KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.3.2014 Taltionumero 714 Diaarinumero 3496/3/12 1 (8) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely Turun hallinto-oikeus 30.10.2012 nro 12/0703/2 Euran perusturvalautakunnan alainen viranhaltija on päätöksellään 20.1.2012 myöntänyt A:lle vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) nojalla palveluasumisen kotiin. A on hakenut vammaispalvelulain nojalla henkilökohtaista apua 38 tuntia viikossa päivittäisistä toimista suoriutumiseen. Viranhaltija on 29.3.2012 hylännyt hakemuksen. Perustelujen mukaan A tarvitsee apua aamu- ja iltatoimiinsa, mutta päivisin pärjää kotona omin avuin. A:n puoliso on päivisin töissä, mutta muina aikoina hän pystyy auttamaan tarvittaessa miestään. Palveluasuminen voidaan toteuttaa henkilökohtaisen avun sijasta myöntämällä A:n puolisolle omaishoidon tuki. A on oikaisuvaatimuksessaan esittänyt, ettei Euran kunta ole päättänyt palveluasumisen toteuttamistavasta. A:n edun mukaista on se, että se toteutetaan A:n vaimon antaman henkilökohtaisen avun turvin. Euran perusturvalautakunta on päätöksellään 12.6.2012 ( 32) hylännyt oikaisuvaatimuksen. Lautakunnan mukaan A:n sairaus huomioon ottaen puolison palkkaamista henkilökohtaiseksi avustajaksi ei voida pitää perusteltuna. Omaishoito on ensisijainen tukimuoto tässä tilanteessa.
2 (8) Hallinto-oikeuden ratkaisu Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n vaatimuksen puolison toimimisesta A:n henkilökohtaisena avustajana. Euran kunnalla on kuitenkin velvollisuus järjestää A:lle myöntämäänsä palveluasumiseen kuuluvat palvelut. Tästä syystä hallinto-oikeus on kumonnut perusturvalautakunnan päätöksen ja palauttanut asian lautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Säännökset palveluasumisesta Vammaispalvelulain 8 :n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle muun muassa palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Vammaispalveluasetuksen 10 :n mukaan palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Näitä palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Vammaispalveluasetuksen 11 :n mukaan palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Säännökset henkilökohtaisesta avusta esitöineen Vammaispalvelulain 8 c :n 1 momentin mukaan henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan tässä laissa vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa; 2) työssä ja opiskelussa; 3) harrastuksissa; 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.
3 (8) Vammaispalvelulain 8 c :n 4 momentin mukaan henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Vammaispalvelulain 8 c :n 5 momentin mukaan harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen (8 c :n 1 momentin 3-5 kohdat) tarkoitettuja toimintoja varten henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. Vammaispalvelulain 8 d :n 2 momentin mukaan kunta voi järjestää henkilökohtaista apua: 1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut; 2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaalihuoltolain 29 a :ssä tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen; taikka 3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. Vammaispalvelulain 8 d :n 4 momentin mukaan edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen (HE 166/2008 vp) mukaan avustajana ei voisi toimia vaikeavammaisen henkilön puoliso, lapsi, vanhempi, isovanhempi tai muu läheinen eli avopuoliso tai samaa sukupuolta oleva elämänkumppani, ellei sitä erityisen painavasta syystä olisi pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Mainitun hallituksen esityksen mukaan vaikeavammaisen henkilön omainen tai läheinen, joka poikkeuksellisesti toimii häneen työsuhteessa olevana henkilökohtaisena avustajana, ei luonnollisesti voisi hoitaa samaa tehtävää kunnan kanssa tekemänsä omaishoitosopimuksen perusteella. Ehdotettu rajaus selventäisi eroa omaishoidon ja henkilökohtainen avustaja-järjestelmän välillä. Henkilökohtainen avustaja on vaikeavammaiselle henkilölle itsenäisen ja omista valinnoista lähtevän toiminnan
4 (8) mahdollistaja. Omaishoitoon sen sijaan liittyy selkeä hoivan ja hoidon elementti, joka ei lähtökohtaisesti kuulu avustajajärjestelmään. Ehdotettu muutos merkitsee, että omaishoito olisi ensisijainen tukimuoto tilanteessa, jossa omainen tai muu läheinen henkilö pääasiallisesti huolehtii vaikeavammaisen henkilön hoidosta ja huolenpidosta. Asiassa saadut selvitykset A on loukkaantunut autokolarissa vuonna 1969. Kaulanikaman murtumisesta hänelle on aiheutunut selkäydinvamma ja tetraplegia. Hän on neliraajahalvaantunut ja käyttää liikkumiseensa pyörätuolia. Hän pystyy liikkumaan hissillä varustetulla autolla ja esteettömässä ympäristössä. A on oikaisuvaatimuksessaan ilmoittanut tarvitsevansa päivittäisissä toimissaan henkilökohtaista apua useita kertoja vuorokaudessa joka päivä. Avun tarvetta on ylösnousussa, pukeutumisessa, wc-käynneissä, ruokailuissa, ruoan valmistuksessa ja jälkitöissä, riisuutumisessa, pesuissa, vuoteeseen auttamisessa, pyykkihuollossa ja kodinhoidollisissa töissä. Osa avun tarpeesta ajoittuu yöhön. A:n mukaan henkilökohtaiset avustajat ovat kouluttamattomia, ja hänen avustamisensa edellyttää tietämystä ja kokemusta vaikeavammaisen oikeanlaisesta avustamisesta. Avustajan tehtävät ovat luottamuksellisia, eikä paikkakunnalla ole helposti saatavilla soveltuvia henkilökohtaisia avustajia. A:n puoliso on työelämässä eikä halua toimia puolisonsa omaishoitajana vaan henkilökohtaisena avustajana. Johtopäätökset Palveluasumiseen kuuluvat asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Vaikeavammaiselle henkilölle myönnettävät palvelut tulee järjestää palveluasumiseen liittyvinä riittävässä laajuudessa. Vaikeavammaisella ei kuitenkaan ole oikeutta saada palveluasumista järjestettäväksi juuri haluamallaan tavalla. Kunnalla on oikeus järjestää palveluasumiseen liittyviä palveluja esimerkiksi kotipalvelun, henkilökohtaisen avun tai omaishoidon tuen avulla. Mahdollista on myös käyttää näiden palvelujen ja tukitoimien yhdistelmää. Kunta on myöntäessään A:lle palveluasumisen omassa kodissaan katsonut, että hän on vaikeavammainen palveluasumisen suhteen eli että hän tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti.
5 (8) A:n puolisoa ei voida velvoittaa toimimaan puolisonsa omaishoitajana. Myöskään kuntaa ei kuitenkaan voida velvoittaa järjestämään palveluasumista nimenomaan A:n esittämällä tavalla eli lähinnä henkilökohtaisen avun turvin. Asiassa ei ole ilmennyt, että kunta olisi tarjonnut palveluasumisen toteuttamiseksi esimerkiksi kotihoidon palveluja. Kunnan on täytettävä sille kuuluva palvelujen järjestämisvelvollisuutensa. Tästä syystä perusturvalautakunnan on asiaa uudelleen käsitellessään selvitettävä mahdolliset palveluasumisen järjestämistavat ja tämän jälkeen päätettävä asiasta. Näissä oloissa hallinto-oikeus ei voi tässä päätöksessä ottaa kantaa henkilökohtaisen avun tuntimäärään. Omainen voi vain erityisen painavasta syystä toimia vaikeavammaisen henkilökohtaisena avustajana. Saatujen selvitysten mukaan A:n toimintakyky on jo kauan pysynyt ja sen voidaan edelleen arvioida pysyvän suunnilleen ennallaan. Esitetyt perusteet eivät ole sellaisia, joiden perusteella voidaan katsoa olevan erityisen painavaa syytä hyväksyä puolisoa henkilökohtaiseksi avustajaksi. Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3 ja 8 2 momentti, 8 c ja 8 d Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 10 ja 11 A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja perusturvalautakunnan päätöksiä muutetaan siten, että A:n puoliso hyväksytään A:n henkilökohtaiseksi avustajaksi. Vaatimustensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa: Vammaispalvelulain mukaan henkilökohtaisen avun myöntämisen tarkoituksena on tukea asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja mahdollistaa itsenäinen elämä ja osallistuminen. Avun pitää vastata yksilölliseen elämäntilanteeseen ja avuntarpeeseen. A:n kohdalla vammaispalvelulain periaatteet toteutuvat parhaiten siten, että hänen puolisonsa toimii avustajana. A ei ole hakenut omaishoidon tukea. A:n puolisoa on painostettu omaishoitajasopimuksen tekemiseen. Päätöstä tehtäessä ei ole otettu huomioon A:n omaa mielipidettä ja toivomusta.
6 (8) A:n avun tarve ajoittuu eri vuorokauden aikoihin, eikä ulkopuolisen avustajan kanssa ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista pilkkoa työaikaa moneen ajankohtaan. Eurassa on myös vaikeaa tai mahdotonta saada avustajaa. A:n avun tarve on jatkuvaa ja päivittäistä, vaikkakin kerralla lyhytkestoista. Avustamisen määrä myös vaihtelee eri päivinä jonkin verran. Puolison toimiessa avustajana he voivat osallistua perheen normaaleihin harrastuksiin ja muihin sosiaalisiin tilanteisiin ilman ulkopuolisen henkilön läsnäoloa. A haluaa vammastaan huolimatta elää aktiivista elämää. A:n vamma on aiheuttanut erityistä rasitusta yläraajojen niveliin ja niiden toiminta on vaikeutunut nopeammin kuin ikä edellyttää. Toimintakyvyn heikkenemisessä ei ole kysymys tavanomaisesta vanhuuden raihnaisuudesta tai sairaudesta, vaan nimenomaan vammautumisen aiheuttamasta avun tarpeesta. Euran perusturvalautakunta on antanut selityksen, jossa on muun ohella todettu seuraavaa: A:n puoliso on päivisin työssä kello 8.00 16.00, joten hän ei voi avustaa A:ta päivisin. A:lle tehtiin 14.1.2013 päätös palveluasumisen toteuttamisesta. A:lle myönnettiin henkilökohtaista apua kaksi tuntia aamupäivällä ja kaksi tuntia keskipäivällä. Lisäksi puolisolle myönnettiin omaishoidon tuki. A:n puolisoa ei ole painostettu toimimaan omaishoitajana, vaan hänen kanssaan on keskusteltu asiasta. Euran kunta pystyy järjestämään henkilökohtaista apua A:lle kunnan kotipalvelun tai yksityisen palveluntuottajan avulla aamuisin ja päivisin puolison ollessa työssä. Muuna aikana puoliso voi toimia omaishoitajana ja saada siitä korvauksena omaishoidon tuen. Omainen voi toimia vain erityisen painavasta syystä vaikeavammaisen henkilökohtaisena avustajana. A ei ole esittänyt sellaisia syitä, joiden perusteella puoliso voitaisiin hyväksyä hänen henkilökohtaiseksi avustajakseen. A on antanut vastaselityksen. A:lle ei ole annettu vaihtoehtoja, vaan sosiaalitoimi on edellyttänyt puolison toimivan omaishoitajana. Puolison toimimista henkilökohtaisena avustajana puoltaa yksityisyyden säilyttäminen ja päiväohjelman joustava suunnitteleminen ja toteuttaminen hänen tarpeidensa edellyttämällä tavalla. A tarvitsee apua myös viikonloppuisin ja öisin. Päätöstä ei ole tehty A:n tarpeista lähtien.
7 (8) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Euran perusturvalautakunta on antanut lisäselityksen. A on antanut lisävastaselityksen ja toimittanut lisäselvitystä. Merkitään, että Euran perusturvalautakunnan alainen viranhaltija on päätöksellään 14.1.2013 myöntänyt henkilökohtaista apua kaksi tuntia aamutoimiin ja kaksi tuntia puolenpäivän aikaan arkisin. Lisäksi A:n puolisolle on myönnetty omaishoidon tukea. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta. Perustelut Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita. Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Korkein hallinto-oikeus: Anne E. Niemi Eija Siitari Tuomas Lehtonen (t) Outi Suviranta Janne Aer Asian esittelijä, oikeussihteeri Camilla Sandström
8 (8) Jakelu Päätös Jäljennös A, maksutta Turun hallinto-oikeus Euran perusturvalautakunta