kesa 2013 hei rillumarei! Halkosaaren kesäteatteri Naururyppyjä ja herkullisia juonenkäänteitä Lappajärvellä jo vuodesta 1993.
halkosaaren kesateatteri Kesäteatteri sijaitsee ainutlaatuisessa miljöössä Lappajärven rannalla Halkosaaressa. Katettu katsomo, ammattitaidolla rakennettu ohjelmisto sekä monipuoliset oheispalvelut tavoittavat joka kesä toistakymmentä tuhatta katsojaa. Rovaniemi Teatterinautinnon lisäksi tarjoamme monipuolisia oheispalveluja. Kahvilaravintolamme järvimaisematerasseineen kutsuu maistuvien herkkujen äärelle. Palvelemme nopeasti ja joustavasti. A-oikeudet. Oulu Kokkola Pietarsaari Vaasa Lappajärvi Tervetuloa viihtymään teatterin iloiseen maailmaan! Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Halkosaaren kesäteatteri Lappajärven huvikeskus Itäkyläntie 97 62600 Lappajärvi puh. 0400 869 359 info@halkosaarenkesateatteri.fi www.halkosaarenkesateatteri.fi Yhteistyössä: Lappajärven kunta Naytosaikataulu / kesa 2013 Turku Tampere Helsinki Varaa ryhmällesi väliaikatarjoilut etukäteen, puh. 0400 869 359 pe 28.6. klo 19.00 ennakko la 29.6. klo 14.00 ensi-ilta su 30.6. klo 14.00 ke 3.7. klo 19.00 to 4.7. klo 19.00 pe 5.7. klo 19.00 la 6.7. klo 14.00 su 7.7. klo 14.00 ke 10.7. klo 19.00 to 11.7. klo 19.00 pe 12.7. klo 19.00 la 13.7. klo 14.00 su 14.7. klo 14.00 ke 17.7. klo 19.00 to 18.7. klo 19.00 pe 20.7. klo 19.00 la 20.7. klo 14.00 su 21.7. klo 14.00 ke 31.7. klo 19.00 to 1.8. klo 19.00 pe 2.8. klo 19.00 la 3.8. klo 14.00 su 4.8. klo 14.00 pe 9.8. klo 19.00 la 10.8. klo 14.00 su 11.8. klo 14.00 Pidätämme oikeuden muutoksiin. Liput: 25 /23 ryhmät 22 /hlö
Saisiko olla teatteria ja ravintolapalveluita? Halkosaaressa kesäinen teatterinautinto nousee huippuunsa. Ammattiteatterin nauruhermoja kutkuttavaa esitystä saa seurata uudessa katetussa katsomossa. Saarimiljöö, 120-paikkainen viihtyisä ravintola ja palveluja laajentavat yhteistyökumppanit pitävät huolen, että turisti saa sitä mitä tilaa. Autollekin löytyy riittävästi lääniä, mihin parkkeerata. Tutustu ohjelmistoon ja uppoudu teatterin elvyttävään maailmaan. Tervetuloa! Antti Vartiala kesäteatterin taiteellinen johtaja marjatta keskinen markkinointipäällikkö
paivansade, mina ja menninkainen Halkosaaren kesäteatterissa 28.6. 11.8.2013 Kasikirjoitus: Yrjo Juhani Renvall Rooleissa: mm. Salkkaritahti Timo-Pekka Luoma, Veera Pulkkinen, Pekka Raty, Ilkka Aro Ohjaus: Aleksander Anria Näytelmä kertoo Reino Helismaan viimeisistä iltamakiertueista Tapio Rautavaaran, Esa Pakarisen ja Masa Niemen kanssa. Viisikymmenluvun iloista rillumareikulttuuria tahdittavat Helismaan sanoittamat ikivihreät laulut mm. Rumarellumarillumarei, Meksikon pikajuna, Lauluni aiheet, Kulkuri ja joutsen, Päivänsäde ja menninkäinen. reino helismaa (1915-1965) Reino Helismaana Timo-Pekka Luoma oli sanoittaja, kuplettilaulaja, säveltäjä, viihdetaiteilija ja elokuvanäyttelijä. Hän teki myös radiokuunnelmia ja elokuvakäsikirjoituksia (mm. Pekka ja Pätkä -elokuvat) sekä näytelmiä. Helismaa esiintyi yhteisillä kiertueilla Tapio Rautavaaran ja Esa Pakarisen kanssa. Kolmikon vauhdikas iltamaohjelmisto piti sisällään mm. sketsejä, huumorinumeroita, lauluja ja tanssia. Tapio Rautavaara erkani kolmikosta vuonna 1950 koska halusi jatkaa työtään itsenäisesti. Rautavaaran tilalle tuli Jorma Ikävalko. 1950-luvun alussa Helismaa aloitti menestyksekkään yhteistyön Toivo Kärjen kanssa. Helismaa oli tuotteliaimpia suomalaisia sanoittajia hänen viidestätuhannesta sanoituksestaan noin 1500 levytettiin. Tunnetuimpia Helismaan sanoittamia kappaleita ovat Päivänsäde ja Menninkäinen, Kulkuri ja Joutsen, Meksikon pikajuna, ja Reissumies ja kissa. Rillumarei-elokuvien kulta-aika alkoi 1951, kun elokuvaohjaaja T.J. Särkkä kiinnostui Tapanilan työväentalolla Reino Helismaan, Esa Pakarisen ja Jorma Ikävalkon iltamaohjelmasta ja ehdotti yhteistyötä. Rovaniemen markkinoilla -elokuvaa seurasi joukko tiiviissä tahdissa tehtyjä rillumarei-elokuvia, mm. Lännen lokarin veli, Kipparikvartetti, Muhoksen Mimmi, Lentävä kalakukko ja Pekka Puupää. Rillumarei-elokuvat saivat aikansa lehdistössä murska-arvostelut: Helismaata ja Kärkeä syytettiin mm. kansan maun pilaamisesta. Kansa kuitenkin rakasti rillumareitä, sillä sodanjälkeinen Suomi kaipasi raastavien sotakokemuksiensa tilalle uutta ajateltavaa. Helismaan sadunomaiset tarinat tukkilaisista, Villistä Lännestä ja Lapista sopivat mitä mainioimmin täyttämään kansan viihdetarpeet!
tapio rautavaara (1915-1979) oli suomalainen urheilija, laulaja ja elokuvanäyttelijä. Rautavaara löydettiin hänen omien sanojensa mukaan kevätkesällä 1942 hänen esiinnyttyään silloin tällöin kitaroineen. Sodanjälkeisen jälleenrakentamisen kauden viihteennälkä nosti hänet sekä kiertuekumppanit Esa Pakarisen ja Reino Helismaan suosioon. Oma lukunsa ovat Rautavaaran urheilu-urat keihäänheittäjänä ja jousiampujana: edellisenä hän voitti kultamitalin Lontoon olympialaisista vuonna 1948. Urheilijanura vauhditti mainosarvollaan myös trubaduuri-viihdetaiteilija-näyttelijän uraa. Trubaduurin ohjelmistoon kuuluivat laulelmat ja kotimaiset kansanlaulut, joista joittenkin sanoja hän siisti tai muokkasi muuten: Juokse sinä humma, Huutolaispojan laulu, Maantie on pitkä, Hurjan pojan koti... Hän levytti myös muutamia hengellisiä lauluja (Täällä Pohjantähden alla, Kanteleeni). Monissa Rautavaaran levytyksissä on yhteiskunnallinen tai eettinen kannanotto vähäosaisten puolesta. Rautavaara esiintyi yli kahdessakymmenessä elokuvassa, joista ensimmäinen oli Hannu Lemisen ohjaama Vain Sinulle. Myöhempiä elokuvia olivat mm. Aila Pohjolan tytär (Jack Witikka 1951), Villi Pohjola (Aarne Tarkas 1955) ja X-Paroni (Risto Jarva, Jaakko Pakkasvirta & Spede Pasanen 1964). esa pakarinen (1911-1989) Esa Pakarisena Ilkka Aro on suomalaisen viihdehistorian merkittävimpiä ja monipuolisimpia hahmoja. Suuri yleisö oppi tuntemaan hänet mm. näyttelijänä, laulajana, muusikkona sekä esiintymislavojen koomisena ja tunteisiin vetoavana viihdyttäjänä. Esa Pakarinen kuului sotien jälkeisen rillumarei-viihteen keulakuviin, ja esiintyi yli 20 elokuvassa. Pakarisen monipuolinen musiikillinen tuotanto sisältää yli 200 levytettyä kappaletta, joista suuri osa on hänen omia sävellyksiä ja sanoituksiaan. Tapio Rautavaaran roolissa Pekka Räty Ajan hengen mukaisesti Pakarinen ei opiskellut viihdetaitelijan ammattiin, vaan hän kuuluu viihdetaiteilijana luonnonlahjakkuuksien sarjaan. Hänestä kehittyi ajan mittaan huipputason hanuristi, persoonallinen kuplettilaulaja ja roolinsa taitavasti rakentanut näyttelijä. masa niemi (1914-1960) Masa Niemenä nähdään Seppo Sallinen oli näyttelijä, koomikko, muusikko ja viihdyttäjä. Hänet muistetaanparhaiten 13-osaisen Pekka Puupää -elokuvasarjan Pätkänä. Ensimmäinen Pekka Puupää saavutti suuren suosion ja sille tehtiin jatkoa vuosina 1953 1960 peräti kaksitoista elokuvaa. Pätkän käyttämä asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta... oli aikansa lentävä lause. Seuraavien vuosien aikana Niemellä riitti paljon töitä. Hän teki keskimäärin kolme elokuvaa vuodessa, keikkaili ja esiintyi eri puolella Suomea iltamissa Esa Pakarisen, Reino Helismaan, Olavi Virran, Tapio Rautavaaran, Matti Heiskasen, Erkki Junkkarisen ja muiden suosittujen esiintyjien kanssa. Niemi oli siviilielämässä Pätkän kaltainen hauskuuttaja, jonka elämä oli yhtämittaista teatteria, pelleilyä, taikatemppuja, akrobatiaa ja kaatuilua, sananlaskuja ja tietokilpailuja. Hauskan miehen roolin takana hänellä oli kuitenkin monia ongelmia. Masa Niemen traagisen kuoleman myötä Puupää-elokuvien tuotanto loppui vuonna 1960. Lähteet: Wikipedia, www.pomus.net, esapakarinen.fi, www.tapiorautavaara.net