Kutistumaa vähentävät lisäaineet

Samankaltaiset tiedostot
Kutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin tutkimusseminaari Tapio Vehmas

Nopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Kuidut ja lisäaineet betonin halkeilun hallinnassa

Johanna Tikkanen, TkT

Betonilattiapäivä Messukeskus

BETONIN SUHTEITUS : Esimerkki

BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely

Duraint:Mitä kenttäkokeista on opittu?

Ilmavaivaista betonia?

Syyt lisäaineiden käyttöön voivat olla

Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

SFS 7022 muutokset Betoni. Standardin SFS-EN 206 käyttö Suomessa

Betonin valinta. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari

MITÄ BETONILLE TAPAHTUU, KUN SE LÄHTEE

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni

Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO

Robust Air. Projektin lyhyt esittely. Jouni Punkki Fahim Al-Neshawy

RATA Betonisiltojen lujuusongelmat. Jani Meriläinen

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Betonirakenteiden korjaaminen Kaatokorjaukset ja pintavalut

Johanna Tikkanen, TkT

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus).

Betoniperheitä ja arvostelueriä Betonien luokittelu perheisiin, arvostelueriin ja toimenputeet, kun vaatimukset eivät täyty

Sisäkuori- ja ontelolaattabetonit Rakennusfysikaaliset kosteusominaisuudet Laatija: Olli Tuominen, TTY

Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

Betonisandwich-elementin, jossa on 40 mm paksu muovikuitubetoninen ulkokuori, käyttökelpoisuus ulkoseinärakenteena

Ruiskubetonin määrittely. Lauri Uotinen

2. Betoni, rakenne ja ominaisuudet.

TAPIOLAN UIMAHALLI, YLEISÖKATSOMOA KANNATTELEVIEN TASAUS- JA PUSKUALTAIDEN PURISTUSLUJUUDEN LISÄTUTKIMUS

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

Lattiamassoista on löydetty mm. suuria ilmamääriä ja myös epäilty massan ilmamäärän muuttuvan kuljetuksen aikana.

Betonin korjausaineiden materiaalivaatimukset

Infrabetonien valmistusohje Kommentoiniversio Jouni Punkki, Aalto-yliopisto

Betonin valamisen vaikeudesta

Johanna Tikkanen, TkT

Ruiskubetonin vaatimuksenmukaisuus. Lauri Uotinen

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

Määritelmä. Betonin osa aineet Sementti Rakennustekniikka Sirpa Laakso 1

Sideaineet eri käyttökohteisiin

TALVIBETONOINTISUUNNITELMA

Harjoitus 11. Betonin lujuudenkehityksen arviointi

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Betonirakenteiden materiaaliominaisuudet

Ilmahuokosanalyysien vertailutestit

ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI

Jäädytys-sulatusrasituksen vaikutus kloridien tunkeutumiseen betonissa

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

Lattiabetonin valinta eri käyttökohteisiin. Vesa Anttila

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

BETONIPÄIVÄT. Minna Torkkeli

Mitä betoni on? Perustietoa betonista Risto Mannonen. Suomen Betoniyhdistys ry. Suomen Betoniyhdistys r.y. 1 (95) Risto Mannonen

BETONIMASSOJEN SUUNNITTELU, TESTAAMINEN JA RAKENTAMISAJAN HAASTEISIIN VARAUTUMINEN YDINLAITOSHANKKEISSA

Good Vibrations. Betonin koostumuksen vaikutus tiivistettävyyteen. Tilaustutkimus Aalto-yliopistossa. Jouni Punkki

Rakennustekniikan koulutusohjelma / Korjausrakentaminen ja rakennusrestaurointi

Betonin korjausaineiden SILKOkoeohjelma

782630S Pintakemia I, 3 op

RUISKUBETONOINTIOHJEET TECHNOPOLIS DI Seppo Petrow

Paikallavalurakentamisen laatukiertue 2018 Betonin lujuudenkehitys ja jälkihoito Jyväskylä Jere Toivonen

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

HUOKOSTETUN BETONIN VALMISTUS

Automaattinen betonin ilmamäärämittaus

Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

Siltabetonin puristuslujuuden osoittamismenettelyt

Betoninormit BY65: Vaatimukset ja vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen muun kuin lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, Suomen Betoniyhdistys

Betonilattiat 2014 by 45 / BLY 7

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie VANTAA 567/

KARTOITUSRAPORTTI. Asematie Vantaa 1710/

Unajan koulu Laivolantie Unaja

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Betonin ilmapitoisuuden hallinta Betonin Kesäseminaari, Aulanko,

Paksuseinäisen betonirakenteen kuntotutkimus yhdistetyllä ainetta rikkomattomalla menetelmällä

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

TESTAUSSELOSTE Nro VTT S JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen

KOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE. Pekka Reijonen, Paroc Oy Ab, Puupäivä

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022

Tekninen tietolehti StoCrete R 40

VALMISBETONITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Valmisbetonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 5 op

Betonimatematiikkaa

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Kosteusmittausten haasteet

Betonin ominaisuudet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy /

Nuoren ja kovettuneen betonin ominaisuudet. Betonilaborantin ja betonimylläri pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

Betonin korjausaineiden SILKOkoeohjelma

Esko Karvonen B Sami Koskela, Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy,

Kartoitusraportti. Kisatie 21 Ruusuvuoren koulu Vantaa 297/

BETONIN HUOKOSJAKO KOEKAP- PALEEN VALMISTUSVIRHEEN VAIKU- TUS TESTAUSTULOKSEEN

Vuokkoharjun koulu Kouluntie Järvelä

15. FESCOTOP-LATTIASIROTTEET

Betonin ominaisuudet. Lähdeaineistoa: By201 Betonitekniikka Rudus Info 1/2010 Betonin kutistuma ja sen huomioiminen

Transkriptio:

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kutistumaa vähentävät lisäaineet Siltatekniikan päivät 31.1-1.2.2018 Tapio Vehmas

Esityksen rakenne Johdanto Kutistumaa vähentävät lisäaineet. Kemiallinen koostumus Yhteisvaikutus huokoistimen kanssa. Kokeellinen tutkimus Kutistumaa vähentävän lisäaineen, huokoistimen ja notkistimen yhteistoiminta. Lämpötilan vaikutus. Lisäaineen vaikutus varhais- ja pitkäaikaiskutistumaan. Lisäaineiden vaikutus pakkassuolakokeessa. Johtopäätökset 01/02/2018 2

Johdanto Kutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin halkeilu kovettumisen aikana voi aiheuta jännitystiloista, lämpötilagradientin johdosta tai kutistuman seurauksena. Massiivisissa betonirakenteissa kuivumiskutistuma aiheuttaa merkittävän osan halkeilusta. Kuivumiskutistumaa vastaa on kehitetty erilaisia lisäaineita. Uusia reaktiotuotteita muodostavat lisäaineet jotka kompensoivat kuivumisesta aiheutuvaa kutistumaa. Kutistumamekanismiin vaikuttavat lisäaineet. 01/02/2018 3

Johdanto Kutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin halkeilu kovettumisen aikana voi aiheuta jännitystiloista, lämpötilagradientin johdosta tai kutistuman seurauksena. Massiivisissa betonirakenteissa kuivumiskutistuma aiheuttaa merkittävän osan halkeilusta. Kuivumiskutistumaa vastaa on kehitetty erilaisia lisäaineita. Uusia reaktiotuotteitamuodostavat lisäaineet jotka kompensoivat kuivumisesta aiheutuvaa kutistumaa. Kutistumamekanismiin vaikuttavat lisäaineet. 01/02/2018 4

Johdanto Kutistumaa vähentävät lisäaineet Hyvin jälkihoidetuissa betonirakenteissa suurin kuivumiskutistuman syy on veden pintajännitys. Vesitäytteisissä geelihuokosissa kosteuden haihtuminen lisää huokoisissa olevan vesipinnan kaareutumista jolloin veden pintajännitys vetää huokoisia yhteen joka havaitaan kutistumana. Muuttamalla veden pintajännitystä voidaan huokoisia yhteen vetävää voimaa alentaa ja vähentää havaittua kutistumaa. Veden pintajännityksen alentamiseen perustuvia kutistumaa vähentäviä lisäaineita on kaupallisesti saatavilla. Yleisnimitys näille lisäaineille on SRA (Shrinkage Reducing Admixture). 01/02/2018 5

Kutistumaa vähentävät lisäaineet Kemiallinen koostumus Kutistumaa vähentävät lisäaineet (SRA) ovat pinta-aktiivisia aineita jotka hakeutuvat ilma/vesi rajapinnalle. SRA molekyylit ovat amfifiilisiä sisältäen vettä hylkivän ja vesiliukoisen osion. Käytössä olevat SRA lisäaineet yleensä koostuvat: Monomeeriset alkoholit. Glykolit. Polyoksialkyleeniglykoli alkyylietterit. Synteettiset polymeerisurfaktantit. 01/02/2018 6

Kutistumaa vähentävät lisäaineet Kemiallinen koostumus Kemiallisen koostumuksensa perusteella kutistumaa vähentävät lisäaineet ovat läheistä sukua huokoistimille. Suurin ero huokoistimien ja SRA välillä on niiden kyky sitoa muodostunut ilma betoniin. SRA molelyylit ovat myös pienempiä kuin huokoistimet ja vähemmän hydrofobisia. SRA vaahdonmuodostuskyky pyritään minimoimaan. SRA annostellaan huomattavasti enemmän kuin huokoistimia (1-2% sementin painosta). 01/02/2018 7

Kutistumaa vähentävän lisäaineen ja huokoistimen yhteisvaikutus Kutistumaa vähentäviä lisäaineita on pääasiassa tutkittu huokoistamattomissa betoneissa. Huokoistimen ja SRA:n yhteisvaikutuksista on saatavissa niukasti tutkimustietoa. Wisconsin liikennevirasto ei suosittele SRA:n käyttöä huokoistimen kanssa. Kenttätutkimuksissa havaittu muutoksia betonin huokoistuksessa eri lämpötiloissa. 01/02/2018 8

SRA ja huokoistimen yhteisvaikutus Koesuunnitelma Selvitetään SRA:n, huokoistimen ja notkistimen yhteisvaikutusta eri lämpötiloissa (10, 20 ja 30 o C). Painuma Kokonaisilmamäärä. (SFS-EN 12350-7) Huokoskokojakauma. (AVA 3000, Germann Instruments) Kovettuneen betonin huokosjako ohuthieistä. (VTT TEST R003-00-2010) Mitataan SRA:n vaikutus kuivumiskutistumaan Varhaisiänkutistuma 0-7d Pitkäaikaiskutistuma 1d Varmennetaan SRA:n soveltuvuus pakkassuolakokeilla. 01/02/2018 9

Tutkimuksen käytetty betoni Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyn betonin suhteitus. Materiaali Määrä Pikasementti 340 kg/m 3 Tehollinen vesimäärä 170 kg/m 3 0-1mm 105 kg/m 3 0-8mm 885 kg/m 3 8-16mm 745 kg/m 3 Tehonotkistin (sementin painosta) 0,20% Huokoistin (sementin painosta) 0,015-0,8% Kutistumaa vähentävä lisäaine (sementin painosta) 1,75% 01/02/2018 10

Kutistumaa vähentävän lisäaineen, huokoistimen ja notkistimen yhteisvaikutus Tutkituista kutistumaa vähentävistä lisäaineista kahdella todettiin voimakas vuorovaikutus huokoistimen kanssa. Kuvaaja 1. SRA(1) esti ilman muodostumisen betoniin. Kuvaaja 2. SRA(2) esti ilman muodostumisen betoniin. 01/02/2018 11

Kutistumaa vähentävän lisäaineen, huokoistimen ja notkistimen yhteisvaikutus Kahdella tutkitulla SRA:lla ei ollut vuorovaikutusta huokoistimeen. Kuvaaja 3. SRA(A) ei ollut vaikutusta betonin ilmamäärään. Kuvaaja 4. SRA(B) ei ollut vaikutusta betonin ilmamäärään. 01/02/2018 12

Kutistumaa vähentävän lisäaineen, huokoistimen ja notkistimen yhteisvaikutus Lämpötilalla ei ollut vaikutusta SRA:n käyttäytymiseen. Kuvaaja 5. Referenssibetonin ja SRA(A)-betonin mitatut ilmamäärät 10 o C lämpötilassa Kuvaaja 6. Referenssibetonin ja SRA(B)-betonin mitatut ilmamäärät 10 o C lämpötilassa 01/02/2018 13

Kutistumaa vähentävän lisäaineen, huokoistimen ja notkistimen yhteisvaikutus Lämpötilalla ei ollut vaikutusta SRA:n käyttäytymiseen. Kuvaaja 7. Referenssibetonien, SRA(A)- ja SRA(B) -betonien huokosjako (spacing factor) 10 o C lämpötilassa, mitattuna tuoreesta massasta. 01/02/2018 14

Kutistumaa vähentävän lisäaineen, huokoistimen ja notkistimen yhteisvaikutus Lämpötilalla ei ollut vaikutusta SRA:n käyttäytymiseen. Kuvaaja 8. Referenssibetonin ja SRA(A)-betonin mitatut ilmamäärät 20 o C lämpötilassa Kuvaaja 9. Referenssibetonin ja SRA(B)-betonin mitatut ilmamäärät 20 o C lämpötilassa 01/02/2018 15

Kutistumaa vähentävän lisäaineen, huokoistimen ja notkistimen yhteisvaikutus Lämpötilalla ei ollut vaikutusta SRA:n käyttäytymiseen. Kuvaaja 10. Referenssibetonien, SRA(A)- ja SRA(B) -betonien huokosjako (spacing factor) 20 o C lämpötilassa, mitattuna tuoreesta massasta. 01/02/2018 16

Kutistumaa vähentävän lisäaineen, huokoistimen ja notkistimen yhteisvaikutus Lämpötilalla ei ollut vaikutusta SRA:n käyttäytymiseen. Kuvaaja 11. Referenssibetonin ja SRA(A)-betonin mitatut ilmamäärät 30 o C lämpötilassa Kuvaaja 12. Referenssibetonin ja SRA(B)-betonin mitatut ilmamäärät 30 o C lämpötilassa 01/02/2018 17

Kutistumaa vähentävän lisäaineen, huokoistimen ja notkistimen yhteisvaikutus Lämpötilalla ei ollut vaikutusta SRA:n käyttäytymiseen. Kuvaaja 13. Referenssibetonien, SRA(A)- ja SRA(B) -betonien huokosjako (spacing factor) 30 o C lämpötilassa, mitattuna tuoreesta massasta. 01/02/2018 18

Kutistumaa vähentävän lisäaineen, huokoistimen ja notkistimen yhteisvaikutus SRA:lle ei ollut myöskään vaikutusta kovettuneen betonin huokosrakenteeseen. Taulukko 2. Referenssibetonien, SRA(A)- ja SRA(B) -betonien suojahuokoisten huokosjako ja ominaispinta-ala mitattuna VTT TEST R003-00-2010 mukaisesti. Suojahuokoisten ominaispinta-ala Referenssibetoni A 33 mm -1 0,17 mm SRA(A)betoni 41 mm -1 0,17 mm Referenssibetoni B 37 mm -1 0,15 mm SRA(B)betoni 32 mm -1 0,18 mm Suojahuokoisten huokosjako 01/02/2018 19

Kutistumaa vähentävien lisäaineiden vaikutus puristuslujuuteen Tutkittujen betonien loppulujuuksissa ei havaittu eroja. Taulukko 3. Referenssibetonien, SRA(A)- ja SRA(B) -betonien puristuslujuudet ja tiheydet. Puristuslujuus Tiheys Referenssibetoni A 37,7 MPa (28d) 2350 kg/m 3 SRA(A)betoni 38,0 MPa (28d) 2305 kg/m 3 Referenssibetoni B 40,9 MPa (30d) 2310 kg/m 3 SRA(B)betoni 41,3 MPa (30d) 2370 kg/m 3 01/02/2018 20

Lisäaineiden vaikutus alkuvaiheen kutistumaan Alkuvaiheen kutistumaa mitattiin Schleibinger kutistumapalkeilla. Koekappaleet säilytettiin 50% suhteellisessa kosteudessa 21 o C lämpötilassa. Koekappaleet suojattiin muovikalvolla ensimmäisen vuorokauden ajan. Kuvaaja 14. Tutkimuksessa käytetyt Schleibinger kutistumapalkit. 01/02/2018 21

Lisäaineiden vaikutus alkuvaiheen kutistumaan Kuvaaja 15. Referenssibetonien, SRA(A)- ja SRA(B) betonien varhaisvaiheen kuivumiskutistuma mitattuna Schleibinger kutistumapalkeilla. 01/02/2018 22

Lisäaineiden vaikutus pitkäaikaiskutistumaan SRA lisäaineiden vaikutusta pitkäikaiskutistumaan mitattiin kutistumapalkeilla. Koekappaleet säilytettiin 50% suhteellisessa kosteudessa 21 o C lämpötilassa. Koekappaleet altistettiin kuivumiselle vuorokauden iässä, joka toimi mittauksen referenssipituutena. 01/02/2018 23

Lisäaineiden vaikutus pitkäaikaiskutistumaan 1000 900 800 700 Kutistuma μm/m 600 500 400 300 200 100 0 0 100 200 300 400 500 Aika (vuorokausia) Ref (B) Ref (A) SRA (B) SRA (A) Kuvaaja 16. Referenssibetonien, SRA(A)- ja SRA(B) betonien pitkäaikaiskutistuma 21 0 C lämpötilassa ja 50% suhteellisessa kosteudessa. 01/02/2018 24

Kutistumaa vähentävien lisäaineiden vaikutus pakkassuolarasituksessa Edellä esitetyille massoille suoritettiin pakkassuolakoe standardin CEN/TS 12390-9 mukaisesti. Koekappaleiden pinta altistettiin 3% NaCl liuokselle rasitusluokan XF4 mukaisesti. Koekappaleista irronneen betonin osuus määritettiin 7, 14, 28, 42 ja 56 jäädys-sulatussyklin jälkeen. Koekappaleiden sisäistä vauriota arvioitiin dynaamisen kimmomoduulin ja ultraäänipulssin läpimenoajan perusteella. 01/02/2018 25

Kutistumaa vähentävien lisäaineiden vaikutus pakkassuolarasituksessa Kutistumaa vähentävät lisäaineet aiheuttivat voimakasta pintarapautumista pakkassuolakokeessa. Kuvaaja 17. Referenssibetonien, SRA(A)- ja SRA(B) betonien pintarapautuma pakkassuolakokeessa. 01/02/2018 26

Kutistumaa vähentävien lisäaineiden vaikutus pakkassuolarasituksessa Kuvaaja 18. Referenssibetonien, SRA(A)- ja SRA(B) betonien ultraäänipulssin läpimenoaika.. Kuvaaja 19. Referenssibetonien, SRA(A)- ja SRA(B) betonien suhteellinen dynaaminen kimmokerroin. 01/02/2018 27

Johtopäätökset Kahdella tutkituista SRA-lisäaineista oli voimakas yhteisvaikutus huokoistimen kanssa joka ei mahdollistanut huokoistetun betonin valmistamista. Kahdella tutkitulla SRA:lla ei vuorovaikutusta havaittu. Lämpötilasta riippuvaa vaikutusta huokoistukseen ei havaittu tutkimuksissa. Lisäaineet vähensivät kutistumaa odotetusti. Kutistuman väheneminen oli voimakkainta betonin varhaisiässä. SRA lisäsi voimakkaasti pintarapautumaa pakkassuolakokeessa. SRA:n käyttöä pakkassuolarasitetuissa olosuhteissa ei suositella. 01/02/2018 28

Kiitokset Kiitokset tutkimuksen rahoittajille ja osallistuneille yrityksille. Tutkimus toteutettiin Betonitekniset TaitorakenneTutkimukset projektissa, jota rahoittavat Liikennevirasto, Säteilyturvakeskus, Helsingin, Espoon, Tampereen ja Turun kaupungit. 01/02/2018 29

TECHNOLOGY FOR BUSINESS

Place for a photo (no lines around photo)

Place for a photo (no lines around photo)