MUHOKSEN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA

MUHOKSEN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA Aika: 19. ja 21.10.2012 Tarkastajat: Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Pauli Niemelä Lääninrovasti Ilkka Tornberg Notaari Markus Tuukkanen Perjantai 19.10.2012 1 Aamupala seurakuntatalolla klo 8.30 Läsnä: Herra piispa seurueineen (pappisasessori Pauli Niemelä, lääninrovasti Ilkka Tornberg, notaari Markus Tuukkanen), piispatar Hannele Salmi, kirkkoherra Jouni Heikkinen, talouspäällikkö Riitta Kukkohovi- Colpaert, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Aimo Mikkonen, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Martti Kiviharju. Piispantarkastus aloitettiin aamupalalla seurakuntatalolla. Aamupalan yhteydessä Tervareitti-lehden toimittaja Jari Riekki haastatteli piispaa. Esille nousi mm. piispantarkastuksen historia ja merkitys sekä kirkon tulevaisuus. 2 Laudes Muhoksen kirkossa klo 9.15 Läsnä: Herra piispa seurueineen, piispatar Hannele Salmi, kirkkoherra Jouni Heikkinen, kanttori Ossi Kajava, seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, Korivaaran koulun oppilaita sekä seurakuntalaisia. Laudeksen johti kanttori Ossi Kajava, tekstinlukijan toimi Katriina Tikkanen, opettaja Vesa Nurminen johtama Korivaaran koulu 6 luokan lauluryhmä avusti. Kirkkoherra Jouni Heikkisen puheen johdantoteksti oli psalmista 84. (Liite 1) Piispa Salmi kiitti puheenvuorossaan piispantarkastuksen yhteisestä mukavasta avauksesta. Piispa kertoi tapauksen isovanhempiensa ajalta. 1

Sukulainen oli kadottanut kultaisen sormuksen, kadottajaa lohdutettiin sanomalla: kulta on asia, joka aina löytyy, se ei koskaan katoa. Eräänä päivänä peltoa kynnettäessä sormus myös löytyi. Piispa kertoi tapausesimerkin pohjalta, miten piispan risti on lähes täyttä kultaa. Se on Venäjän tsaari Nikolain lahja Oulun hiippakunnalle. Piispa Samuel on ristin kahdestoista kantaja. Kultainen risti on sen vuoksi, että se muistuttaa asioista, jotka eivät koskaan katoa. Piispa rohkaisi jokaista näkemään oman kultaisen ristinsä, pyhässä kasteessa annetun. Tämä risti merkitsee yhteyttä Kristukseen. Omistamme tämän kultaisen ristin kuulumalla Kristukselle. Oulun hiippakunnassa on 55 000 ristin merkkiä. Tämä risti on sydämessä, eikä se koskaan katoa. Meillä on Jumalan lapsen nimi. 3 Vierailu Koivu ja Tähti kulttuurikeskuksessa klo 10.00 Läsnä: Herra piispa seurueineen, piispatar Hannele Salmi, kirkkoherra Jouni Heikkinen, talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaert, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Aimo Mikkonen, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Martti Kiviharju, kunnanjohtaja Jukka Syvävirta, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Toivo Tihinen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Jurvakainen. Kunnanjohtaja Jukka Syvävirta aloitti puheenvuoronsa kertomalla Koivu ja Tähti kulttuurikeskuksen nimen viittaavan Topeliuksen samannimiseen satuun. Muhoksella sijaitsee todistettavasti se torppa, johon sadussa viitataan. Vuonna 2014 Muhos isännöi valtakunnallisia Koivu ja Tähti- päiviä. Muhoksen väkiluku on kasvanut koko 2000 luvun hallittua 1-2% vuositahtia ollen nyt noin 9 000. Työttömyys on kymmenen prosenttia, melko alhainen, mutta jokainen työtön on iso harmi. Työpaikkaomavaraisuus on 75%, Oulun läänin toiseksi korkein. Tulevaisuuden näkymistä palvelurakenneuudistus tuo huolta. Myönteistä viestiä tulee matkailun näkymistä, joista kunnanjohtaja nosti esille Rokuageoparkin, joka on Unescon suojeluksessa ja kuuluu geopark-verkostoon. Geopark-status nähdään kunnassa mahdollisuutena, vuonna 2015 Muhoksella järjestetään kansainvälinen Geopark-konfrenssi. Kuntatalous on iso haaste. Rakennelaki ja Sote-uudistus tulevat olemaan uudelle valtuustolle iso päätös. Piispa kysyi kunnanjohtajalta, miten kunta pystyy vastaamaan kunnallisiin velvoitteisiin. Kunnanjohtaja Syvävirta vastasi, että kaikkiin lääkäripaikkoihin on työntekijä ja peruspalvelut pystytään tuottamaan. Vanhushuollossa tulisi pystyä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Asessori Niemelä kysyi lasten, nuorten ja perheitten tuesta. Kunnanjohtaja kertoi Muhoksella palkatun neljä uutta kotipalveluhenkilöä viimeisen vuoden 2

aikana. Lapsiperheiden kotipalvelutilanne on tosin edelleen melko huono valtakunnallisen tilanteen vuosi. Kirkkoherra Heikkinen mainitsi kunnan ja seurakunnan yhteistyöstä esimerkkinä sosiaali- ja opetustoimen. Koulukiusaamiskysymyksissä on koulujen ja oppilaitosten sekä seurakunnan yhteistyötä. Nuorisotyössä yhteistoimintaa tuo koulupastorityö. Kulttuurin puolella luontaista yhteyttä luo seurakunnan kanttorin sivutoimilupa. Hän toimii Oulujoki-opistossa opettajana. Piispa kiitteli seurakunnan ja kunnan yhteistyötä ja piti sitä hyvin tärkeänä. Piispa kiinnitti huomionsa vanhusten lukumäärän kasvuun ja kysyi, miten siihen kunta vastaa ja millaista seurakunnan ja kunnan yhteistyö voisi tällä alueella olla? Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Toivo Tihinen mainitsi, miten seurakunta on palvelukodeissa mukana kun esimerkiksi kanttori vetää lauluhetkiä. Tihinen antoi tunnusta seurakunnan aktiivisuudesta palvelukodeissa. Piispa kysyi Muhoksen tahtotilasta pysyä itsenäisenä kuntana. Kunnanjohtaja Syvävirta sanoi asiassa edettävän valtuuston tahdon mukaan, joka viimeksi äänestyksen jälkeen päätti pysyä itsenäisenä. Toivo Tihinen kysyi piispalta uuden Oulun seurakuntaliitoksen tunnelmista tällä hetkellä. Piispa Salmi kertoi prosessin olleen vaativa, mutta lopputuloksen melko hyvä. Uudistusta on tehty keskinäisen kunnioittamisen periaatteesta käsin. Päätöksen teko on ollut demokraattista, eikä ole edetty vahvemman oikeuden periaatteella. Piispan näkemyksen mukaan Oulun malli voisi toimia tulevaisuudessa esimerkkinä Suomen kirkossa. Iso kysymys kuitenkin on, kuinka suuri seurakuntayhtymä on toimiva, miten säilytetään mielekäs päätöksenteko. Asessori Niemelä kertoi kirkkoherran näkökulman Oulun seurakuntaprosessiin. Henki on ollut hyvä ja matka perusteellinen. Liitosseurakuntien erityinen anti prosessiin on ollut se, että yhtymältä tulee riittävästi tehtäviä paikallisseurakunnille. Tosiasia kuitenkin on, että resurssit niukkenevat ja esimerkiksi kiinteistökantaa joudutaan vähentämään. Toivo Tihinen kiitti seurakuntaa antoisasta yhteistyöstä ja lahjoitti kunnan puolesta piispalle ja piispattarelle pienet huomionosoitukset. Piispa päätti tilaisuuden viittaamalla muhoslaisuuden symboliin Koivuun ja Tähteen. On tärkeää, että on olemassa perusarvot ja koti, jonne olemme pyrkimässä. 3

4 Tutustumiskierros Kirkonkylän koulun uuteen osaan ja luokkavierailu klo 11.30 Läsnä: Herra piispa seurueineen, piispatar Hannele Salmi, kirkkoherra Jouni Heikkinen, rehtori Pasi Kukkola, kunnanjohtaja Jukka Syvävirta. Tutustumiskierroksen aluksi rehtori Pasi Kukkola kertoi, miten koulun uusi osa on otettu käyttöön vuoden 2012 elokuussa. Kirkonkylän koulussa on tätä nykyä noin 450 oppilasta. Vanha osa on edelleen remontissa ja sen valmistuttua oppilasmäärä kasvaa yli viiden sadan. Rehtorin mukaan kuitenkin mittavasta oppilasmäärästä huolimatta koulun tavoite on huomioida jokainen oppilas yksilönä. Tämä vaatii riittävästi resursseja. Nyt on noin 40 opettajaa. Piispa näki tärkeäksi yksilöiden huomioon ottamisen lähtökohdan koulun työskentelyssä. Piispa viittasi yhteiskunnan eriytymis- ja syrjäytymiskehitykseen, jonka keskellä on tärkeää kuulla, että Muhoksella halutaan kohdentaa huomiota yksilöön. Yhteistyötä seurakunnan kanssa rehtori Kukkola piti toimivana. Päivänavaukset ja ulkopuoliset vierailijat ovat koulun puolesta aina tervetulleita. Niiden lisäksi on kirkkovuoteen liittyviä tapahtumia, jolloin käydään Muhoksen kirkossa, myös kinkeriperinne on edelleen voimissaan. Piispa kysyi rehtorilta Muhoksen monikulttuurisuudesta. Rehtori kertoi paikkakunnan väestörakenteen olevan hyvin suomalainen, mutta on joitakin ulkomaamaistaustaisia. Piispa kysyi heidän osallistumisesta yleiseen uskonnonopetukseen. Rehtorin mukaan ulkomaalaistaustaiset oppilaat ovat halunneet vapaaehtoisesti osallistua yleiseen uskonnonopetukseen. Tällainen luonteva kansakäyminen ja eri kulttuureista oppiminen rikastuttaa molemminpuolisesti. Piispa iloitsi kuulemastaan, jossa positiivisen uskonnonvapauden hengessä annetaan tilaa sille, että muhoslaiset saavat olla tekemisissä sen kulttuuripohjan kanssa, mikä täällä on enemmistön kulttuuri ja sen oma kulttuuri. Rehtori Kukkola totesi, että tässä koulussa ei ole haluttu suvivirren laulamisesta, joulujuhlasta tai seurakunnan toiminnasta koulussa tehdä ongelmaa. Koulussa edetään valinnan vapauden hengessä. Kotisivuilla ja tiedotteissa on seurakunnan päivänavausvuorot ja jos huoltaja ei halua, ei ole pakko osallistua. Kirkkoherra Heikkinen näki tärkeäksi sen, millainen viesti koululta lähtee suhteessa uskonnolliseen perinteeseen. Jos viesti lähtee, kuten se Muhoksella lähtee, jossa uskonnollinen perinne nähdään osa kulttuuriperintöämme, asia varmasti tulee kodeissa ymmärretyksi. Piispa tiivisti, että on muistettava etteivät aamunavaukset ole evankelioimistilaisuuksia eivätkä uskontotunnit ole kirkon työskentelyä, vaan ne ovat yhteiskunnan antamaa oman uskonnon opetusta. Tässä on selkeä 4

raja ja sitä rajaa kirkko on halunnut pitää esillä. Kyse ei ole uskonnonharjoituksesta. Mutta jos aletaan kiistellä siitä, onko virren veisaaminen uskonnonharjoitusta, siinä mennään hyvän maun rajoille. Tutustumiskierron jatkui mediateekki-luokkaan, jossa oli meneillään äidinkielen kertaustunti. Neljännen luokan oppilaat esittivät seuraavia kysymyksiä piispalle. 1. Miksi kirkon palvelukseen? On ollut hyviä esikuvia, esimerkiksi oma perhe ja opettajat. Minun juttu oli kirkon työhön lähteminen. Tein päätöksen jo peruskoulussa. 2. Mitä työhön kuluu? Paljon asioita. Työpaikka käsittää lähes puolet Suomesta, Perhosta Nuorgamiin. Alueella on yli puoli miljoonaa kirkon jäsentä, joiden hengellinen isä olen. Siitä avautuu tehtävien kirjo. On 61 seurakuntaa ja yli 2000 työntekijää, jotka ovat alaisuudessani. Myös yhteiskunnallinen työ on merkittävää. 3. Onko piispana mukavaa? On mukavaa silloin kun saa olla ihmisten kanssa tekemisissä ilossa ja surussa. On myös vaikeita hetkiä. 4. Millainen perhe piispalla on? Hannele-puoliso, jonka kanssa on yli 40 vuoden yhteinen taival. Lapset Mikko ja Johanna sekä viisi lapsenlasta, joille olemme mamma ja taata. Lopuksi piispa kertoi, miten oli luokkaan tullessaan nähnyt kirjan, jonka nimi oli Miten olisi anteeksi? Noissa sanoissa on kirkon sanoma. Tästä sanomasta kertoo risti. Taivaan Isä on antanut anteeksi. Anteeksiantamuksen kautta elämässä säilyy ilo. Risti on ilon tuoja. Vierailukierros päättyi tutustumalla koulun toisen kerroksen moderneihin luokkatiloihin. Rehtori Kukkola esitteli samanaikaisopettajuuden ideaa. Siinä kaksi opettajaa suunnittelee yhdessä oppimiskokonaisuuksia, jotka toteutetaan uudenlaisessa oppimisympäristössä. Tiimiopettajuus helpottaa esimerkiksi sijaistamista. Rehtori kertoi myös, miten nykyajan kuva on oppilashuollollisten asioiden lisääntyminen. Koulu on peruselämäntaitojen oppimisen paikka entistä useammalle. 5 Seurakuntapastori Simo Pekka Pekkalan kodin siunaaminen klo 12.45 Läsnä: Herra piispa seurueineen, piispatar Hannele Salmi, kirkkoherra Jouni Heikkinen, seurakunnan työntekijöitä. Piispa Samuel Salmi toimitti kodin siunaamisen. Puheessaan piispa kiinnitti huomion sanaan koti. Sanalla on yleensä hyvin lämmin kaiku. Koti on paikka, jonne liitämme levon ja rauhan ajatukset. Koti on asia, jota syvimmältään ei 5

voi vaihtaa. Se on se paikka, jossa ihminen saa olla peruslukemillaan, oma itsensä. Koti on myös sisäisten kysymysten läpikäynnin paikka, ehkä taisteluidenkin paikka. Koti on paikka, jossa on läsnä koko elämän kokonaisuus. Piispa muisteli omaa opiskeluaikaansa uudessa ympäristössä Helsingissä. Sinne muodostui oma koti. Siellä olivat läsnä sekä uuden kodin rauha että kaipaus entiseen. Piispa palautti mieleen erään hetken uudessa kodissaan kreikan kieliopin äärellä. Puhutteleva kreikankielinen lause kääntyi suomeksi oli ilta ja silloin tuli enkeli. Piispa oli kokenut tämän lauseen äärellä kodin turvaa, rauhaa, lepoa ja Jumalan läsnäoloa. Piispa toivoi, että tämä Simo Pekka Pekkalan uusi koti voisi olla paikka, jonne Jumala lähettää enkelinsä. Että nyt siunattava koti saisi olla Jumalan huolenpidon paikka ajatuksella kun tulee ilta ja tulee enkeli, on lähellä Jumalan todellisuus. 6 Lounas ja työntekijäneuvottelu Muhoksen seurakuntatalolla klo 13.30 Läsnä: Herra piispa seurueineen, ja seuraavat seurakunnan työntekijät. Herra piispa aloitti työntekijätapaamisen esittelemällä seurueensa sekä kertomalla tilanteen luonteesta ja luottamuksellisuudesta. Piispa palasi kymmenen vuoden takaiseen vastaavaan tilanteeseen, ja kysyi kuinka moni oli silloin jo töissä Muhoksen seurakunnassa. Lähes jokainen käsi nousi ylös. Piispa näki, että tämä kertoo Muhoksen työyhteisöstä sen, että täällä voi tehdä työtä ja viihtyä pitkään. Pappisasessori Niemelä ohjasi ryhmätyöskentelyn työyhteisöteemojen parissa. Työntekijöiden tuli asettua Muhoksen seurakunnassa vietetyn työaikansa mukaiseen järjestykseen. Tämän jälkeen parityöskentelynä pureuduttiin seuraaviin kysymyksiin 1. Millaiseen työyhteisöön tulit? 2. Millaisia kehitystehtäviä nykyisellä työyhteisöllä on? Tehtävän purkamisessa nousi esille Juhani Inkalan merkitys työyhteisölle vahvana johtajana. Kehitystehtävänä esille nousi tiedotus ja täsmäsuunnittelu. Näissä asessori Niemelä rohkaisi löytämään työyhteisöstä työntekijöiden vahvuuksien kautta tien parempaan tiedonkulkuun. Piispa kiitti asessori Niemelää työskentelyn johtamisesta ja toivoi, että esille nousseet asiat voisivat rakentaa työyhteisöä. Piispa totesi työyhteisön olevan aarre. Yhteisö on kantanut työntekijöitä myös Muhoksella. Piispa kannusti myös tiimityöskentelyyn. On tärkeää tehdä asioita yhdessä ja pyytää kaverilta apua. Tämä ei saa kuitenkaan tarkoittaa ammatillisen osaamisen rajojen rikkomista. 6

Piispa kiinnitti vielä huomionsa ajan haasteisiin, miten kirkon olemassaolo kyseenalaistetaan ajatuksella uskonto on vaarallista. Näiden myllerrysten keskellä on hyvä pitää mielessä, että työtä tehdään niin kauan kuin päivä on. Seurakunnan työntekijälle on annettu ihanin tehtävä: olla toivon kantaja, toivon lippu, toivon kynttilä. Jokainen päivä vie Kristuksen asiaa eteenpäin. Se on maailman tärkein asia. Kuka sanoo toivon sanan, jollei Kristuksen kirkko? Kirkko tekee työtä voitosta käsin, sillä Kristus on voittaja. 7 Vierailu Hydnumilla klo 15.30 Läsnä: Herra piispa seurueineen, piispatar Hannele Salmi, kirkkoherra Jouni Heikkinen, talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaert, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Aimo Mikkonen, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Ismo Antila, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Martti Kiviharju sekä Hydnumin toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen. Vierailu Hydnumilla alkoi kahvihetkellä ja toimitusjohtaja Erkki Mäkäräisen puheenvuorolla. Mäkäräinen esitteli Hydnumin historiaa ja nykytilannetta. Seuranneessa keskustelussa kiinnitettiin huomiota tämän teollisuuden alan erityisyyteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin. Mäkäräinen kertoi työntekijöiden käytössä olevista työhyvinvointia tukevista välineistä kuten liikuntaseteleistä ja työterveyshuollosta. Työhyvinvointikartoitus on myös tehty. Piispa kiitti toimitusjohtaja Mäkäräistä esittelystä ja piti merkittävänä, että Muhoksella on tämä yritys. Muiden muassa yhteisöverotuoton kautta Hydnum tekee työtä Muhoksen ja yhteiskunnan hyväksi. Hydnumin ala on hyvin suhdanneherkkä ja se vaatii johtajilta paineensietokykyä ja vastuuta työntekijöistä. Piispa näki myös tärkeäksi, että henkilökunnasta pidetään huolta ja yrityksessä on johto joka on työntekijöiden puolella. Vierailu päättyi kierrokseen tehdassalissa, jossa seurue näki konkreettisesti ajoneuvon sisustusmaton valmistusprosessin. 8 Päivällinen ja luottamushenkilöneuvottelu Muhoksen seurakuntatalolla klo 16.45 Läsnä: Herra piispa seurueineen, seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Piispa avasi tapaamisen toivottamalla kaikki tervetulleiksi. Ensimmäisen seurakunnan puheenvuoron käytti kirkkovaltuuston puheenjohtaja Aimo Mikkonen. (Notaarin kokoama lainaus) Arvoisa piispa ja piispatar, piispan seurue, hyvät ystävät! On luontevaa tehdä tässä puheenvuorossa ikään kuin valtuustokauden puolivälin katsaus. Valtuuston puheenjohtajuus on näköalapaikka. Yllätys on 7

ollut seurakunnan monipuolinen toiminta. Yleisesti puhutaan, että seurakunnan työn tulisi jalkautua ihmisten pariin ja työntekijän asettua ihmisten rinnalle. Näin tapahtuu Muhoksella, toiminta on laaja-alaista. Toisena teemana nostan esille työntekijöiden ja luottamushenkilöiden positiivisen suhteen. Muistelen Juhani Inkalan sanoneen: luottamushenkilön tehtävä on luottaa. Tämä on toiminut. Työtä tehdään kuin Jumalalle, ei ole epäluuloja, ei ristiin vetoja. Työntekijät ovat sitoutuneita ja työssä täydellä sydämellä. Kolmantena teemana on valtuuston työskentely. Yhden kerran on tarvinnut äänestää. Tämä kertoo, että keskustelemalla on päästy tuloksiin. Se, että pöytäkirjassa lukee esitys hyväksyttiin, ei kerro kaikkea. Kokouksissa on vapaasti saanut sanoa mielipiteensä. Huomioitava on myös se miten kirkkovaltuutetut ovat yleisesti ottaen johtokunnissa. Valtuuston tehtävä on edustaa seurakuntalaista, tehdä työtä kaikkien puolesta, myös niiden joiden suhde seurakuntaan on ohut. Meillä saa olla yhteinen pyrkimys yhteiseen työhön ja yhteisvastuullisuuteen. On myös paikallaan muistaa yhteistä työnantajaa. Hän antaa anteeksi virheitä. Viime aikoina on satanut paljon. Me tiedämme, että pilven takaa kuitenkin paistaa aurinko. Työtä on hyvä tehdä toivossa. Meillä on yhteinen päämäärä. Pieniä pilviä taivaalle tuo tulevaisuus, epävarmuus siitä, mitä on tulossa. Ei kuitenkaan liikaa huolehdita eikä pelätä. Piispa kiitti avauksesta, jossa vallitsi hyvä ja yhteistoiminnan siltoja avaava henki. Piispa kertoi nyt oltavan siinä osiossa, jossa tarkastellaan seurakunnan hallintoa ja taloutta. Piispa pyysi kirkkoherra Heikkistä esittelemään laatimansa SWOT-analyysin. Heikkisen puheenvuoro: Vahvuudet: - moniammatillisuus sekä työyhteisön että luottamushenkilöiden voimavara - opiskelu työn ohessa - palautetta kuunnellaan - matala kynnys tunnustaa rajallisuus - vanha tukipilarikirkko ja 1766 vuodesta lähtien oleva historia itsenäisenä seurakuntana Heikkoudet: - seurakunnasta vieraantuneita on paljon - paikkakunnalle muuttaneita vaikea saada toimintaan mukaan - rippikoulun jälkeinen aika - työntekijöiden palkat Uhat - rakennemuutoksen pelko - tulevaisuus on salaisuus 8

Mahdollisuudet: - kirkon sanoma, toivon ja ilon viesti - Muhoksella on ovet auki seurakuntaan ja luontaisia kanavia toimintaan mukaan tulemiseen - kirkon työtä arvostetaan - yhteistyö kunnan ja kolmannen sektorin kanssa - rakennemuutos voi olla myös mahdollisuus Piispa kiitti kirkkoherra Heikkistä analyysistä ja painotti, että se on Muhoksen seurakunnan käyttöön tarkoitettu. Piispa totesi Muhoksen analyysin peilautuvan hyvin koko kirkon todellisuuteen. On tärkeää mennä positiivisen kautta eteenpäin. Uhat on syytä kuitenkin tunnistaa; eräs niistä on kirkosta eroamisen arvaamattomuus. Yksi aalto on koettu ja epävarmuuden värinä on olemassa siitä, että vastaava voidaan kokea tulevaisuudessakin. Tämä trendi, jossa kirkosta erotaan, mikäli kirkko ei toimi tietyllä tavalla, on surullinen. Tällainen uhkailu on uusi ilmiö. Kirkko voi myös mennä itseensä. Kirkko on muutakin kuin organisaatio, kirkko on uskovien yhteisö, ylimaallinen mysteeri, pelastuksen todellisuus. Siksi kevytmielinen puhe erosta on vakava paikka. Puheenvuoronsa jälkeen piispa pyysi pappisasessori Pauli Niemelää esittelemään kertomuksen hallinnon ja talouden tarkastuksesta (liite 3). Piispa kommentoi asessorin katsausta siten, että Muhoksen seurakunnassa voidaan tunnuslukujen suhteen olla rauhallisin mielin. Uuden henkilöstön palkkauksen suhteen kannattaa kuitenkin malttaa ja tarkkailla meneillään olevaa rakennemuutosta. Lääninrovasti Ilkka Tornberg esitteli kertomuksensa kirkkoherranviraston, arkiston ja kirjaston tarkastuksesta (liite 4). Piispa päätti tilaisuuden toteamalla, että näihin teemoihin voidaan vielä sunnuntaina palata. KIPA ja KIRJURI ovat tulleet yhtä aikaa ja ovat kirkolle suuri haaste. Ne ovat myös työntekijöiden voimavaroja vievä prosessi, joten työyhteisössä on kiinnitettävä huomiota asianosaisten koulutukseen ja tukeen. 9 Iltamusiikki Muhoksen kirkossa 19.30 Läsnä: Herra piispa seurueineen, piispatar Hannele Salmi, kappalainen Pekka Kyllönen, kanttori Ossi Kajava, lukion musiikkiryhmä, jousiorkesteri, solisteja sekä seurakuntalaisia. Iltamusiikki Muhoksen kirkossa oli läpileikkaus Muhoksen seurakunnan vireästä ja monipuolisesta musiikkielämästä. (Ohjelma liitteenä) Puheessaan kappalainen Pekka Kyllönen tarkasteli Jumalan rakkautta, joka luonteeltaan on etsivää, löytävää ja uhrautuvaa. Tämä Jumalan rakkaus tulee ilmi Jeesuksen ristissä. Luther toteaa: Jeesus Kristus on Jumalan rakkauden säteily. Tämä rakkaus on laupias syntisiä ihmisiä kohtaan ja ilmenee veljellisenä rakkautena seurakunnassa. Kun kristitty saa olla Jumalan 9

rakkauden piirissä, tällöin rakkaus tulee ylhäältä, ei maailmasta. Maailman rakkaudesta Raamattu varoittaa, että sitä ei tulisi rakastaa ja että se rakkaus ei ole Isästä. Kristitty saa tarttua Jumalan Sanan lupauksiin ajatuksella jos rakkaus iäisyydessä syntyy, se iäisyyteen kantaa. Päätössiunaukseen johdattelevissa sanoissaan piispa Salmi kiitti konsertista Muhoksen ikimuistoisessa kirkossa ja totesi muusikoiden tehneen hetkestä ihanan. Piispa jatkoi, miten toteen on käynyt se sana, jossa suuret ja pienet saavat sulkeutua Jumalan suojaan. Piispa totesi, miten upeaa on jäädä pitkän tarkastuspäivän päätteeksi musiikin hoitoon. Musiikissa on olemassa kaikki ja sen ytimessä soi Jumalan ääni. Sunnuntai 21.10.2012 10 Piispanmessu Muhoksen kirkossa klo 10.00 Herra piispa toimitti messun Muhoksen kirkossa kirkossa 21. sunnuntaina helluntaista, jolloin päivän aiheena oli Jeesuksen lähettiläät. Messussa saarnasi kirkkoherra Jouni Heikkinen (liite 5), avustajina olivat kappalainen Pekka Kyllönen, seurakuntapastori Simo Pekka Pekkala. Musiikin johtajana toimi kanttori Ossi Kajava. Urkurina Timo Ustjugov. Herra piispa aloitti messun johdantosanoillaan. (Notaarin kokoama lainaus) Kristuksessa rakas Muhoksen seurakunta! Tänään Jumalan sanassa silmiemme eteen piirretään luvattu maa ja matka sitä kohti. Vanhan testamentin lukukappale on perusteksti sille matkalle, jota teemme. Siinä Mooses sanoo israelilaisille: olkaa vahvoja ja rohkeita, älkää pelätkö, älkääkä säikkykö noita kansoja, sillä Herra teidän Jumalanne kulkee teidän kansanne. Hän ei jätä teitä yksin eikä hylkää teitä. Mooses sanoi puolestaan Joosualle: ole vahva ja rohkea. Sinä viet tämän kansan siihen maahan, jonka Herra esi-isille vannomalla valalla sille lupasi ja sinä jaat sen maan sille perinnöksi. Herra itse kulkee sinun edelläsi, hän itse on sinun kanssasi. Ei hän jätä sinua yksin, ei hylkää sinua, älä lannistu, älä pelkää! Sekä kansalle että yksityiselle ihmiselle tässä puhutaan. Esille nousee ainakin kaksi juonnetta. Ensimmäisenä: pidä selkeästi silmiesi edessä se päämäärä, jota kohti olet kulkemassa. Toisena: älä pelkää sillä matkalla, jota olet tekemässä. Jumala on sinun kanssasi. Samankaltaisen toimintamallin näemme Kristuksen kutsussa opetuslapsilleen. Kristus näytti ne suunnat, jonne opetuslasten piti lähteä viemään evankeliumin 10

voittosanomaa. Jeesus sanoo: pitäkää silmienne edessä määränpää. Ja sitten: minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. Kristus jakaa matkamme, sen ilot ja surut. Muhoksen seurakunta täyttää Kristuksen kirkossa kokonaisuudessaan sitä tehtävää, joka sille on annettu päämäärän esillä pitäjänä. Yhteisönä tämä seurakunta on edelleen osallinen siitä sanasta, joka kumpuaa jo vuosituhanten takaa. Seurakunta on osallinen Jumalan lupauksista, iankaikkisesta elämästä ja Kristuksen paluusta. Koko seurakuntaa koskee lupaus: älä pelkää, ole rohkea, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät. Lupaus koskee myös yksityistä ihmistä. Me olemme osallisia saman tien matkasta. Meille on pyhässä kasteessa luvattu perintöosa Jumalan kirkkaudesta. Meidät on puettu valkeaan vaatteeseen, joka ennakoi sitä näkyä, että kerran viimeisenä päivänä, toivon mukaan, meidän yllemme puetaan valkoiset vaateet. Kristuksen tähden se on mahdollista. Myös ahdistuksen keskellä tähän saa luottaa. Vaikka maallistumisen aallot lyövät rajuina, ja tunnemme siitä murhetta, saa meidän kaikkien sydämessä elää lupaus iankaikkisesta päämäärästä, taivaasta. Olemme matkalla kohti Kristuksen kohtaamista. Rakkaat muhoslaiset. Muhoksen kirkon päätyyn, sen ylimpään ikkunaan on asetettu kaksi ikkunaan joiden keskellä on suppilo. Vanhoissa ristiä kuvaavissa taideteoksissa Kristuksen risti on kuvattu juuri samoin. Tämä on merkki maailmassa vaeltavasta ristin kansasta. Meillä jokaisella on oma ristimme, mutta risti on avoin ylöspäin. Se kertoo toivosta, se kertoo Jumalan hyvyyden virrasta, joka tulee meidän arkeemme ja laskeutuu alas meidän elämäämme. Kristus on tässä. Saamme jättää elämämme Hänen käsiinsä. Kun kuljette tämän kirkon käytävää ja täältä lähdette, muistakaa Jumalan hyvyyttä, joka ristin kautta tulee meidän elämäämme tuoden ilon ja uuden elämän sävelet. Tämän ristin edessä tunnustamme syntimme. 11 Yleinen piispantarkastus Muhoksen kirkossa klo 11.30 Herra piispa avasi yleisen piispantarkastuksen toteamalla, että tämä tilaisuus päättää sen prosessin, joka on alkanut jo kauan aikaa sitten. Piispa kertoi piispantarkastuksen suoritettavan Oulun hiippakunnassa noin kymmenen vuoden välein. Piispa kertoi siitä, miten seurakunnassa on valmistauduttu tätä tarkastusta varten etukäteistehtävin, jotka piirtävät kuvaa Muhoksen seurakunnan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Piispa kertoi, että yleisen piispantarkastuksen tehtävänä on kertoa seurakuntalaisille hallinnon ja talouden tarkastuksen olennaisimmat tulokset. 11

Piispa esitteli seurueensa ja pyysi pappisasessori Niemelää esittelemään kertomuksen hallinnon ja talouden tarkastuksesta. Liite 3. Seuraavaksi lääninrovasti Ilkka Tornberg esitteli kertomuksen arkiston, kirkkoherranviraston sekä kirjaston tarkastuksesta (liite 4). Näiden jälkeen seurakuntalaisilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja huomioita. Seurakuntalainen Sauli Laakkonen esitti huolensa siitä, ettei Suomen luterilaisessa kirkossa otettaisi mallia Ruotsin kirkosta, jossa uskonto on yritetty popularisoida huonoin seurauksin. Kirkkoon kuuluvien lukumäärä on siellä jyrkässä laskussa. Seurakuntalainen Eila Tillman-Sutela toivoi seurakunnan nettisivuille valtuuston ja neuvoston kokousten esityslistat ja pöytäkirjat luettavaksi. Asessori Niemelä totesi, että pöytäkirjoja voidaan laittaa esille, kunhan sieltä on poistettu asiat, jotka henkilötietolain mukaan eivät voi esillä olla. Esityslistojen suhteen kirkkovaltuuston esityslista voi ja on suotavaakin olla esillä, mutta neuvoston esityslista ei ole samalla tavalla julkinen kuin valtuuston. Käsiteltävistä asioista voi myös neuvoston osalta tiedottaa, mutta esityslista ei ole julkinen. Seurakuntalainen Toivo Tihinen esitti kysymyksenä seurakunnan kokoustiedottamiseen liittyen, että voisiko valtuuston kokouskutsu olla julkisesti esillä vaikkapa paikallisessa Tervareitti-lehdessä, kunnallisen kutsun tapaan. Piispa totesi, että tällä ei ole mitään juridisia esteitä. Useampia puheenvuoroja ei pyydetty. Piispa kokosi yhteen piispantarkastusta seuraavalla lailla: (Notaarin kokoama lainaus) Hyvät ystävät! Yleisnäkymänä Muhoksella on seurakunnan ja kunnan välinen erittäin hyvä yhteistyö. Siitä saa olla todella kiitollinen. Muhoksen kunta ja seurakunta pitävät toisiaan informoituina ajankohtaisista asioista. Kunnalla ja seurakunnalla on yhteisiä tulevaisuushaasteita, kuten vanhusten määrän lisääntyminen sekä huoli nuorten paikasta ja tulevaisuudesta. Haluan osoittaa kiitoksen kunnalle tästä yhteistyöstä. Paikkakunnalla vaikuttaa vahvasti myös ortodoksinen seurakunta ja se on osa muhoslaista identiteettiä. Voimme rikastua toistemme traditioista jotka pohjautuvat yhteiseen traditioon ja uskoon. Seurakunnan ja koulun yhteistyö on esimerkillistä. Seurakunnalla on selkeä rooli ja tehtävä koulussa. Tästä haluan antaa aivan erityisen tunnustuksen. Tämä tunnustus liittyy ennen kaikkea nuorten hyvinvointiin. On tärkeää, kouluissa annetaan viesti nuorisolle elämän tukipilareista, joiden kautta voidaan mennä kohti tulevaa. Monen yhteiskunnan tukipilarin keskellä on myös kristillinen kirkko, joka tahtoo kulkea nuorten ja lasten elämässä. Muhoksella toteutuu positiivisen uskonnonvapauden periaate, jossa saamme 12

ilmaista sitä uskoa, joka meille on tärkeää. Tästä perustuslakimme todellisuudesta täällä saadaan pitää kiinni. Seurakunnalla on todella sitoutunut työntekijäkunta. Työtä tehdään iloiten ja suurella sydämellä. Tahdon kiittää kaikkia työntekijöitä. Jokainen työsarka ansaitsisi oman erityismaininnan. Tänään tahdon kuitenkin mainita sen, että seurakuntanne musiikkielämä on tasolla, joka on hiippakunnallisesti ja koko kirkossa esimerkillistä. Teillä on musiikkitoiminta sellaisella tasolla, joka on koko kunnan kannalta kuin upea ikkuna sisään ja ulospäin. Siitä, mitä on jumalanpalveluksissa tapahtunut viimeisten vuosien aikana, saa mielen surulliseksi. Vain viisi vuotta sitten jumalanpalveluksien osallistumismäärät olivat tuntuvasti toisella tasolla kuin nyt. Laskua on tullut noin kolmannes. Tämä ei ole muhoslainen erityispiirre vaan kyse on trendistä, joka tuli esille niin saarnassa kuin johdantosanoissa. Me elämme aikaa, jossa joudumme kysymään, miksi ihmiset eivät osallistu vaikka meillä on maailman paras tuote. Tämä on koko kirkon tasolla suuri kysymys. Me kilpailemme kaiken aikaa ihmisten vapaa-ajasta, työelämän paineet ovat suuret. Vapaa-ajan osuus ja määrä on pieni. Meidän tulisi etsiä keinoja tilanteen korjaamiseksi. Uskon, että seurakunnissa elää tietoisuus ja osaaminen siitä miten vastataan modernin yhteiskunnan haasteisiin kun seurakunnan toimintaa ja elämää suunnitellaan. Luottamushenkilöt ansaitsevat täyden tunnustuksen. He ovat seurakunnan työntekijöiden tukena. Seurakunnan kirkkoherra on tehnyt yhdessä työntekijöiden kanssa yhteisön, joka kauniisti ja vastuullisesti kantaa tehtävää täällä Muhoksella. Olen saanut vaikutelman, että asioihin täällä paneudutaan huolella. Asiakirjat ja hallinto ovat tasolla, joka herättää luottamusta. Teidän orkesterinne soi hyvin ja tavalla joka vie Muhoksen seurakuntaa kohti hyvää tulevaisuutta. Yhdessä kaikkien kanssa teemme matkaa tulevaa kohti. Tällä matkalla tarvitaan jokaista seurakunnan jäsentä. Yhdessä teemme työtä siinä kirkossa jota johtaa Kristus itse. Ja on hyvä muistaa, että olemme hänen palvelijoitaan ja mandaatti tehdä työtä tulee häneltä, joka on lähettänyt meidät työhön ja tahtoo meitä tässä työssä siunata. Tahdon kiittää piispantarkastusseuruetta tehdystä työstä. Erityisen kiitoksen tahtoisin osoittaa vanhemmalle pappisasessori Pauli Niemelälle. Olen iloinnut henkilökohtaisesti siitä, että Pauli Niemelä on todella tehnyt tärkeää työtä hiippakunnassamme kuuden vuoden ajan. Olen oppinut luottamaan siihen tarkkanäköisyyteen, jolla hän on toiminut. Joskus on tullut risuja mutta päällimmäisenä ovat ruusut jääneet kukkimaan. Kiitos Pauli Niemelä sinulle tehtävistäsi ja Jumalan siunausta jatkotehtäviin! 13

12 Lounas seurakuntatalolla klo 12.30 13 Seurakuntatyön ansiomerkkien jakaminen ja piispantarkastuksen päätös seurakuntatalolla 13.30 Ruokailun jälkeen siirryttiin juhlasaliin, jonka jälkeen jaettiin seurakuntatyön ansiomerkit. Kultainen ansiomerkki: Marja Heikkinen, Irja Lustig. Hopeinen ansiomerkki: Veikko Salonen, Matti Savolainen. Pronssinen ansiomerkki: Mauri Kesti, Martti Kiviharju, Juha Kukkohovi, Annikki Pesola, Liisa Piippo, Eila Piirala, Anneli Rissanen ja Liisa Ruottinen. Oulun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Marko Patronen käytti puheenvuoron, jossa hän kiitti Muhoksen seurakuntaa avusta ja tuesta. Yhteistyö on käytännönläheistä. Monet osallistuvat tiistai-seuran toimintaan, ortodoksisia liturgioita on pidetty seurakuntatalolla. Kirkkoherra Patronen näki tärkeäksi yhteisen todistuksen Kristuksesta. Kirkoillamme on yhteinen vastuu Kristuksen seurakunnasta. Lopuksi piispa sanoi lähtevänsä Muhokselta iloisella ja kiitollisella sydämellä. Muhoksella toimintaedellytykset ovat täysin kunnossa. Harmaat sävyt varjostavat kristillisen kirkon elämää kautta läntisen maailman. Tämän ajan ihminen ei huomaa, että sahaa toiminnallaan omaa oksaansa. Yhteiset hetket ovat tärkeitä ja tietoisuus siitä, että kristitty on osa suurempaa yhteisöä. Tätä kristityt voivat olla yhdessä ja tarttua toisiaan kädestä kiinni. Jumala voi myös muuttaa ajan henkeä, edelleen voi olla uutta kasvua ja uutta versoa. Piispa jätti Muhoksen seurakunnan Paavalin sanoja lainaten Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun. 14

Pöytäkirja sisältää seuraavat liitteet: Kirkkoherra Jouni Heikkisen puheet: (liitteet 1-3) Osallistujalistat työntekijäkokouksesta ja luottamushenkilötapaamisesta (liitteet 4-5) Kertomus hallinnon ja talouden tarkastuksesta (liite 5) Kertomus kirkkoherranviraston, arkiston ja kirjaston tarkastuksesta (liite 6) Piispantarkastuksen ohjelma (liite 6) Olemme tarkastaneet pöytäkirjan ja todenneet sen piispantarkastuksen kulun mukaiseksi. Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Pauli Niemelä Lääninrovasti Ilkka Tornberg Notaari Markus Tuukkanen 15