Betonirakenteiden korjaustyöt, työturvallisuus Ylitarkastaja Jari Nykänen 7.2.2018
Aiheet: Työsuojeluviranomaisen toiminta Työsuojelulainsäädäntöä Korjaustöiden työturvallisuus Turvallisuussuunnittelu Haasteita turvallisessa toteutuksessa Asbesti ja muut haitta-aineet Purkutyöt Melun ja pölyntorjunta korjaustöissä
Työsuojelun vastuualueen tehtävät Viranomaisaloitteinen valvonta Asiakasaloitteinen valvonta Vakavien työtapaturmien sekä ilmoitettujen ammattitautien ja työperäisten sairauksien syiden selvittäminen ja niiden ehkäisy Markkinavalvonta Epäiltyjen työrikosten tutkinta, esitutkintailmoitusten tekeminen niistä poliisille tarpeen vaatiessa sekä osallistuminen työrikostapausten oikeuskäsittelyyn Lupamenettelyt Yms. Työsuojelun 3
Työsuojelun vastuualueen toiminta-alue Työsuojelun vastuualue 11.1.2018 5
Säädöksiä Työturvallisuuslaki 738/2002 Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008 Asbestipurkuun säädösmuutoksia Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) Tulkintaohjeet löytyvät osoitteesta: http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/rakennusala/asbesti Asumisterveysasetus STM (545/2015) Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen 11.1.2018 7
Korjaustyömaiden työturvallisuus Korjausrakentamisen valtakunnallinen hanke 2016-2017, keskiössä pölyt ja kemikaalit Asetus 205/2009 edellyttää osapuolten yhteistyötä Rakennuttajan rooli tärkeää Turvallisuuskoordinaattori Selvitykset, turvallisuusasiakirja, suunnitteluttaminen Suunnittelijan vastuu, työturvallisuuslaki 57 Tuotesuunnittelu Päätoteuttajan tehtävät Työnsuunnittelu ja yhteen sovittaminen Perehdytys Jatkuva työtapojen turvallisuuden valvonta Työnantaja/aliurakoitsija Noudattaa päätoteuttajan ohjeita
Haitta-aineet Rakennuttajan on kartoitettava haitta-aineet Kartoitustulokset kirjataan turvallisuusasiakirjaan Annettava päätoteuttajan käyttöön Päätoteuttajan on otettava turvallisuusasiakirjan tiedot huomioon Päätoteuttajan on järjestettävä haitta-ainepurut asianmukaisella ja suunnitellulla tavalla Haitta-aineiden käsittely tulee tehdä turvallisesti Asbestipurkutöistä tehdään ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle
Kemialliset tekijät Kemikaaliluettelo Kemikaalin kauppanimi Kemikaalin luokitustiedot Varoitusmerkki kuvana tai GNS-numero Vaaralauseke (R/H) Huomiosana (vaara tai varoitus) GHS08 Tieto siitä mistä käyttöturvallisuustiedote löytyy Käyttöturvallisuustiedotteet oltava työpaikalla työntekijöitten nähtävillä myös häiriötilanteissa Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovrrasto
Kemialliset riskitekijät, vaarallisuusjärjestyksessä 1 Lujitemuovityö, veneiden laminointi styreeni, muut liuotinaineet, muovipöly ja puupöly 2 Rakennusten purkutyö ja muut pölyiset rakennustyöt kvartsi, muut rakennuspölyt, (asbestipurku luvanvaraista, altistuminen rajoitettu) 3 Metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnan pölyiset työt kvartsi, asbesti, nikkeli, dieselpakokaasut 4 Lattioiden päällystystyö formaldehydi, puupöly, liimojen komponentit ja liuottimet 5 Betonituotteiden valmistustyö kvartsi, muut mineraalipölyt, sementin kromi, liuotinaineet 6 Automaalarin työ maalisumu, maalipigmenttien metallit, maalien sideaineiden epoksit ja isosyanaatit, liuotinaineet Lähde Työterveyslaitos
Ammattitautien määrä Ammattitauteja 5 839 kpl Rakennusalalla 180 000 työntekijää Ammattitautien määrä yli kaksinkertainen keskimääräiseen verrattuna Korjausrakentaminen kaksinkertaistunut 1980-luvulta Rakennusten purku- ja muut pölyiset työt Keuhkosyöpä Mesoteliooma, keuhkopussin tai vatsaontelon syöpä Asbestoosi Silikoosi Altisteina: asbesti, kvartsi, mikrobit, puupölyt, kreosootti, lyijy, PCB isosyanaatit (polyuretaani)
Riskien hallintakeinot pöly, kemikaalit Pölyn ja kemikaalien lähde Prosessin muuttaminen Prosessin eristäminen Märät menetelmät Leviämisen estäminen Kohdepoisto Ilmanvaihto Pitoisuuksien seuranta, mittaukset Koulutus ja opastaminen Henkilösuojaimet
Asbesti Asbestia on käytetty tuhansia vuosia Asbesti on useiden kuitumineraalien yhteisnimitys Rakennusmateriaalina käytetty monella tavalla Asbestikuidut eivät poistu elimistöstä, siksi vaarallinen Sairaudet puhkeavat vuosikymmenten jälkeen Asbestoosi Syöpä 200 000 altistunutta, 10 000 sairastunutta, vuosittain sairastuu noin 1 000 henkilöä ja 100 kuolee vuosittain Sairastuneet työskennelleet rakennus- ja telakkateollisuudessa
Asbesti? Asbesti on luonnosta saatava kuitumainen silikaattimineraali. Suomessa louhittiin antofylliittiasbestia Tuusniemen Paakkilassa vuoteen 1975 saakka. Krokidoliitti eli sininen asbesti on ollut tavallinen ruiskutettavana asbestina. Se on terveysvaikutuksiltaan vaarallisin. Krysotiiliasbesti eli valkoinen asbesti on ollut yleisin tuontiasbesti. Amosiittia ja antofylliittiä käytettiin usein putkieristeissä.
Asbesti rakennuksissa Suomessa asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa vuosina 1922 1992. Erityisen runsasta asbestin käyttö on ollut vuosina 1963 1979. Asbestia on käytetty rakentamisessa muun muassa putkieristeissä, ruiskutuseristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, etenkin palo-ovissa, proppausmassoissa, sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa.
Asbestin käytön lopettaminen Suhtautuminen asbestiin on lainsäädännössä asteittain kiristynyt siten, että Suomessa ruiskutetun asbestin käyttö kiellettiin vuonna 1977. Asbestipurkutyö tuli luvanvaraiseksi 1988 alkaen. Asbestipitoisten tuotteiden valmistus ja käyttö on ollut kielletty vuoden 1994 alusta.
Asbestin huomioiminen Rakennuttajan on huolehdittava asbestikartoituksesta Osana turvallisuusasiakirjaa Purkutyöt ovat luvanvaraisia, lainsäädäntöön tuli muutoksia vuoden 2016 alussa Ammatissaan syöpäsairauden vaaraan altistuvat ASArekisteriin Henkilöt, jotka altistuvat merkittävän osan työajastaan syöpäriskille Ilmoittaminen perustuu riskinarviointiin
LAKI ERÄISTÄ ASBESTIPURKUTYÖTÄ KOSKEVISTA VAATIMUKSISTA (684/2015) VOIMAAN 1.1.2016 Asbestityöntekijän pätevyys Asbestipurkulupa Lupaviranomainen LSSAVI Luvan myöntämisen edellytykset Luvan uusiminen ja peruuttaminen Luparekisteri LSSAVI /http://asbestipurkuluparekisteri.ahtp.fi Julkinen tietopalvelu Pätevien henkilöiden rekisteri Lakia valvoo työsuojeluviranomainen
Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015 Tuli voimaan 2016
Asbestikartoitus 7 Pakollinen ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa 1) paikallistettava purettavassa kohteessa oleva asbesti; 2) selvitettävä asbestin ja sitä sisältävien materiaalien laatu ja määrä; 3) selvitettävä rakenteissa olevan asbestin ja sitä sisältävien materiaalien pölyävyys niitä käsiteltäessä tai purettaessa Kartoittaja on pätevä Kartoitus on dokumentoitava ja luovutettava purkajan käyttöön
Kirjallinen turvallisuussuunnitelma 8 Suunnitelmasta tulee ilmetä turvallisuuden varmistamiseksi tehtävät toimenpiteet altistuksen arvioimiseksi, vähentämiseksi ja seurannaksi Turvallisuussuunnitelma on annettava tiedoksi asbestipurkutyöhön osallistuville työntekijöille ja työn vaikutuspiirissä oleville toiminnanharjoittajille ja heidän työntekijöilleen Ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle
Altistumisalueen puhtauden varmistaminen ja jatkokäytön turvallisuus Tilojen puhdistuksen jälkeen työnantajan on varmistettava mittaamalla, ettei altistumisalueen ilmassa ole asbestia enempää kuin 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa.
PCB-pitoiset saumausmassat PCB - yhdisteitä on valmistettu sata vuotta Käytetty ominaisuuksiensa johdosta monin tavoin Myrkyllisyys havaittiin jo 1930-luvulla PCB:t ovat kirkkaita tai kellertäviä, öljymäisiä, hajuttomia, mauttomia nesteitä Käytetty 1950 70 luvulla polysulfidisaumausmassoissa Saumausmassoissa lyijyä mukana aina 1980 asti
Julkisivuremontti Haitta-ainekartoitus PCB - pitoisuudesta ja lyijypitoisuudesta riippuen ongelmajätettä Työmenetelmien suunnittelu Pölyn leviämisen estämisen tulee suunnitella Työntekijöiden ja työnvaikutuspiirissä olevien suojaus Saumausjätteen käsittely ja kuljetus
Muut haitta-aineet PAH-yhdisteet Kivihiilipohjaiset tuotteet vesieristeinä Käsittely Home ja mikrobit Kosteuden aiheuttamana esiintyy kaikkialla rakennuksessa Sisäilman laatuongelmat yleisiä Rakennustekninen kuntotutkimus
Purkutyöt Haitta-aineiden huomioiminen Purkutyöt on eristettävä muusta toiminnasta Osastointi Pölyn poisto Putoamisen estäminen Purkutyötä varten on rakenteiden lujuudet ja kunto selvitettävä Purkutavaran siirrot suunniteltava
Melun- ja pölyn torjunta Meluvammat ovat lisääntyneet Meluntorjunta-asetus 169/1988 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus Työpaikalla on oltava puhdasta hengitysilmaa Työntekijän altistuminen on vaaraa aiheuttaville fysikaalisille ja kemiallisille tekijöille on estettävä Pölynhallinta on suunniteltava kirjallisesti Osastointi ja paine-erot
STM HTP-ARVOT 2009 HTP-arvo HUOM KOKONAISPÖLY 10 mg/m³ Räjäytys-ja louhintatyöt KOVAPUUPÖLY 5 mg/m³ KVARTSI alveolijae 0,2 mg/m³ Räjäytys-ja louhintatyöt KVARTSI piidioksidi 0,05 mg/m³ MINERAALIVILLAPÖLY 1 kuitua/cm³ SEMENTTIPÖLY hengitettävä 5 mg/m³ SEMENTTIPÖLY alveolijae 1 mg/m³ KERAAMISET KUIDUT 0,2 mg/m³ EPÄORGAANINEN PÖLY 10 mg/m³
Työhygieeniset mittaukset Jos työntekijän altistumista pölyille ei voida luotettavasti osoittaa on suoritettava mittauksia Mittaustuloksia verrataan HTP-raja-arvoihin Työsuojeluviranomainen voi määrätä mittausten suorittamisesta
Työturvallisuusongelmat Työnsuunnittelun puutteet Työturvallisuutta ei mielletä osaksi työnsuunnittelua Putoamissuojaus Rakenteellinen suojaus on ensisijainen Romahtamisen vaara Telinetyöt Asennusaikainen turvallisuus Siirrettävien telineiden nousutiet Sääsuojien yliestyminen Pölyn- ja kemikaalienhallinta Henkilökohtaiset suojainten käyttö Järjestys ja siisteys
Kiitos!