Mistä Hämeenlinnaan muutetaan ja minne täältä muutetaan? Juuso Heinisuo Strategiapäällikkö elinvoima Hämeenlinna
Väestökehityksen riippuvuudet Asuntojen tarjonta - Asuntokanta - Asuntotuotanto - Ominaisuudet, laatu - Hinta Seudun kilpailukyky ja vetovoima - Perusrakenne, logistiikka - Kustannustaso, verotus - Palvelutaso, viihtyvyys, turvallisuus - Imago - Asuminen - Työvoima Yritysten sijoittuminen - Investoinnit - Tuotanto Työvoiman kysyntä Talouskehitys - Kansainvälinen - Valtakunnallinen Työvoiman tarjonta - Määrä - Ikä - koulutus Tonttitarjonta Pendelöinti seudun ulkopuolelle Muuttoliike - Maassamuutto - Ulkomaanmuutto Hedelmällisyys Kuolevuus Luonnollinen väestönlisäys Väestö - Määrä - Ikärakenne (S. Laakson synteesi, joka perustuu useisiin aluetaloudellisiin tutkimuksiin)
Hämeenlinna väestö- ja muuttomuutokset 1990-2016
Väestö- ja muuttomuutokset Hämeenlinnassa 1990-1993 lama Maailmanlaajuinen 2007-2009 finanssikriisi Suomen taantuma 2008-2015/16 Lähde: Tilastokeskus - muuttotutkimus
HS.fi 23.11.2017 uutinen maahan- ja maastamuutosta Kielikysymys on iso. Suomalaiset nuoret puhuvat loistavaa englantia, mutta kouluruotsi ja norjankieli aiheuttavat haasteita. Kielitaidon merkitys! Elinkustannukset ja asunnon löytäminen Norjassa haasteita. SUOMALAISIA houkutellaan Norjaan hurjin palkkasummin. Palvelualalta löytyisi saman tien töitä ja kolmen ja puolen tuhannen euron palkka melkein kenelle tahansa, mutta lähtijöitä ei löydy. Suomalaisten muutto Norjaan on hiipunut kaikkein eniten, kun tarkastellaan maasta muuttajien kohdemaiden suosiota. Huiminta kasvua sen sijaan takoo Britannia, jonne lähtevät eniten nuoret naiset sekä opiskelemaan että töihin. Naisten osuus lähtijöissä on kaksi- ja kolmekymppisten ikäluokissa yli 70 prosenttia. HS.fi Suomi jää muuttorallissa vuosittain tappiolle 2500 henkilöä. Eli kotimaan kansalaisia ei siis kerran lähdettyään enää palaa pysyvästi takaisin. Tähän on monia syitä (opiskelu, työ, puoliso, eläkepäivät) TEM Forsander Kun meillä on matala syntyvyys ja omien kansalaisten osalta muuttotappio, väestön lisäys perustuu maahanmuuttoon. Näin ollen Suomen elinkeinoelämän kannalta on oleellista mitä tulee tilalle. Opiskelu on iso syy myös Britannian kasvulle muuttotilastossa, samoin kuin Alankomaiden nousulle. Englanninkielinen yliopistokoulutus houkuttaa. Kääntäen ajatellen tärkeitä pointteja kun Hämeenlinnaan tulee maahanmuuttajia! Lähde: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005460498.html
Luonnollinen väestönlisäys Hämeenlinna Koko maa Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta.
Koko maan tilanne
Nettomuutto 1992, Nurmijärvi-ilmiö 1992 Vihreä pallo=positiivinen nettomuutto Punainen pallo= negatiivinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus - muuttotutkimus
Nettomuutto 2010 2016, kaupungistuminen jatkuu 2016 2010 Hämeenlinna Vihreä pallo=positiivinen nettomuutto Punainen pallo= negatiivinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus - muuttotutkimus Tulomuutto vuosi 1992: 18 885
Mistä Hämeenlinnaan muutetaan ja minne täältä muutetaan?
Tulo- ja lähtömuuton kehitys Lähtö Vuosi 1990 248 233 182 107 84 79 79 62 75 48 71 36 54 35 43 35 Top-10 41 Tulo 160 232 214 Lähtö 297 270 201 137 119 116 77 77 Vuosi 2016 463 390 Top-10 Tulo 132 119 118 103 99 79 303 287 274 271 Lähde: Tilastokeskus - muuttotutkimus Vuonna 2016 Lähtömuutto: Tampere, Helsinki, Hattula ja Lahti Tulomuutto: Hattula, Helsinki, Janakkala, Tampere
Muuttoliike 2013 Lähde: Tilastokeskus - muuttotutkimus
Muuttoliike 2016 Lähde: Tilastokeskus - muuttotutkimus
Tilastoalue- ja keskustatarkastelu
Tulo- ja lähtömuuton kehitys Lähde: VRK, Trimble
Asuntotyypeittäin Lähde: VRK, Trimble
Tulomuuttajien kohdeasunnot ikäluokittain Tammikuu 2016 - Joulukuu 2016 Lähde: VRK, Trimble
Väestön kehitys tilastoalueittain 2002-2016 Pohjoinen kantakaupunki Hauho Itäinen kantakaupunki Lammi Kalvola Tuulos Keskusta Renko Läntinen kantakaupunki Eteläinen kantakaupunki Kaakkoinen kantakaupunki
Väestön muuttoliike: ikäluokittain 2016 Sairio Ojoinen- Puistomäki Kauriala Keskikaupunki I-II Asemanseutu Myllymäki Keskikaupunki III- IV
Pendelöinti
Kuntien välinen pendelöinti 2015 Vihreä ympyrä: positiivinen netto työvoiman liikkuminen (Alueelle tulee enemmän työvoimaa työhön kuin lähtee toisaalle) Punainen ympyrä: negatiivinen netto työvoiman liikkuminen (Alueelta lähtee toisaalle työvoimaa työhön enemmän kuin tulee) Perinteinen työpaikkaomavaraisuus=työpaikat/suhteessa työllisiin Negatiivinen nettosiirtymä: Tampere, Helsinki, Lahti, Riihimäki, Hyvinkää, Vantaa Positiivinen nettosiirtymä: Hattula, Valkeakoski, Akaa, Janakkala
Tampere-Hattula-Hämeenlinna-Janakkala-Helsinki Tampere Hattula Hämeenlinna Janakkala Helsinki Vuoden viimeisen päivän tilanne 2015
Asuminen
Taajama-aste Lähde: Tilastokeskus
Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus, % Lähde: Tilastokeskus
Muuttoliiketutkimus
Tuleva muuttoliiketutkimus - Toteutetaan muuttoliiketutkimus opinnäytetyönä (2018) - Joulukuu lomakesuunnittelu - Tutkimus toteutetaan kaksivaiheisesti: - 1. Lomaketutkimus (posti/internet) tammikuu 2018-2. Syvempi puhelinhaastattelu (1. kyselyn tulosten perusteella ) (kevät 2018) - 3. Gradu valmis Teemoja: Miksi muutetaan? Pehmeät arvot, merkitykset muutossa: Kulttuuri Työ Sukulaiset Brändi/Imago etc
Väestökehityksen riippuvuudet Asuntojen tarjonta - Asuntokanta - Asuntotuotanto - Ominaisuudet, laatu - Hinta Seudun kilpailukyky ja vetovoima - Perusrakenne, logistiikka - Kustannustaso, verotus - Palvelutaso, viihtyvyys, turvallisuus - Imago - Asuminen - Työvoima Yritysten sijoittuminen - Investoinnit - Tuotanto Työvoiman kysyntä Talouskehitys - Kansainvälinen - Valtakunnallinen Työvoiman tarjonta - Määrä - Ikä - koulutus Tonttitarjonta Pendelöinti seudun ulkopuolelle Muuttoliike - Maassamuutto - Ulkomaanmuutto Hedelmällisyys Kuolevuus Luonnollinen väestönlisäys Väestö - Määrä - Ikärakenne (S. Laakson synteesi, joka perustuu useisiin aluetaloudellisiin tutkimuksiin)
Keskustelunaiheita - Tiedonvälitys asiakas(asukas)tarpeista? - Perheet (omakotitalo vs. kerrostalo)? - Jatkuva muuttokysely
Kiitos! juuso.heinisuo@hameenlinna.fi