Vesilain 3 luvun 3 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 265/2012/2 Dnro ESAVI/39/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2012 ASIA Kymijärven itäpäässä sijaitsevan Kyynärän ranta-alueen kunnostaminen ruoppaamalla ja täyttämällä sekä valmistelulupa hanketta varten, Nastola HAKIJA Nastolan kunta HAKEMUKSEN VIREILLETULO Nastolan kunnan Tekniset palvelut on 12.3.2012 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Kymijärven itäpäässä sijaitsevan Kyynärän ranta-alueen kunnostamiseen ruoppaamalla ja täyttämällä sekä lupaa ryhtyä hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Nastolan kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hankkeen vaikutusalueella on voimassa vuonna 2009 hyväksytty Villähde- Koiskalan osayleiskaava. Hankealueelle on merkitty venevalkama (LV) ja virkistysalue (V). Myös vesialue (W) kuuluu kaava-alueeseen. Alueen luoteispuolella sijaitsee maa- ja metsävaltainen alue (MU), jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Lähialueella sijaitsee lisäksi pientalovaltaisia asuntoalueita (AP). Nastolan kunnan Villähteen kylän Kyynärän alueen asemakaava on vahvistettu vuonna 2005. Ranta-alueelle on kaavoitettu venevalkama (LV), uimaranta (ui) sekä puistoalue (VP). Ruoppausalue kuuluu suurimmalta osalta asemakaava-alueen vesialueeseen (W). Lähialueella sijaitsee useita erillispientalojen korttelialueita (AO). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Vesistö ja sen käyttö Hankkeen tarkoituksena kunnostaa Kyynärän asemakaava-alueen rantaalue, joka sijaitsee Kymijärven itäpäässä Kyynärönpohjukassa Nastolan kunnan alueella. Alueella sijaitsee entuudestaan veneiden laskupaikka ja melontareitti. Asemakaava-alueella on yhteensä noin 30 asuintonttia. Kaava-alueen kadut ja vesihuoltolinjat on rakennettu ja alueen tonttien rakentaminen on aloitettu vuonna 2011. Ranta-alue kunnostetaan poistamalla vesikasvillisuus juurineen, lisäämällä vesialueen syvyyttä ruoppaamalla, rakentamalla uusi rantaviiva sekä soutuveneille maalle vetopaikat ja kunnostamalla veneiden laskupaikka. Lisäksi rantaan rakennetaan uimaranta ja puistoalue. Kymijärvi sijaitsee puoliksi Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan alueilla. Kymijärvi kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen ja Arrajoen reitin järviin. Kymijärveen laskee vesiä Alasenjärvestä Potilanjokea pitkin. Kymijärven vedet laskevat Kyynärönojan kautta Nastolan Kärkjärveen ja sen jälkeen monien järvialtaiden kautta Kymijokeen. Kymijärven valuma-alueen pinta-ala on 42 km 2 ja pinta-ala 6,48 km 2. Järvi on matala, sen keskisyvyys on vain 2,6 m ja suurin syvyys 11 m. Kyynärönpohjukassa vesisyvyys vaihtelee välillä 0 1,2 m. Kymijärven vedenkorkeusasteikolla on vuosien 1973 2004 aikana mitattu seuraavia vedenpinnan korkeuksia: - ylin mitattu korkeus HW N 60 +92,65 m - keskivedenkorkeus MW N 60 +92,20 m - alin mitattu korkeus NW N 60 +91,73 m Kymijärven vedenlaatu on tyydyttävää ja järvi on suhteellisen rehevä. Lisäksi järven syvänteissä on esiintynyt happikatoja useana vuotena. Kymijärven kalastoon kuuluvat muun muassa made, toutain, kiiski, salakka, särki, karppi, nieriä, siika, ahven, hauki, ankerias, lahna, suutari, kuha ja täplärapu. Kyynärönpohjukan koillisnurkassa sijaitsee veneidenlaskupaikka ja pohjoisosassa kulkee melontareitti, joten ruovikkoja halkovat avoimet väylät. Laskupaikan aluetta ja joen suuta käytetään veneilyyn sekä virkistys- ja kotitarvekalastukseen. Luonto Kymijärven pohjoisosissa on tiheitä ruovikoita. Muualla tavataan harvoja järviruokokasvustoja ja erityyppistä vesikasvillisuutta. Kyynärönpohjukan ranta on luonnontilaista rantakaislikkoa.

Kyynärönpohjukan koillisella ranta-alueella on tehty maansiirtoja, eikä luontaista rantakasvillisuutta esiinny vesirajan yläpuolella. Sora- ja hiekkakenttää reunustavat vesirajassa kivilohkareet. Pohjoisilla ranta-alueilla ja pohjukan kaakkoisnurkassa esiintyy tulvanalaisia, luhtaisia pensaikoita ja lehtipuustoa. Villähde-Koiskalan osayleiskaava-alueen pohjoisosassa Kymijärven rantaalueella esiintyy pesimälajistona muun muassa laulujoutsen, ampumahaukka, kaulushaikara, ruskosuohaukka ja nuolihaukka. Alueella lisäksi tavataan muuttoaikaan runsaasti vesi- ja lokkilintuja, kuten mustalintuja, tukka- ja lapasotkia, pilkkasiipiä sekä pikku-, harmaa-, selkä ja merilokkeja. Lisäksi vesialue on kaakkureiden sekä selkä- ja naurulokkien pesimäaikaista ruokailualuetta. Viitasammakon esiintymistä Kyynärönpohjukassa on selvitetty vuosina 2010 2012. Kyynärönpohjukassa havaittiin keväällä 2010 viisi soidintavaa viitasammakkoa. Ranta-aluetta oli tällöin jo ehditty täyttää maalla, ruopata ja ilmeisesti niittää vesikasvillisuutta. Vuosi toimien jälkeen toimenpiteiden reuna-alueella havaittiin enää yksi viitasammakko. Näyttää siltä, että Kyynärönpohjukan rantarakentaminen heikensi lajin esiintymää. Kyynärönpohjukassa todettiin toukokuussa 2011 viitasammakon lisääntymis- tai levähdyspaikka sekä rauhoitettujen rupikonnan ja sammakon elinympäristöjä. Soidintavia viitasammakkokoiraita havaittiin kaksi yksilöä Kyynärönpohjukan koillisosan tiheässä ruovikossa, lähellä pohjukasta Kärkjärveen laskevan ojan suuta ruopattavaksi suunnitellulla alueella. Lisäksi Kyynärönpohjukan luoteisilla ranta-alueilla sijaitsevat soistuneet pensaikko- ja puustoalueet soveltuvat esimerkiksi viitasammakon kesäaikaisiksi elinympäristöiksi ja ovat siten maankäyttösuunnitelmissa huomioon otettavia alueita. Myös rupikonnahavainnot sijoittuvat ruopattavaksi suunnitellulle alueelle viitasammakoiden havaintopaikkojen tuntumaan. Kyynärönpohjukan alueelle tehtiin viitasammakoiden tarkistuskuuntelu 8.5.2012 ja silloin alueella havaittiin seitsemän soidintavaa viitasammakkokoirasta, joista kolme oli suunnitellulla ruoppausalueella. Suoritettavat toimenpiteet Ennen rakennustöiden aloittamista hankitaan kaikki tiedot laitteiden omistajilta maahan asennetuista putkista, kaapeleista ja muista rakenteista, jotka sijaitsevat työalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Niiden suojaamisesta, siirtämisestä tai poistamisesta sovitaan laitteiden omistajan kanssa. Ruoppaus Vesialue kunnostetaan poistamalla vesikasvillisuus ja ruoppaamalla rantaalue syvemmäksi. Vesialue ruopataan noin MW -1,0 metrin syvyyteen. Ruopatun alueen pohjan korkeus tulee olemaan rannan läheisyydessä tasolla N 60 +91,20 m ja järven puolella tasolla N 60 +91,00 m. Vedenalainen rantaluiska muotoillaan kaltevuuteen 1:2. 3

Ruopattavan alueen pinta-ala noin 7 500 m 2 ja massamäärä noin 4 000 m 3 ktr. Ruopattava materiaali on pääosin pehmeää savea. Kaivutöistä saatavia leikkausmassoja voidaan hyödyntää alueen pengertäytössä sekä maisemavalleissa. Vesialue ruopataan pitkäpuomisella kaivinkoneella rannalta ja kaivinkoneella vesialueella. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kelluvaa kaivinkonekalustoa ja siirtää kaivumaat rannalle välivarastointialueelle kuljetusta varten. Läjitys Ruopattavat kaivumaat välivarastoidaan kaava-alueelle. Varastoalueella massat kuivatetaan, jonka jälkeen maat siirretään lopullisille sijoitusalueille. Läjitysalue ympäröidään karkealla maa-aineksella ja valumavedet suodatetaan sorapenkereen läpi avo-ojalla nykyisiin ojiin. Kuivumisen jälkeen maat sijoitetaan muun muassa rautatien meluvalliin ja Rengintien meluvalliin. Rannan muotoilu ja uimaranta Nykyinen epämääräinen rantaviiva rakennetaan täyttämällä ja muotoilemalla ranta-alue uudelleen. Rannan rakentamisella muutetaan vesialuetta maa-alueeksi 0,0375 ha. Ranta-alueelta poistetaan humuspitoiset pintamaat ennen rakennekerrosten rakentamista. Rantaluiskat verhoillaan suodatinkankaalla ja luonnonkiviverhouksella, jonka paksuus on vähintään 0,6 m. Luonnonkiven koko on 100 300 mm. Rantaluiskan kaltevuus on 1:2. Ranta-alueelle rakennetaan noin 25 m leveä uimaranta. Uimaranta-alue päällystetään suodatinkankaalla ja hiekkakerroksella, jonka paksuus on vähintään 300 mm. Vedenalaisella osalla käytetään karkeaa hiekkaa (0 20 mm) ja vesirajan yläpuolella 0 12 mm:n hiekkaa. Uimarannan kaltevuus vesirajan yläpuolella on 1:10 ja alapuolella 1:7. Lisäksi uimarannan yhteyteen muotoillaan suojarakenteeksi maapenger, jonka pituus on noin 7 m. Muut toimenpiteet Veneiden maalle vetoa varten rakennetaan 14 maalle vetopaikkaa. Telaranta muotoillaan 1:6 kaltevuuteen pengertäytöllä ja sorakerroksella, joiden alle asetetaan suodatinkangas. Vedenalainen luiska muotoillaan 1:2 kaltevuuteen, verhoillaan suodatinkankaalla ja kiviverhouksella. Telarannan rakenteet tehdään painekyllästetystä puutavarasta. Veneiden lukitusta varten yläjuoksuun kiinnitetään venerenkaita 1,80 m:n välein. Telarannan alin juoksu kiinnitetään noin kolmen metrin pituisiin kyllästettyihin puupaaluihin. Nykyinen veneiden maalle vetoluiska kunnostetaan. Veneluiskan kaltevuus veden pinnan alapuolella on 1:6 ja yläpuolella 1:7. Pohjamaa muotoillaan suunniteltuun kaltevuuteen ja päälle levitetään suodatinkangas. Suodatinkankaan päälle levitetään ja tiivistetään 600 mm:n paksuinen sorakerros. Veneluiska päällystetään teräsbetonilaatoilla, joiden paksuus on noin 150 mm ja leveys 3,5 m. Veneluiskan pituus on 12 m. Lisäksi puistoalueelle rakennetaan leikkialue, nurmikenttä ja lentopallokenttä. Alueelle rakennetaan pysäköintialue 17 autolle. 4

5 Kiinteistötiedot Hankkeen vaikutukset Hankealue sijaitsee Nastolan kunnassa Villähteen kylässä Nastolan kunnan omistamalla kiinteistöllä Kyynärä RN:o 13:1297 ja Villähteen osakaskunnan hallinnoimalla yhteisellä vesialueella kiinteistöllä Kylän Villähti yhteinen vesialue ja vesijättö RN:o 876:1. Villähteen läjitysalueen maapohjan omistaa Liikennevirasto. Vedenlaatu Vesialueen ruoppauksen yhteydessä veteen sekoittuva sedimentti aiheuttaa kiintoainepitoisuuden kohoamista ja veden samenemista. Sameneminen on melko nopeasti ohimenevä ilmiö ja kiintoainepitoisuus palautuu normaaliksi jo muutaman viikon kuluttua töiden loppumisesta. Koska ruoppausmassat sijoitetaan maalle, läjityksestä ei aiheudu vaikutuksia Kymijärven vedenlaatuun. Virkistyskäyttö Virkistyskäytölle aiheutuvaa työaikaista haittaa voidaan pienentää ajoittamalla työt syksyyn tai talviaikaan. Rannan kunnostus parantaa huomattavasti alueen virkistyskäyttöä. Soutuveneille saadaan rakennettua säilytyspaikat ja asuinalueelle saadaan uimaranta. Kunnostus ei aiheuta haittaa naapurikiinteistöille. Luonto Työnaikainen veden sameneminen karkottaa kaloja kunnostusalueelta. Haitta on kuitenkin väliaikainen ajoittuen työn suoritusaikaan. Kun työt ajoitetaan syksyyn tai talveen, kevätkutuisten kalalajien lisääntyminen ei häiriinny ruoppauksista. Hakijan mukaan Kyynärönpohjukan luoteisilla ranta-alueilla, ruopattavan alueen vastarannalla, sijaitsevat luonnontilaiseksi jäävät soistuneet pensaikko- ja puustoalueet soveltuvat hyvin viitasammakon elinympäristöiksi. Soutuveneiden alueen ruoppaaminen ei heikennä alueen viitasammakoiden elinympäristöä. Ruoppausaluetta on rajattu alueen eteläosasta. Hakijan teettämän viitasammakkoselvityksen mukaan Kyynärönpohjukan ruoppausta alkuperäisen suunnitelman mukaisessa laajuudessa ei ole mahdollista toteuttaa ilman poikkeuslupaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Viitasammakko on paikkauskollinen laji ja ne liikkuvat toisinaan hyvin suppealla, jopa vain muutamien neliömetrin alueella. Näin ollen Kyynärönpohjukan osittainen ruoppaus, alkuperäistä suunnitelmaa suppeammalta alalta ei välttämättä vaaranna viitasammakon lisääntymis- tai levähdyspaikkaa. Viitasammakoiden hyödyntämän alueen laajuuden ja osittaisesta ruoppauksesta aiheutuvien haittojen suuruuden arviointi edellyttäisi toteutuneiden soidinpaikkojen vertailua vähintään kahden eri vuoden välillä sekä mahdollisesti erillisten kesäaikaisten elinympäristöjen inventointia. Viitasammakon elinympäristövaatimuksia ei tunneta tarkasti, joten osit-

taisesta ruoppauksesta mahdollisesti aiheutuvat laadulliset heikennykset viereiseen soidinpaikkaan ja sen houkuttelevuuteen viitasammakolle ovat vaikeasti ennakoitavissa. Riski on todennäköisesti suurimmillaan ruoppauksen aikana, joten vaikutuksia voidaan vähentää ruoppauksen ajoituksen huolellisella suunnittelulla. Rakentamis- ja ruoppaustöiden ajankohta Kunnostustyö on tarkoitus suorittaa talvikauden 2012 2013 aikana. Ruoppaustyön kesto on noin yksi kuukausi. Oikeudelliset edellytykset Valmistelulupa Nastolan kunnan tavoitteena on rakentaa asemakaavoitetun asuinalueen puisto- ja ranta-alueet viihtyisiksi alueiksi ja parantamalla niiden virkistyskäyttöarvoa. Rannan kunnostus on siten yleisen tarpeen vaatima. Hankkeesta ei aiheudu merkittäviä haittoja saavutettavaan hyötyyn nähden, joten oikeudelliset edellytykset hankkeelle ovat olemassa. Viitasammakon elinalue säilytetään Kyynärönpohjukan itäosassa ja luoteisrannalla ennallaan. Hakija sopii osakaskunnan kanssa ruoppauksen suorittamisesta ja täytön vaatimasta pysyvästä käyttöoikeudesta. 6 Hakija on pyytänyt lupaa rakentamistöiden aloittamiseen ja työn suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Nastolan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 19.9.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Hankkeen vireilläolosta on ilmoitettu Nastola-lehdessä 22.8.2012. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousryhmältä sekä Nastolan kunnalta ja Nastolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että Nastolan Kymijärvi kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Järvi on tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpi-

deohjelman tavoitteena on saada Kymijärvi hyvää tilaan vuoteen 2027 mennessä. Hanke tukee vesienhoidon suunnittelun tavoitteita, mikäli ruoppaus ja vesikasvien poisto umpeenkasvaneesta lahdesta pystytään luontoarvot huomioiden toteuttamaan niin, että veden virtaus alueella paranee. Alueella sijaitsee Suomessa luonnonvaraisena esiintyvän luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitun viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikka. Lausunnon liitteenä toimitettuun karttaan merkitty alue, joka suurimmalta osalta kattaa suunnitellun ruoppausalueen, tulee jättää toimenpiteiden ulkopuolelle. Muuten lupa voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on lausunnossaan todennut, että matalat ja vesikasvillisuuden valtaamat ranta-alueet ovat tärkeitä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita. Ne tarjoavat myös ruokaa ja suojaa monien kalojen poikasvaiheille. Rannan ruoppaaminen merkitsee yleensä kutupaikkojen ja rapujen suojapaikkojen tuhoutumista. Tästä syystä laajat rantojen ruoppaukset ovat ongelmallisia. Alueella tavattavan viitasammakkokannan vuoksi ruoppausaluetta lienee tarvetta rajoittaa, mikä turvaa myös kaloille riittävät lisääntymisalueet. Muilta osin lupa ruoppaukseen ja vesistötäyttöön voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 3) Nastolan kunnanhallitus on lausunnossaan todennut, että Kyynärän alueen asemakaavan selostuksen mukaan Kyynärönpohjukassa Kymijärvi on suurelta alueelta ruovikoitunutta ja matalaa. Avointa vesialuetta on vain Kärkjärveen johtavan jokiuoman suulla ja veneenlaskupaikan edustalla. Loma-asuntojen edustalla ranta on avointa ja joidenkin kiinteistöiden edessä on hiekkarantaa. Kymijärven peruskartan mukainen keskivedenkorkeus on +92,1 metriä. Kyynärän alueen asemakaava on hyväksytty valtuustossa 3.10.2005. Asemakaava-alueelle on osoitettu yhteensä noin 30 omakotitonttia. Asemakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt ovat olleet riittävät. Asemakaava on ollut sekä valmistelu- että ehdotusvaiheessa julkisesti nähtävillä ja siitä on pyydetty viranomaisilta lausunnot. Kaavan laadinnasta on myös järjestetty viranomaisneuvottelu ja yleisötilaisuus. Asemakaavaluonnoksesta tai -ehdotuksesta ei ole esitetty mielipiteitä tai muistutuksia koskien ranta-alueen määräyksiä. Myöskään viranomaisten lausunnoissa ei ole otettu kantaa uimarannan tai venevalkaman sijoittamiseen alueelle. Venevalkaman sijainti on osoitettu kaavassa määräävänä ja uimaranta ohjeellisena. Asemakaavan laadintavaiheessa on kevään 2005 aikana tehty luontoselvityksiä. Lisäksi kevättalvella on selvitetty alueen liito-oravatilanne sekä tehty muut luonnon ja linnuston lisäselvitykset. Tehtyjen havaintojen mukaan alueella ei ollut merkittäviä luontoarvoja. Asemakaava on laadittu tämän selvityksen perusteella. Lisäksi alueen luontoarvoja on selvitty Villähde- Koiskalan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä 2006. Yleiskaavassa ran- 7

ta-alue on muutoin osoitettu virkistysalueeksi, mutta Kyynärönpohjukkaan on myös yleiskaavassa osoitettu venevalkama-alue. Alueelle ei ole osoitettu yleiskaavassa luo-alueita. Myöhemmin vuonna 2011 on alueen viitasammakkokantaa selvitetty ja alueella on todettu sijaitsevan luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittama viitasammakon lisääntymis- tai levähdyspaikka, sekä rauhoitettujen rupikonnan ja sammakon elinympäristöjä. Viitasammakkoesiintymä painottuu Lahden seudun ympäristöpalveluiden tekemän selvityksen mukaan Kymijärvellä Niemelänniemen alueelle, ei Kyynärönpohjukkaan. Asemakaavan mukainen uimaranta-alue ja venevalkama tulisi olla toteutettavissa lainvoimaisen asemakaavan mukaisesti. Ranta-alueen ollessa matala on rannan ruoppaaminen välttämätöntä, jotta ranta palvelisi asemakaavassa osoitetulla tavalla virkistyskäytössä. Lupahakemuksen mukaisessa ranta-alueen kunnostuksessa on kyse asemakaavan toteuttamisesta. 8 MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 4) Nastolan luonnonsuojelu ry on todennut, että viitasammakon esiintymistä ruopattavaksi haettavalla alueella sekä sen lähiympäristössä Kymijärvellä ja Kärkjärvellä voidaan tehtyjen kartoitusten perusteella pitää varmana. Lahden ympäristöpalveluiden kartoituksessa havaittiin lajin yksilöiden selvä väheneminen ruopattavaksi haetulla alueella vuosien 2010 ja 2011 välillä, jolloin rannan muokkaustyöt oli aloitettu. Viitasammakko (Rana arvalis) on mainittu luontodirektiivin liitteessä IV (a) ja sen lisääntymisja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 ). Lisäksi ruopattavaksi haetulta alueelta on kesältä 2012 yksityishenkilön tekemä havainto täplälampikorennosta. Täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis) on myös luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittu laji, joka on suojeltu luonnonsuojelulaissa (49 ). Ruoppausta ei pidä sallia koko haetussa laajuudessa. Ruopattava alue tulisi pienentää käsittämään vain se osa rannasta, jossa viitasammakkoa ei ole havaittu, ja joka ei ympäristöltään sovellu lajin lisääntymis- tai elinalueeksi. Haetun alueen pohjoisin osa tulisi jättää nykyiseen tilaansa viitasammakoiden lisääntymis- ja elinalueeksi. Mikäli alueen eteläiselle osalle annetaan ruoppauslupaa, tulisi sitä edeltää tarkempi selvitys siitä, kuuluuko myös kyseinen alue populaation elinalueeseen ja mitä vaikutuksia ruoppauksella tällöin olisi populaatiolle. Ruoppauksen hyväksyminen haetussa laajuudessaan rikkoisi luonnonsuojelulakia, koska ruoppaus häiritsisi viitasammakon lisääntymistä muuttamalla merkittävästi sen nykyisen lisääntymisalueen habitaattia. Lajin ekologiset tarpeet tunnetaan vielä huonosti, ja ruoppaustoimenpiteiden vaikutusta lähialueiden viitasammakoille ei tunneta. Siksi myös havainnoista kauempana olevien alueiden ruoppaamisen vaikutukset tulisi tutkia tarkemmin. Asiantuntijan epäilys alueen viitasammakkopopulaation pienene-

misestä jo suoritettujen rannan muokkausten jälkeen kertoo siitä, ettei vaikutuksia pidä väheksyä. 5) Nastolan kalastusalue ja Villähteen jakokunnan kalastuskunta ry ovat todenneet, että ruopattava alue sijaitsee Villähteen jakokunnan kalastuskunnan hallitsemalla vesialueella Kymijärvessä. Ruopattavan alueen oikeasta reunasta lähtee Kyynäränoja, joka laskee Kärkjärveen. Kärkjärvestä lähtee samalta länsirannalta pienen niemen takaa joki, joka laskee Alvojärveen. Alvojärvestä joki laskee Villähteen Kukkaseen. Kyseessä on hyvin pienien ja herkästi haavoittuvien vesialueiden muodostama ketju muutaman kilometrin sisällä. Ketjun laskuojissa on alueen ainoa jokirapukanta. Hakijan tulee huolehtia: - ettei ruoppauksesta irtoavaa pohjamutaa, humusta ja pohjasedimenttiä kulkeudu Kyynäränojaan ja sen jälkeiseen vesialueiden ketjuun. - ettei ruopatun aineksen läjityksestä pääse mitään valumia Kyynäränojaan ja sen jälkeiseen vesialueiden ketjuun. - ruoppaus ei saa häiritä toimintaa veneenlaskuluiskalla. - trailereille on järjestettävä riittävät pysäköintitilat. 9 HAKIJAN SELITYS Kymijärven ja Kärkjärven sekä Kymijärven Kyynärönpohjukan alueella on vuoden 2011 aikana tehty kaksi erillistä luontoselvitystä, joissa on selvitetty viitasammakon esiintymistä ja sen kutu- ja soidin- sekä asuinpaikkoja. Selvitysten perusteella on havaittu esitetyllä rannan kunnostus- ja ruoppausalueella yksittäisiä (1 2) soidintavia viitasammakoita sekä kaksi rupikonnaa. Ramboll Finland Oy:n selvityksessä varsinaiset soidinalueet, joissa on havaittu useita sammakoita sijaitsevat Kyynärönpohjukassa pohjois- /luoteisosalla Sudentullin ranta-alueella sekä itä-/kaakkoisosalla Kyynärä I -alueen suunnassa ruopattavan alueen ulkopuolella. Lahden seudun ympäristöpalveluiden Luontoselvitys Metsäsellä teettämän selvityksen perusteella koko Kymijärven Nastolan puoleisella osalla havaittiin 13 viitasammakkoa, joista yksi sijoittuu Kyynärönpohjukan ruopattavan alueen kaakkoisosalle joko alueen rajalle tai sen ulkopuolelle. Selvityksen mukaan viitasammakoiden esiintymät keskittyvät Kyynärönpohjukan ulkopuolelle, Niemelänniemen alueelle (Sorsapohja ja Niemelänpohja). Edellä mainittujen selvityksissä todennettujen viitasammakoiden esiintymiskohtien perusteella ruopattavaa aluetta rajataan pienemmäksi itä- /kaakkoisosaltaan siten, ettei rannan virkistyskäyttöä estetä ja pohjukassa soidintavien viitasammakoiden pääasiallista aluetta häiritä tai poisteta. Ruoppauksen toteuttamisesta tehdään erillinen työsuunnitelma, jolla täytetään lupaehtojen vaatimukset sekä huolehditaan, ettei ruoppauksesta aiheudu haittaa muun muassa irtoavan pohja-aineksen osalta vesistöalueille.

10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Perustelut Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen Hankkeessa on tarkoitus ruopata ja täyttää vesialuetta rannan virkistyskäytön parantamiseksi sekä osayleiskaavaan ja asemakaavaan merkittyjen venevalkaman ja uimarannan rakentamiseksi. Hakijan vuosina 2010 2012 teettämissä selvityksissä Kyynärönpohjukassa on joka vuosi havaittu soidintavia viitasammakoita. Viitasammakoita on havaittu hankealueella suunniteltujen venevalkaman ja uimarannan edustalla sekä hankealueen pohjois- ja eteläpuolella. Viitasammakko kuuluu luontodirektiivin liitteessä IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin, joiden yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n mukaan kielletty. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan rajannut suurimmalta osalta nyt ruopattavaksi esitetyn alueen toimenpiteiden ulkopuolelle. Selityksessään hakija on esittänyt ruoppausalueen rajaamista itä- ja kaakkoisosaltaan. Sovelletut säännökset Aluehallintovirasto katsoo, että hakijan esittämä suunnitelma ei turvaa viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilymistä eikä hanketta voida oleellisilta osiltaan toteuttaa hakijan esittämässä muodossa. Luvan myöntämisen edellytyksiä hankkeelle ei siten ole. Vesilain 1 luvun 2 :n 2 momentti Luonnonsuojelulain 49 Valmistelulupa Aluehallintovirasto hylkää valmistelulupaa koskevan hakemuksen. Perustelut Varsinainen lupahakemus on hylätty. Sovelletut säännökset Vesilain 3 luvun 16 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa asiassa tehdyt lausunnot ja muistutukset huomioon luparatkaisussa ja sen perusteluissa ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 2 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.

Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaista ruoppausta ja vesialueen täyttöä (2 000 4 000 m 3 ktr) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 2 740 euroa. Lisäksi asetuksen 4 :n mukaan myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään samansuuruinen maksu. 11 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Nastolan kunta Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Nastolan kunta Nastolan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Nastolan kunnan kaavoitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousyksikkö (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Listan dkoesavi-39-04-09-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla sekä Nastola-lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Nastolan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Nastola-lehdessä.

12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Raija Aaltonen Päivi Jaara Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Raija Aaltonen ja asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 31.12.2012. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.