242 II. Rahatoimikamari. kittaessa hänen vahingonkorvausoikeuttaan havaittiin hänen edelleen olevan samassa työssä kuin ennenkin, minkätähden hän ei enää viimeksi mainitusta päivästä lähtien ollut oikeutettu apurahan saantiin 1 ). Kirvesmies M. Tallgrenin ruumiinvammasta saamaa elinkautisapurahaa, 129: 60 markkaa, korotettiin 2 ) 21: 60 markalla heinäkuun 1 päivästä, syystä että hänen terveydentilansa oli huonontunut. Hätäaputyöntekijättärelle A. L. Sollolle annettiin 3 ) kerta kaikkiaan 78 markan apuraha. Merikoulukassa. Kaupunginvaltuuston päätettyä 4 ), että kaupunki ottaisi n. s. merikoulun kassan hoitaakseen, oli valtioneuvosto päättänytsen jätettäväksi valtiokonttorin hoidettavaksi. Lahjoitettujen rahastojen korko. Rahatoimikamari päätti s) kaupungin lahjoitusrahastoista annettujen lainain koron toukokuun 1 päivästä korotettavaksi y 2 prosentilla eli 6 ja 5 y 2 %:iin. Osakkeiden merkintä. Rahatoimikonttori oikeutettiin 7 ) Helsingin panttiosakeyhtiön uusia osakkeita annettaessa, jolloin aikaisemmilla osakkailla oli merkintäoikeus, kaupungin lahjoitusrahastojen hyväksi, joilla oli aikaisemmin 10 osaketta yhtiössä, merkitsemään niiden osalle tulevan uuden osakemäärän. R. Ahlströmin testamentti. Johtaja R. Ahlström-vainajan kuolinpesän selvitysmiehen varatuomari R. Rydin ilmoitettua, että rouva Andrée Krogius, o. s. Ahlström, ja hänen miehensä johtaja A. Krogius aikoivat moittia johtaja Ahlströmin testamenttia, jolla hän m. m. oli antanut s) kaupungin hallitsemalle säätiölle osan jäämistöään, valtuutti 9 ) rahatoimikamari varatuomari Rydin Krogiuksen aviopuolisojen kanssa tekemään sopimuksen ehdoilla, joita hän piti kaupungille edullisina. Sittemmin lähetti hra Ryti laaditun sopimusehdotuksen, jonka mukaan hän moitteeseen katsomatta oikeutettiin muuttamaan pesän omaisuus rahaksi, minkä jälkeen ja sittenkuin pesän velka 011 maksettu, Krogiuksen aviopuolisojen laskettu osa, kahdeksaskolmattaosa säästyneestä jäämistöstä, oli selvitysmiehen pidätettävä, kunnes päätös vireille pannusta kanteesta oli annettu, ja rahatoimikamari hyväksyi 10 ) mainitun sopimuksen. Samalla hyväksyi kamari ehdotuksen velkakirjoiksi, jotka eräät A. Ahlströmin osakeyhtiön osakkaat, jotka aikoivat lunastaa pesässä olevat 117 mainitun yhtiön osaketta, lukuun ottamatta niitä 5 osaketta, jotka ehkä tuomittaisiin Krogiuksen aviopuolisoille, aikoivat suorittaa näiden maksuna. Lunastushinta olisi yhtiöjärjestyksen ja velkakirjain mukaan oleva 52,956: 38 markkaa, mikä tuli jokaisen osakkeen osalle, jos yhtiön omat säästyneet rahastot jaettiin kaikkien osakkeitten kesken, eli yhteensä 5,931,114:56 markkaa, jolloin testamentin määräysten mukaan edellä mainittu yhtiö toistaiseksi hoitaisi velkakirjoja miljoonan markan määrään. C. Muut asiat. Suomen- ja ruotsinkielen käyttö. Rahatoimikamari päätti 11 ) suomen- ja ruotsinkielen käyttöön nähden esittelyissään: a) että jokainen esityslistan asia on selostettava myös suomeksi sekä ruotsiksi saapuneita kirjelmiä esiteltäessä lyhyt selonteko annettava suomeksi; i) Rkmrin pöytäk. 17. 10. 53. 2 ) S:n 22. 8. 30 ; ks. 1917 vuod. kert. siv. 272. 3 ) S:n 6. 10. 1. 4 ) Ks. tätä kert. siv. 125. 5 ) Rkmrin pöytäk. 28. 10. 55. 6 ) S:n 28. 2. 23. 7 ) S:n 7. 4. 62. 8 ) Ks. 1918 vuod. kert. siv. 163. 9 ) Rkmrin pöytäk. 2. 1. 24 ja 25. 10 ) S:n 9. 1. 37. n ) S:n 6. 2. 19.
243 II. Rahatoimikamari. b) että rahatoimikamarin jäsenet asiain käsittelyssä ovat oikeutetut käyttämään sitä kieltä/ jota he parhaiten hallitsevat; sekä c) että asiat esitellään ja toimituskirjat laaditaan sillä kielellä, jolla aloite on tehty. Ilmoittaminen. Rahatoimikamarin ilmoitukset oli julkaistava Hufvudstadsbladetissa, Uudessa Suomessa, Helsingin sanomissa ja Suomen sosialidemokraatissa. Kaupungin lämmityskö]eet. Rahatoimikamari päätti 2 ) kaupungin edelleen vuoden pysyvän Förening för kraft- och bränsleekonomi yhdistyksen jäsenenä. Asianomaisia talojen isännöitsijöitä käskettiin 3 ) antamaan kaupungin lämpöteknikolle insinööri O. W. Fagerholmille ne tiedot, joita hän saattoi pyytää, ja noudattamaan hänen antamiaan ohjeita sekä ainoastaan yksissä neuvoin hänen kanssaan ottamaan ja erottamaan koneenkäyttäjät. Kaupungin viranpitäjäin huoltokonttori. Rahatoimikamari asetti 4 ) komitean, johon valittiin maistraatinnotaari E. Öhrnberg puheenjohtajaksi sekä kamreeri G. Weckman ja arkkitehti B. Brunila jäseniksi, valmistelemaan kysymystä huoltokonttorin perustamisesta kaupungin viranpitäjille, ja tämä komitea antoi 5 ) sittemmin mietinnön asiasta. Majatalonpito ja kyyditys. Rahatoimikamari päätti 6 ) irtisanoa pika-ajuri A. Willbergin kanssa tehdyn sopimuksen majatalonpidosta ja kyydityksestä kaupungissa kolmivuotiskautena 1918 1921, syystä että lain mukaan kyydityksenkin kustantaminen vastedes oli valtion asia. Pika- ja kuorma-ajuritaksain huojistus. Rahatoimikamari päätti 7) maistraatilta anoa pika- ja kuorma-ajuritaksain huojistusta sekä tarkempaa valvontaa, että siten vahvistettuja taksoja todella noudatettiin. Lahjoitus. Vuori-insinööri O. Triistedt luovutti s) kaupungille Korkeasaarelle asetetun yleisön käytettävän kivennäiskokoelman. Kauppahallien toimihenkilöjen loma. Kauppahallien vahtimestarit oikeutettiin 9 ) nauttimaan 3 viikon ja samain laitosten rengit 2 viikon lomaa vuosittain. Rahatoimikamarin ja sen alaisten laitosten kanslia-aika. Rahatoimikamari päätti 10) kansliansa pidettäväksi avoinna klo y 2 10 y 2 12 a. p. ja 1 4 i. p., minkä ohessa pöytäkirjanpitäjä olisi tavattava kansliassa 1 y 2 tuntia ja asiamies 2 y 2 tuntia päivässä. Sittemmin päätti 11 ) kamari, että sen kanslia-aika oli tammikuun 1 päivästä 1920 oleva klo 10 a. p. 4 i. p. (lauantaisin ja pyhäpäivän edellisinä päivinä klo 3 i. p. asti). Rahatoimikonttorin virka-aika määrättiin 12 ) klo 10 a. p. 5 i. p. sekä aika, jona konttorin tulisi olla avoinna yleisölle, klo 10 a. p. 3 i. p.; lauantaisin ja pyhäpäivän edellisinä päivinä pidettäisiin konttori avoinna klo % 3 i. p. asti ja työaika päättyisi klo 4 i. p. Tilastokonttorin työaika määrättiin 13 ) klo y 2 10 y 2 12 a. p. ja 1 4 i. p. (lauantaisin ja pyhäpäivän edellisinä päivinä klo 3 i. p. asti), ollen johtaja toistaiseksi oikeutettu myöntämään konttorin viranpitäjille toisen yhtä pitkän työajan, josta osan pitäisi tulla klo y 2 12 a. p. ja klo 1 i. p. väliselle ajalle. Rahatoimikamari päätti 14 ), että Kasarmintorin kauppahalli pidettäisiin avoinna klo 9 a. p. 6 i. p.!) Rkmrin pöytäk. 28. 2. 58. 2 ) S:n 13. 2. 28. s ) S:n 21. 2. 35. 4 ) S:n 23. 1. 30. 5 ) S:n 22. 4. 21. 6 ) S:n 3. 10. 50 ; ks. 1918 vuod. kert. siv. 169. 7 ) S:n 19. 9. 40. 8 ) S:n 12. 5. 35. 9 ) S:n 20. 6. 76. 10 ) S:n 22. 4. 14. S:n 16. 12. 30. 12 ) S:n 26. 9. 35. 13 ) S:n 3. 3. 12. 14 ) S:n 28. 3. 48.
244 II. Rahatoimikamari. Historiallisen teoksen tilaus. Rahatoimikamari päätti 1 ) tilata 10 kappaletta intendentti A. O. Heikelin kirjoittamaa Kaivopuiston historiaa. Soutuveneiden hankkiminen. Rakennuskonttoria kehoitettiin 2 ) hankkimaan hengenpelastusvene V poliisipiiriin. Helsingin uimareille olisi luovutettava 3 ) soutuvene käytettäväksi Humall^hden uimalaitoksessa. Rahatoimikamarin alaisten toimihenkilöjen irtisanomisaika ja loma. Rahatoimikamari päätti 4 ) kirjelmässä palkkalautakunnalle ehdottaa, että kamarin viranpitäjäin irtisanomisaika olisi: sihteerin, apulaissihteerien, asiamiehen ja notaarin 3 kuukautta, pöytäkirjurin, vakinaisten ja yli määräisten kanslistien, talojen taloudenhoitajain, kaupungin Oulunkylässä ja Pakinkylässä olevain palstain isännöitsijän, ent. seurahuoneen taloudenhoitajan ja koneenkäyttäjän ynnä kauppahallien kaitsijain 1 kuukausi, sekä vahtimestarin, vahtimestariapulaisten, virutushuoneiden järjestysmiesten ja kauppahallien renkien 14 päivää. Kamari päätti 4 ) lisäksi ilmoittaa, että asiamiehen ja pöytäkirjurin toimia hoidettiin sivutoimina, koska kaupunginvaltuusto asianomaisia viran pitäjiä valitessaan ei ollut vaatinut heitä luopumaan aikaisemmista valtionviroistaan. Lopuksi päätti 4 ) kamari ilmoittaa, ett äsihteeri, apulaissihteerit ja notaari nauttivat vuosittain kuukauden lomaa, siten että kaksi mainituista toimihenkilöistä aina oli virassa, että pöytäkirjurilla niinikään oli kuukauden loma, jona aikana pöytäkirjan teki joku esittelijöistä, että asiamiehellä niinikään oli kuukauden loma, jona aikana tointa hoiti kamarin palkkaama viransijainen, että kanslisteilla ja vahtimestareilla oli kuukauden loma vuoroonsa, että kauppahallien kaitsijoilla ja rengeillä, ent. Seurahuoneen koneenkäyttäjällä ja virutushuoneiden järjestysmiehinä oli 14 päivän loma, jona aikana rahatoimikamari tarpeen mukaan palkkasi viransijaiset, sekä etteivät talojen taloudenhoitaja, kaupungin Oulunkylässä ja Pakinkylässä olevain asuntopalstain isännöitsijä eikä ent. Seurahuoneen taloudenhoitaja olleet oikeutettuja lomaa saamaan. Rahatoimikamarin viranpitcijäl. Kaupunginvaltuuston myönnettyä 5 ) tarpeellisen määrärahan tarkoitukseen määrättiin e) kanslisti I. Heikel rahatoimikamarin apulaisnotaariksi kesäkuun 1 päivästä vuoden loppuun 400 markan pohjapalkoin kuukausittain. Kaupunginvaltuuston päätöksen 7 ) mukaisesti ryhtyi 8 ) johtaja K. A. Widenius rahataloussihteerin toimeen heinäkuun 1 päivästä 3,000 markan kuukausipalkoin. Yliopettaja filosofiantohtori A. K. Ottelin vapautettiin 9 ) kesäkuun 30 päivästä lähtien määräyksestä olla rahatoimikamarin ylimääräinen esittelijä. Rahatoimikamarin ylimääräisiksi kanslisteiksi otettiin 10 ) neidit E. Ekholm (sittemmin naimisissa Cavonius) helmikuun 11 päivästä ja A. Laakkonen kesäkuun 15 päivästä 600 markan kuukausipalkoin. Viimeksi mainitun palkasta pantaisiin 216: 66 markkaa maksettavaksi budjettimäärärahasta toisen kanslistin palkkaamiseksi. Toiseksi vahtimestariapulaiseksi otettiin 1X ) E. Niemura.!) Rkmrin pöytäk. 25. 4. 51. 2 ) S:n 9. 5. 8. 3 ) S:n 27. 6. 37. 4 ) S:n 22. 4. 14. 5 ) Ks. tätä f kert. siv. 179. 6 ) Rkmrin pöytäk. 4. 7. 3. 7 ) Ks. tätä kert. siv. 187. 8 ) ' Rkmrin pöytäk. 4. 7. 17. 9 ) S:n 4. 7. 2. 10 ) S:n 10. 2. 15, 13. 2. 1 ja 13. 6. 62 c. ") S:n 10. 2. 4.
245 II. Rahatoimikamari. Rahatoimikamarin v. t. vahtimestariksi siksi ajaksi, jona vahtimestari O. Fahlström suoritti asevelvollisuuttaan, määrättiin 1 ) ensimmäinen vahtimestariapulainen G. Wagello ja tämän viransijaiseksi W. Semenius. Rahatoimikamari myönsi 2 ) lokakuun 1 päivästä eron ensimmäiselle vahtimestariapulaiselle C f Wagellolle ja vapautti v. t. ensimmäisen vahtimestariapulaisen W. Semeniuksen määräyksestään sekä otti ensimmäiseksi vahtimestariapulaiseksi E. Törnströmin, joka samalla määrättiin v. t. vahtimestariksi. Toinen vahtimestariapulainen E. Niemura määrättiin v. t. ensimmäiseksi vahtimestariapulaiseksi ja R. Ahlholm hänen viransijaisekseen. Rahatoimikonttorin viran pitäjät. Kaupunginkamreeri I. Timgrenin kuoltua toimitti 3 ) rahatoimikamari inventtauksen sekä määräsi kaupunginkassanhoitaja S. Ehrstedtin v. t. kaupunginkamreeriksi toistaiseksi 2,500 markan kuukausipalkoin. Rahatalousasiain ylimääräinen esittelijä oikeutettiin 4 ) asettamaan rahatoimikonttoriin kaksi ylimääräistä apulaista avustamaan tililaitosuudistuksen toimeenpanossa, ja valittiin näiksi pankinjohtaja A. Danielson ja kauppakoulunjohtaja A. E. Lehto, ensin mainittu 2,000 ja jälkimmäinen 1,500.markan kuukausipalkoin. Rahatoimikonttorin konttorikirjurille H. Wegeliukselle myönnettiin 5 ) kuukauden virkavapaus, rouva H. Sarlin viransijaisena. Samaten myönnettiin 6 ) konttorikirjuri M. Apostolille 2 viikon virkavapaus, neiti M. Unonius viransijaisena, sekä sittemmin 7 ) edelleen Vapautta, kunnes hänen erohakemukseensa oli myönnytty. Liikennekonttorin viranpitäjät. Liikennekonttorin v. t. nuoremmaksi kirjanpitäjäksi määrättiin 8 ) nuorempi kassanhoitaja J. Gummerus, tämän viransijaiseksi vanhempi konttorikirjuri Y. Strömberg, hänen viransijaisekseen nuorempi konttorikirjuri A. Einighorst ja tämän viransijaiseksi ylimääräinen konttorikirjuri E. Jernström, kesäkuun 18 päivästä lukien. Liikennekonttorin v. t. vahtimestariksi määrättiin 9 ) hissikoneenkäyttäjä S. Lindsten ja tämän viransijaiseksi herra A. W. Borgman. Safamakonttorin viranpitäjät. Satamakonttorin v. t. tarkastuskonstaapelit J. M. Helin ja K. A. Lind sekä v. t. satamakonstaapelit J. A. Sjöblom ja J. F. Törnroos valittiin 10 ) toimiinsa vakinaisiksi. Tilastokonttorin viranpitäjät. Tilastokonttorin amanuenssi W. Sjöström ja filosofiankandidaatti K. A. N. Kalliala määrättiin ir ) tammikuun 1 päivästä sinä aikana, joksi toinen aktuaari E. Waronen oli kutsuttu sotapalvelukseen, kuitenkin viimeistään kesäkuun 15 päivään hoitamaan, edellinen konttorin toisen aktuaarin- ja jälkimmäinen amanuenssinvirkaa, ja oli edelliselle maksettava lisäpalkkiota 100 markkaa ja jälkimmäiselle 600 markkaa kuukaudessa kuluvan vuoden menosääntöön tarkoitusta varten merkitystä määrärahasta. Tilastokonttorin amanuenssille ja v. t. toiselle aktuaarille W. Sjöströmille myönnettiin 12 ) taudin tähden virkavapautta helmikuun 10 päivästä maaliskuun 25 päivään, ja määrättiin v. t. amanuenssi K. A. N. Kalliala ja ylioppilas A. L. Hintikka mainittuna aikana hoitamaan, edellinen toisen aktuaärinja jälkimmäinen amanuenssintointa. Aktuaari Sjöströmillä oli pysytettävä amanuenssipalkkansa ja v. t. amanuenssi Kalliala saapa lisäpalkkiota 100!) Rkmrin pöytäk. 25. 4. 4. 2 ) S:n 26. 9. 56. 3 ) S:n 8. 8. 80. 4 ) S:n 11. 7. 33, 25. 7. 30 ja 8. 8. 82. 5 ) S:n 12.5. 41. 6 ) S:n 11. 7. 54. 7 ) S:n 15. 9. 47. 8 ) S:n 27. 6. 19. 9 ) S:n 8. 8. 67. 10 ) S;n 10. 10, 26. ") S;n 7. 1. 65. 12 ) S:n 10. 2, 22 ; ks. tätä kert. siv. 73.
246 II. Rahatoimikamari. markkaa kuukaudessa budjettiin merkitystä viransijaisuusmäärärahasta, jota vastoin ylioppilas Hintikalle oli kaupunginvaltuustolta hankittava 600 markan kuukausimääräraha eli kaikkiaan 900 markkaa. Sittemmin ja toisen aktuaarin E. Warosen jälleen palattua virantoimitukseen myönnettiin!) amanuenssi Sjöströmille edelleen virkavapautta maaliskuun 26 päivästä huhtikuun 17 päivään, jona aikana hän oli oikeutettu kantamaan täyden palkkansa huhtikuun 9 päivään, ja määrättiin filosofiankandidaatti K. A. N. Kalliala v. t. amanuenssiksi mainituksi ajaksi, minkä ohessa 300 markan määräraha oli kaupunginvaltuustolta hankittava hänen palkkaamisekseen maaliskuun 26 päivästä huhtikuun 9 päivään. Tilastokonttorin johtajan filosofianmaisteri H. Dalströmin siirryttyä 2 ) toiseen toimeen kunnallishallinnossa määräsi 3 ) rahatoimikamari ensimmäisen aktuaarin O. Bruunin hoitamaan mainittua virkaa heinäkuun 1 päivästä, kunnes se oli vakinaisesti täytetty, minkä ohessa toinen aktuaari E. Waronen, amanuenssi W. Sjöström ja filosofiankandidaatti K. A. N. Kalliala määrättiin hoitamaan asianomaisia ensimmäisen aktuaarin, toisen aktuaarin ja amanuenssin. toimia. Kaupunginvaltuuston päätettyä 4 ), ettei johtajanvirkaa ollut toistaiseksi täytettävä, sekä määrättyä ensimmäisen aktuaarin O. Bruunin sitä hoitamaan, pitensi 5 ) rahatoimikamari Warosen ja Sjöströmin määräykset sekä määräsi ent. assistentin V. Kuhlefeitin syyskuun 15 päivästä toistaiseksi hoitamaan amanuenssin tointa. Tilastokonttorin toinen aktuaari filosofianmaisteri E. Waronen sai 6 ) pyytämänsä eron tammikuun 1 päivänä 1920. Yliopettaja filosofiantohtori A. K. Ottelin vapautettiin 7 ) toimittamasta kunnalliskertomuksen I ja II osastoja ja määrättiin aktuaari O. Groundstroem toimittamaan mainitut 1919 vuoden kunnalliskertomuksen ja notaari K. Y. Puuska seuraavain vuosikertomusten osat. Kauppahallien toimihenkilöt. Hakaniementorin kauppahallin rengiksi otettiin 8 ) tammikuun 1 päivästä viilaa ja O. L. Grönberg. Vallilan kauppahallin kaitsijaksi valittiin 9 ) ajuri O. Sylvander ja saman kauppahallin rengiksi 10 ) ent. välskäri F. Packalen. Kun Kasarmintorin kauppahalliin ei ollut saatavissa renkiä, päätti 11 ) rahatoimikamari, että hallin kaitsijan oli suoritettava rengintehtävät 200 markan kuukausipalkkiosta maaliskuun 18 päivästä lukien. Fredriksperin kauppahallin kaitsijaksi otettiin 12 ) K. V. Lindström ja yövartijaksi K. R. Helenius. Talonisännöitsijän toimet. Talojen taloudenhoitaja K. Gustavsson määrättiin 13 ) talojen Suvilahdenkadun n:o 4, Runeberginkadun n:o 63, Neitsytpolun n:o 5 ja Kaasutehtaankadun nro 3 isännöitsijäksi. Rahatoimikamari päätti 14 ) huhtikuun 1 päivästä lakkauttaa niiden talojen isännöitsijäntoimen, jotka oli luovutettu 15 ) sotilasmajoitusta varten. Johto- ja lautakuntain jäsenet. Kaupungin yleisten töiden hallituksen jäseneksi valittiin 16 ) herra Björkenheim ja varajäseneksi herra Raittinen. Kaupungin teknillisten laitosten hallituksen jäseneksi valittiin 17 ) herra Hjelmman ja varajäseneksi herra Laherma. Rkmrin pöytäk. 24. 3. 21 ; ks. tätä kert. siv. 73. 2 ) Ks. tätä kert. siv. 182. 3 ) Rkmrin pöytäk. 20. 6. 63. 4 ) Ks. tätä kert. siv. 182. 5 ) Rkmrin pöytäk. 15. 9. 43. 6 ) S:n 28. 11. 62. 7 ) S:n 5. 12. 41. 8 ) S:n 2. 1. 34. 9 ) S:n 13. 2. 33. 10 ) S:n 28. 3. 29. n ) S:n 7. 4. 59. 12 ) S:n 19. 12. 24 a. 13 ) S-.n 2. 5. 54, 12. 9. 29 sekä 24. 10. 18. 14 ) S:n 11. 4. 41. 15 ) Ks. 1916 vuod. kert, siv, 193. 16 ) Rkmrin pöytäk, 6. 2. 13. 17 )is:n 6. 2. 14.
247 II. Rahatoimikamari. Sosialilautakunnan jäseneksi valittiin x ) filosofiankandidaatti J. W. Keto ja varajäseneksi konttoristi E. Fagerholm. Kaupungin painatustyöt. Tilastokonttorin annettua siltä vaaditun lausunnon kunnalliskertomuksen viipymisen syistä päätti 2 ) rahatoimikamari antaa herra Raittisen ja apulaissihteeri A. Ervastin toimeksi valmistella kysymystä sen seikan tehokkaan valvonnan järjestämisestä että puheenalaiset kertomukset ilmestyvät ajoissa sekä että kaupungin painatustöitä ylipäätään valvottiin. Asetettuja komiteoja. Kysymys hätäaputöiden uudesti järjestämisestä siten, että ne kävisivät kaupungille vähemmän rasittaviksi, lähetettiin 3 ) komiteaan, johon valittiin herra Raittinen, insinööri I. Killinen ja arkkitehti A. Nyberg; insinööri Killisen sijaan valittiin 4 ) sittemmin neiti E. Somersalo komitean jäseneksi. Kysymys eräiden kaupungin satamissa vallitsevain epäkohtain poistamisesta lähetettiin 5 ) komiteaan, johon valittiin tullinhoitaja R. Staudinger, valtionrautateiden ensimmäinen kirjanpitäjä K. Hj. Lindberg sekä satamakapteeni A. Lindfors, 5 ) minkä ohessa kaupungin yleisten töiden hallitus jäseneksi valitsi v. t. kaupungininsinöörin S. «Randelinin, jonka kamari valitsi komitean puheenjohtajaksi. Rahatoimikamari päätti 6 ) asettaa komitean valmistelemaan apulaissihteeri K. Hård af Segerstadin nostamaa kysymystä yleisiin tarkoituksiin osoitettavia tontteja koskevan kysymyksen yhdenmukaisen käsittelyn aikaansaamisesta sekä valitsi sen jäseniksi herra Salmion, apulaissihteeri K. Hård af Segerstadin ja kaupunginasema-arkkitehti B. Brunilan. Kaupungin edustajiksi komiteaan käsittelemään kysymystä muiden maa-alueiden myöntämisestä kaupungille korvaukseksi Stora Enskärin ja Rysskärin saarista valitsi 7 ) rahatoimikamari herrat Björkenheimin ja Makkosen, minkä ohessa kaupungingeodeetti W. O. Lille määrättiin avustamaan komiteaa töissään. Tilapäisiä määräyksiä. Kaupunginvaltuuston vahvistettua kaupungin kassa- ja tililaitosjohtosäännön päätti 8 ) rahatoimikamari antaa johtajain E. Sederholmin ja K. A. Wideniuksen toimeksi asiantuntijoina avustaa uudistuksen toimeenpanoa. Y. t. avustava kaupunginarkkitehti A. Flinckenberg valittiin 9 ) kaupungin asiamieheksi niihin toimituksiin, joilla Nikkilän mielisairaalan johtavan raitiotien alue erotettaisiin palstatiloiksi. Yahtimestari K. W. Willberg sai 10 ) toimekseen pitää silmällä kaupungissa olevia n. s. kahvikojuja 180 markan kuukausipalkkiosta. Semmoiseksi kaupungin asiamieheksi, jota 18 kesäkuun 27 päivänä 1919 annetussa laissa perinnöstä ja lahjasta edellyttää, valittiin 11 ) 1920 vuoden loppuun varatuomari G. Norrmén sekä hänen saatuaan vapautuksen tästä tehtävästä johtaja K. A. Widenius. Brunakärrin ja Nyåkerin alueiden pakkolunastuslautakuntaan valittiin 12 ) ent. protokollasihteeri B. Wasastjerna ja kaupungin asiamieheksi pakkolunastustoimitukseen kaupungingeodeetti W. O. Lille. Agronoomi E. R. Alcenius valittiin«) kaupungin asiamieheksi niihin!) Rkmrin pöytäk. 10. 2. 14. 2 ) S:n 31. 3. 15. 3 ) S:n 22. 8. 32, 4 ) S:n 29. 8. 29. S:n 8. 8. 93, 22. 8. 50, 29. 8. 47, 5. 9. 65 ja 15. 9. 46. 6 ) S:n 7. 11. 40. 7 ) S:n 8. 8. 59 ja 24. 10. 11. 8 ) S:n 3. 3. 5. a ) S:n 11. 7. 58. 10 ) S:n 11. 7. 70. n ) S:n 15, 8, 66 ja 5. 9, 58. 12 ) S:n 17. 3. 15. 6 ) S;n 11. 7. 37,
248 II. Rahatoimikamari. toimituksiin, joissa venäläisen sotaväen linnoitustöistä Brusaksen, Pehrin Strömsin ja Karisin tiloille, Boxbackan ja Tuomarinkylän maatiloille, Oulunkylässä ja Kårbölessä oleville kaupungin tiluksille sekä Vikin virkatalolle koituneet vammat arvioitaisiin. Pankinjohtajat A. R. Ehrnrooth ja K. Ignatius valtuutettiin 1 ) Englannissa sopimaan kaupungin luotosta sikäläisten rahalaitosten kanssa. Kaupungininsinööri G. Lindqvist määrättiin 2 ) edustamaan kaupunkia Brändö Spårvägsaktiebolag yhtiön aloitteesta pidettävässä kokouksessa sen raitiotien suuntaa määrättäessä, johon raitiotieyhtiö oli saanut toimiluvan Brändön ja Botbyn kartanoiden välille Hertönäsin kautta. Sittemmin valittiin 3 ) herra Salmio mainitun yhtiön kanssa neuvottelemaan raitiotien suuntaamisesta Hertonäsiin. Kaupungin asiamieheksi palstatilaksi erotettaessa kaupungille myytyä Merholman osaa ynnä Drumsönselän vesialuetta valittiin 4 ) kaupungingeodeetti W. O. Lille. Rkmrin pöytäk. 13. 10. 1. 2 ) S:n 24. 10.. 24. 3 ) S:n 21. 11. 37. 4 ) S:n 5. 12. 71.