ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 13/2013/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 13/2013/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2013 ASIA LUVAN HAKIJAT Koneellinen kullankaivu kullanhuuhdontalupa-alueella nimeltä Kivitasku (HL2011:0005) Palsinojan sivuhaaralla, Inari Timo Soini ja Hannele Loukia Kaijalankuja 1 90460 Oulunsalo

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitalousluvan hakemisen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVA LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 4 Kuvaus toiminnasta... 4 Polttoaineet ja jätehuolto... 5 Toiminta-alue ja sen ympäristö... 5 Tiedot vesistöstä... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet... 6 Hakijan kuuleminen ja selitys... 11 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 13 KÄSITTELYRATKAISU... 13 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 14 VESITALOUSLUPARATKAISU... 14 LUPAMÄÄRÄYKSET... 14 Toimintaa koskevat yleiset määräykset... 14 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 14 Vesitalousluvan määräykset... 15 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 16 Tarkkailu ja raportointi... 16 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 16 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 17 RATKAISUN PERUSTELUT... 17 Käsittelyratkaisu... 17 Ympäristölupa... 17 Vesitalouslupa... 18 Päätöksen voimassaolo... 19 Lupamääräysten perustelut... 19 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 20 LUVAN VOIMASSAOLO... 21 Päätöksen voimassaolo... 21 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 22 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 22 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 22 KÄSITTELYMAKSU... 23 Ratkaisu... 23 Perustelut... 23 Oikeusohje... 23 MUUTOKSENHAKU... 24

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Timo Soini ja Hannele Loukia ovat 20.4.2012 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimitetulla hakemuksella hakeneet ympäristölupaa koneelliseen kullankaivuun Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella Palsinojan sivuhaaralla kullanhuuhdontalupa-alueella nimeltä Kivitasku (nro HL2011:0005). TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa Metsähallituksen Hammastunturin erämaa-alueella Palsinojaan kaakosta laskevan noron varrella Ristiinamoroston pohjoispuolella, Kutturan kylästä noin 24 kilometriä itäkoilliseen. Palsinoja laskee Ivalojokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. Vesitalousluvan hakemisen peruste Vesilain (587/2011) 3 luvun 2 :n mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä. Vesilain 4 luvun 3 :n mukaan pintaveden ottaminen vesistöstä ja sitä varten tarpeellisten laitteiden sijoittaminen toisen alueelle muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi ottamiseksi ja muun kuin vesialueen haltijan toimesta edellyttää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain (587/2011) 1 luvun 7 :n mukaisesti aluehallintovirasto toimii vesilaissa tarkoitettuna lupaviranomaisena. TOIMINTAA KOSKEVA LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alue sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella ja rajoittuu Natura 2000 -alueeseen (FI1300203). Kullanhuuhdonta-alue sijaitsee oikeusvaikutteisella (hyväksytty 16.9.2010) Inarin Ivalon alueen osayleiskaava-alueella.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on myöntänyt 10.7.2012 toiminnalle kaivoslain (621/2011) mukaisen kullanhuuhdontaluvan (HL2011:0005). Lupa oikeuttaa koneellisen kullankaivun suorittamiseen viiden hehtaarin suuruisella lupa-alueella kaivinkoneella, joka painaa enintään kahdeksan tonnia. Lisäksi lupapäätöksessä todetaan, että mikäli kullanhuuhdontaa koskevien toimenpiteiden määrässä, laadussa tai aikataulussa tapahtuu sellainen muutos, että lupamääräyksiä on tarpeen tarkistaa, on luvanhaltijan haettava kullanhuuhdontaluvan muuttamista kaivosviranomaiselta. Kullanhuuhdontalupa on voimassa neljä vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvasta on valitettu. 4 TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Kullanhuuhdonta-alueen pinta-ala on viisi hehtaaria. Paikalla on jo aiemmin ollut samanniminen valtaus. Vuosittain kaivettavien maamassojen määrä on enimmillään 900 m 3 vuodessa. Kaivusyvyys on normaalisti 1 2 metriä ja syvimmillään kolme metriä. Kultaa oletetaan olevan koko kullanhuuhdonta-alueen eli noin 500 metrin pituudella. Kaivupaikka siirtyy koko toiminnan ajan alavirrasta ylävirtaan. Esiintymää on tarkoitus tutkia ja hyödyntää pienehköillä 5 16 tonnin kaivinkoneilla. Kaivinkoneen kokoa on jouduttu kasvattamaan, koska tarkemmissa maastotutkimuksissa on todettu, että alue onkin kivisempi kuin alun perin arvioitiin. Huuhdonnassa käytetään rumpuseulaa ja perinteistä ränniä. Huuhdonnassa käytetään suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa käytetty huuhdontavesi kierrätetään kiertovesialtaiden kautta uudelleen käytettäväksi. Vettä kierrätetään 1 500 2 000 l/min. Suurin osa vedestä on kuoppiin tulevaa pohjavettä, tarvittavaa lisävettä otetaan nimettömästä norosta enimmillään 200 l/min. Lisäveden tarve riippuu kaivupaikasta ja kesän sateisuudesta. Paikoin on mahdollista, että kalliopohjan rikkonaisuus päästää kiertoveden läpi, jolloin tarvitaan lisävettä. Myös kuivina kesinä, jolloin haihtuminen on suurta, saatetaan tarvita lisävettä. Mikäli lisävettä tarvitaan, sitä pumpataan vain lyhyen ajan pumppualtaaseen. Pumppaus tehdään kevyellä, kannettavalla lisäpumpulla, joka siirretään sopivaan paikkaan noron varteen. Kiertovesialtaita on 2 5 ja niiden tilavuus on 100 300 m 3. Vesitasetta voidaan tasapainottaa tarvittaessa johtamalla alimman altaan kirkastuneesta pinnasta vesinoro noroon. Mikäli vettä tulee alueelle liikaa, imeytetään sitä kullanhuuhdonta-alueen maastoon. Tällöin imeytyskenttänä toimii vettä läpäisevä alue kulloisenkin kaivupaikan kohdalla. Allasvirtaus noroon tai pumppaus pintavesikentälle on hakijoiden mukaan kyseisessä kuivassa paikassa hyvin poikkeuksellista. Hakemuksen liitteen 2 asemapiirroksessa on kuvattu ohitusuoma norolle. Noron puolelle tehdään tiiviistä maa-aineksesta työn aikainen vahvistus ja korotus, jotta mahdollinen tulvavesi ei pääse kaivukuoppaan. Kaivurintausta lukuun ottamatta kaivantojen reunat luiskataan kaivuun yhteydessä kaltevuuteen 1:2 tai sitäkin loivemmaksi. Kaivetut alueet täytetään kuivalla maa-aineksella sitä mukaa, kun kaivanto etenee, mutta viimeistään syksyllä kaivukauden päätteeksi maisemointitöitä tehtäessä. Myös kaivupaikka luiskataan talveksi.

Kallionkolot puhdistetaan käsin lapiolla tai harjalla. Vedenalaiset kolot puhdistetaan tarvittaessa Power Jet -tyyppisellä alipaineimurilla. Näin voidaan matalassa vedessä kahluusaappaissa tai märkäpuvussa työskenneltäessä puhdistaa kallionkolot kultahipuista. Imurilla käsiteltävät maamäärät ovat hyvin pieniä, enintään 200 m 3 kaivukaudessa. Rännityksessä syntyvät välppäkivikasat ja ränninsuuhiekat sekä sivuun siirretyt pintamaat käytetään alueen täyttöön ja maisemointiin. Hakijoiden esittämä kaivuaika on 15.6. 30.9. Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi. 5 Polttoaineet ja jätehuolto Kaivinkoneessa ja aggregaatissa käytetään polttoöljyä noin 10 litraa päivässä. Vesipumppu käyttää polttoöljyä noin viisi litraa päivässä. Noin viikon tarvetta vastaavat polttoaineet säilytetään auton lavalla tiiviillä alustalla suojassa sateelta. Hydrauliikkaöljynä käytetään biohajoavaa öljyä. Kaivukauden aikana syntyvät jätteet toimitetaan Kutturantien varrella sijaitsevaan jäteastiaan. Mahdolliset öljyjätteet ja akut toimitetaan Oulun Ruskon jätehuollon toimipisteeseen kotona käynnin yhteydessä. Toiminta-alue ja sen ympäristö Alue sijaitsee Selperintien vieressä, Metsähallituksen Hammastunturin erämaa-alueella Ristiinamoroston pohjoispuolella. Palsinoja sijaitsee alueelta noin 450 metrin päässä noron alajuoksulla. Kullanhuuhdonta-alue on saamelaisten kotiseutualueella ja Ivalon paliskunnan poronhoitoalueella. Lähin asutus sijaitsee Kutturassa 35 40 kilometriä lounaaseen. Kullanhuuhdonta-alue on osin suoperäistä, osin hiekkaperäistä aluetta. Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmän mukaan alueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä petolintujen pesiä. Kullanhuuhdonta-alue ei sijaitse luonnonsuojelualueella. Tiedot vesistöstä Kullanhuuhdonta-alue sijaitsee Paatsjoen vesistöalueen (71) Toloskosken valuma-alueella 71.42 Palsinojaan kaakosta laskevan noron varrella. Hakijoiden mukaan kullanhuuhdonta-alueen läpi kulkeva noro ei ole vesilain mukainen vesistö. Hakemuksen mukaan noro on kuivina kesinä kuivunut kokonaan ja noron leveys sateisina kesinä on ollut noin 15 35 cm. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kun jatkuvaa maisemointia suoritetaan, vaikutukset ovat luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin, linnustoon ja muihin metsäneläimiin hakijoiden mukaan vähäiset. Kun kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa noudatetaan, ovat vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen vähäiset tai olemattomat.

Jatkuvalla silmämääräisellä vesistön tarkkailulla estetään vesistöhaittojen syntyminen. Hakijoiden mukaan toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia poronhoitoon. 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ympäristöä ja vesialtaita tarkkaillaan silmämääräisesti päästöjen estämiseksi. Mahdollisista päästöistä pidetään päiväkirjaa. Koneiden kuntoa ja polttoainekulutusta tarkkaillaan päivittäin. Hakijat osallistuvat kullankaivajien järjestämään vesistövaikutusten yhteistarkkailuun. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Öljyvuotojen varalle alueella on imeytysturvetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 31.8.2012 muun muassa seuraavilla tiedoilla: GT-karttakuva alueesta, toiminnan yksityiskohtainen kuvaus, selvitys vaikutuksista Palsinojaan, selvitys ympäristöolosuhteista sekä vaikutuksista Natura 2000 -alueeseen, lähellä sijaitsevien valtausten ja kullanhuuhdontaalueiden yhteystiedot ja paliskunnan yhteystiedot sekä kopio kullanhuuhdontaluvasta. Hakemuksen täydennykset ovat tarpeellisilta osin sisällytetty kertoelmaosaan. Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla suomeksi aluehallintovirastossa sekä suomeksi, pohjoissaameksi ja Inarin saameksi Inarin kunnassa 11.10. 12.11.2012 ja kirjeellä asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousryhmältä sekä Inarin kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa 10.10.2012. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskuksen tiedossa ei ole luonnonsuojelullisia tai muita syitä, jotka estäisivät ympäristöluvan myöntämisen hakemuksen mukaiselle toiminnalle. ELY-keskus on todennut, että valtauksella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä petolintujen pesiä. ELY-keskus on todennut, että kullanhuuhdonta-alueen kohdalla olevaa uomaa ei voida pitää vesistönä, sillä sen valuma-alue on selkeästi alle

10 km 2 ja hakijoiden ilmoittamien tietojen mukaan siinä ei ole pysyvää virtausta. Vesienhoitolain mukaiseen Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaan ja vesienhoitosuunnitelmaan liittyvässä pintavesien tilan luokittelussa Ivalojoki on vedenlaadultaan ja eliöstöltään luokiteltu erinomaiseksi, joka on myös joelle määritelty tavoitetila. Palsinojan ekologinen tila tullaan luultavasti luokittelemaan meneillään olevan vesienhoitokauden aikana. ELY-keskus on huomauttanut, että Lapin Kullankaivajain liiton toteuttamassa yhteistarkkailussa on Palsinojan yläosalla, Elsanojan alapuolisella näytepisteellä havaittu ajoittain korkeita kiintoaine-, sameus- ja väriarvoja. ELY-keskus on arvioinut, että syynä kohonneisiin arvoihin on todennäköisesti yläpuolisilla valtauksilla harjoitetun kullanhuuhdonnan yhteisvaikutus. Vaikutukset ovat kuitenkin varsin paikallisia. Palsinoja latvapuroineen on rajattu Natura-alueen ulkopuolelle, eivätkä kullanhuuhdonnan vesistövaikutukset siten vaikuta Natura-alueen luontoarvoihin. ELY-keskus on todennut, että mikäli valtausalueen vesikierto saadaan toimimaan hakemuksessa suunnitellulla tavalla, ei valtauksella harjoitettavan, suhteellisen pienimuotoisen koneellisen kullankaivuun pitäisi muuttaa alapuolisten vesialueiden tilaa kohtuuttomasti, eikä Ivalojoen tavoitetilaan toiminnalla ole vaikutusta. ELY-keskus on huomauttanut, että saostusaltaiden mitoituksessa, rakentamisessa ja käytössä tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota tulvaolosuhteiden vaatimuksiin, jotta alapuolista vesistöä kuormittavilta ylivuodoilta ja patorikoilta vältyttäisiin. Poikkeuksellisten tilanteiden varalta tulee varautua pintavalutuksen käyttöönottoon mahdollisimman pidätyskykyisellä, etäällä rannasta sijaitsevalla alueella. ELY-keskus on huomauttanut, että Tukesin myöntämässä kullanhuuhdontaluvassa kaivinkoneen enimmäispainoksi on määrätty kahdeksan tonnia. Tämä on syytä huomioida myös ympäristölupamääräyksissä. Mahdollinen uomasta tapahtuva vedenotto ei saa aiheuttaa uoman kuivumista. ELY-keskus on todennut, että hakijan tulee liittyä Lapin Kullankaivajain Liiton järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. Toiminnan vaikutuksista ja laajuudesta tulee toimittaa vuositiedot Lapin ELY-keskuksen pyytämällä tavalla. Toiminnasta ei tule sallia samentumaa aiheuttavan veden johtamista suoraan vesistöön. ELY-keskus on esittänyt, että lupamääräyksissä tulee määrittää toiminnan laajuus käytettävän kaivuyksikkömäärän ja vuosittaisen kaivumäärän mukaan. Muilta osin lupamääräyksissä tulee soveltaa muille vastaaville kohteille annettuja yleisluonteisia vaatimuksia. 2. Lapin ELY-keskus, kalatalous Lapin ELY-keskus on todennut, että mikäli koneelliselle kullankaivulle lupa myönnetään, on luvan saajalle määrättävä kalatalousvelvoite ennallistaa nimetön uoma valtauksen alueella mahdollisimman hyvin luonnontilaisen kaltaiseksi. Uoman ennallistamisen vaatimien kalataloudellisten toimien pienimuotoisuudesta johtuen luvan saajaa ei ole tarpeellista velvoittaa laatimaan erillistä kalatalousvelvoitteen toteuttamissuunnitelmaa, vaan uoman kalataloudellinen ennallistaminen on otettava huomioon luvan saajalle määrättävässä aluehallintoviraston hyväksyttäväksi esitettävässä valtauksen maisemointia ja muuta jälkihoitoa koskevassa suunnitelmassa siten, että kalatalousviranomaista kuullaan asiassa. 7

Uoma on ennallistettava muuna kuin tulva-aikana ja uoman ennallistamisessa on huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu kalastolle haitallisen hienoaineksen huuhtoutumisen vaaraa alapuoliseen Palsinojaan. Kalatalousvelvoite voidaan toteuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Luvan saaja on velvoitettava osallistumaan Ivalojoen, Sotajoen ja Tolosjoen sekä Palsinojan alueen huuhdontakultakaivospiirien ja -valtauksien kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen toteutetaan luvan voimassaoloaikana. Tarkkailu tulee suorittaa kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Luvan saaja on velvoitettava osallistumaan Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistöjen yhteistarkkailuun. Luvan saaja on määrättävä käyttämään riittävästi mitoitettua kiertovesijärjestelmää kalastolle haitallisen hienoaineksen alapuoliseen vesistöön kulkeutumisen ehkäisemiseksi. Riittävänä mitoituksena voidaan pitää kiertovesijärjestelmää, jonka selkeytysaltaan tilavuus vastaa järjestelmässä käytettävän pumpun vähintään kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuutta. Järjestelmässä tarvittavan vesimäärän mukaan laskettuna tämä allaskohtainen tilavuus on vähintään 180 m 3. Luvan saaja on määrättävä huolehtimaan, ettei kierrosta poistettava kiintoainepitoinen vesi pääse valumaan luonnonuomiin ja sitä kautta Palsinojaan. Perusteluinaan ELY-keskus on esittänyt, että kullankaivu on merkittävin vesistöihin suoraan vaikuttava maankäyttömuoto Palsinojan valumaalueella. Palsinojan arvo virkistyskalastuskohteena on vähäinen, mutta sillä on merkitystä taimenen poikastuotantoalueena. Palsinojan alueen kullankaivun kalataloudellisia vaikutuksia ei ole toiminnan kestäessä seurattu asianmukaisin kalataloustarkkailuin, joten seurantatietoa, miten kaivutoiminta on vaikuttanut ja edelleen vaikuttaa kalojen elinolosuhteisiin sekä kuinka pitkälle vaikutukset ulottuvat alapuolisessa vesistössä, ei toistaiseksi ole olemassa. Kalataloudellisen tarkastelun perustana on kuitenkin käytettävissä yleisluonteista, pienimuotoisen kivennäiskaivun vesistövaikutuksia ja kiintoaineen kalastovaikutuksia koskevaa tietoa sekä alueella järjestetyn vesistötarkkailun tuloksia. Lisäksi ELYkeskus on lausuntoonsa koonnut yhteenvetoa kullankaivun vesistövaikutuksista, vaikutuksista niissä elävään kalastoon ja muuhun eliöstöön sekä vedenlaatuun. Lausunnossa on esitetty myös Palsinojan vesistötarkkailun tuloksia. 3. Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että toiminnasta ei saa aiheutua hienoaineksen kulkeutumista toiminta-alueen ulkopuolelle. Kemikaali- ja polttoaineiden säilytys hakemuksen mukaisesti on riittävä. Jos säilytys tapahtuu siitä poiketen, tulee sen täyttää Inarin kunnan ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset. 4. Metsähallitus Lapin luontopalvelut Metsähallitus Lapin luontopalvelut on todennut, että hakemusta koskevalta alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä tai kulttuuriperintökohteita. Alue ei kuulu Natura 2000 -verkostoon, mutta alueen vedet laskevat Palsinojan kautta Ivalojokeen, joka kuuluu Natura-alueeseen Hammastunturin erämaa, FI1300203. 8

5. Saamelaiskäräjät Metsähallitus on todennut, että Palsinoja on osa Ivalojen vesistöalueen alkuperäisen vaeltavan taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoaluetta. Taimenen lisäksi vesistöalueella on alkuperäisiä harjus-, siika-, hauki- ja ahvenkantoja. Kalakantojen selviytyminen ympäristömuutoksista perustuu niiden riittävän laajaan geenipohjaan. Lohikalojen osalta geenipohjan monimuotoisuutta lisäävät vesistöalueen osakannat. Taimenen osalta jokainen sivupuro aina latvoille asti turvaa Ivalojoen alkuperäisen taimenkannan olemassaolon. Taimenen osakannat ovat usein pienissä latvapuroissa eläviä purotaimenia, tammukoita, jotka varmistavat geenipohjan säilymisen osallistumalla isojen monikiloisten taimenien kutuun. Metsähallitus on huomauttanut, että kullankaivuun haitalliset vaikutukset konkretisoituvat, mikäli maankäsittelyn vuoksi alapuoliseen vesistöön pääsee hienojakoista maa-ainesta ja ravinteita. Pohjan liettyminen tuhoaa lohikaloille tärkeitä kutu- ja poikastuotantoalueita. Metsähallitus on vaatinut, ettei kaivutoiminnasta saa aiheutua vahinkoa alapuolisen vesistön kalakannoille. Kaivutoiminta tulee tapahtua siten, että alapuoliseen vesistöön ei pääse liettymistä aiheuttavaa mineraaliainesta eikä ravinteita. Maa-aineksien pääsy alapuoliseen vesistöön voidaan estää riittävällä veden kierrätyksellä ja saostusaltailla. Ympäristölupaehdoissa on huomioitava myös kevättulvien ja rankkasateiden jälkeisten tulvahuippujen aiheuttama kiertovesi- ja ylivuotovesialtaiden täyttymisen estäminen. Ympäristön tilan muuttumiseen vaikuttavat myös ravinteet. Lupaehdoissa tulee huomioida ravinteiden talteenotto. Metsähallitus on esittänyt, että hakijalle koneellista kullankaivua varten mahdollisesti myönnettävän ympäristöluvan ehtojen on oltava Tukesin lupamääräysten mukaiset ja vähintäänkin vastaavat, mitä alueelle on konekaivutoimintaan lähiaikoina myönnetty. Erityistä huomiota on vielä kiinnitettävä kaivualueilta poistettavien pintamaiden erillään varastoimiseen kaivualueen sulkemis- ja maisemointitöitä varten sekä kaivualueiden vuosittaiseen maisemointiin. Metsähallitus on todennut, että luvan saajan on myös liityttävä Lapin ELYkeskuksen hyväksymään ja valvomaan Ivalojoen vesistöalueen koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuohjelmaan tai muutoin järjestettävä veden laadun seuranta omalla kustannuksellaan. Metsähallitus on huomauttanut, että mikäli Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää Hannele Loukialle ja Timo Soinille ympäristöluvan, on toiminta mahdollista aloittaa vasta, kun kullanhuuhdontalupapäätös on lainvoimainen. Saamelaiskäräjät on vaatinut hakemuksen hylkäämistä Suomen perustuslain 17 :n 3 momentin, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 27 artiklan sekä uuden vesilain 2 luvun 8 :ssä säädettyjen saamelaisten oikeuksia koskevan kohdan perusteella. Vesilain kyseisen lainkohdan mukaan saamelaisten kotiseutualueelle sijoittuva tai vaikutuksiltaan sinne ulottuva vesitaloushanke on toteutettava siten, että se ei vähäistä suuremmassa määrin heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Vesilain 2 luvun 8 :n muotoilussa on omaksuttu vähäistä suuremman haitan kriteeri. Jos vähäistä suuremman haitan kynnys ylittyy, esitöissä ilmaistun kannan 9

mukaisesti, hanke ei ole mahdollinen edes sillä perusteella, että sen tuottama hyöty muutoin olisi merkittävä. Saamelaiskäräjät on todennut, että hakemuksessa tarkoitettu toiminta tai sitä valmistelevat toimet aiheuttavat merkityksellisiä muutoksia ympäristössä, mikä puolestaan vaarantaa lainvastaisella tavalla saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiskäräjät on vaatineet, että valtaukselle on järjestettävä maastokatselmus ennen ympäristölupapäätöksen antamista. Saamelaiskäräjät on todennut, että koneellisen kullankaivun harjoittamisesta aiheutuu erittäin vakavaa, moniulotteista ja pysyvää haittaa saamelaiskulttuurille ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytyksille. Koneellisen kullankaivun vaikutukset saamelaiskulttuuriin ja saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvat muun muassa poronhoitoon, saamelaisten kotiseutualueeseen, vesistöön ja kalastukseen sekä alueen virkistysmahdollisuuksiin, metsästykseen ja keräilyyn sekä alueen luontoarvoille. Valtaus sijaitsee saamelaiskäräjälain 4 :ssä tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella. Alue kuuluu poronhoitolain (848/1990) 2.2 :n erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Hammastunturin erämaa-alue on Ivalon paliskunnan kesälaidunaluetta ja valtausalue sijoittuu paliskunnan vasomisalueiden välittömään läheisyyteen. Alue on tärkeää poronhoidollisesti ja alueella harjoitetaan poronhoitoa samaan aikaan, kun kullankaivu alueella on kiivainta. Koneellinen kullankaivu voi tuoda kielteisiä vaikutuksia koko alueen poronhoidolle muuttaen laidunkiertojärjestelmää. Saamelaiskäräjät on todennut, että lisääntynyt kullankaivu alueella lisää porokuolemia. Jyrkkärinteiset kaivukuopat vesistössä ja sen läheisyydessä lisäävät porojen, erityisesti vasojen, hukkumisia ja putoamisia kuoppiin. Kaivukuoppien liputtaminen on johtanut kullankaivualueilla useiden porojen hirttäytymiseen. Poronhoitajille kuopat ovat myös turvallisuusriski, sillä peittämättömät ja avoimet kuopat ovat vaarallisia liikuttaessa mönkijöillä, moottorikelkoilla ja jalkaisin. Merkitsemättömät kuopat voivat olla vaarallisia myös talvisin ja erityisesti keväisin, mikäli kuoppia ei ole merkitty huolellisesti maastoon. Saamelaiskäräjät on huomauttanut, että kaivostoimintaan liittyvä leiriytyminen ja asuminen, liikenne alueella sekä koneiden käyttäminen ovat omiaan pelästyttämään poroja. Koneellinen kullankaivu aiheuttaa haitallisia muutoksia maastossa ja luontoympäristössä. Toiminta vaikuttaa myös talvilaidunten kestävyyteen ja laajuuteen. Saamelaisten kotiseutualueen luonto on erittäin haavoittuvaista ja äärimmäisen hitaasti uudistuvaa, joten koneellinen maaston muokkaaminen kaventaa laidunaluetta pysyvästi. Saamelaiskäräjät on todennut, että hakemuksessa tarkoitettu toiminta ja siitä aiheutuvat melu- ja muut päästöt tulevat toteutuessaan vaikeuttamaan poronhoitotöiden suorittamista merkittävästi, ja toiminnan seurauksena laidunalueita menetetään sillä tavoin, että kyseessä olevalla toiminnalla loukataan perusoikeusjärjestelmän vastaisesti Ivalon saamelaisporonhoitajien perusoikeutta ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiskulttuuri on luontosidonnainen kulttuuri. Ympäristöön kohdistuvilla kielteisillä vaikutuksilla on suoraan kielteisiä vaikutuksia myös saamelaiskulttuuriin. 10

Luvan myöntämisessä on huomioitava, että saamelaisporonhoito on tarkoituksenmukaista ja ekologista. Porot ovat pääasiassa luonnonlaitumilla ja eri alueilla eri vuodenaikoihin, mikäli se on mahdollista. Vaikka paliskuntajärjestelmän kautta on pyritty yhdenmukaistamaan poronhoitoa, saamelainen poronhoito on säilynyt ainutlaatuisena ja erityisenä. Saamelainen poronhoito perustuu laidunkiertojärjestelmään, joka on riippumaton porojen biologisesta vaellusvietistä. Laidunkiertojärjestelmä perustuu talvi- ja kesälaidunalueisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös syksyisiin rykimä- ja keväisiin vasotusalueisiin. Poronhoito perustuu poron ja ihmisen yhteiseen vuotuisaikakiertoon ja järjestelmä on hioutunut sellaiseksi, että se mahdollistaa poron mahdollisimman luonnonmukaisen käyttäytymisen. Saamelaisporonhoito on selkeästi kulttuurinen elinkeino, jossa erityisen tärkeää on kulttuurin ja elämäntavan siirtäminen sukupolvelta toiselle. Valtaus on Hammastunturin erämaa-alueella. Valtaus sijaitsee Palsinojaan kaakosta laskevan sivupuron varrella. Palsinoja laskee Ivalojokeen. Koneellisen kullankaivun harjoittaminen jokivarressa aiheuttaa todennäköisesti haitallisia muutoksia muun muassa kalakannoissa, veden laadussa ja joen virtauksissa, hankaluuksia perinteisten kalastustapojen harjoittamiselle ja siten olennaista haittaa saamelaisten kulttuuriin kuuluvalle kalastuselinkeinolle. Koneellisen kullankaivun vaikutus vesistöön ja sen eliöstöön olisi merkittävä. Saamelaiskäräjät on todennut, että kalastus on osa saamelaisten perustuslain suojelemaa kulttuurimuotoa. Koneellinen kullankaivu vaikuttaa veden laatuun ja kalakantoihin. Lietteen laskeminen jokiin vaikuttaa vedenlaatuun hyvin laajalla alueella samentaen vedenlaatua. Esimerkiksi Palsinojan läheisyydessä sijaitsevan Vaskojoen taimentuotanto on pienentynyt kullankaivun johdosta. Ivalojoki on Inarijärven vaeltavan taimenen tärkein lisääntymisjoki. Inarijärven taimenkannasta noin 70 % on peräisin Ivalojoen vesistöstä. Vaeltavan taimenen lisääntymisalue ulottuu Ivalojoen pääuomassa Hammastunturin erämaa-alueen läpi Lemmenjoen kansallispuiston alueelle. Ivalojoen sivujoet ovat tärkeitä kutu- ja poikastuotantoalueita. Ivalojoen alaosa on tärkeä Inarijärvestä nousevan pohjasiian kutualuetta. Harjus on yleinen kalalaji jokivesissä. Purotaimenkantoja löytyy yleisesti varsinaisen vaeltavan taimenen esiintymisalueiden ulkopuolella. Ivalojoki, samoin kun sen sivujoet, ovat matalia jokia ja erityisesti kuivina kesinä vesi voi olla todella alhaalla ja vaikutukset vähävetisessä joessa vedenlaatuun tulevat helposti. Raskasmetallipäästöjen vaikutukset ovat erityisen kielteisiä kalakannoille mm. pohjasiialle. Kullankaivu lisää kiintoaineksen sedimentaatiota vaikuttaen vesiluontoon kielteisellä tavalla. 11 Hakijan kuuleminen ja selitys Aluehallintovirasto on varannut hakijoille tilaisuuden selityksen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakijat ovat aluehallintovirastoon 14.12.2012 toimittamassaan selityksessä todenneet Inarin kunnan antamaan lausuntoon, että katsovat ympäristötoimen esittämät vaatimukset kohtuullisiksi, eivätkä vastusta niitä. Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen lausuntoon hakijat ovat todenneet, että lausunnossa mainittuja kullankaivun mahdollisesti aiheuttamia haittoja voidaan pienentää entisestään työjärjestystä muuttamalla. Hakijat ovat pitäneet yleistä maisemointivaatimusta kohtuullisena, mutta eivät pidä kohtuullisena erityistä poikastuotannon turvaamiseksi tehtävää uoman

loppumuotoilua tällä paikalla, sillä kysymyksessä on heidän mielestä hyvin vähäinen noro, jossa ei luonnostaan ole mitään poikastuotantoa. Hakijat myös vastustavat kalatalousmaksua/-korvausta, koska hakijoiden näkemyksen mukaan kaivu ei vaikuta Palsinojan poikastuotantoon mitenkään ja lisäksi yleisesti miniminä määrätty 200 euron kalatalousmaksu synnyttää ylikompensaatiota. Perusteluna ylikompensaatiolle hakijat ovat esittäneet, että lähellä sijaitsevan erittäin hyväksi poikastuotantojoeksi arvioidun Sotajoen poikastuotanto on arvioitu 14,76 euron suuruiseksi vesiaaria kohti sillä oletuksella, että poikastuotanto estyy kokonaan, mikä taas toteutuu äärimmäisen harvoin (arvio: Lapin ELY-keskus kalatalous Kalervo Ruohoniemen ympäristölupaan antamassa lausunto). Selityksessä todetaan, että Sotajoki on todettu parhaaksi poikastuotantoalueeksi ja poikasten todellinen määrä Palsinojassa on siitä vain pieni osa. Hakijat ovat huomauttaneet, että jos hakijat maksavat kompensaatiota 200 euroa vuodessa, se vastaa aiemmin esitetyllä hinnalla 13,55 vesiaarin koko poikastuotannon korvaamista. Palsinoja on kyseisen uoman alapuolella noin metrin levyinen ja näin 13,55 vesiaaria vastaa hakijoiden alapuolista 1,3 kilometrin mittaista matkaa. Kompensaatio olisi siis oikeudenmukainen, mikäli hakijat estäisivät taimenen poikastuotannon Palsinojalla 1,3 kilometrin matkalla kokonaan, mikä ei tietenkään ole mahdollista. Lapin ELY-keskuksen lausuntoon viitaten hakijat eivät vastusta vaatimusta liittyä Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään yhteistarkkailuun. Hakijat eivät vastusta muita esitettyjä yleisiä toimintaperiaatteita. Hakijat ovat todenneet, että ELY-keskuksen ympäristösuojeluyksikön lausunto kuvaa kyseisen noron ja ympäristön luonnonolosuhteet ja toiminnan vaikutukset täsmälleen oikein ja sellaisiksi kuin hakijat ovat hakemuksessaan kuvanneet niiden olevan. Metsähallituksen luontopalvelujen lausuntoon viitaten hakijat ovat todenneet esitettyjen vaatimusten olevan luonteeltaan yleisiä ja sellaisia, mitä ammattilaisena muutenkin noudattavat. Hakijat eivät vastusta esitettyä yleistä vaatimusta, että ympäristöluvan ehtojen tulee olla vastaavat kuin alueelle on viime vuosina myönnetty. Hakijat ovat vastustaneet Metsähallituksen vaatimusta, että kaivinkoneen suurin mahdollinen koko tulisi olla sama kuin TUKESille jätetyssä kullanhuuhdontalupahakemuksessa on. Kullanhuuhdontalupahakemuksessa koneen enimmäiskooksi on määritelty kahdeksan tonnia. Kullanhuuhdontalupa on voimassa ainoastaan 4+3+3 vuotta, eli ympäristöluvan voimassaoloaikana kullanhuuhdontalupa täytyy päivittää ainakin kaksi kertaa, jolloin siinä mainittua koneen enimmäiskokoa voidaan tarvittaessa kasvattaa. Hakijoiden mielestä on kohtuutonta, että koko raskas ympäristölupaprosessi tulee myös uudistaa. Hakijat ymmärtävät periaatteen, että mikäli eri viranomaisten päätöksissä sallitut koneiden enimmäispainot eroavat, täytyy noudattaa koneiden alinta kokoluokkamääräystä. Hakijat ovat todenneet, että TUKESille jätetyn hakemuksen jälkeen kullanhuuhdonta-alueeseen tarkemmin kesällä 2012 tutustuessaan hakijat huomasivat, että alueen kivisyyden ja kalliopinnan läheisyyden vuoksi on mahdollista, että koneen kokoa on tarpeellista jossain vaiheessa kasvattaa. Kaivinkoneen koon kasvattamisesta huolimatta hakijoiden vuosittainen kokonaiskaivumäärä on hyvin pieni, vain 900 m 3. Järeissä konekaivuhankkeissa kaivumäärä on kymmeniä tuhansia kuutioita vuodessa. Hakijat ovat todenneet saamelaiskäräjien muistutuksen olevan keskeisiltä osin saman kuin saamalaiskäräjät on valittaneet hakijoiden kullanhuuhdontalupapäätöksestä hallinto-oikeuteen. Päällekkäisyys ja pitkät, monisivuiset viittaukset muun muassa kaivoslain soveltamisesta kertovat hakijoiden 12

mielestä siitä, että saamelaiskäräjät ei ymmärrä, että kullanhuuhdontaalueen omistus- ja hallintaoikeuteen liittyvät asiat käsitellään ja kaivoslakia sovelletaan kaivosviranomaisen ohjauksessa kullanhuuhdontalupaprosessissa ja ainoastaan ympäristö- ja vesilain soveltamista käsitellään käsillä olevassa ympäristölupaprosessissa. Hakijat ovat todenneet lisäksi, että saamelaiskäräjillä on viranomaisen asema ainoastaan saamelaisten kieleen ja kulttuuriin liittyvissä asioissa ja saamelaiskäräjät itse laajentaa tätä oikeutta kaikkeen maan- ja luonnonkäyttöön sekä aluetalouteen, mikä ei ole ollut lainsäätäjän tarkoitus. Hakijat ovat todenneet, että ympäristöasioissa vastuuviranomainen on Lapin ELY-keskus/ympäristöyksikkö, kalatalousasioissa Lapin ELYkeskus/kalatalousyksikkö. Porotalouteen liittyvissä asioissa asianosainen on Ivalon paliskunta ja paliskuntien yhteiselin paliskuntien yhdistys. Kalatalouteen ja porotalouteen liittyvistä ympäristövaikutuksista saamelaiskäräjät esittää runsaasti erilaisia spekulaatioita mahdollisista vaikutuksista, jotka muun muassa vastuuviranomaisen lausunnoista voi todeta virheellisiksi. Hakijat ovat toivoneet aluehallintoviraston kiinnittävän huomiota muistutuksessa esitettyihin selviin virheisiin ja hylkäävän kaikki saamelaiskäräjien tekemät vaatimukset. Kalatalouteen, porotalouteen ja luontovaikutuksiin liittyviin väitteisiin hakijat toteavat vastanneensa jo hallinto-oikeudessa olevan prosessin yhteydessä. Vastineessa osoitetaan porotalouden vaikutusten suuruusluokka. Hakijat ovat liittäneet kyseisen vastineen selityksensä liitteeksi. Prosessista yleisesti hakijat haluavat kiinnittää aluehallintoviraston huomion siihen, että hakijoiden toiminnan suuruusluokka ja kullanhuuhdontalupa sekä kyseinen ympäristölupamenettely eivät ole missään järkevässä suhteessa keskenään. Hakijat ovat toivoneet aluehallintoviraston vaikuttavan meneillään olevaan lainsäädäntöuudistukseen niin, että siinä huomioitaisiin kullankaivajille sälytetty koko raskas hallinnollinen kokonaisuus ja tämä kaikkien pienimuotoisin konekullankaivu saataisiin pois ympäristöluvanvaraisuudesta. Hakijat ovat todenneet, että omalta osalta prosessi on edennyt nopeasti ja pätevästi. Hakijat pyytävät aluehallintovirastoa ilmoittamaan päätöksen jälkeen, mikäli päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Hakijat tulevat tällaisessa tilanteessa pyytämään täytäntöönpanolupaa. 13 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Aluehallintovirasto tutkii hakemuksessa tarkoitetun toiminnan vaikutukset poronhoitoon ja saamelaisten oikeuksiin siltä osin, kun kyse on ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa tarkoitetuista päästöistä ja vaikutuksista. Aluehallintovirasto hylkää saamelaiskäräjien vaatimuksen maastokatselmuksen järjestämisestä ennen ympäristölupapäätöksen antamista.

14 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Timo Soinille ja Hannele Loukialle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullankaivuun kaivinkoneella ja imuroimalla Kivitasku-nimisellä kullanhuuhdonta-alueella (kullanhuuhdontalupatunnus HL2011:0005) Palsinojan sivuhaaralla Inarin kunnassa. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Timo Soinille ja Hannele Loukialle luvan ottaa hakemuksen mukaisesti tarvittaessa vettä Palsinojaan laskevasta norosta kullanhuuhdonnan tarpeisiin ja siirtää uomaa Kivitasku-nimisellä kullanhuuhdontalupa-alueella (kullanhuuhdontalupatunnus HL2011:0005) Inarin kunnassa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Toimintaa koskevat yleiset määräykset 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa imuroimalla Kivitasku -nimisellä kullanhuuhdontapaikalla vuosittain 15.6. 30.9 enintään hakemuksen mukaisella kaivuyksiköllä. 2. Vuosittainen kaivumäärä saa olla korkeintaan 900 m 3. 3. Kullanhuuhdonta-alueelle tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava tai muutoin näkyvästi merkittävä. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 4. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää. Selkeytysaltaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin enimmäistuottoa vastaava tilavuus, kuitenkin vähintään 240 m 3. Käytössä olevalla huuhdonta- ja kaivualueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava suljettuun kiertovesijärjestelmään.

5. Toiminnasta ei saa aiheutua samentumaa Palsinojaan. Kaivutyön ja imuroinnin yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta, siirretyistä maamassoista ja imuroinnin aikana pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta noron kautta Palsinojaan. Jos Palsinojan veden havaitaan samenevan tai samentumisen uhka on ilmeinen, luvan saajien on viipymättä tehostettava vesienkäsittelyä, rajoitettava kaivutoimintaa ja imurointia tai ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. 6. Kierrosta poistettava vesi sekä huuhdonta- ja kaivualueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on imeytettävä maaperään kullanhuuhdontaalueen sisällä riittävän etäällä Palsinojaan laskevasta norosta siten, että Palsinojaan ei aiheudu samentumaa. 7. Kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 8. Polttoaineiden ja öljyjen käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat vaaralliset aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 9. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajien on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Kaivukauden päättyessä kullanhuuhdonta-alueelle ei saa jäädä roskia tai jätteitä. 15 Vesitalousluvan määräykset 10. Palsinojaan johtavasta norosta otettava vesimäärä saa olla enintään 200 l/min. Tarvittavan huuhdontavedenoton on tapahduttava siten, ettei noro kuivu vedenoton seurauksena. 11. Kullanhuuhdonta-alueella olevan uoman mahdollinen väliaikainen siirto ja muotoilu on toteutettava vähän veden aikaan kaivukaudella, ei kuitenkaan syyskuussa. Siirrettävä uoma ja sen reunapenkereet on rakennettava kooltaan ja tiiveydeltään sellaiseksi, ettei vesi nouse uomasta runsassateisenakaan aikana kaivualueelle ja ettei kanavasta suotaudu sanottavasti vettä kaivualueelle. Kanavasta on rakentamisvaiheessa poistettava hienojakoinen pintamaa ja humuskerros. Uoma tulee ennallistaa viimeistään kunkin kaivukauden päätteeksi tehtävän maisemoinnin tai kaivutoiminnan lopettamisen jälkeisen maisemoinnin ja muun jälkihoidon yhteydessä. Uoma on ennallistettava mahdollisimman luonnonmukaiseen paikkaan ja tilaan muuna kuin tulva-aikana ja ennallistamisessa on huolehdittava, ettei työstä aiheudu hienoaineksen huuhtoutumisen vaaraa Palsinojaan.

16 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, esimerkiksi vesistön samentumisesta, ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajien on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 13. Öljypäästöjen varalta luvan saajilla on oltava alueella vähintään 400 litraa imeytysturvetta tai vastaavat ominaisuudet omaavaa materiaalia. Polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on vuodon sattuessa viipymättä kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Tarkkailu ja raportointi 14. Luvan saajien on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajien on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, imuroitujen maamassojen määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 15. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan vaikutuksista. Luvan saajan on osallistuttava Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n alueella järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. 16. Luvan saajan on osallistuttava alueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen toteutetaan luvan voimassaoloaikana. Tarkkailu tulee suorittaa ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. 17. Luvan saajien on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä ja toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) ja niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 18. Mikäli toiminnanharjoittaja vaihtuu tai toiminta valvonnan kannalta oleellisesti muuttuu, toiminta keskeytyy tai päättyy, tulee tästä ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa ELY-keskukselle. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 19. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Kaivualueet ja altaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta, on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli niitä käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan ojan vesi ei pääse kulkemaan altaisiin.

20. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen ja estää hienoaineksen huuhtoutumisen. 21. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajien on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara vesistöön estyy. Maaston muotojen ja kasvittumisen on vastattava mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. 17 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajilta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisu Aluehallintovirasto ei pidä tarpeellisena järjestää maastokatselmusta alueella, kun otetaan huomioon toiminnan pienimuotoisuus. Aluehallintovirasto katsoo, että maastokatselmus ei toisi mitään sellaista uutta tietoa alueesta, mitä hakemuksen ja täydennyksien perusteella asiasta ei voitaisi päätellä. Ympäristölupa Luvan mukaiselle toiminnalle ei ole kaavasta johtuvaa estettä. Luvan saajilla on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toiminnalle myöntämä kaivoslain (621/2011) mukainen kullanhuuhdontalupa. Päätös ei ole lainvoimainen. Ympäristö- ja vesitalouslupa voidaan antaa tästä huolimatta, mutta koneellisen kullankaivun aloittaminen ympäristö- ja vesitalousluvan mukaisesti edellyttää myös lainvoimaista kullanhuuhdontalupaa. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kiertovesialtaiden käytön ja ylimääräisen veden maahan imeyttämisen katsotaan olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamisessa. Alueella tapahtuva soranhuuhdonta imurointitekniikalla lupamääräysten mukaisesti toimittaessa katsotaan olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun otetaan huomioon toiminnan laajuus ja noron ominaisuudet (valuma-alue alle 10 km 2, hakijoiden ilmoituksen mukaan uomassa ei virtaa jatkuvasti vettä).

Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu haitallisia vaikutuksia pintavesiin tai vesistön pilaantumista. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ravinnekuormitusta vesistöön, että ravinnepäästöjen rajoittamisesta olisi tarpeen erikseen määrätä. Maisemointiin käytettävät pintamaat varastoidaan erikseen, mikä vähentää niistä liukenevien ravinteiden määrää. Ylivuotovedet imeytetään kullanhuuhdonta-alueen maaperään riittävän etäällä vesistöstä ja alueella sijaitsevasta norosta. Tenon-Näätämön-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan Ivalonjoki, johon Palsinoja laskee, on luokiteltu vedenlaadultaan ja eliöstöltään erinomaiseksi. Kun toimitaan luvan ja lupamääräysten mukaisesti, ei kullanhuuhdonta-alueella harjoitettava koneellinen kullankaivu aiheuta päästöjä, jotka heikentäisivät vesistöjen erinomaista tilaa ja merkittävästi heikentäisivät vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai vedenlaatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikentyisivät. Aluehallintovirasto arvioi, että lupamääräysten mukaisen toiminnan seurauksena alapuolisten vesialueiden kemiallinen tila ei muutu hyvää huonommaksi eikä ekologinen tila heikkene ravinnekuormituksen seurauksena eikä hanke näin vaikeuta vesienhoitosuunnitelman toteutumista. Toiminnassa muodostuu kaivannaisjätteitä, jotka luokitellaan pilaantumattomiksi maa-aineiksi. Ne hyödynnetään alueen maisemoinnissa, jota tehdään vuosittain. Näin alueella ei muodostu sellaista kaivannaisjätteen jätealuetta, josta olisi laadittava erillinen jätehuoltosuunnitelma tai jolle olisi asetettava vakuus. Lupamääräykset ja luparatkaisu huomioon ottaen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Tällä päätöksellä rajoitetusta toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne, paikalliset ympäristöolosuhteet ja nykytila. 18 Vesitalouslupa Vaikka vesilain (587/2011) 1 luvun 3 :n kohdan 3) mukaan vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta ja vesistönä ei pidetä noroa, ojaa ja lähdettä, tarkoitetaan vesilain 4 luvun 1 :n mukaan pintaveden ottamisella kyseisessä luvussa veden ottamista vesistön lisäksi myös norosta ja ojasta. Näin ollen koska veden ottaminen Palsinojaan johtavasta norosta on tarpeen kaivoskivennäisten hyödyntämistä varten, on siihen oltava vesilain 4 luvun 6 :n tarkoittama lupa. Lupa on myönnetty, koska veden ottaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Noron mahdollinen siirtäminen saattaa aiheuttaa tilapäistä samentumista Palsinojassa. Uoman siirtäminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, joten lupa on myönnettävissä vesilain 3 luvun 4 :n perusteella. Hakijalla on kaivoslain mukainen lupa, vaikka se ei ole tällä hetkellä lainvoimainen. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin kullanhuuhdontalupa on lainvoimainen.

19 Päätöksen voimassaolo Ympäristöluvan voimassaoloa harkittaessa on otettu huomioon nykyisen kullanhuuhdontaluvan voimassaoloaika sekä kaivoslaissa (621/2011) säädetty mahdollisuus oikeuden voimassaolon jatkamiseen. Kullanhuuhdontaoikeuden voimassaolon jatkamiseen sovelletaan kaivoslain 65 :ää, kun on kyse kullan huuhdonnasta. Oikeuden voimassaoloa voidaan jatkaa enintään kolme vuotta kerrallaan, eikä jatkokausien määrää ole rajattu, kuten vanhassa kaivoslaissa. Lupamääräysten perustelut 1. ja 2. Koneellinen kullankaivuaika ja kullan huuhtominen imuroimalla on rajattu siten, että toiminta on toteutettavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. Vuosittainen kaivumäärä sisältää myös imuroimalla huuhdotun massamäärän. 3. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat olla vaaraksi liikuttaessa alueella moottorikelkalla ja ne voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta tai muusta merkitsemisestä. 4. 6. Kaivutoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Kiertovesiperiaatteen käytöllä vähennetään hienoaineksen kulkeutumista vesistöön. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Kiertoveden imeyttäminen maaperään vähentää kiintoainepäästöjä. Eroosioherkkien alueiden sade- ja valumavesien johtaminen altaisiin varmistaa, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan aikana haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön. Samentumisen estämis- ja rajoittamistoimenpiteitä koskevilla määräyksillä rajoitetaan Palsinojan veden samentumista aiheuttavia satunnaispäästöjä ja varmistetaan asianmukainen toiminta tilanteissa, joissa samentuminen on aiheutunut tai sen riski on ilmeinen. 7. Biohajoavia hydrauliikkaöljyjä valmistetaan kasviöljypohjaisista ja täysin synteettisistä öljyistä. Uusimpien biohajoavien öljyjen ominaisuudet vastaavat mineraaliöljypohjaisia tuotteita. Koneellisessa kullankaivussa kaivinkone liikkuu vesialueen välittömässä läheisyydessä tai ajoittain vesialueella. Hydrauliikkavuodon vaikutukset voivat siten kohdistua suoraan vesistöön tai muuhun alueeseen, josta vuodon talteenotto ei ole mahdollista. Biohajoavan öljyn käyttäminen kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 8. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. 9. Ympäristöön jäävät jätteet aiheuttavat roskaantumista. Erityisesti vaaralliset jätteet (aiemmin ongelmajätteet) ympäristöön joutuessaan aiheuttavat muun muassa maaperän pilaantumista. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä voidaan estää ympäristöhaitat. 10. Kiertovesijärjestelmään on todennäköisesti ajoittain tarpeen ottaa vettä Palsinojaan laskevasta norosta. Palsinojan virtaama on aiempien arvioiden mukaan 500 1200 l/s. Näin ollen virtaama huomion ottaen otettavasta ve-