Vuosikertomus 2009 Mäntsälän Sähkö Oy
Mäntsälän Sähkö Oy Mäntsälän Sähkön jakeluverkkoalue on suuri: n. 2 500 km sähkölinjoja maaseutuvaltaisella alueella. Verkoston hyvä hoito vaatii meiltä ammattitaitoa ja paikallistuntemusta. Meidän on oltava lähellä asiakkaitamme, niin maantieteellisesti kuin henkisestikin. Sisältö Mäntsälän Sähkö Oy 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Energiapalvelut murroksessa 6 Energiatehokkuus ja ympäristöasiat 8 Sähköverkkoliiketoiminta 10 Sähkön myynti ja hankinta 12 Yksityisasiakkaat ja kanta-asiakkuus 14 Yritysmyynti 16 Kaukolämpö- ja maakaasuliiketoiminta 18 MSOYNET-laajakaistaliiketoiminta 20 Henkilöstö 22 Talous 24 Hallituksen toimintakertomus 26 Tilinpäätös 2009 30 Mäntsälän Sähkö Oy on Mäntsälän kunnan 100 % omistama osakeyhtiö. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä, maakaasua sekä urakointipalveluja. Valikoimaamme kuuluvat myös laajakaistaliittymät ja energiatehokkuuspalvelut. Toiminta jakautuu kolmeen liiketoimintaalueeseen: Energialiiketoiminta Energialiiketoiminta vastaa sähkön, kaukolämmön ja maakaasun hankinnasta, myynnistä sekä energiantuotannosta. Toimintavuonna yhtiö on perustanut Kärkölän Lämpö Oy:n yhdessä Kärkölän kunnan ja Koskipower Oy:n kanssa sekä Suomen Voima Oy:n yhdessä viidentoista muun energiayhtiön kanssa. Yhtiöllä on merkittävä määrä tuotanto-osuuksia Etelä-Suomen Voima Oy:n kautta ja olemme myös Fennovoiman osakas. Sähköverkkoliiketoiminta Sähköverkkoliiketoiminta vastaa sähkön jakeluverkon rakentamisesta ja suunnittelusta sekä käyttötoiminnasta. Keskeisimpänä tehtävänä on sähkön jakeluvarmuudesta huolehtiminen, johon liittyy verkoston kunnossapito, tarkastus- ja raivaustoiminta. Verkkoliiketoiminta sisältää myös verkoston uudisrakentamisen, korjauksen ja sähkön laadun valvonnan sekä mittaroinnin ja vikapalvelun. Laajakaistaliiketoiminta Laajakaistaliiketoiminta vastaa Mäntsälän Sähkön laajakaistapalveluista. Ne perustuvat pääosin langattomaan radiotekniikkaan, mutta painopiste on siirtymässä valokuituun. Osassa verkkoamme on tarjolla myös perinteiseen ADSL -tekniikkaan perustuvat laajakaistapalvelut. Palvelusisältö on muodostumassa yhä Avainluvut 2009 2008 2007 Liikevaihto, 1000 20094 19139 15717 Liikevaihdon kasvu % 5,0 21,8 8,0 Liikevoitto, 1000 1141 1223 864 Liikevoitto % 5,7 6,4 5,5 Tilikauden voitto, 1000 734 487 800 Taseen loppusumma, 1000 33206 33 009 34 174 Investoinnit, 1000 2 467 3 442 7 182 Oman pääoman tuotto % (ROE) 8,9 5,7 9,2 Sijoitetun pääoman tuotto % (ROI) 7,6 8,1 8,6 Omavaraisuusaste % 63,7 62,8 60,9 Sähkön myynti GWh 155 152 152 Sähkön siirto GWh 317 318 317 Kaukolämmön myynti GWh 32 30 28 Kaasun myynti GWh 22 22 22 Henkilökunta keskimäärin 49 49 49 olennaisemmaksi osaksi laajakaistaliiketoimintaa ja yhtiö onkin liittynyt osakkaaksi Gridit Oy:öön. Vuosi 2009 Kertomusvuosi oli 83. toimintavuosi, joista kahdeskymmenes yhtiömuotoisena. Taantuma laski sähkön kulutusta ja hintoja Suomessa, mikä lisäsi kampanjointia meidänkin jakelualueellamme. Mäntsälän Sähkön jakelualueella sähkön kulutus kuitenkin laski vain nimellisesti ja onnistuimme omassa toiminnassamme niin hyvin, että asiakasmääräkin oli vuoden päättyessä noin 10 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Yhtiön tuloskehitys olikin taantumasta huolimatta hyvä. 2 3
Toimitusjohtajan katsaus Energia-ala on suurten haasteiden edessä Energia-ala on keskeisessä asemassa ympäristöhaasteisiin vastattaessa. Haaste on niin suuri, että tarvitsemme siihen kaikki käytettävissä olevat keinot aina hajautetusta bioenergiasta ja tuulivoimasta ydinvoimaan. Mekin selvitämme parasta aikaa näitä kaikkia vaihtoehtoja. Olemme mukana Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeessa ja selvitämme tuuliolosuhteita ja tuulivoiman kannattavuutta jakelualueellamme sekä biopolttoaineiden hajautettua hyödyntämistä. Itse asiassa hajautettu energiantuotanto sopii hyvin Mäntsälän Sähkön jakelualueelle, joka on pääosin haja-asutusaluetta. Maakaasukin on Mäntsälälle hyvä vaihtoehto, erityisesti liikennekäytössä. Runkoputkikin kulkee ihan vierestä. Energiatehokkuus on järkivalinta Suomalaiset energiayhtiöt ovat aina olleet aktiivisia energiansäästössä. Pohjoisessa maassa energian tuhlaamiseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Sitä kuluu muutenkin ihan riittävästi. Mäntsälän Sähkö on sitoutunut Energiateollisuuden energiatehokkuusohjelmaan ja olemme toimintavuonna tuoneet ensimmäiset konkreettiset palvelut asiakkaidemme saataville ilmalämpöpumput, lämpökamerakuvaukset ja energiatodistukset. Sähkön hankinnassa panostettava omavaraisuuteen Vaikka sähkön tukkumarkkinat sinänsä olivat toimintavuonna rauhallisemmat kuin vuonna 2008, tulivat pohjoismaisten sähkömarkkinoiden ongelmat selvästi esiin säiden kylmettyä joulukuussa. Hurjat hintapiikit kertovat riittämättömästä tuotantokapasiteetista ja toimimattomista markkinoista. Mäntsälän Sähkön kaltaiselle yritykselle ainoa keino suojautumiseen on oman tuotannon kasvattaminen. Siksi olemme olleet muun muassa perustamassa Suomen Voima Oy:tä ja ponnistelemme päästäksemme irti tukkusähkömarkkinoiden riippuvuudesta. Hyvä asiakkuuksien hoito on meille elinehto Haluamme olla toiminta-alueemme asiakkaiden ykkösvaihtoehto energiaasioissa. Toimintavuonna siihen on panostettu muun muassa palkkaamalla myyntipäällikkö yritysmyyntiin ja asiakkuuspäällikkö kehittämään erityisesti kanta-asiakasohjelmaamme. Paikallisena yhtiönä haluamme kehittää sitä yhdessä paikallisten kumppanien kanssa. Panostus näkyy myös toiminnassamme. Ensimmäiset uudet kanta-asiakasedut on julkaistu ja kovasta kilpailusta huolimatta asiakasmäärämme jopa kasvoi viime vuonna huomattavasti. Tulevaisuus on vastuullisten toimijoiden Vaikka energian hinta lyhyellä tähtäimellä on laskenut globaalin taantuman seurauksena, ei perusasetelma ole muuttunut mihinkään. Suomesta puuttuu edelleen merkittävästi sähköntuotantokapasiteettia ja maailman energiavarat ovat rajalliset. Energian hinta palaa takaisin nousu-uralle nopeasti taantuman vähitellen hellittäessä ja hintavaihtelu jatkuu suurena myös tulevaisuudessa. Haaste on kova koko Suomen kansantaloudelle, mutta erityisesti energiayhtiöille. Vain pitkäjänteinen toiminta ja maltti irrottautua populismista ja yhden asian liikkeistä varmistavat selviämisen. Toiminta-alueen asiakkaiden energiaasioiden ja ympäristön lisäksi vastuuta pitää tuntea myös henkilöstöstä. Muuten ei synny hyvää toimintaa tai palveluakaan. Tulos vaatii tuloksentekijöitä ja osaaminen osaajia. Suomen ikärakenne myös vanhenee ja töissä pitäisi jaksaa. Siksi olenkin erityisen tyytyväinen, että olemme tänäkin toimintavuonna tutkitusti pystyneet pitämään huolta henkilöstön tyytyväisyydestä ja kehittämisestä. Esa Muukka toimitusjohtaja Käytännössä kaikki toimintaalueemme ihmiset ovat asiakkaitamme ja riippuvaisia toimittamastamme energiasta. Paikkakunnan energiaasioiden vastuullinen hoito onkin meille aidosti tärkein asia. 4 5
Energiapalvelut murroksessa Meitä kaikkia koskettavasta ilmastonmuutoksen torjunnasta on tullut toimialamme suurin haaste. Valitettavasti Kööpenhaminan viimesyksyisessä ilmastokokouksessa ei saavutettu yhteisymmärrystä tulevista toimista. Päättämättömyys ei kuitenkaan poistanut sitä tosiasiaa, että päästöjen vähennystarve kasvaa edelleen. Mitä kauemmin muutosta siirretään, sitä vaikeammaksi ja kalliimmaksi työ tulee. Suurimman vastuun ilmastoa lämmittävistä kasvihuonepäästöistä, n. 80 %, kantaa energian tuotanto ja kulutus. Tässä on mukana myös liikenteen osuus. Lähivuosina eteen tulevat energiasäästötoimenpiteet koskettavatkin meitä kaikkia ja olemme kaikki maksumiehinä pyrittäessä vähentämään kasvihuonekaasujen määrää. Sähkön käyttö väheni Suomessa Energiateollisuus ry:n keräämien tietojen mukaan viime vuonna taantuman seurauksena 7,4 %. Maamme oma sähkön tuotanto on edelleen vahvasti aliomavarainen ja sähköä tuotiinkin meil le merkittävästi Venäjältä ja Virosta. Ympäristönäkökulmasta katsottuna sähkön tuotanto oli 63 % kasvihuonekaasupäästötöntä, uusiutuvien energialähteiden osuus oli 31 %. Sähköntuotanto aiheutti ilmakehään 12,7 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt kivihiilen, maakaasun ja turpeen poltosta. Tulevaisuuden tuotantovaihtoehdot Suunniteltaessa sähkön tuotantoa tulevia vuosikymmeniä varten on erityisesti huomioitava tuotannon aiheuttamat päästöt. Etusijalle on asetettava päästötön tai vähäpäästöinen tuotanto. Näihin kuuluu vesi- ja tuulivoiman lisäksi ydinvoima. Uusiutuvilla polttoaineilla (biopolttoaineilla) on myös oma roolinsa korvattaessa fossiilisia polttoaineita. Vesivoiman tuotannon lisääminen on rajallista, kaikkia koskia ei ole mahdollista valjastaa jo yksinomaan ympäristöarvojen takia. Vesivoiman tehokas käyttö edellyttää myös laitosten yläpuolisten alueiden sääntelymahdollisuutta, tarvittaessa jopa uusien patoaltaiden rakentamista. Kuten viime aikoina esillä ollut Vuotoksen allashankekin osoittaa, altaiden suunnittelu rakentamisesta puhumattakaan koetaan useimmiten kielteisesti. Maamme tuuliolojen päivitys, Tuuliatlas, valmistui vuoden lopulla. Raportti antaa hyvät mahdollisuudet tuulivoimatuotannon sijoitusalueiden kartoittamiseen. Kuten arvata saattaa niin parhaat sijoituspaikat ovat merellä ja maamme rannikkoalueilla. Siellä tuulen energiasisältö on huomattavasti sisämaata korkeampi. Sisämaassa tuulivoiman rakentaminen on haasteellisempaa ja sillä tuotettavissa oleva sähköenergia jää huomattavasti rannikkoa pienemmäksi, joka tietysti vaikuttaa investoinnin kannattavuuteen. Tuulivoiman lisärakentamisella ei ole mahdollista tuottaa merkittäviä energiamääriä voimaloiden nimellistehoon nähden. Haluttavan energiamäärän tuottamiseksi joudutaankin rakentamaan enemmän voimalaitostehoa kuin muilla energiamuodoilla. Tuulivoimalla on lisäksi ongelmana tuotannon nopea vaihtelevuus, joten se edellyttää rinnalleen lähes vastaavan määrän nopeasti käynnistettävää tuotantoa. Paras vaihtoehto tähän on nopeasti säädettävä vesivoima. Harkittaessa maamme perusvoiman tuotantovaihtoehtoja on ydinvoima edelleen varteenotettava vaihtoehto. Suomeen on suunnitteilla kolmen eri osapuolen toimesta uutta ydinvoimaa. Mäntsälän Sähkö on mukana kahdessa hankkeessa. Näistä kansantaloudellisesti merkittävin on varmaankin Fennovoiman hanke rakentaa ydinvoimalaitos kokonaan uudelle paikkakunnalle. Samalla se tuo uutena yrityksenä lisää kilpailua vähän kilpailtuun sähkön tuotantoon. Ehdotetun sijoituspaikan varmistuminen Pohjanlahden perukoille, joko Pyhäjoelle tai Simoon, tulee vahvistamaan merkittävästi sijoituskuntien taloudellista toimeliaisuutta. Tulevaisuudessa sähkön tuotanto tulee nojaamaan paitsi suuriin perusvoimaa tuottaviin yksiköihin, tuulivoimaloihin ja nykyiseen vesivoimaan myös pienimuotoiseen paikallisesti biopolttoaineilla tuotettuun energiaan. Suunnitelmissa on jo melko valmiita pienimuotoisia biopolttoaineella toimivia yksiköitä, joilla tuotetaan paikallisesti tarvittava sähkö ja lämpö. Näiden rinnalle voidaan asentaa lisäksi muutaman kilowatin kokoluokkaa olevia tuulivoimaloita täydentämään kokonaisuutta. Tulevaisuudessa on kuitenkin muistettava tärkein eli sähkön säästäminen. Se vähentää suoraan ilmakehään joutuvan hiilidioksidin määrää. Paras säästö syntyy ihmisten asenteiden muuttumisella. Haasteet verkolle Edellä kuvattujen pienten tuotantoyksiköiden lisääntyminen tuo jakeluverkon hallinnalle uusia haasteita. On todennäköistä, että pienvoimaloiden omistajat haluavat liittää tuotantolaitteistonsa jakeluverkkoon siirtääkseen ylijäämäsähkön myyntiin ja varmistaakseen oman sähkön saantinsa laitteiston keskeytystilanteissa tai lisäsähkön tarpeessa. Liittäminen lisää paineita verkkojen valvonnalle ja suojausten täydentämiselle. Nykyisin sähköenergian kulkusuunta on lähes yksinomaan sähköasemalta asiakkaalle päin ja verkon suojaus ja käyttö on suunniteltu tähän vallitsevaan tilanteeseen. Jatkossa jakeluverkolla voi olla jopa satoja pieniä tuotantopisteitä, joiden valvonta ja hallinta on kyettävä hoitamaan myös verkkoyhtiön toimesta. Haasteet eivät ole yksinomaan teknisiä vaan myös sopimusoikeudellisia ja taloudellisia, miten muun muassa huomioidaan tuotantopaikkojen aiheuttamat kustannukset muille osapuolille. Verkkoa ei voida purkaa vaan sen ylläpitoa on jatkettava entistä pienemmillä siirtomäärillä, mutta kasvaneilla valvontakustannuksilla. Toisaalta ilmastonmuutos ja kasvavat laatuvaatimukset edellyttävät sähköverkon muuttamista entistä käyttövarmemmaksi. Käytännössä nuo vaatimukset onnistuvat parhaiten muuttamalla jakeluverkot maakaapeloiduiksi. Säätiloista johtuvien häiriöiden vaikutusta on mahdollista vähentää nostamalla kaapelointiastetta. Maakaapelien käyttö taajamissa on jo nykyään itsestäänselvyys, mutta haja-asutusalueilla siirtymävaihe on vasta aluillaan. Niillä alueilla, joissa maaperä suosii maakaapelointia, on jo siirrytty merkittävissä määrin pois pylväsasennuksista. Tulevaisuuden haasteiden edessä meillä on toistaiseksi etuna sijaintimme kasvualueella. Sähkön laadun jatkuva parantaminen ja maakaapelointi voidaan rahoittaa osaksi käyttäjämäärän kasvulla, mikä osaltaan helpottaa suurten investointien rahoitusta. Väestöpohjan kasvu lisää myös alueen yritystoiminnan aktiivisuutta ja näin positiivinen kierre tuo myös yritystoimintaa yhtiön jakelualueelle. Mäntsälän Sähkölle tämä kaikki merkitsee kasvumahdollisuuksia. Kaikkiaan energiatehokkuuden vaatimukset tuovat sähkön siirrolle hyvinkin vaativia uusia mahdollisuuksia. Tänä vuonna alkava etäluettavien sähkömittareiden vaihtotyö tukee osaltaan energiansäästöä ja verkon hallintaa. Samalla asiakkaiden tietoisuus omasta kulutuksesta paranee ja auttaa heitä muokkaamaan käyttötottumuksiaan tehokkaamman energiankäytön suuntaan. Vesa Selikare varatoimitusjohtaja 6 7
Mäntsälän Sähkön yhtenä toiminnan peruspilarina on ympäristöasioiden huomioiminen käytännön asioissa. Energiatehokkuus ja ympäristöasiat Energiapalveluiden toimenpideohjelma Mäntsälän Sähkö liittyi vuonna 2008 Energiateollisuus ry:n energiapalveluiden toimenpideohjelmaan. Se on osa Energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluja koskevan direktiivin (32/2006/EY) toimeenpanoa. Ohjelman tavoitteena on edesauttaa asiakkaiden energiatehokkuutta, jotta direktiivissä säädetty 9 % säästötavoite asiakkaiden energiankäytössä toteutuu vuoteen 2016 mennessä. Toimenpideohjelma sisältää myös oman toiminnan energiankäytön tehostamisvaatimuksia. Energiatehokkuuspalvelut Vuonna 2009 aloitimme asiakkaille suunnattujen energiatehokkuuspalveluiden kehittämisen, joista ensimmäiset lanseerattiin jo samana vuonna. Yhteistyössä paikallisen pienyrittäjän kanssa aloitimme ilmalämpöpumppujen myynnin, josta saimme positiivisen vastaanoton asiakkailtamme. Ilmalämpöpumppujen avulla asiakkaat voivat säästää huomattavasti sekä energiankulutuksessa että lämmityskustannuksissa. Kiinteistön lämpövuotojen selvittämiseksi toimme markkinoille lämpökamerakuvauspalvelun. Vuotokohtien selvittyä asiakkaan on helpompi suunnitella korjauksia, jotka monesti parantavat asumismukavuutta ja maksavat itsensä nopeasti takaisin alentuneina lämmityskustannuksina. Vuonna 2009 aloitimme myös erillisten energiatodistusten laadinnan. Todistukseen lasketaan rakennuksen energiatehokkuusluku, jonka lisäksi asiakkaalle annetaan suosituksia kustannustehokkaista energiaa säästävistä toimenpiteistä. Energiansäästöviikolla toimitimme asiakkaillemme Tee se itse -kotikatselmuksen, jonka avulla asiakas voi helposti selvittää kotinsa osa-alueet, joissa energiatehokkuutta voisi parantaa. Lisäksi panostimme henkilökunnan energiatehokkuuskoulutukseen, jotta palvelutilanteissa asiakkaalle voidaan antaa mahdollisimman ajanmukaista tietoa energiatehokkuutta parantavista asioista. Kannustimme henkilökuntaa kiinnittämään huomiota energian järkevään käyttöön myös omassa työssään. Ympäristö Mäntsälän Sähkön yhtenä toiminnan peruspilarina on ympäristöasioiden huomioiminen käytännön asioissa. Pyrimme esimerkiksi suosimaan maakaasukäyttöisiä ajoneuvoja työajossa. Maakaasuajoneuvojen hiilidioksidipäästöt ovat jopa 30 % pienemmät, eikä pienhiukkaspäästöjä synny käytännössä lainkaan. Hyvien kokemusten perusteella moni henkilökunnasta on hankkinut maakaasuauton myös yksityiskäyttöönsä. Mäntsälän Sähkön ja St1:n yhteistyön tuloksena maakaasua on voinut tankata Mäntsälässä jo vuodesta 2008. Asiakkaillamme on mahdollisuus valita osaksi sähkösopimustaan ympäristöystävällinen LuontoWatti-tuote. LuontoWatti-sähkö tuotetaan paikallisesti Mäntsälän Sähkön omilla vesivoimalaitoksilla Pukkilan Naarkoskella sekä Pornaisten Halkiankoskella. Kaikki LuontoWatin tuotot menevät kestävän kehityksen tukirahastoon. Eeva Saarinen tuotepäällikkö 8 9
Sähköverkkoliiketoiminta Vuonna 2009 päädyttiin koko maassa 7,4 % laskuun sähkön kulutuksessa. Kulutus laski kansainvälisen taantuman vaikutuksesta jo toista vuotta peräkkäin. Mäntsälän Sähkön sähkönsiirtomäärä oli vuositasolla 317 milj. kilowattituntia, joten sähkön kulutus laski vain nimellisesti. Rakentaminen jakeluverkkoalueellamme on pysynyt kohtuullisen hiljaisena ja uusien sähköliittymien määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Tästä johtuen verkonrakennuksessa keskityttiin vanhan jakeluverkon uusimiseen sen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Verkostoinvestointeja tehtiin kuitenkin hieman edellistä vuotta enemmän. Suurimpina verkostoinvestointeina toteutettiin Vanhan Helsingintien varteen keskijänniteilmajohtoa välille Mattila-Haarajoki ja Järvelän keskustaan Kouluntien ja Vanhatien varteen keskijännitemaakaapelointia välille Nummenkulmantie-Ruukintie. Vuoden aikana rakennettiin myös muutamia kauko-ohjattavia erotinasemia sekä otettiin koekäyttöön uudenaikaisia vianilmaisimia. Näillä investoinneilla haluamme nopeuttaa verkon vianselvitystä ja vähentää katkoaikoja verkon vikatilanteissa. Mäntsälän Sähkön verkkoalueen hyvästä sijainnista johtuen verkkoliiketoiminta tulee kasvamaan tulevina vuosina merkittävästi. Kasvuun vaikuttavat osaltaan nykyisten asiakkaiden sähkön käytön lisääntyminen, mutta myös asiakasmäärän (uusien liittyjien) kasvu. Alueelle muuttavien ihmisten lisäksi Mäntsälän sijainti houkuttelee uutta yritystoimintaa ja edesauttaa olemassa olevan yritystoiminnan kasvua. Materiaali- ja työkustannusten viime vuosina jatkunut nousu heijastui myös verkonrakennus- ja käyttökustannuksiin. Lisäksi yhtiössä varaudutaan seuraavina vuosina tehtävään etäluettavien mittareiden vaihtoprojektiin. Sen seurauksena sähkön siirtohintoja korotettiin keskimäärin 6,5 % 1.11.2009 alkaen. Jakeluverkon käyttövarmuus Vuoden aikana vältyttiin laajemmilta sähkönjakeluverkkoon kohdistuneilta häiriöiltä. Vuosina 2007, 2008 ja 2009 jakeluverkkomme häiriöt olivat merkittävästi alle valtakunnallisen keskiarvon. Kaikkina kolmena vuonna häiriöaika jäi vuositasolla alle tunnin. Toimintavuoden aikana toteutettiin runsaasti toimia jakeluverkon käyttövarmuuden parantamiseksi. Suoritamme urakoitsijoiden toimesta vuosittaisia verkostotarkastuksia jakeluverkollemme. Tarkastusten avulla saadaan tiedot verkon nykykunnosta ja jäljellä olevasta käyttöiästä. Tietojen perusteella määritellään muun muassa saneerausinvestointien tärkeysjärjestys. Lisäksi tarkastustiedot johtavat tarvittaessa välittömiin korjauksiin. Tarkastuksissa kerätään myös tietoa johto-osuuksien raivaustarpeesta, koska hyvin hoidetulla johtokadulla saavutetaan parempi toimintavarmuus. Tarkastustoiminnalla pyritään pitämään verkosto hyvässä kunnossa ja parantamaan sähkönjakelun toimitusvarmuutta. Olemme viime vuosina lisänneet huomattavasti maakaapeliverkon rakentamista ja esimerkiksi pienjännitejohdoista yli 60 % asennetaan nykyään maakaapelina. Käytämme myös haja-asutusalueella pieniä puistomuuntamoita pylväsmuuntajien sijasta. Nämä muun muassa ympäristön viihtyisyyttä parantavat verkon rakentamistavat kohottavat myös sähkön laatua vähentämällä sähkönjakelun alttiutta säätiloista johtuville häiriöille. Mittarien etäluenta Olemme siirtäneet kaikki asiakkaidemme käyttöpaikat, joiden pääsulakekoko on 3x63A tai yli, tuntimittauksen piiriin. Valtioneuvoston asetuksen (66/2009) sähköntoimituksen selvityksestä ja mittaamisesta mukaan jatkossa siirrytään myös alle 3x63A käyttöpaikoissa tunneittain tapahtuvaan mittaukseen. 80 % kaikista verkonhaltijan käyttöpaikoista tulee saattaa tuntimittauksen piiriin vuoden 2013 loppuun mennessä. Mäntsälän Sähkön tavoitteena on asentaa kaikkiin käyttöpaikkoihin reaaliaikainen etäluettava mittari vuoden 2012 loppuun mennessä. Etäluettavat mittarit lisäävät asiakkaiden tietoisuutta omasta sähkön käytöstä sekä sen kohdentumisesta. Tietojen avulla on helpompi suunnitella sähkön kulutuksen pienentämistä. Timo Korpelainen verkkopäällikkö Viime vuosina jakeluverkkomme häiriöt olivat merkittävästi alle valtakunnallisen keskiarvon häiriöajan jäädessä vuositasolla alle tuntiin. 10 11
Sähkön myynti ja hankinta Sähkön tukkumarkkinoilla vuosi 2009 oli edellisvuotta huomattavasti rauhallisempi. Johdannaismarkkinoilla vuoden 2008 syksyllä alkanut hintojen lasku päättyi maaliskuussa, jolloin moni tuote saavutti noteeraushistoriansa alimman arvon. Tästä hintatasot yleisesti nousivat hieman. Kaiken kaikkiaan sähköjohdannaisten ja myös spot-sähkön hinta pysyi aiempiin vuosiin nähden alhaisella tasolla joulukuun lopun korkeaa spot-hintaa lukuun ottamatta. Laskeneeseen hintatasoon vaikuttivat Pohjoismaisen sähkön käytön väheneminen, polttoaine- ja päästöoikeushintojen lasku sekä loppukesällä ja syksyllä parantunut vesivarantotilanne. Vuonna 2009 sähkön loppuasiakasmyynnin määrä oli 155 GWh, mikä oli noin 2 % suurempi määrä kuin vuonna 2008. Kuukausitasolla muutokset olivat varsin suuria, mikä johtui edellisvuodesta poikkeavista ulkolämpötiloista sekä muutoksista asiakasmäärissä. Markkinahintojen lasku ja siten sähkön hankintakustannusten aleneminen näkyi loppuasiakasmyynnissä sekä toistaiseksi voimassaolevien hintojen laskemisena että määräaikaisten sopimusten hinnoittelussa. Sähkön hankinnasta voimalaitososuuksien sähkö vastasi noin yhtä kolmasosaa. Omien museovesivoimalaitosten osuus hankinnasta oli noin 2 %. Loppuosa sähköstä hankittiin markkinahintaisena. Sähkön tuotantoon liittyen vuoden 2009 aikana perustettiin Suomen Voima Oy, jossa Mäntsälän Sähkö on osakkaana. Suomen Voiman tarkoituksena on hankkia uusiutuvaa tai vähäpäästöistä sähköntuotantoa osakkailleen usean sadan megawatin edestä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Näkymät vuodelle 2010 Oletettavasti vuonna 2010 sähkön tukkumarkkinoiden käyttäytymiseen vaikuttavat keskeisesti samat tekijät kuin vuonna 2009. Näihin kuuluu talouden tilan yleinen kehitys ja sen vaikutus sähkön tuotantokustannuksiin sekä sähkön kulutukseen. Pohjoismaisilla markkinoilla vesiresurssilla on oma merkittävä roolinsa, mikä näkyy jo kylmän ja kuivan talven myötä alkaneen vuoden osalta. Ruotsalaisen ydinvoiman tuotantoa voi pitää sähkömarkkinoiden villinä korttina, sillä sen ennakoitavuus on viime vuosina ollut huono. Vuoden 2010 tavoitteena on jatkaa sähkön myynnin kehittämistä ja kasvua. Keinoina tässä ovat muun muassa aktiivinen myyntityö, oikein suunnatut toimenpiteet ja hinnoittelu eri asiakasryhmille sekä tuotteiden, palveluiden ja omien toimintatapojen kehittäminen. Tavoitteena on myös laajentaa Mäntsälän Sähkön tuote- ja palveluvalikoimaa sähkön myynnistä sähkön käyttöön liittyviin tuotteisiin ja palveluihin, esimerkiksi energiatehokkuutta lisääviin laitteisiin. Vuosi 2010 on merkittävä Mäntsälän Sähkön tuotantokapasiteetin tulevaisuuden suhteen, sillä vuoden aikana odotetaan hallituksen ja eduskunnan päätöstä ydinvoiman lisärakentamisen osalta. Mäntsälän Sähkö on mukana Fennovoimassa, jolla on kaikki edellytykset luvan saamiseksi. Lisäksi hieman pienemmässä mittakaavassa jatketaan selvittelyjä paikallisten olosuhteiden hyödyntämisestä sähkön tuotannossa muun muassa sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja uusiutuvien energialähteiden osalta. Vuoden aikana odotetaan hallituksen ja eduskunnan päätöstä ydinvoiman lisärakentamisen osalta. Mäntsälän Sähkö on mukana Fennovoimassa, jolla on kaikki edellytykset luvan saamiseksi. Juha Voho energiapäällikkö 12 13
Yksityisasiakkaat ja kanta-asiakkuus Suomessa sähköyhtiötä vaihtoi vuoden 2009 aikana n. 7 % eli yli 200 000 kotitaloutta. Määrä tulee tästä varmaan jonkin verran tulevaisuudessa nousemaan, sillä taantuma on saanut ihmiset etsimään säästökohteita. Myös kilpailijat ovat aktivoituneet myyntiin ja tehneet kovia hintatarjouksia alkuvuodesta myös meidän jakelualueellemme. Kiristyneestä kilpailusta huolimatta onnistuimme kasvattamaan asiakasmääräämme sähkön myynnissä vuoden 2009 aikana n. 10 %:lla. Aiomme panostaa aktiiviseen asiakashankintaan myös seuraavan vuoden aikana. Asiakasmäärämme olikin vuoden vaihtuessa selvässä kasvussa. Kuluttajasegmentissä asiakasuskollisuuteen vaikuttaa tutkimusten mukaan eniten hinta, imago ja paikallisuus. Menestyäksemme kiristyvässä kilpailussa, meidän täytyy panostaa imagoomme paikallisena, kasvollisena toimijana. Parantaaksemme asiakasuskollisuutta, meidän on luotava asiakkaille konkreettisia etuja, joita he meiltä normaalin tuotetarjontamme lisäksi saavat. Tavoitteenamme on lunastaa palvelulupauksemme Tarjoamme parasta paikallista palvelua. Kiristyneestä kilpailusta huolimatta onnistuimme kasvattamaan asiakasmää räämme sähkön myynnissä vuoden 2009 aikana n. 10 %:lla. Vuoden 2009 aikana tehtiin useita tutkimuksia koskien kanta-asiakkuuksia. Tutkimuksista kävi ilmi, että suurin osa suomalaisista suhtautuu yritysten kanta-asiakasohjelmiin erittäin myönteisesti. Selvä enemmistö yksityisasiakkaista haluaa saada tarjouksia ja tietoa uutuuksista sellaisilta yrityksiltä, joiden asiakkaita he ovat. Näiden tutkimustulosten perusteella päätimme kehittää Mäntsälän Sähkön omaa kanta-asiakasohjelmaa, Wattiklubia. Tarkoituksenamme on kehittää kanta-asiakasohjelmastamme entistä monipuolisempi ja asiakkaita paremmin palveleva. Tarjoamme asiakkaillemme erilaisia, vaihtuvia etuja. Kehitämme toimintaamme muutenkin niin, että kanssamme on helppoa ja vaivatonta asioida. Wattiklubia uudistimme muun muassa niin, että jatkossa myös laajakaistaliiketoimintamme asiakkaat voivat liittyä Wattiklubiin. He pääsevät mukaan uuteen etuohjelmaan heti vuoden 2010 alusta, niin halutessaan. Wattiklubin jäsenet saavat etukuponkien, klubitapahtumien ja asiakaslehden lisäksi myös sähköä normaalia edullisemmin. Yksi olennainen osa tulevan ohjelman toteutuksessa on toimiminen tiiviissä yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Paikallinen verkostoituminen tuo etuja kaikille osapuolille. Myös yhteistyötä isännöitsijöiden, oma- kotiyhdistyksen ja kiinteistönvälittäjien kanssa kehitetään. Yhteistyössä pystymme tuottamaan asiakkaille parhaat mahdolliset palvelut. Koska tyytyväiset asiakkaat ovat yrityksen merkittävin liiketoimintariskiä alentava tekijä, täytyy asiakastyytyväisyyttä mitata. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä entistä tarkemmin ja kehitämme toimintaamme asiakkailta saadun palautteen mukaisesti. Pyrimme luomaan palvelukonsepteja, joiden avulla pystymme palvelemaan eri asiakassegmenttejä entistä paremmin, kunkin segmentin tarpeet huomioiden. Yksi merkittävä palvelua parantava tekijä on uudet kotisivumme, sillä yhä suurempi osa kuluttajista haluaa asioida internetin kautta. Kehitämme palvelujamme verkossa koko ajan, pyrkimyksenämme tehdä sivuista entistä palvelevammat ja monipuolisemmat. Tarja Hellstén asiakkuuspäällikkö 14 15
Yritysmyynti tarjoaa yksilölliset sekä parhaat ratkaisut yrityksien tarpeisiin. Paikallisuus on vahvasti esillä yritysmyynnin toiminnassa. Yritysmyynti Mäntsälän Sähkön yritysmyynnille vuosi 2009 oli kehityksen aikaa. Organisaatiota vahvistettiin myyntipäälliköllä ja samalla yritysmyyntiä alettiin kehittää järjestelmällisesti. Yritysmyynnin tavoitteena on tuoda Mäntsälän Sähkön koko tuote- ja palveluvalikoima aktiivisemmin esille ja lähemmäksi asiakasta. Yritysmyynti tarjoaa yksilölliset sekä parhaat ratkaisut yrityksien tarpeisiin. Paikallisuus on vahvasti esillä yritysmyynnin toiminnassa. Paikallistuntemus ja henkilökohtainen palvelu edesauttavat asioiden hoidossa ja vierailut paikallisissa yrityksissä ovatkin päivittäistä työtä yritysmyynnissä. Toimiminen samoissa tiloissa Mäntsälän Yrityskehityksen kanssa tukee toimintaamme. Positiivisen asiakaspalautteen siivittämää aktiivista toimintaa jatketaan edelleen yrittäjien keskuudessa. Yritysmyynnin toiminnan painopisteenä on jakeluverkkomme alueella toimivat yritykset. Mäntsälän Sähkön tuotevalikoimaan kuuluu paljon muutakin kuin sähkö. Yritysmyynti palvelee asiakkaita myös kaukolämpö-, maakaasu-, laajakaistasekä energiatehokkuusasioissa. Kaikki asiat hoituvat samasta paikasta helposti ja nopeasti. Hyvä suunnittelu sekä tuotteiden ja palvelujen räätälöinti kokonaisuudeksi on tuonut asiakkaillemme selviä synergiaetuja. Edut näkyvät asiakkaalla pienempinä kustannuksina ja helppoutena. Yritysmyynti neuvoo ja opastaa asiakkaita myös energiatehokkuustuotteissa. Olemme löytäneetkin asiakkaille hyviä ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi. Verkostoitumalla paikallisten yritysten kanssa olemme saaneet lisäarvoa sekä omaan että yhteistyöyritystemme toimintaan. Tuotevalikoimaamme on lisätty esimerkiksi ilmalämpöpumput yhteistyössä paikallisen yrittäjän kanssa. Yhteistyöstä syntyvät hyödyt ja edut jäävät paikkakunnan parhaaksi. Yritysasiakkaat kilpailuttivat sähkösopimuksia vuonna 2009 aktiivisesti. Mäntsälän Sähkö pärjäsi kilpailussa hyvin. Kehitämme jatkuvasti myös uusia, yritysten muuttuviin tarpeisiin sopivia ratkaisuja, jotta Mäntsälän Sähkö pärjäisi kilpailussa myös tulevaisuudessa. Pasi Tiainen myyntipäällikkö 16 17
Kaukolämpö- ja maakaasuliiketoiminta Kaukolämpö- ja maakaasuliiketoimintojen tavoitteena on asiakasmäärän kasvattaminen ja uusien palvelu- ja tuotekonseptien kehittäminen vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Valitsemamme toimintamallit tavoitteiden toteuttamiseksi on todettu oikeiksi ja olemme vahvasti mukana paikallisessa lämmitysja prosessienergiakilpailussa muiden järjestelmien kanssa. Vuoden 2009 kaukolämmön sekä maakaasun myynti saavutti lähes budjetoidun tason, vaikka kevät ja syksy olivatkin normaalia lauhempia. Joulukuussa alkaneet pakkaset edesauttoivat tavoitteeseen pääsyä. Kaikki Mäntsälän Sähkön myymä kaukolämpö tuotettiin omissa maakaasua käyttävissä lämpökeskuksissa. Maakaasun hankinta viime vuonna oli n. 61 GWh. Kaukolämmön ja maakaasun myyntihintoja korotettiin vuoden alusta polttoaineiden hintojen kiihtyvän nousun seurauksena. Taantuman vaikutus kesän polttoaineiden hintoihin mahdollisti kaukolämmön ja maakaasun myyntihintojen laskun 1.8.2009 alkaen edellisen vuoden lopun tasolle. Hinnan tarkistuksella varmistimme kilpailukyvyn säilymisen energiamarkkinoilla. Maakaasun tankkausasema on otettu Mäntsälässä hienosti vastaan. Kaukolämpöverkostoa rakennettiin n. 0,6 km, josta suurimpana yksittäisenä kohteena oli Mäntsälän Mäntymäentielle valmistuneen palveluasuntojen yksikön putkiverkkotyö. Syksyllä alkaneet kaksi erillistä kerrostalotyömaata Mäntsälän Pelto-Orvokki ja Linnanpiha saivat kaukolämpöverkon loppuvuodesta. Suurin liittymistehon muutos 500 kw:sta n. 1 000 kw:n tehtiin Mäntsälän terveysaseman laajennuksen yhteydessä. Putkiverkon perushuoltoa ja kattilalaitoksien valvontaa sekä suojauksia paranneltiin vuoden aikana. Maakaasuverkostoa rakennettiin Laurintielle valmistuneelle asuntolayksikölle. Maakaasua tankkiin Maakaasun tankkausaseman avaaminen St1 huoltoaseman yhteyteen vuoden 2008 lopulla on otettu Mäntsälässä hienosti vastaan ja tankkauksien lukumäärät sekä tankatun kaasun määrä ylittivät arvioidut ennusteet. Kasvu on ollut tasaista alusta alkaen, mikä osoittaa selvästi maakaasuajoneuvojen määrän lisääntyvän paikkakunnalla. Edullisen hinnan lisäksi myös ympäristöasiat vaikuttavat varmasti maakaasun suosioon liikennepolttoaineena. taajaman lähietäisyydelle sekä asemanseudun alueelle, johon tulevaisuudessa sijoittuvat Mäntsälän yhtiömuotoisen asuntotuotannon uudiskohteet. Lisäksi maakaasun käyttäjiksi on tulossa monia paikallisia yrityksiä nimenomaan omien prosessiensa polttoaineen korvaamiseksi maakaasulla. Matti Heija lämpöteknikko Uusi lämpöyhtiö Syksyllä saatiin päätökseen pitkään valmisteltu yhteisen lämpöyhtiön perustaminen Kärkölään. Kärkölän Lämpö Oy:n osakkaita ovat Kärkölän kunta (75 %), Koskipower Oy (5 %) sekä Mäntsälän Sähkö (20 %). Lämpöyhtiön toiminta käynnistyi 1.12.2009. Kesän ja alkusyksyn aikana yhtiö rakennutti kaukolämpöverkostoa Järvelän taajamaan yhteensä n. 1,2 km. Toiminnan kulmakivinä ovat pitkäaikaiset sopimukset lämmöntoimittamisesta Koskipower Oy:n kanssa sekä operointi-, hallinto- ja laskutuspalveluista Mäntsälän Sähkön kanssa. Tämän tyyppinen palveluntarjonta on luontevaa osaamisemme hyödyntämistä. Katsaus tulevaan Vuonna 2010 uskomme kasvun jatkuvan ennusteiden mukaisena. Tarkoituksenamme on lisäksi rakentaa kaukolämpöä kokonaiselle pientaloalueelle Mäntsälän keskus- 18 19
MSOYNET-laajakaistaliiketoiminta Mäntsälän Sähkön MSOYNETtietoliikenneverkon raken taminen aloitettiin vuonna 2000 yhteistyössä Radionet Oy:n kanssa. Alkujaan verkko perustui langattomaan WLAN-radiotekniikkaan. Kuluneiden vuosien aikana verkkoa on laajennettu Mäntsälän keskustasta laajalle alueelle ja verkko kattaa tällä hetkellä Mäntsälän kunnan lisäksi alueita Pohjois-Pornaisissa, Tuusulan Kellokoskella sekä Hyvinkään Kaukasissa. Langattomat tekniikat ovat edelleen vahvasti mukana toiminnassamme, sillä toimialueemme kattava laaja WiMax-verkko palvelee suurta asiakaskuntaa. Tarjontaamme sisältyy myös ADSL-tekniikkaan perustuvat laajakaistapalvelut keskusta-alueilla. Näiden langallisten ja langattomien liityntäverkkojen taustalla on oma, laaja valokuituun perustuva runkoverkkomme. Vuosi 2009 oli tietoliikennepalvelumme osalta haastava. Markkinatilanteesta huolimatta kuluneen vuoden aikana kasvumme oli lähes edellisvuoden tasoa. Uskomme kasvun jatkuvan vuonna 2010 uusien palveluiden ja ennen kaikkea valokuituverkon laajentamisen myötä. Kysyntä valokuituliittymien suhteen on kasvanut huomattavasti kuluneen vuoden aikana. Valokuituverkkomme kattaa tällä hetkellä suuren osan Mäntsälän keskusta-alueista sekä useita hajaasutus alueen kyläkeskittymiä kunnan eteläosista pohjoiseen. Kuluvana vuonna tehdyt investoinnit mahdollistavat jatkossa esimerkiksi paikallisten vesiosuuskuntien liittämisen reitin varrelta osaksi verkkoamme sekä uusien palveluiden tarjoamisen näille alueille. Investointimme ovatkin keskittyneet pääasiassa valokuituverkon laajentamiseen uusille alueille. Kuitu Kotiin -liittymä siirtää kotitalouden tietoliikennepalvelut aivan uudelle tasolle mahdollistaen yhden liittymän kautta koko kodin tietoliikenteen sekä suuren joukon nykyisiä ja tulevia lisäpalveluita. Seuraavien vuosien aikana valokuidun käyttö tulee lisääntymään entisestään. Uudet lisäpalvelut muun muassa tvpalvelut tallennusominaisuuksineen, mukaan lukien HD-kanavat vaativat entistä suurempaa kapasiteettia liittymältä. Tätä eivät pääsääntöisesti nykyiset laajakaistaliittymät pysty tarjoamaan, varsinkaan suuren suosion saavuttaneet mobiililaajakaistat. Olemme paikallinen vaihtoehto ja toimintamme ylittää valtakunnallisten yritysten pal ve - lutason, muun muassa asiakkaiden tyytyväisyys palveluihimme on huippuluokkaa ja asiakaspalvelumme vastausajat ovat erinomaisia. Paikallisena operaattorina meille on kaikkein tärkeintä hyvä asiakas- ja tukipalvelu. Olemme paikallinen vaihtoehto ja toimintamme ylittää valtakunnallisten yritysten palvelutason, muun muassa asiakkaiden tyytyväisyys palveluihimme on huippuluokkaa ja asiakaspalvelumme vastausajat ovat erinomaisia. Tarjoamme parasta paikallista palvelua olemalla lähellä asiakasta. Ismo Heiliö tietoliikennepäällikkö 20 21
Henkilöstö Hyvä yhteistyöilmapiiri toimivassa organisaatiossa Mäntsälän Sähkön henkilöjohtamisen ja -kehittämisen lähtökohdat on määritelty vuoden 2007 lopussa valmistuneessa henkilöstösuunnitelmassa, jota päivitetään vuosittain. Vuonna 2009 henkilöstön ja työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä on jatkunut edelleen henkilöstöstrategian mukaisesti työyhteisön ja esimiestyön kehittäminen. Henkilöstön koulutuksissa on jatkettu henkilöjohtamisen valmiuksien kehittämistä sekä painotettu henkilöstön oman osaamisen kehittämistä esimiehen tuen avulla. Koulutuspäiviä on kertynyt kertomusvuonna yhteensä 265 työpäivää. Työssä jaksamista on tuettu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja työkykyä ylläpitävää toimintaa on toteutettu tarjoamalla henkilöstölle liikunta-aktiviteetteja, muun muassa tuettu kuntosalitoimintaa, järjestetty ohjattu jumppatunti, sählyvuoro ja kaukalopallovuoro sekä tarjottu maksuttomia hierontapalveluja paikallisessa kuntokeskuksessa. Toimintavuonna koko henkilöstö osallistui myös lihaskuntotestauksiin sekä ensiavun EA1 ja EA-kertaus -kursseille. Joulukuussa teetettiin edellisen vuoden tapaan henkilöstötutkimus koskien henkilöstön työtyytyväisyyttä ja organisaation toimivuutta. Kyselyn toimitti ulkopuolinen asiantuntija Corporate Image Oy. Tulokset olivat samaa korkeaa tasoa kuin aiempina vuosina, muutoksia oli kokonaisuutena tullut hyvin vähän. Jopa viisitoista heikoiten menestynyttä osa-aluetta olivat vertailuryhmien keskiarvoa parempia. Positiivisin kehitys tapahtui osastojen välisessä sekä myös johdon ja henkilöstön välisessä yhteistyössä ja tiedonkulussa. Yrityksen katsottiin myös kehittävän aktiivisesti toimintaansa ja tarttuvan ripeästi ongelmiin. Kokonaistyytyväisyys oli erittäin korkea kaikissa henkilöstöryhmissä. Henkilökunnan rakenne Mäntsälän Sähkön palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 49 henkilöä. Näistä vakituisia työntekijöitä oli 47 ja määräaikaisia 2 henkilöä. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli yksi henkilö ja kolme vuosikymmenien työuran yhtiössä tehnyttä työntekijää jäi vanhuuseläkkeelle. Vuorotteluvapaata käytti yksi henkilö. Kesätyötä tarjottiin viidelle nuorelle alan opiskelijalle. Yhtiön organisaatio jakaantuu sähkön verkkoliiketoimintaan, energialiiketoimintaan, laajakaistaliiketoimintaan, markkinointi- ja myyntitoimintaan sekä asiakaspalvelu ja taloushallintopalveluihin. Teknisiä toimihenkilöitä oli 18 (37 %), muita toimihenkilöitä 17 (34 %) ja asentajia 14 (29 %). Keski-ikä on noin 40 vuotta. 30 % 9 % 7 25 % Henkilöstön palveluvuodet 4 10 36 % yli 20 v. 11-20 v. 5-10 v. alle 5 v. 20-29 v. 30-39 v. Oma työ Toiminta yksikössä Johtaminen Henkilöstötutkimus 2008 Henkilöstötutkimus 2009 Energiayhtiöiden normi Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut vähäistä. Yhtiö on rekrytoinut toimintavuonna asiakkuuspäällikön ja myyntipäällikön myyntitiimin vahvistukseksi. Sairauslomapäiviä kertyi 234 työpäivää, joka oli keskimäärin 2,2 %. Sairaupoissaolot ovat hieman laskeneet edelliseen vuoteen nähden. Poissaoloa vaativia työtapaturmia oli kertomusvuonna 2. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee jäämään arviolta 9 henkilöä vanhuuseläkkeelle. 15 Henkilöstön ikärakenne (kpl) 17 40-49 v. 50-59 v. 60-69 v. Organisaation toimivuus 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Henkilöstötutkimuksen tulosten yhteenveto Jaana Leino henkilöstöasiantuntija 22 23
Talous Liikevaihto jatkoi kasvuaan Liiketoiminnan laajeneminen jatkui haastavasta suhdannetilanteesta huolimatta. Yritys ylitti historiansa ensimmäisen kerran 20 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2009. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen nähden 5 % (19,1 M vuonna 2008). Liikevaihdolle haetaan kasvua myös tulevina vuosina niin asiakasmäärän kuin uusien liiketoiminta-alueidenkin kautta. Mäntsälän kunnan muuttovoittoisuus luo myös positiivisia mahdollisuuksia. Tulos Yrityksen tuloskehitys jatkui vakaana. Liikevoitoksi saavutettiin 1,1 M (1,2 M vuonna 2008) Tilikauden voitto vuodelta 2009 parani selkeästi vuoteen 2008 nähden rahoituskulujen pienenemisen vuoksi ollen 734 t (487 t vuonna 2008). Investoinnit kohdistuivat jakeluverkkoon Investoinnit kohdistuivat pääosin sähkönjakelu- ja kaukolämpöverkon rakentamiseen. Suhdannetilanteen vuoksi rakentaminen oli edellisiin vuosiin nähden vaisumpaa ja suunnitellusta investointitasosta jäätiin jonkin verran. Investointeja tehtiin yhteensä 2,4 M (3,4 M vuonna 2008). Sähköiseen maailmaan Painopiste talouden kehittämisessä yrityksen sisällä on tulevina vuosina toimintojen sähköistämisessä ja tietojärjestelmien hyödyntämisessä entistä tehokkaammin sekä prosessien selkiyttämisessä. Verkostoitumalla haetaan lisäksi kustannusetua erilaisiin hankintoihin ja toimintaan. milj. 25 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 Liikevaihdon kehitys 2008 2009 Osakeomistukset 31.12.2009 Mäntsälän Energia 100 % Suomen Voima Oy 11 % Etelä-Suomen Voima Oy 7 % Kärkölän Lämpö Oy 20 % Gridit Oy 4 % Osuuskunta Zonet 67 % Tripower Oy 25 % Voimatori Oy 6 % Energiameklarit Oy 5 % Mäntsälän Yrityskehitys 30 % Mäntsälän Jäähalli 2 % Hanna Sölli talouspäällikkö 24 25
Hallituksen toimintakertomus 2009 Kertomusvuosi oli 83. toimintavuosi, josta kahdeskymmenes (20.) yhtiömuotoisena. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Mäntsälän Sähkö -konsernin liikevaihdon kasvu jatkui edelleen vuonna 2009 taantumasta huolimatta. Toimintavuosi oli myös tuloksellisesti budjetoitua parempi. Yhtiö on toimintavuonna perustanut Kärkölän Lämpö Oy:n yhdessä Kärkölän kunnan ja Koskipower Oy:n kanssa sekä Suomen Voima Oy:n yhdessä viidentoista muun energiayhtiön kanssa. Laajakaistaliiketoiminnassa yhtiö on mennyt osakkaaksi Gridit Oy:öön. Yhtiö on päättänyt purkaa ns. vararahastonsa vapaisiin omiin pääomiin. Lisäksi yhtiön hallitus ja tilintarkastaja ovat vaihtuneet tilikauden aikana. Toimintaympäristön muutokset Suomessa sähkön kulutus laski huomattavasti toimintavuoden aikana, mikä laski tukkuhintatasoa ja johti monen energiayhtiön osalta tilanteeseen, jossa ylijäänyt sähkö pyrittiin myymään jakelualueen ulkopuolelle. Tämä lisäsi kampanjointia meidänkin asiakkaillemme ja näkyi asiakasvaihtuvuudessa niin meillä kuin koko Suomessa. Mäntsälän Sähkö onnistui kuitenkin omassa myyntikampanjoinnissaan niin hyvin, että asiakasmäärä oli vuoden päättyessä noin 10 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Mäntsälän Sähkön jakelualueella on vain muutama energiavaltainen erityisen suhdanneherkkä yritys. Yhtiön jakelualueella sähkön kulutus laskikin vain nimellisesti. Taantuma ei siksi koskettanut Mäntsälän Sähköä toimintavuonna erityisen voimakkaasti Taloudellinen kehitys Mäntsälän Sähkö Oy:n liikevaihto vuonna 2009 oli 20,1 (19,1) milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 5,0 %. Tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 1,0 (0,71) milj. euroa. Investoinnit ja rahoitus Investoinnit vuonna 2009 olivat 2,4 (3,4) milj. euroa. Ne kohdistuivat sähkö-, kaukolämpö-, maakaasu- ja laajakaistajakeluverkkojen uudistamiseen ja kehittämiseen. Rahoitusasema säilyi hyvänä. Yhtiö on pyrkinyt pitämään kassavarat pieninä ja varmistamaan maksuvalmiutensa aktiivisella kassavarojen hoidolla. Likviditeettiylijäämä on sijoitettu maltillisesti likvideihin sijoitusinstrumentteihin yhtiön hallituksessa hyväksytyn sijoituspolitiikan mukaisesti. Yrityksen organisaatio, johto ja tilintarkastaja Yrityksen hallitus vaihtui toimintavuoden aikana. Yhtiökokouksen valitsemina kuuluivat hallitukseen Hanna Torvasti (puh.joht.), Jari K. Sillanpää Yhtiö on toimintavuonna perustanut Kärkölän Lämpö Oy:n yhdessä Kärkölän kunnan ja Koskipower Oy:n kanssa sekä Suomen Voima Oy:n yhdessä viidentoista muun energiayhtiön kanssa. (varapuh.joht.), Paavo Leino, Heidi Pekkala ja Kari Virolainen. Yhtiöjärjestyksen perusteella hallitukseen kuuluivat lisäksi kunnanjohtaja Esko Kairesalo ja toimitusjohtaja Esa Muukka. Hallitus kokoontui kaikkiaan 7 kertaa tilikauden aikana. Tilintarkastajana toimi Audiarev Oy, vastuullisena tilintarkastajanaan KHT Tuulikki Tuononen. Henkilöstö Mäntsälän Sähkön palveluksessa oli vuonna 2009 keskimäärin 49 (49) henkilöä. Näistä vakituisia työntekijöitä oli 47 ja määräaikaisia 2 henkilöä. Palkat ja palkkiot toimintavuonna olivat 2 057 931 euroa. Yhtiön myyntiorganisaatiota on vahvistettu toimintavuoden aikana asiakkuuspäälliköllä ja yritysmyynnin myyntipäälliköllä. Vasemmalta Esa Muukka, Esko Kairesalo, Heidi Pekkala, Jari K. Sillanpää, Hanna Torvasti, Kari Virolainen ja Paavo Leino Ympäristöasiat Vastuullisena energiayhtiönä Mäntsälän Sähkö Oy:lle ympäristöasiat ovat tärkeä osa päivittäistä toimintaa. Yhtiön myymä sähkö tuotetaan valtaosaltaan uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla. Lisäksi pyrimme suosimaan maakaasukäyttöisiä ajoneuvoja työajossa. Mäntsälän Sähkön ja St1:n yhteistyön tuloksena maakaasua on voitu tankata Mäntsälässä jo vuodesta 2008. Olemme myös liittyneet Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksenä Energiatehokkuussopimukseen energian käytön tehostamisesta. Yhtiön hankkiessa uusia voimaosuuksia hankimme ainoastaan ympäristönäkökulmasta hyväksyttävää voimantuotantoa. Tutkimus- ja kehitystoiminta Yhtiössä on toimintavuoden aikana panostettu avainhenkilöiden liiketoiminta- ja myyntiosaamisen kehittämiseen yhdessä Mercuri Internationalin kanssa ja asiakaspalveluosaamisen kehittämiseen Voimatori-yhteistyönä. Liiketoiminnoissa on selvitetty biomassojen paikallista saatavuutta ja niiden kaasutuksen kannattavuutta sekä tuuliolosuhteita ja tuulivoiman kannattavuutta jakelualueella. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannukset on kirjattu suoraan kuluihin. 26 27
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Riskien hallinta Mäntsälä Sähkö Oy:n riskienhallintapolitiikka on tehty yhteistyössä Marsh Oy:n kanssa vuonna 2008. Riskienhallintapolitiikka kuvaa Mäntsälän Sähkö Oy:n tahtotilaa riskienhallinnan tavoitteista, periaatteista ja käytännön toteuttamisesta sekä yhtiötasolla ja liiketoimintayksiköissä. Tärkeimmät riskit yhtiön toiminnassa liittyvät henkilöturvallisuuteen, sähköenergian hankkimiseen, sähkön, lämmön ja maakaasun toimitusvarmuuteen, vahinkoriskeihin, avainosaamiseen ja asiakastyytyväisyyteen. Mäntsälän Sähkö Oy:ssä on päädytty seuraavanlaiseen riskimääritelmään: Riski on mitä tahansa, mikä uhkaa Mäntsälän Sähkö Oy:n henkilöstöä, yhtiön omaisuutta tai vaikuttaa yrityksen tuloksentekokykyyn tai liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Toimintavuonna sähkönhankinnan riskipolitiikka on päivitetty vastaamaan muuttuneita tarpeita ulkopuolisen konsultin avulla. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia ja syntynyttä sähkökaupan riskiasemaa seurataan systemaattisesti. Tuotanto- ja myyntisalkkuja seurataan erikseen. Yhtiö ei ota korkoriskiä, vaan investointilainat on korkosuojattu kotimaisten pankkien kanssa. Tulevaisuuden näkymät Vaikka energian hinta lyhyellä tähtäimellä on laskenut globaalin taantuman seurauksena, ei perusasetelma ole muuttunut mihinkään. Suomesta puuttuu edelleen merkittävästi sähköntuotantokapasiteettia ja maailman energiavarat ovat rajalliset. Energian hinta palaa takaisin nousu-uralle nopeasti taantuman jälleen hellittäessä ja hintavaihtelu jatkuu suurena myös tulevaisuudessa. Tämä on haasteellista koko Suomen kansantaloudelle, mutta erityisesti energiayhtiöille. Tilanteessa korostuu sähköenergian hintaan liittyvä epävarmuus, joka lisää merkittävästi sähkönmyyntiliiketoiminnan tulosriskiä. Ainoa keino suojautua tältä on energianhankinnan omavaraisuuden kasvattaminen. Siksi yhtiö on Fennovoiman osakas ja ollut perustamassa Suomen Voima Oy:tä, pyrkien systemaattisesti varmistamaan asemiaan oman sellaisen energiantuotannon hankkimisessa, jossa ympäristöarvot yhdistyvät liiketaloudelliseen kannattavuuteen. Paikallisesti jakelualueemme vetovoima jatkuu vahvana myös tulevaisuudessa. Väestöpohjan kasvu lisää myös alueen yritystoiminnan aktiivisuutta, joten positiivinen kierre tuo myös uutta yritystoimintaa yhtiön jakelualueelle. Mäntsälän Sähköllä on näin tasaiset kasvumahdollisuudet. Hallituksen ehdotus voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Konsernin voitonjakokelpoiset varat olivat tilikauden päätyessä 1 328 976,01. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 007 034,95, joista tilikauden voitto on 734 241,66. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja tilikauden voitto jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Hanna Torvasti puheenjohtaja Paavo Leino Heidi Pekkala Mäntsälässä 25. maaliskuuta 2010 Mäntsälän Sähkö Oy:n hallitus Esa Muukka toimitusjohtaja Jari K. Sillanpää varapuheenjohtaja Esko Kairesalo Kari Virolainen Tilinpäätösmerkintä Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Mäntsälässä 9. huhtikuuta 2010 Tuulikki Tuononen Oy Audiarev Ab 28 29
Konsernin tuloslaskelma Konsernin tase Konsernin tase Konsernin rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2009 1.1. - 31.12.2008 VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2008 VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2008 2009 2008 LIIKEVAIHTO 20 094 344 19 138 533 Liiketoiminnan muut tuotot 94 408 100 625 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot 11 810 374 11 074 736 Ostot tilikauden aikana 244 326 51 915 Varastojen muutos (lis.-,väh.+) 0 203 492 Ulkopuoliset palvelut 401 385 454 965 12 456 085 11 785 108 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 1 814 609 1 728 465 Henkilösivukulut Eläkekulut 314 574 298 948 Muut henkilösivukulut 102 700 112 078 2 231 882 2 139 491 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 2 846 817 2 883 957 Liiketoiminnan muut kulut 1 431 097 1 128 793 LIIKEVOITTO 1 222 870 1 301 808 Rahoitustuotot ja -kulut -153 270-526 473 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 1 069 600 775 335 Tuloverot -284 766-242 051 TILIKAUDEN VOITTO 784 834 533 284 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot 132 479 167 137 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 1 321 511 1 321 511 Rakennukset ja rakennelmat 3 596 124 3 753 651 Verkosto 19 269 731 19 571 514 Koneet ja kalusto 933 048 1 102 289 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 283 315 89 295 25 403 729 25 838 260 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 3 478 820 3 332 783 Muut sijoitukset 811 466 811 466 4 290 286 4 144 249 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 15 914 15 914 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 2 396 657 2 350 706 Lainasaamiset 3 506 31 877 Siirtosaamiset 689 514 183 997 Muut saamiset 21 778 0 3 111 455 2 566 581 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 246 104 194 613 Rahat ja pankkisaamiset 327 926 354 081 YHTEENSÄ 33 527 893 33 280 834 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 800 000 800 000 Vararahasto 3 126 378 3 126 378 Edellisten tilikausien voitto 544 142 710 858 Tilikauden voitto 784 834 533 284 5 255 354 5 170 520 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 4 548 742 4 548 742 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 6 472 552 6 639 080 Liittymismaksut 12 900 812 12 450 967 19 373 363 19 090 047 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 542 529 542 529 Saadut ennakot Ostovelat 1 404 365 1 526 569 Muut velat 426 657 388 963 Siirtovelat 1976 883 2 013 464 4 350 434 4 471 525 YHTEENSÄ 33 527 893 33 280 834 Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 1 222 870 1 301 808 Oikaisut liikevoittoon 2 846 817 2 883 957 Käyttöpääoman muutos -618 506-409 007 Maksetut korot ja maksut -239 199-425 451 Saadut osingot Saadut korot 34 438 46 474 Maksetut verot -284 766-280 400 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) 2 961 654 3 117 382 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -2 377 628-3 362 442 Investoinnit muihin sijoituksiin 788 534 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) -2 377 628-2 573 908 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 376 000 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -589 989-542 529 Liittymismaksujen lisäys 449 845 404 602 Maksetut osingot -700 000-1 000 000 Omien osakkeiden hankinta ja myynti -146 037 5 806 Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista -147 497 Saadut korot ja maksut rahoituskuluista 51 491 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) -558 689-1 279 618 Rahavarojen muutos (A+B+C) 25 337-736 143 Rahavarat tilikauden alussa (1.1.) 548 694 1 284 837 Rahavarat tilikauden lopussa (31.12.) 574 030 548 694 30 31
Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2009 1.1. - 31.12.2008 VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2008 VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2008 2009 2008 LIIKEVAIHTO 20 094 344 19 138 533 Liiketoiminnan muut tuotot 94 408 100 625 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot 11 810 374 11 074 736 Ostot tilikauden aikana 244 326 51 915 Varastojen muutos (lis.-,väh.+) 0 203 492 Ulkopuoliset palvelut 401 385 454 965 12 456 085 11 785 108 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 1 813 049 1 727 325 Henkilösivukulut Eläkekulut 314 574 298 948 Muut henkilösivukulut 102 700 112 011 2 230 322 2 138 284 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 2 846 817 2 883 957 Liiketoiminnan muut kulut 1 514 468 1 208 951 LIIKEVOITTO 1 141 059 1 222 858 Rahoitustuotot ja -kulut -139 827-509 525 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 1 001 232 713 332 Tuloverot -266 991-225 949 TILIKAUDEN VOITTO 734 242 487 383 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot 132 479 167137 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 334 652 334 652 Rakennukset ja rakennelmat 3 596 124 3 753 651 Verkosto 19 269 731 19 571 514 Koneet ja kalusto 933 048 1 102 289 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 283 315 89295 24 416 870 24 851 401 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 336 403 336 403 Muut osakkeet ja osuudet 3 482 417 3 336 380 Muut sijoitukset 811 466 811 466 4 630 286 4 484 249 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 15 914 15 914 Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 332 512 379 972 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 2 396 657 2 350 706 Siirtosaamiset 688 013 180 841 Muut saamiset 25 284 31 877 3 109 954 2 563 424 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 246 104 194 613 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 800 000 800 000 Vararahasto 3 126 378 3 126 378 Edellisten tilikausien voitto 272 793 485 410 Tilikauden voitto 734 242 487 383 4 933 413 4 899 171 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 4 548 742 4 548 742 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 6 472 552 6 639 080 Liittymismaksut 12 900 812 12 450 967 19 373 363 19 090 047 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 542 529 542 529 Saadut ennakot 0 238 Ostovelat 1 404 365 1 526 569 Muut velat 426 657 388 725 Siirtovelat 1 976 883 2 013 464 4 350 434 4 471 525 YHTEENSÄ 33 205 952 33 009 485 Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 1 141 059 1 222 858 Oikaisut liikevoittoon 2 846 817 2 883 957 Käyttöpääoman muutos -620 161-401 573 Maksetut korot ja maksut -225 710-425 192 Saadut osingot Saadut korot 34 392 63 164 Maksetut verot -266 991-225 949 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) 2 909 407 3 117 264 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -2 377 628-3 362 442 Investoinnit muihin sijoituksiin 788 534 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) -2 377 628-2 573 908 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 376 000 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -542 529-542 529 Liittymismaksujen lisäys 449 845 404 602 Maksetut osingot -700 000-1 000 000 Omien osakkeiden hankinta ja myynti -146 037 5 806 Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista -147 497 Saadut korot ja maksut rahoituskuluista 51 491 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) -511 229-1 279 617 Rahavarojen muutos (A+B+C) 20 549-736 261 Rahavarat tilikauden alussa (1.1.) 547 388 1 283 649 Rahavarat tilikauden lopussa (31.12.) 567 937 547 388 Rahat ja pankkisaamiset 321 833 352 775 YHTEENSÄ 33 205 952 33 009 485 32 33
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus ja konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Mäntsälän Sähkö Oy:n lisäksi yhtiön 100 %:sesti omistaman Mäntsälän Energia Oy:n. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaan. Yhtiön osakkuusyhtiöitä ei ole huomioitu konsernitilinpäätöksessä. Niiden poisjättämisellä ei ole merkitystä konsernitulokseen eikä konsernin vapaaseen omaan pääomaan. Sisäinen omistus ja sisäiset liiketapahtumat on eliminoitu. Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat Pitkävaikutteiset menot 5 50 vuotta Rakennukset 25 vuotta Rakennelmat 15 vuotta Padot 20 40 vuotta Verkosto 5 30 vuotta Koneet ja kalusto 3 15 vuotta Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan. Vuonna 2009 kirjattiin arvonpalautusta yhteensä 51 491,34. Yhtiön muu sijoitusvarallisuus on sijoitettu pitkällä tähtäimellä maltillisella sijoitusstrategialla, eikä sen osalta ole odotettavissa arvonalentumista. Tuloslaskelman liitetiedot LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN Konserni 2009 Konserni 2008 Emoyhtiö 2009 Emoyhtiö 2008 Sähkön myynti 9 703 776 9 364 127 9 703 776 9 364 127 Sähkön siirto 7 211 506 6 992 244 7 211 506 6 992 244 Maakaasu 2 323 357 2 058 025 2 323 357 2 058 025 Kaukolämpö 2 311 283 1 897 980 2 311 283 1 897 980 Laajakaista 644 028 630 899 644 028 630 899 Muu 227 580 380 740 227 580 380 740 Sisäiset veloitukset -2 327 187-2 185 481-2 327 187-2185 481 20 094 344 19 138 533 20 094 344 19138533 HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä 35 34 35 34 Työntekijöitä 14 15 14 15 49 49 49 4 Henkilöstökulut ja luontoisedut Palkat ja luontoisedut 1 814 609 1 728 465 1 813 049 1 727 325 Eläkekulut 314 574 298 948 314 574 298 948 Muut henkilösivukulut 102 700 112 078 102 700 112 011 Tuloslaskelman henkilöstökulut 2 231 882 2 139 491 2 230 322 2 138 284 Aktivoitu käyttöomaisuuteen 407 133 329 294 407 133 329 294 2 639 015 2 468 786 2 637 455 2 467 579 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot hallitustyöskentelystä 7 893 6 630 6 333 5 490 Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Tuottojen jaksotus Tuotot on jaksotettu suoriteperiaatteella. 34 35
Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Konserni 2009 Konserni 2008 Emoyhtiö 2009 Emoyhtiö 2008 Konserni 2009 Konserni 2008 Emoyhtiö 2009 Emoyhtiö 2008 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Aineettomat hyödykkeet 50 585 73 547 50 585 73 547 Rakennukset ja rakennelmat 157 528 165 188 157 528 165 188 Verkosto 2 412 244 2 405 488 2 412 244 2 405 488 Koneet ja kalusto 226 461 239 734 226 461 239 734 2 846 817 2 883 957 2 846 817 2 883 957 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT Idman Vilén Grant Thornton Oy 8 510 4 200 8 510 4 200 Audiarev Oy 1 540 0 1 540 0 10 050 4 200 10 050 RAHOITUSTUOTOT Korkotuotot tytäryhtiöltä 13 489 0 13 489 16 689 Korkotuotot pitkäaik. sijoituksista Korkotuotot lyhytaik. sijoituksista 0 11 466 0 11 466 Muut korkotuotot 20 949 35 009 20 903 35 009 Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä 34 438 46 474 34 392 63 164 RAHOITUSKULUT Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien sijoituksista 147 497 147 497 Arvonpalautukset vaihtuvien vastaavien sijoituksista 51 491 51 491 Korkokulut 225 710 425 451 225 710 425 192-174 219-572 948-174 219-572 689 TULOVEROT Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 284 766 242 051 266 991 225 949 KÄYTTÖOMAISUUS Aineettomat hyödykkeet Hankintameno 1.1. 167 137 227 970 167 137 227 970 Lisäykset 1.1.-31.12. 15 927 73 459 15 927 73 459 Vähennykset 1.1.-31.12. 0 60 746 0 60 746 Hankintameno 31.12. 183 064 240 684 183 064 240 684 Tilikauden sumupoistot 50 585 73 547 50 585 73 547 Kirjanpitoarvo 31.12. 132 479 167 137 132 479 167 137 Kertynyt poistoero 1.1. Poistoeron muutos 1.1.-31.12. Kertynyt poistoero 31.12. 0 0 0 0 Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. 1 321 511 1 296 364 334 952 309 505 Lisäykset 1.1.-31.12. 0 25 147 0 25 147 Vähennykset 1.1.-31.12. Hankintameno 31.12. 1 321 511 1 321 511 334 952 334 652 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 321 511 1 321 511 334 952 334 652 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. 3 753 651 3 897 544 3 753 651 3 897 544 Lisäykset 1.1.-31.12. 0 21 295 0 21 295 Vähennykset 1.1.-31.12. Hankintameno 31.12. 3 753 651 3 918 839 3 753 651 3 918 839 Tilikauden sumupoistot 157 528 165 188 157 528 165 188 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 596 124 3 753 651 3 596 124 3 753 651 Kertynyt poistoero 1.1. -24 243-24 243-24 243-24 243 Poistoeron muutos 1.1.-31.12. Kertynyt poistoero 31.12. -24 243-24 243-24 243-24 243 Verkosto Hankintameno 1.1. 19 571 514 18 987 960 19 571 514 18 987 960 Lisäykset 1.1.-31.12. 2 138 781 2 989 042 2 138 781 2 989 042 Vähennykset 1.1.-31.12. 28 321 0 28 321 0 Hankintameno 31.12. 21 681 975 21 977 002 21 681 975 21 977 002 Tilikauden sumupoistot 2 412 244 2 405 488 2 412 244 2 405 488 Kirjanpitoarvo 31.12. 19 269 731 19 571 514 19 269 731 19 571 514 Kertynyt poistoero 1.1. -12 025 4 395 420-12 025 4 395 420 Poistoeron muutos 1.1.-31.12. Kertynyt poistoero 31.12. -12 025 4 395 420-12 025 4 395 420 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 1 102 289 1 037 341 1 102 289 1 037 341 Lisäykset 1.1.-31.12. 57 220 304 681 57 220 304 681 Vähennykset 1.1.-31.12. 0 4 400 0 0 Hankintameno 31.12. 1 159 508 1 337 623 1 159 508 1 342 023 Tilikauden sumupoistot 226 461 255 329 226 461 239 734 Kirjanpitoarvo 31.12. 933 048 1 082 294 933 048 1 102 289 Kertynyt poistoero 1.1. 177 566 177 566 177 566 177 566 Poistoeron muutos 1.1.-31.12. Kertynyt poistoero 31.12. 177 566 177 566 177 566 177 566 Keskeneräiset hankinnat Muutokset 1.1.-31.12. 194 021 9 562 194 021 9 562 Kirjanpitoarvo 31.12. 283 315 89 295 283 315 89 295 36 37
Taseen liitetiedot Muut liitetiedot Eriytetyn tilinpäätöksen lisätiedot 2009 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Omistusosuus Omistusosuus Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo 2009 (%) 2008 (%) 2009 2008 Konserniyritykset Mäntsälän Energia Oy 100 100 336 403 336 403 Osakkuusyritykset Suomen Voima Oy 11 13 190 854 119 544 Etelä-Suomen Voima Oy 7 10 3 184 918 3 098 391 Energiameklarit Oy 5 5 25 361 25 361 Tripower Oy 25 25 6 013 6 013 Voimatori Oy 6 6 5 750 19 550 Mäntsälän Yrityskehitys Oy 30 30 39 000 39 000 Mäntsälän jäähalli 2 2 4 100 4 100 Osuuskunta Zonet 67 33 8 400 6 400 Kärkölän Lämpö Oy 20 0 20 000 0 Gridit Oy 4 0 67 580 0 Muut osakkeet ja osuudet 18 021 18 021 3 818 820 3 672 783 SAAMISET JA VELAT Konserni 2009 Konserni 2008 Emoyhtiö 2009 Emoyhtiö 2008 Konsernisaamisten erittely Myyntisaamiset 2 396 657 2 350 706 2 396 657 2 350 706 Lainasaamiset 3 506 31 877 3 506 31 877 Siirtosaamiset 689 514 183 997 688 013 180 841 Muut saamiset 21 778 0 21 778 0 3 111 455 2 566 581 3 109 954 2 563 424 Konsernivelkojen erittely Ostovelat 1 404 365 1 526 569 1 404 365 1 526 569 Siirtovelat 1 976 882 2 013 464 1 976 882 2 013 464 Muut velat 969 186 931 492 969 186 931 492 4 350 434 4 471 525 4 350 434 4 471 525 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1.1. 800 000 800 000 800 000 800 000 Osakepääoma 31.12. 800 000 800 000 800 000 800 000 Vararahasto 1.1. 3 126 378 3 126 378 3 126 378 3 126 378 Vararahasto 31.12. 3 126 378 3 126 378 3 126 378 3 126 378 Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 1 244 142 1 710 858 972 793 1 485 410 Osingonjako 700 000 1 000 000 700 000 1 000 000 Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 544 142 710 858 272 793 485 410 Tilikauden voitto 784 834 533 284 734 242 487 383 Voitonjakokelpoiset varat 31.12. 1 328 976 1 244 142 1 007 035 972 793 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta 6 096 552 4 468 966 6 096 552 4 468 966 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Konserni 2009 Konserni 2008 Annetut vakuudet Kiinteistökiinnitykset 840 934 840 934 Yrityskiinnitykset 2 000 000 2 000 000 2 840 934 2 840 934 Leasingvastuut yhteensä Seuraavalla tilikaudella maksettavat 20 314 12 649 Myöhemmin maksettavat 34 946 55 285 57 268 69 943 Kiinteistökiinnityksiin ei kohdistu tilinpäätöshetkellä rasitteita. Yrityskiinnitys on kohdistettu shekkitililimiitin vakuudeksi. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Päivä- ja pääkirja ATK-listoina Reskontraerittelyt ATK-listoina Ostoreskontratositteet ATK-listoina Myyntireskontratositteet ATK-listoina Muistiotositteet paperitositteina Sähköjohdannaiset Yritykselle muodostuu sähkön hintariskiä tuotanto-osuuksien, oman tuotannon ja sähkön myynnin osalta. Hintariskiltä suojaudutaan käymällä johdannaiskauppaa. Johdannaiskauppaa käydään ainoastaan suojaamistarkoituksessa. Suojaustarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten arvonmuutokset kirjataan tulokseen samalle jaksolle kuin suojattavien erien kassavirrat realisoituvat. Johdannaisten markkina-arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinahintoihin. 31.12.2009 Nimellisarvo Tulouttamatta Ostosopimukset 12 988 643-239 302 Myyntisopimukset 377 793-66 541 JAKOPERUSTEET JA POISTOJEN LASKENTAPERUSTEET Eriytettävien tuloslaskelmien kustannukset on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan, yleiset kustannukset etupäässä henkilöstömäärän mukaan. Jakoperusteet tarkistetaan vuosittain. Liiketoimintojen väliset kustannukset on toteutettu sisäisin veloitushinnoin. Maakaasun myynti ja siirto on eriytetty laskennallisesti, aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Eriytetyt taseet on muodostettu sähköverkkotoimintaan ja maakaasun siirtoon kuuluvien tase-erien pohjalta. Käyttöomaisuuden erät on kohdistettu käyttöomaisuuskirjanpidon pohjalta. Rahavarat sekä muut pitkä- ja lyhytaikaiset velat on käsitelty tasaavana eränä siten, että erillisen liiketoiminnan saamiset toiselta liiketoiminnalta sisältyvät rahoihin ja pankkisaamisiin. Liiketoiminnan saamiset toiselta liiketoiminnalta sisältyvät rahoihin ja pankkisaamisiin. Velallisella liiketoiminnalla erä on sisäisissä korottomissa lainoissa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käytön mukaan tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. SÄHKÖVERKKOLIIKETOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT Henkilökunnan lukumäärä 21 Investoinnit tase-erittäin ( ) Pitkävaikutteiset menot 21 000 Verkosto 1 850 000 Koneet ja kalusto 8 000 Yhteensä 1 879 000 Sähköverkkotoiminnan sijoitetun pääoman tuotto-% 9,5 % MAAKAASUVERKKOLIIKETOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT Henkilökunnan lukumäärä 3 Investoinnit tase-erittäin ( ) Verkosto 14 000 Maakaasuverkkotoiminnan sijoitetun pääoman tuotto-% -105,4 % Tunnuslukujen laskentakaava: Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) = tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin) 38 39