rahoituksen saatavuus turvataan nyt ja lähivuosina. Inspira myötätuulessa Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira Oy teki ensimmäisenä täytenä tilivuotenaan positiivisen tuloksen. Kasvanut kysyntä on osoittanut, että Inspiran palvelut koetaan tarpeellisina. Kuntien talouden tiukentuessa rahoituksen neuvontapalveluille löytyy entistä enemmän tarvetta, joten niillä on hyvät kasvunäkymät jatkossakin. Merkillinen merkkivuosi Kuntarahoitus tulee viettämään kuluvaa 20. juhlavuottaan sangen erikoisen taloudellisen tilanteen vallitessa. Merkkivuotta tulemme juhlistamaan monin tavoin yhdessä asiakkaittemme ja omistajiemme kanssa. Pääomarakennettaan vahvistamalla yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet turvata kuntien lainarahan saatavuus myös vallitsevassa haasteellisessa taloustilanteessa. Siinä meitä auttavat omistajien lisäksi yhtiön hyvä luottokelpoisuus, vakavaraisuus, merkittävä markkina-asema ja ammattitaitoinen henkilöstö. Esitän parhaat kiitokseni tilivuodesta 2008 asiakkaillemme, omistajillemme, yhteistyökumppaneillemme ja henkilöstöllemme. Helsingissä 12.2.2009 Pekka Averio Toimitusjohtaja 6
7
Kuntarahoitus on osoittanut tarpeellisuutensa erityisesti nyt, kun finanssikriisi on iskenyt pankkimaailmaan. HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN katsaus Kuntarahoitus-konsernin päättyneen tilivuoden positiivinen tulos kertoo yhtiön hyvästä kilpailukyvystä ja entisestään parantuneesta markkina-asemasta erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Se kertoo myös pitkäjänteisestä ja ammattitaitoisesta toiminnasta sekä vankasta kokemuksesta, joiden ansiosta yhtiössä osattiin ajoissa ennakoida tulossa olevat ongelmat. Kuntarahoitus on osoittanut tarpeellisuutensa erityisesti nyt, kun finanssikriisi on iskenyt pankkimaailmaan. Tässä tilanteessa on syytä kysyä, miten kuntien lainoitus onnistuisi, jos yhtiötä ei olisi olemassa. Se asettaisi kunnat todella pulmalliseen tilanteeseen, koska niiden tarvitsemaa rahoitusta ei olisi saatavissa helposti eikä edullisesti. Viisaita valintoja Nyt voidaan todeta perustellusti, että Kuntarahoituksen vuonna 2006 toteutetun osakeannin ajoitus oli oikea-aikainen ja onnistunut. Yhtiön pääomarakenteen vahvistaminen paransi sen mahdollisuuksia selvitä hyvin haasteellisessa markkinatilanteessa, joka loppuvuodesta 2008 kääntyi äärimmäisen vaikeaksi. Pitkäjänteinen toiminta palkittiin kansainvälisillä markkinoilla, ja yhtiön vahva likviditeetti turvasi tuloksellisen toiminnan. Kuntarahoitus on lähes ainoa kotimainen rahoituslaitos, joka tuo maahan tämänsuuruista, koko kansantalouden kannalta mittavaa lainoitusta. Osakeanti vahvisti selkeästi yhtiön strategista kykyä, jota edisti myös takauskeskuslain muutos. Yhtiön operatiivista toimintaa on puolestaan vahvistanut sisäisen tarkastuksen tehostaminen. Valtio mukaan omistajaksi Yhtiön yhteistyöneuvottelut valtiovallan kanssa ajoittuivat tilivuoden loppupuolelle. Ne käytiin hyvässä ja positiivisessa hengessä, mistä kiitos neuvottelijoille. Nyt suunnitteilla oleva uusi, valtion tukema osakepääoman korotus turvaa tuetun asuntotuotannon jatkumisen elvytyksen hengessä. Nykyisessä taloustilanteessa on tärkeää pitää yhteiskunnan kaikki pyörät pyörimässä, sillä globaalia laskusuhdannetta ei selätetä säästämällä. Osallistumalla Kuntarahoituksen pääoman vahvistamiseen kunnat saavat välitöntä hyötyä edullisemman rahoituksen muodossa ja välillistä hyötyä valtion tukeman asuntotuotannon kautta. Siksi on syytä toivoa, että kuntasektori osallistuu omien taloudellisten edellytystensä edistämiseen laajalla rintamalla. Tehostettua tarkkailua Taloustilanteen synkkeneminen on ollut yhtiön hallituksen kannalta raskasta, koska jatkuva turbulenssi ja synkkenevät näkymät maailmantaloudessa ovat edellyttäneet valppautta sekä hallitukselta että toimivalta johdolta. Tässä tilanteessa voidaan todeta, että yhtiökokouksessa kaksi vuotta sitten päätetty hallituksen tarkastusvaliokunnan perustaminen oli sekin oikein ajoitettu ennakoiva toimenpide, joka on osoittanut tarpeellisuutensa laskusuhdanteeseen mentäessä. Kuntasektori rakennemuutosten edessä Kuntien taloudellisten haasteiden ratkaiseminen vaatii onnistuakseen uusien luovien keinojen käyttöönottoa, jotta edellisen laman virheitä ei toistettaisi. Säästäminen ei ole oikea ratkaisu silloin, kun pitäisi rohkeasti puuttua rakenteisiin ja saada organisaatiot tiedostamaan yhteisvastuullisesti kriisin luonne ja lääkkeet. Vaikka Parashanke on oikeansuuntainen aloitus, 2000-luvun todellisia rakenteellisia uudistuksia ei ole vielä nähty. Kiitän Kuntarahoituksen hallituksen puolesta yhtiön omistajia, asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja henkilöstöä, jotka ovat luottaneet yhtiöön ja antaneet sille tukensa. Toivon tämän tuen jatkuvan ja laajenevan meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi. Helsingissä, 12.2.2009 Asko Koskinen Hallituksen puheenjohtaja 8
9
Kuntien takauskeskus Kuntien takauskeskuksesta säädetyn lain mukaan takauskeskuksen tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä. Takauskeskus voi myöntää takauksia kuntien omistamille tai hallinnoimille luottolaitoksille, kuten Kuntarahoitukselle, jonka suorittama varainhankinta kohdistetaan kuntasektorille myönnettävään antolainaukseen. Vuonna 2007 tuli voimaan uusi laki Kuntien takauskeskuksesta, joka täsmentää niiden saatavien piiriä, joiden vakuutena voidaan käyttää takauskeskuksen myöntävää takausta. Lain mukaan takauskeskuksen jäsenyhteisöiksi voivat muuttua myös sellaiset kunnat, jotka eivät ennestään ole takauskeskuksen jäseniä. Kuntien takauskeskuksen pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitukset ovat samat kuin Kuntarahoituksella ja Suomen valtiolla eli Moody sin Aaa ja Standard & Poor sin AAA. Toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen Kuntien takauskeskus 10
11
ENNÄTYSMÄISTÄ VARAINHANKINTAA Kuntarahoitus hankkii kuntasektorin lainoitukseen käytettävät varat sekä kansainvälisiltä että kotimaisilta rahoitusmarkkinoilta. Ulkomaiden osuus vuonna 2008 oli 98,5 %. Yhtiön hyvä luottoluokitus, joka on korkein mahdollinen, helpottaa varainhankintaa ja laskee sen hintaa. Kuntarahoituksella on samat korkeimmat mahdolliset pitkäaikaisen varainhankiinan luottoluokitukset kuin Suomen valtiolla eli Moody sin Aaa ja Standard & Poor sin AAA. Vuonna 2008 Kuntarahoitus teki varainhankintaa ennätysmäiset 4,6 miljardia eruoa. Etukäteisvarainhankinnalla Kuntarahoitus varautui rahoitusmarkkinoiden ongelmiin ja turvasi toimintaedellytyksensä epävakailla rahoitusmarkkinoilla. Kuntarahoitus voitti Private Placement Powerhouse 2008 palkinnon ja kunniamainintoja tammikuussa 2009 pidetyssä MTN-i palkintojen jakotilaisuudessa. Valinnassa painotettiin Kuntarahoituksen kykyä reagoida uusiin rahoitusalan kriisin luomiin haasteisiin. Kuntarahoitus sai erillisen Rapid Response kunniamaininnan tilaisuudessa. Edellisten tunnustusten lisäksi Kuntarahoitus voitti Capital Markets Dailyn (CMD) Best FX linked MTN Issuer palkinnon. Tunnustukset ovat hieno palkinto pitkäjänteisestä työstä. 12
RAHOITUSTUOTTEITA ASIAKKAIDEN TARPEISIIN Kuntarahoituksen keskeisiä toimintaperiaatteita on täydellinen fokusointi oman asiakaskunnan tarpeisiin. Yhtiö haluaa olla rahoitusalan tuotekehityksen kärjessä voidakseen tarjota kunnille sellaisia innovatiivisia tuotteita, joita nopeasti kehittyvillä markkinoilla tarvitaan. Yhtiön antolainauksen vuotuinen 29 % kasvu kertoo siitä, että oikeat ratkaisut rahoitustarpeiden kattamiseen ovat löytyneet. Laskevien korko-odotusten vallitessa asiakkaat suosivat vuonna 2008 selkeästi vaihtuvakorkoisia lainoja. Erilaisten korkorakenteiden käyttö jatkui edelleen vilkkaana. Kuntarahoitus pyrkii luotonannossaan läpinäkyvyyteen ja kertoo asiakkailleen sekä käyttämänsä koronlaskutavat että struktuureihin mahdolisesti liittyvät riskit. Luototus tapahtuu markkinaehtoisesti. Eettinen lainanantaja Merkittävä osa Kuntarahoituksen myöntämästä lainoituksesta käytetään erilaisiin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kohteisiin. Ne voivat olla esimerkiksi kunnallisia rakennus- ja kehityshankkeita, jotka tähtäävät hyvinvointipalvelujen lisäämiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Varoilla rahoitetaan muun muassa kouluja, päiväkoteja, vanhain- ja hoivakoteja, sairaaloita, terveyskeskuksia ja asuntoja. 1313
Tavoitteenamme on avustaa asiakaskuntaa erityyppisten palvelujen järjestämisessä ja investointitarpeiden toteuttamisessa INSPIRA Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy Vuonna 2004 perustetusta Kuntarahoituksen Rahoituksen neuvontapalvelut -yksiköstä muodostettiin marraskuussa 2007 Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira Oy. Se tarjoaa asiantuntevia ja riippumattomia neuvontapalveluja rahoituksen eri osa-alueilla. Tavoitteena on avustaa asiakaskuntaa erityyppisten rahoitusratkaisujen valinnassa ja investointitarpeiden toteuttamisessa. Inspiran asiakkaita ovat muun muassa kunnat ja niiden omistamat osakeyhtiöt, valtionhallinnon yksiköt sekä palveluita julkiselle sektorille tarjoavat yritykset, jotka tarvitsevat asiantuntevaa ja luotettavaa rahoituksen asiantuntijapalvelua. Inspira tarjoaa muun muassa seuraavia palveluja: f f investointihankkeet; toteutus- ja rahoitusrakenteiden suunnittelu sekä riskianalyysit f f rahoitusjärjestelyt; rahoitusrakenteen suunnittelu ja rahoittajien kilpailuttaminen f f omaisuusjärjestelyt; kannattavuus,- arvostus- ja kohtuullisuusarvioinnit f f analyysipalvelut; kassavirta-, toimiala- ja rahoitusasema-analyysit sekä omaisuudenhoitajien arvioinnit ja omaisuudenhoidon kilpailuttaminen 14
15
TOIMINTAKERTOMUS Konsernirakenteen kuvaus Kuntarahoitus-konsernin muodostavat Kuntarahoitus Oyj (emoyhtiö) ja Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy (Inspira). Kuntarahoitus Oyj:n tehtävänä on tarjota markkinaehtoista rahoitusta kunnille, kuntayhtymille ja kuntien määräämisvallassa oleville yhteisöille sekä yleishyödyllisiksi nimetyille yhteisöille hankkimalla varoja pääomamarkkinoilta kilpailukykyisin kustannuksin. Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy tarjoaa rahoituksen asiantuntijapalveluja julkiselle sektorille. Palveluihin kuuluvat erilaiset julkisen sektorin investointien rahoitusmuodot, niiden analysointi ja järjestäminen. Inspira tarjoaa palvelujaan myös erilaisiin julkisen sektorin omistusjärjestelyihin suunnittelemalla niitä, tekemällä arvonmäärityksiä ja avustamalla sopimusneuvotteluissa. Inspira auttaa julkista sektoria järjestämään palveluitaan tehokkaammin ja toteuttamaan investointitarpeitaan taloudellisemmin. Kuntarahoitus-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätösstandardin (IFRS) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on tehty rahoitustarkastuksen voimassa olevien standardien mukaisesti. Tilikauden 2008 yhteenveto Liikevoitto Konsernin tulos pysyi vaikeissa markkinaolosuhteissa voitollisena. Tilikauden liikevoitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1.1. 31.12.2008 oli 2,7 miljoonaa euroa (vuonna 2007: 8,8 miljoonaa euroa). Arvonalennuksia kirjattiin tilikaudella yhteensä 12,0 miljoonaa euroa (vuonna 2007: 1,6 miljoonaa euroa). Emoyhtiön tilikauden liikevoitto oli 2,8 miljoonaa euroa (vuonna 2007 10,4 miljoonaa euroa). Inspiran (tytäryhtiö) liikevoitto oli 0,3 miljoonaa euroa. Tytäryhtiön ensimmäisen tilikauden pituus oli 14 kuukautta. Kulut Konsernin hallintokulut olivat 6,0 miljoonaa euroa (vuonna 2007 6,2 miljoonaa euroa), joista henkilöstökulut olivat 3,8 miljoonaa euroa eli 63 % (vuonna 2007 4,1 miljoonaa euroa eli 66 %). Liiketoiminnan muut kulut olivat 2,7 miljoonaa euroa (vuonna 2007: 2,1 miljoonaa euroa). Tase Konsernin taseen loppusumma 31.12.2008 oli 12 512 miljoonaa euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 8 913 miljoonaa euroa. Tase kasvoi 40 prosenttia. Liiketoiminnan kehitys Toimintaympäristö vuonna 2008 Vuonna 2007 alkanut rahoitusmarkkinoiden kriisi paheni vuoden 2008 aikana. Maaliskuussa USA:n viidenneksi suurin investointipankki Bear Stearns pelastettiin konkurssilta fuusiolla JP Morganin kanssa. Kesän aikana maailman suurimpien pankkien ahdinko syveni. Syyskuun aikana Lehman Brothersin konkurssi lamaannutti rahoitusmarkkinat täysin ja viranomaiset kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ryhtyivät tukitoimenpiteisiin pankkien pelastamiseksi. Esimerkiksi Tanskassa ja Irlannissa paikalliset viranomaiset päättivät taata kaikkien pankkien velat tietyksi ajaksi. Muissa maissa, kuten esimerkiksi Britanniassa, viranomaiset pääomittivat pankkeja osakemuotoisella pääomalla sekä ryhtyivät takaamaan uusemissioita valtion takauksella. Keskuspankit laskivat syksyn aikana ohjauskorkoja ja ylläpitivät likviditeettiä lainaamalla rahaa pankeille ilman ylärajaa. Reaalitalouden puolella ennusteet huononivat myös syksyn aikana ja vuosi 2009 alkaa globaalin taantuman merkeissä. Kuntarahoitus varautui markkinoiden ongelmiin tekemällä vuoden 2008 aikana yli miljardi euroa enemmän varainhankintaa kuin vuoden rahoitustarve oli. Varat sijoitettiin lyhytaikaisiin ja hyvin likvideihin sijoituksiin. Vuoden 2008 lopun likviditeetti antoi emoyhtiölle hyvät toimintaedellytykset epävakailla markkinoilla. Likviditeettipuskurin takia emoyhtiön sijoituskannan osuus taseesta oli ennätyskorkea ja emoyhtiön vakavaraisuus laski pitkän aikavälin tavoitetason alapuolelle. Asiakasrahoitus Emoyhtiön asiakkaita ovat kunnat ja kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) nimeämät yleishyödylliset yhteisöt. Yhtiö on pystynyt kasvattamaan vuosien varrella markkinaosuuttaan ja se on asiakassegmentissään selkeästi suurin yksittäinen toimija. Pitkäaikainen rahoitus Kuntarahoituksen kilpailuasetelma antolainausmarkkinoilla muuttui vuoden 2008 aikana täysin. Pankit pysyivät markkinoilla lähes normaalisti vuoden ensimmäisen neljänneksen ajan. Syvenevän finanssikriisin vaikutuksesta niiden kilpailukyky heikkeni jatkuvasti, ja viimeisen neljänneksen aikana Kuntarahoitus oli käytännössä katsoen ainoa kuntasektorin rahoittaja. Syyskuussa Kuntarahoitus osti Nordea Pankki Suomi Oyj:ltä luottosalkun, joka sisälsi emoyhtiön asiakaskaskunnan luottoja. Ostettu salkku oli nimellismäärältään 567 miljoonaa euroa. Tarjouspyyntöjen kokonaismäärä vuonna 2008 kasvoi selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Emoyhtiö sai tarjouspyyntöjä yhteensä ennätysmäiset 2 736 miljoonaa euroa, 16
joista se voitti 1 708 miljoonaa euroa eli 76 % käymistään tarjouskilpailuista. Asiakasryhmistä suurimmassa, kunnat ja kuntayhtymät, tarjouksia voitettiin 987 miljoonalla eurolla. Kuntayhtiöiden tarjouksia voitettiin 265 miljoonalla eurolla ja asuntoyhteisöjä vastaavasti 456 miljoonalla eurolla. Emoyhtiön antolainauskanta kasvoi 29 % vuoden aikana 7 567 miljoonaan euroon (vuonna 2007: 5 849 miljoonaa euroa). Vaikka edellä mainitun Nordean kaupan vaikutus eliminoidaan kokonaisluvuista, oli antolainauksen kasvu vuonna 2008 noin 20 %. Uusia lainoja nostettiin ennätysmäiset 1 682 miljoonaa euroa. (vuonna 2007: 1 314 miljoonaa euroa). Laskevien korko-odotusten vallitessa asiakkaat suosivat vuonna 2008 selkeästi vaihtuvakorkoisia lainoja. Erilaisten korkorakenteiden käyttö jatkui edelleen vilkkaana Lyhytaikainen rahoitus Lyhytaikaisen rahoitustarpeidensa kattamiseksi kunnat ja kuntayhtymät laskevat liikkeeseen kuntatodistuksia. Kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa olevat yhtiöt käyttävät puolestaan kuntayritystodistuksia. Vuoden 2008 lopussa Kuntarahoituksen kanssa sovittuja kuntatodistus- ja kuntayritystodistusohjelmia oli yhteensä 1 804 miljoonaa euroa. Emoyhtiön taseessa oli kuntien liikkeeseen laskemia papereita vuoden lopussa 345 miljoonaa euroa, ja koko vuoden aikana asiakkaat hankkivat rahoitusta ohjelmilla yhteensä 3 860 miljoonaa euroa eli merkittävästi edellistä vuotta enemmän (vuonna 2007: 1 938 miljoonaa euroa). Varainhankinta Emoyhtiöllä on parhaat mahdolliset kansainväliset luottoluokitukset: Moody silta (Aaa) ja Standard & Poor silta (AAA). Varainhankinnan perustana ovat luotettavuus, nopeus, joustavuus sekä useilla keskeisillä pääomamarkkinoilla toimiminen. Pääosa järjestelyistä toteutetaan seuraavien velkaohjelmien puitteissa: Euro Medium Term Note 9 000 000 000 EUR (EMTN) ohjelma Kotimaan velkaohjelma 800 000 000 EUR Treasury Bill ohjelma (KVS) 800 000 000 EUR AUD-velkaohjelma (Kangaroo) 1 000 000 000 AUD EMTN-ohjelma on listattu Lontoon pörssissä. Kotimainen velkaohjelma on listattu Helsingin pörssissä. Vuoden 2008 ensimmäisen puoliskon aikana emoyhtiön AUD-velkaohjelmaa korotettiin 500 miljoonalla Australian dollarilla (AUD) sekä viimeisen puoliskon aikana korotettiin EMTN-ohjelmaa 1 miljardilla eurolla. Osana jälleenrahoitustaan emoyhtiö käyttää Euroopan investointipankin ja Euroopan neuvoston kehityspankin kanssa solmittuja luottolimiittejä. Emoyhtiön takaajalla, Kuntien takauskeskuksella (KTK), on myös Aaa/AAA-luottoluokitus kummaltakin yllä mainitulta luottoluokituslaitokselta. KTK on antanut takauksen emoyhtiön velkaohjelmille sekä ohjelmien ulkopuolisille varainhankintajärjestelyille, minkä vuoksi yhtiön liikkeeseen laskemat velkasitoumukset lasketaan rahoituslaitosten vakavaraisuuslaskennassa nollariskiluokkaan Suomen lisäksi ainakin useissa Euroopan maissa. Emoyhtiön koko varainhankinnan määrä tilinpäätöshetkellä oli 11 336 miljoonaa euroa (vuonna 2007: 7 550 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 26 % (vuonna 2007: 43 %) ja valuuttamääräisiä yhteensä 74 % (vuonna 2007: 57 %). Pitkäaikainen varainhankinta Emoyhtiö teki tilikauden aikana pitkäaikaista varainhankintaa yhteensä 4 527 miljoonaa euroa (vuonna 2007: 2 145 miljoonaa euroa). Tästä kansainvälisillä markkinoilla tehtiin 4 460 miljoonaa euroa ja kotimaassa 67 miljoonaa euroa. Kansainvälinen varainhankinta Kuntarahoitus teki varainhankintaa vuonna 2008 enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Kansainvälisillä varainhankintamarkkinoilla tehtiin yhteensä 324 järjestelyä. Uuden rahoituksen keskimääräinen laina-aika oli noin kolme vuotta. Varainhankintamarkkinoista Aasia oli edelleen tärkein alue Kuntarahoituksen varainhankinnalle. Siellä Japani jatkoi edelleen merkittävimpänä yksittäisenä markkinana. Aasian ulkopuolella Kuntarahoitus teki järjestelyjä muun muassa Australiassa. Lisäksi Uuden Seelannin markkinoille onnistuttiin tekemään ensimmäiset lainajärjestelyt. Euroopan markkinoista merkittäviä olivat erityisesti Saksan ja Sveitsin markkinat, missä emoyhtiö oli erittäin merkittävä liikkeeseenlaskija. Pohjoismaissa varainhankintaa tehtiin merkittävästi Norjassa ja Ruotsissa. Kotimainen varainhankinta Kotimaan velkaohjelman alla emoyhtiö laski liikkeeseen vuoden 2008 aikana 11 Kuntaobligaatioita. Niistä seitsemän oli yleisölle ja neljä instituutiosijoittajille suunnattuja. Sijoitustoiminta Kuntarahoitus pyrkii riittävän etukäteisvarainhankinnan kaut- 1717
ta takaamaan hyvän likviditeetin säilymisen ja antolainauksen jatkumisen kaikissa markkinatilanteissa. Varainhankintaa sijoitetaan hyvän luottoluokituksen omaaviin rahoitussektorin arvopapereihin ja talletuksiin. Vuoden 2008 lopussa etukäteisvarainhankinnasta koostuvan sijoitussalkun arvopapereiden keskimääräinen luottoluokitus oli AA+ ja modifioitu duraatio 2,85 vuotta. Sijoitusten määrä pyritään säilyttämään noin 20 25 % taseen loppusummasta. Vuoden 2008 lopussa sijoitusten määrä taseesta oli lähes 25 %, millä varauduttiin heikkenevään markkinatilanteeseen kasvattamalla etukäteisvarainhankinnan määrää. Etenkin rahamarkkinasalkun kokoa kasvatettiin tietoisesti likviditeetin turvaamiseksi. Vuosi 2008 oli sijoitustoiminnan volyymien osalta kaikkien aikojen suurin. Ennätyksellisestä varainhankinnan määrästä johtuen uusia sijoituksia tehtiin yli 3 400 miljoonalla eurolla, mikä on yli kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Sijoitusten kokonaismäärä nousi vuoden loppuun mennessä 3 028 miljoonaan euroon. Vuoden 2008 aikana sijoitussalkusta myytiin arvopapereita nimellisarvoltaan 101 miljoonalla eurolla. Emoyhtiön sijoitussalkun tuotto oli tyydyttävä markkinatilanteessa, missä markkinahintojen heikko saatavuus sekä luottoriskimarginaalien voimakkaasta kasvusta johtunut laskennallisten arvostustasojen alentuminen vaikuttivat tuottoihin negatiivisesti. Kuntarahoitus Oyj kirjasi arvonalennuksia sijoituksistaan tilikauden aikana yhteensä 12,0 miljoonalla eurolla. Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy Kuntarahoituksen Rahoituksen neuvontapalvelut yksiköstä muodostettu Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n ensimmäinen tilikausi oli kasvun aikaa. Sen ensimmäisen tilikauden aikana liikevaihtoa kertyi 1,4 miljoonaa euroa. Tilikauden aikana liikevoittoa kertyi 0,3 miljoonaa euroa. Liikevaihto koostui useasta eri toimeksiannosta liittyen erilaisiin uusien investointien rahoitusjärjestelyihin julkisella sektorilla ja kuntasektorin sisäisiin omistusjärjestelyihin. Vuoden lopussa lisääntynyt epävarmuus kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla heijastunee myös Inspiran toimintaan, koska yksityisen rahoituksen saatavuus julkisen sektorin investointeihin on heikentynyt. Samoin markkinoilla aktiivisesti toimivien rahoittajien määrä vähenee. Kuntasektorilla käynnissä ollut palvelu- ja rakenneuudistus jatkuu lisäten kuntien tarvetta toimintojensa uudelleenjärjestelyihin. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Kuntarahoitus korottaa Euro Medium Term Note (EMTN) ohjelman määrää 9 miljardista 15 miljardiin euroon ja Treasury Bill ohjelman (KVS) määrää 800 miljoonasta 2 miljardiin euroon. Korotukset tehdään helmi-maaliskuun aikana. Emoyhtiö pyrkii vahvistamaan ensisijaisia omia varojaan osakeannin avulla ja tarvittaessa myös yhtiön toissijaisia omia varoja vuoden 2009 aikana. Toimien tarkoituksena on varmistaa, että emoyhtiön vakavaraisuus ei tule rajoittamaan näköpiirissä olevaa voimakasta liiketoiminnan kasvua. Annin avulla voidaan tukea emoyhtiön erinomaisen luottoluokituksen säilymistä nykyisellään sekä varmistaa emoyhtiön kustannustehokas varainhankinta ja sitä kautta edullinen antolainaus asiakkailleen. Emoyhtiön hallitus esittää 12.3.2009 pidettävälle yhtiökokoukselle osakeannin järjestämistä maalis-kesäkuussa. Suomen hallitus teki 27.1.2009 päätöksen, että Suomen valtio osallistuu osakeantiin enintään 20 miljoonan euron suuruisella panostuksella. Näkymät vuodelle 2009 Kuntaliiton julkaisemien tilinpäätösennusteiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien taloustilanne parantui vuoden 2008 aikana, mikä johtui pääasiassa hyvästä verotulojen kehityksestä sekä kasvaneista valtionosuuksista. Toisaalta kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen ennakoitiin kasvaneen noin 7 %. Lainakanta jatkoi kasvuaan ja nettorahoituskulut nousivat voimakkaasti. Vallitseva yleistaloudellinen tilanne vaikuttaa kuntien ja kuntayhtymien talouskehitykseen vuonna 2009. Suhdannenäkymien heikentyessä etenkin yhteisöverotuottojen odotetaan laskevan nopeasti. Vaikutukset kunnallisverotuotossa näkyvät vasta vuonna 2010. Kuntien ja kuntayhtymien lainakannan arvioidaan kasvavan, mutta johtuen yleisen taloustilanteen erittäin suuresta epävarmuudesta, kasvun määrän ennustaminen on hyvin vaikeata. Levottomuus kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla jatkunee pitkään. Kuntarahoituksen varainhankintakustannuksen arvioidaan olevan selkeästi korkeampi kuin vuonna 2008. Kuntasektorin antolainausmarkkinoiden kilpailutilanteesta johtuen Kuntarahoitus ennakoi pystyvänsä pitämään suhteellisen kannattavuutensa muuttumattomana. Huolimatta epävarmasta tilanteesta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla rahoituksen saatavuuden uskotaan säilyvän hyvänä. Kasvaneen kysynnän sekä suhdannepoliittisten syiden vuoksi valtio on selkeästi lisännyt panostustaan sosiaaliseen asuntotuotantoon. Talousarvioesityksessä vuodelle 2009 korkotukivaltuutuksia on nostettu uustuotannon osalta 670 miljoonasta eurosta 1 170 miljoonaan euroon. Lisäksi aravalainojen konvertoimiseen valtion täytetakauksella on varattu 250 miljoonaa euroa. Asuntotuotantoon erityisryhmille on budjettiehdotuksessa varattu 85 miljoonaa euroa. Lisäksi taloudellisissa vaikeuksissa olevat korkotuelliset vuokrataloyhtiöt voivat saada valtiolta avustuksina yhteensä 57 miljoonaa euroa. 18
Luottoluokitukset Kuntarahoitus Oyj:n luottoluokitukset Yhtiön pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitukset ovat parhaat mahdolliset: Moody s Investors Service Standard & Poor s Aaa (vakaa) AAA (vakaa) Yhtiön lyhytaikaisen varainhankinnan luottoluokituksiksi on vahvistettu parhaat mahdolliset: Moody s Investors Service Standard & Poor s P-1 (vakaa) a-1+ (vakaa) Kuntien takauskeskuksen luottoluokitukset Emoyhtiön varainhankinnan takaavalla Kuntien takauskeskuksella pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitukset ovat parhaat mahdolliset: Moody s Investors Service Standard & Poor s Aaa (vakaa) AAA (vakaa) Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Kuntarahoitus-konsernin riskienhallinnan yleisistä periaatteista ja limiiteistä sekä mittaamistavoista päättää emoyhtiön hallitus. Riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että antolainauksen, varainhankinnan ja sijoitustoiminnan sekä muun liiketoiminnan riskit pysyvät vahvistettujen limiittien puitteissa. Kuntarahoitus soveltaa riskienhallinnassaan hyvin konservatiivisia periaatteita. Tavoitteena on avointen riskipositioiden minimoiminen ja kokonaisriskiaseman säilyttäminen niin matalalla tasolla, että yhtiön hyvää luottokelpoisuusluokitusta (Aaa/ AAA) ei vaaranneta. Treasury-yksikkö vastaa emoyhtiön sijoitustoiminnan vastapuolilimiittien käyttämisestä ja markkina- ja rahoitusriskejä koskevan riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta. Sijoitustoimintaan, vastapuoliriskeihin ja markkinariskeihin liittyvien valvonta- ja raportointitehtävien hoidosta vastaa Riskien valvonta ja talouden suunnittelu yksikkö. Emoyhtiön riskiasema ja limiittien käyttöasteet raportoidaan säännöllisesti johtoryhmälle ja hallitukselle. Konsernissa tehdään säännöllisin väliajoin eri riskialueista riskianalyysejä, joiden tavoitteena on tunnistaa aikaisemman kartoituksen jälkeen tapahtuneita muutoksia ja uusia riskejä, sekä priorisoida riskit ja niiden hallinta analyysien tulosten perusteella. Pääomanhallinta Kuntarahoituksen omaa pääomaa koskevat tavoitteet suhteessa yhtiön riskinottoon ja toimintaympäristöön määritellään vuosisuunnittelun yhteydessä. Suunnitteluhorisontti on kolme vuotta. Hallitus hyväksyy pääomanhallintasuunnitelman ja valvoo sitä. Strategiset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan sitä, että yhtiö olisi valinnut väärän strategian pyrkiessään taloudellisesti tulokselliseen toimintaan tai että yhtiö ei pystyisi sopeuttamaan valittua strategiaa toimintaympäristön muutoksiin. Konsernin strategisten riskien hallinta perustuu jatkuvaan seurantaan ja analyyseihin asiakkaiden tarpeista, markkinoiden kehityksen ennusteisiin ja muutoksiin kilpailutilanteessa sekä toimintaympäristössä. Riskejä ja niiden merkittävyyttä arvioidaan vuosittain liiketoimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Konsernin nykyinen strategia ulottuu vuoteen 2012. Luottoriski Luottoriski tarkoittaa sitä, että vastapuoli ei mahdollisesti pysty vastaamaan sitoumuksestaan yhtiölle. Emoyhtiö voi myöntää luottoja ilman erillistä vakuutta ainoastaan suoraan kunnalle tai kuntayhtymälle. Muille luotoille vakuudeksi hyväksytään vain kunnan tai kuntayhtymän omavelkainen takaus, niiden täytetakaus tai valtion täytetakaus. Näiden takausten käyttö luottoriskiä pienentävänä menetelmänä mahdollistaa sen, että kaikki myönnetyt luotot luetaan Basel II vakavaraisuuslaskennassa nollariskiluokkaan. Emoyhtiöllä ei ole ollut toimintansa aikana järjestämättömiä saamisia eikä luottotappioita. Luottoriskiä Kuntarahoitukselle aiheuttavat sijoitusinstrumentit ja johdannaissopimukset. Vastapuolten valinnassa sovelletaan luottoriskin arvioinnin osalta yhtiön hallituksen hyväksymiä, ulkoiseen luottoluokitukseen perustuvia periaatteita ja limiittejä. Luottoriskin seurannassa käytetään saamistodistusten nimellisarvoja ja johdannaisten luottovasta-arvoja (käyvän arvon menetelmä). Vuosien 2007 2008 poikkeukselliset olosuhteet kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla ovat kasvattaneet vastapuolten luottoriskiä, mikä näkyy saamistodistusten kohonneina tuottoerona suhteessa riskittömään korkoon sekä osto- ja myyntihinnan erotuksen levenemisenä. Yhtiön käsityksen mukaan tilinpäätöshetkellä sijoitussalkkuun ei sisälly jo tehtyjen tulosvaikutteisten arvonalennusten lisäksi merkittävää luottotappioriskiä. Käyvän arvon rahaston muutokset johtuvat vallitsevasta vaikeasta markkinatilanteesta ja rahalaitosten välisestä luottamuspulasta. 19 19
Taseen ja sitovien luottolupausten vastuuarvot Emoyhtiö 1 000 euroa Yhteensä Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Saamiset luottolaitoksilta Saamistodistukset Sitovat luottolupaukset 31.12.2008 IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS Yhteensä 11 765 903 7 567 406 117 420 3 248 916 832 161 Julkisyhteisöt 4 515 990 4 034 412 0 359 433 122 145 Yritykset ja Asuntoyhteisöt 4 059 656 3 344 958 0 4 681 710 017 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 188 035 188 035 0 0 0 Luottolaitokset 2 533 670 117 420 2 416 250 0 Muut 468 552 0 0 468 552 0 Emoyhtiö 1 000 euroa Yhteensä Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Saamiset luottolaitoksilta Saamistodistukset Sitovat luottolupaukset 31.12.2007 IFRS vert.tieto IFRS vert.tieto IFRS vert.tieto IFRS vert.tieto IFRS vert.tieto Yhteensä 9 320 184 5 848 664 1 024 966 1 916 729 529 824 Julkisyhteisöt 3 420 656 3 070 411 0 270 245 80 074 Yritykset ja Asuntoyhteisöt 3 114 226 2 650 869 0 13 606 449 751 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 127 384 127 384 0 0 0 Luottolaitokset 2 657 918 0 1 024 966 1 139 255 0 Muut 493 623 0 0 493 623 0 Johdannaissopimusten jakautuminen vastapuolen luottoluokituksen mukaan Emoyhtiö 31.12.2008 31.12.2007 1 000 euroa Nimellisarvo Nimellisarvo AAA 984 579 2 643 539 AA 11 214 478 9 233 688 A 4 562 914 684 351 BBB 46 606 0 Suomalaiset kunnat 116 227 90 512 Yhteensä 16 924 804 12 652 090 Jokaiselle johdannaisvastapuolelle lasketaan käyvän arvon menetelmällä vastuuarvo nettoutus huomioiden. Emoyhtiö rajoittaa luottoriskiä solmimalla lisävakuussopimuksia (ISDA/Credit Support Annex) merkittävimpien johdannaisvastapuolten kanssa. Emoyhtiöllä on 37 voimassa olevaa lisävakuussopimusta. Lisäksi Kuntien takauskeskuksen (KTK) takauksia käytetään Kuntien takauskeskuksesta annettuun lakiin 1.1.2007 tehdyn lakimuutoksen perusteella joidenkin vastapuolien johdannaissopimusten vastapuoliriskien pienentämiseksi. Markkinariski Markkinariski tarkoittaa sitä, että yhtiölle syntyisi tappio, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat yhtiön kannalta epäedulliseen suuntaan. Markkinariski on korko-, valuuttakurssi-, osakekurssi- tai muu hintariski. Emoyhtiö suojautuu korkoriskiltä vaihtamalla johdannaissopimuksilla sekä antolainauksesta että varainhankinnasta syntyneet kiinteäkorkoiset kassavirrat vaihtuvakorkoisiksi. Emoyhtiön antolainauksesta 55 % ja varainhankinnasta 80 % on käyvän arvon suojauslaskennan piirissä. Emoyhtiön varainhankinnasta 74 % on valuuttamääräistä. Valuuttakurssiriskiltä suojaudutaan vaihtamalla johdannaissopimuksilla kaikki valuuttapohjainen varainhankinta euromääräiseksi. Myös muilta hintariskeiltä suojaudutaan johdannaissopimuksilla. Johdannaissopimuksia voidaan solmia vain suojaustarkoituksessa. Emoyhtiön hallitus on asettanut markkinariskeille seuraavat limiitit: valuuttapositioriski duraatioon perustuva korkoriski Value-at-Risk 20