Näkemyksestä menestystä Puutuote Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus VTT
Puutuoteteollisuus Toimialaraportti Pasi Loukasmäki 3/2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin 0295 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 3/2013 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Pasi Loukasmäki Toimialapäällikkö Kainuun ELY-keskus Julkaisuaika 27.11.2014 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puutuoteteollisuus Tiivistelmä Puutuote- ja sahatavarateollisuus on merkittävä toimiala Suomessa. Puu- ja sahatuotteiden jalostus mahdollistaa koko metsätalousketjun olemassa olon Suomessa. Sahatavaran valmistukseen tarvittavan tukin hankinta edustaa metsätalouden tulosta n. 70 80 % osuutta, joten ilman sitä ei olisi toimintaedellytyksiä metsätaloudellakaan. Yleinen taloustilanne on kääntynyt lievän positiivisen vireen jälkeen hyvin epävarmaksi puutuotealallakin. Alan kannattavuus on heikolla tasolla ja investointeihin ei ole panostettu viime vuosina merkittävästi. Viennissä sahatavaran osuus on erittäin merkittävä ja jalostettujen puutuotteiden vienti on vähäistä. Sahatavaran vienti on kasvanut ja oli vuonna 2013 n. 1,5 mrd. euroa ja tämä edusti 63 % osuutta koko puutavaratuotteiden viennistä. Puutuote- ja sahatavarateollisuus tulee olemaan jatkossakin merkittävä toimija Suomelle. Suomessa puuta riittää ja metsät kasvavat enemmän kuin niiden tämänhetkinen käyttö on. Puun myönteiset ominaisuudet hiiltä sitovana raaka-aineena antavat puutuotteiden kehittämiselle uusia mahdollisuuksia. Panostukset biotalouteen tukevat tätä kehitystä. Puu tulee olemaan yksi merkittävin materiaali biotalousstrategian toteuttamisen kannalta, ja se on myös mahdollistaja biotalousstrategian toteuttamiseen. Uusien tuotteiden kehittäminen on avainroolissa puutuotealan kehittymiselle. Tämän pitäisi olla mahdollista, koska voi olettaa, että puutuotteilla tullaan korvaamaan jatkossa enemmän fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Puuteollisuus tarvitsee ikääntyvän ja eläköityvän henkilöstön tilalle tulevaisuudessa paljon uusia työntekijöitä ja yrittäjiä. Lisäksi toimialan voimakas kehitys luo uusia erikoisosaamista vaativia työtehtäviä. Kuitenkin koulutuspaikkoja on katoamassa kaikilta asteilta. Alan toimijoiden tulisikin käynnistää pikaisesti toimenpiteitä alan koulutustilanteen korjaamiseksi. Puumateriaalille on löydettävissä uusia kannattavia käyttösovelluksia ja kysyntää markkinoilla. Uudet puupohjaiset tuotteet ja niiden tuotantoprosessit edellyttävät uuden teknologian kehittämistä. Lisäksi ne edellyttävät nykyistä laajempaa toimialojen ja teknologian alojen ylittämistä raaka-aineiden kierrossa sekä tuotantoprosessien ja tuotteiden kehittämisessä. Näiden toimien edistämiseen tarvitaan laajaa ja ennakkoluulotonta kehitystyötä ja yhteistyötä. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/Esa Tikkanen, puh. 050 040 5459 Toimialapäällikkö: Pasi Loukasmäki, s-posti pasi.loukasmaki@ely-keskus.fi, puh. 044 362 5888 Asiasanat puutuoteteollisuus, puutuotteiden valmistus, huonekalujen valmistus, puutalot, rakennuspuusepäntuotteet, biotalous ISSN Verkkojulkaisu 2323-7678 Kokonaissivumäärä 41 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Verkkojulkaisu 978-952-227-914-9 Hinta - Kustantaja
Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon 0295 16001 00170 HELSINGFORS 00023 STATSRÅDET Telefax (09) 1606 3666 3/2013 Författare Pasi Loukasmäki Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Kajanaland Publiceringstid 27.11.2014 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Trävaruindustrin Referat Trä- och sågvaruindustrin är en betydande bransch i Finland. Förädlingen av träprodukter och sågvaror möjliggör hela skogsindustrikedjans existens i Finland. Anskaffningen av timmer som behövs för tillverkning av sågade trävaror utgör ca 70 80 %:s andel av skogsindustrins inkomster, så utan detta skulle inte heller skogsindustrin har verksamhetsförutsättningar. Det allmänna ekonomiska läget har efter en liten positiv anda åter blivit mycket osäkert även inom trävarubranschen. Lönsamheten i branschen är svag och det har inte i någon större grad satsats på investeringar under de senaste åren. I exporten är de sågade trävarornas andel mycket betydande, medan exporten av förädlade träprodukter är liten. Exporten av sågvaror har ökat och uppgick år 2013 till ca 1,5 miljarder euro. Detta utgjorde 63 %:s andel av hela exporten av trävaruprodukter. Trä- och sågvaruindustrin kommer även i fortsättningen att vara en betydande aktör för Finland. I Finland finns det gott om trä och skogarna växer mer än vad de används för närvarande. Träets positiva egenskaper som en kolbindande råvara ger nya möjligheter när det gäller att utveckla träprodukter. Satsningarna på bioekonomi stöder denna utveckling. Trä kommer att vara ett av de viktigaste materialen med tanke på genomförandet av den bioekonomiska strategin, och är också en möjliggörare i genomförandet av strategin. Utvecklingen av nya produkter har en nyckelroll i utvecklingen av trävarubranschen. Detta bör vara möjligt, eftersom det kan antas att träprodukter i fortsättningen allt mer kommer att ersätta produkter tillverkade av fossila råvaror. Träindustrin kommer i framtiden att behöva många nya arbetstagare och företagare i stället för åldrande personal och dem som pensionerar sig. Dessutom skapar den kraftiga utvecklingen i branschen nya arbetsuppgifter som kräver specialkompetens. Ändå håller utbildningsplatser på att försvinna på alla nivåer. Aktörerna i branschen bör snabbt inleda åtgärder för att rätta till utbildningsläget i branschen. För trämaterial kan det hittas nya lönsamma applikationer och efterfrågan på marknaden. Nya träbaserade produkter och därmed sammanhängande produktionsprocesser förutsätter utveckling av ny teknik. Dessutom förutsätter de mer omfattande överskridande av branscher och teknologiska områden när det gäller kretsloppet av råvaror samt utvecklingen av produktionsprocesser och produkter. Det behövs omfattande och fördomsfritt utvecklingsarbete och samarbete i främjandet av dessa åtgärder. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avd. för kunskapshantering/ Esa Tikkanen, tfn 050 040 5459 Branschchef: Pasi Loukasmäki, e-post pasi.loukasmaki@ely-keskus.fi, tfn 044 362 5888 Nyckelord trävaruindustrin, tillverkning av träprodukter, tillverkning av möbler, trähus, byggnadssnickerier, bioekonomi ISSN Webbpublikation 2323-7678 Sidoantal 41 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Webbpublikation 978-952-227-914-9 Pris - Förläggare
Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivosteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta www.temtoimialapalvelu.fi. Toimialojen lyhyen aikavälin kehitysnäkymiä täydentävät ja päivittävät kaksi kertaa vuodessa ilmestyvät Toimialojen näkymät -katsaukset. Kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot yrityskokoluokittain ovat vapaasti saatavilla Toimiala Online -tietopalvelusta osoitteesta www.toimialaonline.fi. Tavoitteena on, että toimialaraportit ja Toimiala Online -tietojärjestelmä muodostaisivat perustietopaketin, joka tukee yrityshankkeiden suunnittelussa ja käsittelyssä sekä työvoimakoulutuksen suuntaamisessa. Puutuoteteollisuuden toimialaraportissa käsitellään alan ajankohtaisia asioita, rakennetta, markkinoita, talousasioita, kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä käytetään viimeisintä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportti on tarkoitettu yritysten, rahoittajien sekä alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeisiin. Puutuotealan voimakas riippuvuus rakentamisesta on näkynyt alan viimeaikaisessa kehityksessä. Rakentamisen määrän vähentyminen Euroopassa ja erityisesti kotimaassa on pienentänyt alan yritysten liikevaihtoa, henkilöstöä, kannattavuutta, toimipaikkoja ja yritysten määrää. Sahatavaran vienti on ollut kasvussa ja korvannut hiipuvaa kotimarkkinaa. Sahatavaran tuotanto ja vienti on kansantaloudelle merkittävää ja se pitää yllä myös metsätaloutta. Jalostetuimissa tuoteryhmissä vienti on vähäistä ja riippuvuus kotimaan markkinasta on rasitteena. Uusia avauksia vientiin odotetaan mm. liimatuista insinööripuutuotteista ja biotaloudesta. Puutuotteet ovat biotalouden merkittävin raaka-aine. Biotalous avaa toimialalle uusia kasvun näkymiä. Puu hiiltä sitovana materiaalina voi korvata uusia fossiilisesta raaka-aineesta valmistettuja tuotteita ja tällä sektorilla mahdollisuudet ovat suuret. Alan toimijoiden tulisikin panostaa tuotekehitykseen ja tämän mahdollisuuden hyödyntämiseen täysimittaisesti. Haluan esittää suuret kiitokset kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat auttaneet tämän raportin luomisessa. Toivon, että raportti kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan sekä palvelee alasta kiinnostuneita. Kajaanissa 27.11.2014 Pasi Loukasmäki Puutuotealan toimialapäällikkö 4 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Sisältö Saatteeksi... 4 Osa 1. Katsaus toimialaan... 7 1.1 Toimialan määrittely... 7 1.2 Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin... 7 1.3. Toimialan yleiset muutosvoimat... 7 2 Toimialan rakenne... 9 2.1. Uudet ja lopettavat yritykset toimialalla... 16 2.2. Toimialan suurimmat yritykset... 18 3. Markkinoiden rakenne ja kehitys... 19 3.1. Markkinoiden kokonaiskuva... 19 3.2. Viennin ja tuonnin merkitys toimialalla... 20 3.3. Asiakkuudet toimialalla... 24 4. Alan yritysten taloudellinen tilanne... 26 4.1. Kannattavuus ja omavaraisuus... 26 5. Investoinnit ja tuotekehitys... 30 5.1. Toimialan investoinnit... 30 Osa 2. Toimialan asema ja merkitys tulevaisuudessa... 32 Osa 3. Yhteenveto... 35 Liitteet 1-5 Suurimmat yritykset... 37 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5
Osa 1. Katsaus toimialaan 1.1 Toimialan määrittely Tässä toimialaraportissa puutuoteteollisuutta on kuvattu niin, että lähdetiedoissa ja taulukoissa on tietoja useammasta puutuotealan toimialasta. Ero aikaisempiin raportteihin on merkittävä, koska aikaisemmin raportti keskittyi yhteen toimialaan syvällisemmin. Tässä raportissa käsitellään seuraavia Tilastokeskuksen TOL 2008 -toimialaluokituksen mukaisia luokkia: TOL 161 puun sahaus, höyläys ja kyllästys, TOL 1621 vaneriviilun ja puupaneelien valmistus, TOL 1622 asennettavien parkettilevyjen valmistus, TOL 16231 puutalojen valmistus, TOL 16239 muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus, TOL 1624 puupakkausten valmistus ja muiden puutuotteiden valmistus TOL 1629. Nämä yhdessä muodostavat toimialaluokituksen TOL 16 sahatavaran ja puutuotteiden valmistus. Lisäksi raportissa käsitellään huonekalujen valmistusta TOL 31, joka jakaantuu seuraaviin alatoimialaluokkiin: TOL 3101 konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus, TOL 3102 keittiökalusteiden valmistus, TOL 3103 patjojen valmistus ja TOL 3104 muiden huonekalujen valmistus. Tekstissä on kommentoitu pääasiassa niitä toimialoja, joihin kohdistuu rahoitustoimenpiteitä Ely-keskuksen rahoitustuotteiden kautta. Näitä ovat mm. puun sahaus, höyläys ja kyllästys, Puutalot ja muut rakennuspuusepäntuotteet sekä huonekalut. Näistä toimialoista esitetty kuvissa ja taulukoissa tietoja jotka perustuvat pääasiassa toimialapäälliköiden käytössä olevaan toimiala online järjestelmään, tilastokeskuksen, tullin, Pk-yritysbarometri, syksy 2014 tietoihin. 1.2 Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin Puutuoteala on voimakkaasti sidoksissa rakentamiseen. Sahatavaran kulutuksesta noin 80 % käytetään rakentamiseen, osa suoraan ja suuri osa erilaisina rakentamisen tuotteina, komponentteina ja jalosteina. Rakennuspuusepäntuotteista yli 70 % menee asuntorakentamiseen, joten asuntojen rakentaminen on puutuotteiden menekissä ratkaisevassa roolissa. Raaka-aineen hankinnassa kytkentä on metsätalouteen ja sivutuotteiden osalta mm. energiateollisuuteen. Huonekalujen valmistuksella on suurin kytkentä asiakkaaseensa huonekalukauppaan. Toinen luonnollinen kytkentä tulee raaka-aineostoista. Suomessa merkittävä osa huonekalujen valmistuksen kytkennöistä liittyy nykyisin erilaisiin maahantuojiin, koska muun muassa heloja, tekstiilejä ja alan koneita ei juurikaan valmisteta Suomessa. Ala on myös liittymässä osaksi sisustus- ja asumisklusteria. 1.3.Toimialan yleiset muutosvoimat Toimiala liittyy merkittävästi biotalouteen. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7
pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Biotalous ei ole uusi toimiala, vaan se yhdistää monia alkutuotannon ja jalostustoiminnan aloja sekä lopputuotteiden markkinoita. Siirtymistä fossiilitaloudesta biotalouteen voidaan perustellusti kutsua talouden kehityksen uudeksi aalloksi. Puu on Suomen merkittävin uusiutuva luonnonvara, jota jalostetaan teollisessa mittakaavassa. Biotaloudessa puun ja kuidun hyödyt uusiutuvana ja kierrätettävänä materiaalina pääsevät esiin. Biotalouden uusia tuotteita syntyy bioenergia- ja biokemikaalisektoreille yhdistämällä puuta ja kuitua muihin materiaaleihin uuden teknologian avulla. Lyhyellä aikavälillä biotalous näkyy parhaiten puutuoteteollisuuden sivutuotteiden paremmalla hyödyntämisellä ja pidemmällä aikavälillä koko klusterin kehittymisellä. Kun alan kehitykseen saadaan mukaan uutta teknologiaa (ICT, Nano) ja uusia sovelluskohteita, syntyy Suomeen kokonaan uusi biotalouden liiketoiminta, jonka mukana myös perinteinen puutuoteteollisuus tulee uudistumaan ja saamaan uusia tuotteita ja markkinoita. Puutuoteteollisuuden kehittäminen sopii hyvin Suomen biotalousstrategiaan ja Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 vähähiilisyyden tavoitteisiin. Ohjelmakaudella 2014 2020 EAKR-rahoituksesta 25 prosenttia kohdistuu vähähiilisyyteen. Puu hiiltä sitovana materiaalina on käytännössä aina tukemassa vähähiilisyyden tavoitetta niin lopputuotteissa kuin sivutuotteiden hyödyntämisessäkin. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
2 Toimialan rakenne Taulukossa 1 on kuvattu sahatavaran ja puutuotteiden- ja huonekalujen valmistuksen sekä näiden alatoimialaluokkien yrityksien, toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrää vuonna 2012. Taulukossa on myös koko teollisuuden vastaavat määrät, jolloin on mahdollista arvioida kunkin toimialan merkitystä koko teollisuudessa Suomessa. Liikevaihdolla mitattuna sahatavaran ja puutuotteiden valmistus on 4,2 % koko teollisuuden liikevaihdosta ja henkilöstön osalta 6,4 % koko teollisuudesta. Huonekalujen valmistuksessa vastaavat luvut ovat liikevaihdosta 0,9 % ja henkilöstöstä 2,3 %. Taulukko 1. Toimiala TOL Yritykset Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (Milj ) Teollisuus yhteensä 21 306 23 824 319 761 126 747 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 16 2 069 2 268 20 346 5 351 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 161 794 854 6 499 2 703 Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 1621 32 45 3 286 651 Asennettavien parkettilevyjen valmistus 1622 6 9 292 80 Puutalojen valmistus 16231 194 210 2 915 664 Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 16239 556 630 5 758 1 003 Puupakkausten valmistus 1624 128 153 1 071 176 Muiden puutuotteiden valmistus 1629 359 367 525 75 Huonekalujen valmistus 31 996 1 054 7 308 1 158 Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 3101 172 198 1 912 327 Keittiökalusteiden valmistus 3102 273 286 2 487 422 Patjojen valmistus 3103 13 19 278 60 Muiden huonekalujen valmistus 3109 538 551 2 631 349 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Kuvissa 1 2 on kuvattu aikasarjana yritysten, liikevaihdon, henkilöstön ja toimipaikkojen määrä indeksinä vuosilta 2007 2012. Vuosi 2007 on indeksissä 100. Vuosi 2007 on ollut kaikilla mittareilla mitattuna toimialalla ennätysvuosi, joten siihen verrattuna kaikki käyrät ovat laskevia. Liikevaihdon indeksin käyrä on kääntynyt ylöspäin, mutta ei ole vielä lähelläkään ennätysvuotta 2007. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9
Kuva 1. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 110 100 90 80 70 Yritysten määrä Toimipaikkojen määrä Henkilöstön määrä Liikevaihdon määrä 60 50 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 2. Huonekalujen valmistus 110 100 90 80 70 Yritysten määrä Toimipaikkojen määrä Henkilöstön määrä Liikevaihdon määrä 60 50 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Taulukoissa 2 5 on kuvattu henkilöstön määrä, liikevaihdon muutos euroina sekä yritysten ja toimipaikkojen määrä. Taulukoista näkee vuosittaisen muutoksen ja prosentuaalisen muutoksen vuodesta 2007 vuoteen 2012. Henkilöstön määrän muutos on ollut erityisen suuri parkettilevyjen, vaneriiviilun sekä konttori- ja myymäläkalusteiden valmistuksessa. Liikevaihdon lasku on ollut merkittävää näiden toimialojen lisäksi myös puutalojen val- 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
mistuksessa. Vähiten henkilöstöä ja liikevaihtoa on menettänyt keittökalusteiden valmistus. Yritysten ja toimipaikkojen määrä on laskenut eniten puupakkausten ja muiden puutuotteiden valmistuksessa sekä konttori- ja myymäläkalusteiden valmistuksessa. Ainut toimiala, jossa yritysten ja toimipaikkojen määrä on kasvanut, on aloista pienin eli patjojen valmistus. Taulukko 2. Henkilöstön määrä. Henkilöstö 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos 2007-2012 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 27538 26072 22939 21892 21921 20346-26,1 % Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 8050 7585 6824 6725 6907 6499-19,3 % Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 5625 5352 4833 3980 3493 3286-41,6 % Asennettavien parkettilevyjen valmistus 705 648 379 296 303 292-58,6 % Puutalojen valmistus 4067 3890 3326 3408 3388 2915-28,3 % Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 7094 6520 5823 5770 6129 5758-18,8 % Puupakkausten valmistus 1214 1358 1090 1163 1182 1071-11,8 % Muiden puutuotteiden valmistus 783 719 664 550 519 525-33,0 % Huonekalujen valmistus 9784 9531 8222 7706 7776 7308-25,3 % Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 2935 2624 2268 2111 2104 1912-34,9 % Keittiökalusteiden valmistus 2785 2719 2391 2442 2535 2487-10,7 % Patjojen valmistus 210 215 226 240 279 278 32,4 % Muiden huonekalujen valmistus 3855 3973 3337 2914 2857 2631-31,8 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Taulukko 3. Liikevaihto euroina. Liikevaihdon määrä (Milj. ) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos 2007-2012 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 7 024,5 5 895,2 4 608,3 5 277,6 5 445,7 5 350,9-23,8 % Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 3 550,0 2 675,8 2 294,6 2 679,9 2 705,5 2 702,5-23,9 % Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 1 022,9 921,5 575,8 613,3 655,3 650,7-36,4 % Asennettavien parkettilevyjen valmistus 124,0 103,5 58,9 64,0 76,1 79,6-35,8 % Puutalojen valmistus 927,4 862,0 616,7 722,8 721,2 664,1-28,4 % Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 1 130,7 1 071,5 848,0 969,0 1 033,5 1 002,7-11,3 % Puupakkausten valmistus 204,3 202,0 152,3 164,4 187,0 176,1-13,8 % Muiden puutuotteiden valmistus 65,2 58,9 61,9 64,3 67,0 75,1 15,2 % Huonekalujen valmistus 1 382,1 1 415,8 1 060,2 1 079,3 1 170,1 1 158,2-16,2 % Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 420,8 446,1 312,4 310,4 332,4 326,6-22,4 % Keittiökalusteiden valmistus 432,0 419,2 346,2 374,6 414,8 422,4-2,2 % Patjojen valmistus 51,2 52,5 46,3 52,5 56,8 60,4 17,9 % Muiden huonekalujen valmistus 478,1 498,1 355,3 341,7 366,1 348,9-27,0 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11
Taulukko 4. Yritysten määrä. Yritykset 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos 2007-2012 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 2596 2525 2336 2205 2161 2069-20,3 % Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 1037 990 934 879 851 794-23,4 % Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 36 37 32 29 36 32-11,1 % Asennettavien parkettilevyjen valmistus 6 5 6 5 6 6 0,0 % Puutalojen valmistus 236 224 217 207 206 194-17,8 % Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 604 613 587 559 548 556-7,9 % Puupakkausten valmistus 178 170 145 142 130 128-28,1 % Muiden puutuotteiden valmistus 499 486 415 384 384 359-28,1 % Huonekalujen valmistus 1184 1158 1112 1040 1015 996-15,9 % Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 229 225 200 181 179 172-24,9 % Keittiökalusteiden valmistus 304 296 287 276 270 273-10,2 % Patjojen valmistus 11 10 10 12 12 13 18,2 % Muiden huonekalujen valmistus 640 627 615 571 554 538-15,9 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Tauluko 5. Toimipaikkojen määrä. Toimipaikat 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos 2007-2012 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 2801 2733 2537 2406 2361 2268-19,0 % Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 1108 1060 995 939 913 854-22,9 % Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 55 53 49 48 50 45-18,2 % Asennettavien parkettilevyjen valmistus 9 8 7 6 7 9 0,0 % Puutalojen valmistus 256 246 236 225 226 210-18,0 % Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 665 676 652 623 615 630-5,3 % Puupakkausten valmistus 202 197 168 168 157 153-24,3 % Muiden puutuotteiden valmistus 506 493 430 397 393 367-27,5 % Huonekalujen valmistus 1233 1214 1163 1089 1074 1054-14,5 % Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 248 246 219 201 206 198-20,2 % Keittiökalusteiden valmistus 313 307 297 286 280 286-8,6 % Patjojen valmistus 14 13 13 15 17 19 35,7 % Muiden huonekalujen valmistus 658 648 634 587 571 551-16,3 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Jalostusarvolla mitataan yrityksen tuotteille ja palveluille tuottamaa arvonlisäystä. Jalostusarvo/henkilö on yleisesti käytetty henkilötyön tehokkuuden mittari, joka kuvaa tuotetun lisäarvon määrää yhtä työntekijää kohden. Jalostusarvo/henkilö (1000 ) vuonna 2012 oli koko teollisuudessa n. 73 000 euroa, puun sahauksessa, höyläyksessä ja kyllästyksessä (TOL 161) n. 62 000 ja huonekalujen valmistuksessa (TOL 131) n. 49 000 euroa. Vertailujen teossa on kuitenkin huomattava, että yrityksen työpanoksesta osa voidaan ostaa ul- 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
koisena palveluna, jolloin todellinen kokonaistyöpanos ei näy yrityksen henkilöstökuluissa. Kuvassa 3 on kuvattu indeksinä jalostusarvo/henkilö indeksin muutosta vuodesta 2007 (100) vuoteen 2012. Tällä ajanjaksolla huonekalujen valmistus on pystynyt parantamaan jalostusarvoaan enemmän kuin muu teollisuus, mutta sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa on jääty muusta teollisuudesta. Koko teollisuuden jalostusarvon indeksi on myös laskenut merkittävästi vuoden 2007 tasosta. Kuva 3. Jalostusarvo/Henkilö, indeksi 120 100 80 60 40 Teollisuus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Huonekalujen valmistus 20 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvissa 4 5 on kuvattu henkilöstön ja yrittäjien ikärakennetta huonekaluteollisuudessa (TOL 31) ja saha- ja puutavaran valmistuksessa (TOL 16). Molemmilla toimialoilla työllisten keski-ikä on muuta teollisuutta korkeampi. Yrittäjien osalta tämä on korostunut, koska yrittäjien ikärakenne on selvästi vanhempaa kuin muilla toimialoilla. Puutuotealoilla eläköityvien yrittäjien suhteellinen osuus on muuta teollisuutta suurempi, ja tämä aiheuttaa ongelmia yrityksien sukupolvenvaihdoksiin, koska jatkajien löytyminen on vaikeaa. Asia vaatiikin erikoishuomiointia toimialojen sisällä tehtävässä kehitystyössä. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13
Kuva 4. Ikärakenne sahatavara- ja puutuotteiden valmistuksessa. 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % Kaikki työlliset Yrittäjät pl. maatal.yrittäjät Työlliset, saha- ja puutavaran valmistus Yrittäjät, saha- ja puutavaran valmistus 0 % 18-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65 - Kuva 5. Ikärakenne huonekaluteollisuudessa. 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % Kaikki työlliset Yrittäjät pl. maatal.yrittäjät Työlliset, huonekalujen valmistus Yrittäjät, huonekalujen valmistus 0 % 18-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65 - Vuoden 2014 ammattibarometrikyselyn mukaan saha- ja puutavaratyöntekijöistä ja huonekalupuusepistä on joko ylitarjontaa tai kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa, kuten kuvista 6 ja 7 selviää. Ammattibarometrin mukaan toimialalla ei ole vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa. Kun yrityksiltä kuitenkin on kysytty merkittävintä kehittämisen estävää resurssitekijää, nousee suurimmaksi esteeksi ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Puutuotealoilla ja huonekalujen valmistuksessakin on siis merkittävä kohtaanto-ongelma. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuva 6. Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana Ammattibarometri Lokakuu/2014 Puu- ja sahatavaran prosessityöntekijät Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Kuva 7. Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana Ammattibarometri Lokakuu/2014 Huonekalupuusepät ym. Paljon pulaa hakijoista Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15
2.1. Uudet ja lopettavat yritykset toimialalla Toimialan yritysten määrä on viime vuosina laskenut. Toimialalla lopettaneiden yritysten määrä ylittää aloittaneiden määrän joka vuosi tarkastelujaksolla 2007 2013. Nettomuutos oli vuonna 2013 sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa -67 yritystä, ja huonekalujen valmistuksessa -31 yritystä. Eniten yritysten määrä on vähentynyt puun sahauksessa, höyläyksessä ja kyllästyksessä sekä muiden huonekalujen valmistuksessa, joista jälkimmäinen pitää sisällään suurimpana ryhmänä kodin huonekalujen valmistuksen. Taulukossa 6 näkyy aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä alatoimialoittain vuosilta 2010 2013. Kuvassa 8 on esitetty lopettaneet ja aloittaneet yritykset vuosilta 2007 2013. Terveellä toimialalla pitäisi syntyä uusia yrityksiä n. 10 % vuosittain. Huonekalu- ja puutuotealalla tätä ei ole tapahtunut pitkään aikaan. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Taulukko 6. Aloittaneet yritykset 2010 2011 2012 2013 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 113 88 87 76 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 43 25 25 27 Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 3 4 2 4 Asennettavien parkettilevyjen valmistus 0 0 0 0 Puutalojen valmistus 12 8 6 3 Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 21 20 31 22 Puupakkausten valmistus 6 7 3 6 Muiden puutuotteiden valmistus 28 24 20 14 Huonekalujen valmistus 42 54 51 38 Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 4 7 3 4 Keittiökalusteiden valmistus 5 8 11 4 Patjojen valmistus 0 0 2 0 Muiden huonekalujen valmistus 33 39 35 30 Lopettaneet Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 119 132 141 143 yritykset Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 39 45 45. Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 1 4 6. Asennettavien parkettilevyjen valmistus 0 0 0. Puutalojen valmistus 15 12 15. Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 22 25 30. Puupakkausten valmistus 9 10 12. Muiden puutuotteiden valmistus 33 36 33. Huonekalujen valmistus 69 71 71 69 Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 8 13 8. Keittiökalusteiden valmistus 8 6 10. Patjojen valmistus 0 0 1. Muiden huonekalujen valmistus 53 52 52. Nettomuutos Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus -6-44 -54-67 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 4-20 -20. Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 2 0-4. Asennettavien parkettilevyjen valmistus 0 0 0. Puutalojen valmistus -3-4 -9. Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus -1-5 1. Puupakkausten valmistus -3-3 -9. Muiden puutuotteiden valmistus -5-12 -13. Huonekalujen valmistus -27-17 -20-31 Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus -4-6 -5. Keittiökalusteiden valmistus -3 2 1. Patjojen valmistus 0 0 1. Muiden huonekalujen valmistus -20-13 -17. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17
Kuva 8. 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Aloittaneet, kaikki toimialat Lopettaneet, kaikki toimialat Aloittaneet, sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Aloittaneet, huonekalujen valmistus Lopettaneet, sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Lopettaneet, huonekalujen valmistus 2.2. Toimialan suurimmat yritykset Raportin liitteenä olevissa taulukoissa (Liitteet 1 5) toimialojen suurimmat yritykset ovat liikevaihdon mukaan lajiteltuina. Tiedot ovat Asiakastieto Oy:n rekisteristä. Joidenkin yritysten kohdalla toiminta sisältää myös muidenkin tuotteiden valmistusta kuin ko. toimialaluokkaan kuuluvien. TOL-luokka on se toimialaluokka, jonka yritys on ilmoittanut omaksi luokakseen. Listan ulkopuolella voi olla yrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet omaksi toimialaluokakseen jonkun muun toimialan, ja siksi ne eivät näy tässä listauksessa. Tällaisia yrityksiä ovat mm. Koskisen Oy, (toimialaluokka on TOL 16211, vanerin ja vaneriviilun valmistus) ja Kastelli-talot Oy. Koskisen Oy:n liikevaihto vuonna 2013 oli 188 milj. euroa ja henkilöstöä oli 757 henkilöä. Koskisen Oy kuuluu Koskitukki-konserniin, jonka liikevaihto oli 220 milj. euroa ja henkilöstö 922 henkilöä. Kastelli-Talot Oy:n liikevaihto vuonna 2013 oli 83 milj. euroa ja henkilöstö 108 henkilöä. Kastelli kuuluu Harjavalta-konserniin, jonka liikevaihto on 207 milj. euroa ja henkilöstö 922 henkilöä. Huonekalualan suurin yritys on konttorikalusteita valmistava Martela lähes 89 miljoonan euron liikevaihdolla. Eniten työntekijöitä on listassa toisena olevalla keittiökalustevalmistaja Novartilla, 428 henkilöä. Kodinhuonekalujen valmistajista suurin on Isku Teollisuus Oy. Sahaus, höyläys ja kyllästys -toimialan suurimmat ovat Stora Enso Wood Products Oy ja Vapo Timber Oy. Toimialan suurista konserneista puuttuu UPM:n tiedot, heillä ala kuulunee johonkin muuhun toimialaluokkaan. Yksityisistä sahoista suurin on Pölkky Oy n. 153 miljoonan euron liikevaihdolla, mutta todellisuudessa suurempi on Keitele, joka on listauksessa jakaantunut kahteen yritykseen, Keitele Timber Oy ja Keitele Engineered Wood Oy. Muiden rakennuspuusepän tuotteiden suurin toimija on Skaala Ikkunat ja Ovet Oy 66 milj. euron liikevaihdolla. Puutalojen valmistajista suurin on hirsitalovalmistaja Kontiotuote 57 milj. euron liikevaihdolla. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
3. Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1. Markkinoiden kokonaiskuva Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen (TOL 16) bruttoarvo oli vuonna 2013 Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan n. 5,6 mrd. euroa. Suurin alatoimiala on puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Huonekalujen valmistuksen bruttoarvo n. 1,1 mrd. euroa, ja suurin alatoimiala on keittiökalusteiden valmistus. Tänä syksynä ei Tilastokeskuksen ennakkotiedoista saanut tuoteryhmäkohtaisia tietoja, joten bruttoarvot ovat vuoden 2012 tietoja. Taulukko 7. Toimiala TOL Tuotannon bruttoarvo 2012 (Milj. ) Tuotannon jalostusarvo 2012 (Milj. ) Bruttoarvon muutos, % 2010-2012 Jalostusarvon muutos. % 2010-2012 Teollisuus 111 310 23 554 5,7 % -11,3 % Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 16 5 578 1 036 1,5 % -10,7 % Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 161 2 941 359 1,4 % -28,7 % Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 1621 671 165 8,1 % 25,9 % Puutalojen valmistus 16231 667 133-7,4 % -18,1 % Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 16239 974 284 1,9 % 0,2 % Puupakkausten valmistus 1624 179 60 12,1 % 10,3 % Muiden puutuotteiden valmistus 1622+ 145 35 4,7 % 33,3 % 1629 Huonekalujen valmistus 31 1 090 355 3,2 % 1,3 % Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 3101 296 98 3,0 % -5,2 % Keittiökalusteiden valmistus 3102 392 126 9,5 % 11,3 % Muiden huonekalujen valmistus 3103-3104 402 131-2,3 % -2,1 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Teollisuuden alue- ja toimialatilastot Kun tarkastellaan bruttoarvoa, tuontia ja vientiä, voidaan määritellä kotimaahan jäävä tarjonta taulukoiden 8 ja 9 mukaisesti. Viennin osuus on saha- ja puutavaratuotteissa selvästi korkeampi kuin tuonnin. Viennistä suurin osa on sahatavaraa. Jalostetuimmissa tuotteissa viennin määrä on selvästi alhaisempi. Selkeitä vientituotteita ovat mm. hirsitalot ja ovet. Huonekaluissa tuonnin määrä on koko ajan kasvanut ja tuonti on selkeästi vientiä suurempaa. Tuonti on lähes viisinkertainen vientiin verrattuna. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19
Taulukko 8. Saha- ja puutavaratuotteet TUOTANTO (milj. ) Bruttoarvo - Vienti Jää + Tuonti Tarjonta kotimaahan 2008 6 033 2 373 3 660 647 4 307 2009 4 565 1 661 2 903 447 3 350 2010 5 497 2 050 3 447 576 4 023 2011 5 672 2 119 3 554 597 4 151 2012 5 578 2 141 3 437 581 4 018 Muutos -455-232 -223-66 -290 2008 2012-8 % -10 % -6 % -10 % -7 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot ja Tullihallitus/Uljas CPA 2008 2 Taulukko 9. Huonekalut TUOTANTO (milj. ) Bruttoarvo - Vienti Jää + Tuonti Tarjonta kotimaahan 2008 1 385 235 1 150 490 1 640 2009 1 028 124 904 375 1 279 2010 1 056 117 940 420 1 360 2011 1 148 115 1 033 443 1 477 2012 1 090 106 984 475 1 458 Muutos -295-129 -166-15 -182 2008 2012-21 % -55 % -14 % -3 % -11 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot ja Tullihallitus/Uljas CPA 2008 2 3.2. Viennin ja tuonnin merkitys toimialalla Puutuotealan merkittävin vientituote on jo pitkään ollut sahatavara. Sahatavaran kysyntä vaihtelee globaalisti paljon, ja useat kansainväliset toimijat vaikuttavat markkinoiden kokonaiskuvaan. Merkittäviä vientikohteita ovat mm. Pohjois-Afrikka ja Japani. Aasiassa, erityisesti Kiinassa on potentiaalia suuremmaksi markkina-alueeksi suomalaisillekin sahatavaran tuottajille. Sahatavaran markkinatilanne voi muuttua nopeasti mm. valuuttakurssivaihteluiden johdosta. Sahatavaran vientiä voidaan kasvattaa edelleen, sillä Suomesta löytyy sekä riittävästi raaka-ainetta että myös kapasiteettia sahaamiseen. On arvioitu, että sahatavaran tuotantoa voitaisiin kasvattaa suhteellisen helposti 2-3 miljoonaa kuutiometriä, mikäli tämä vain saadaan myytyä kansainvälisille markkinoille. Sahatavaran vientiä on useissa puheissa vähätelty. On keskusteltu siitä, että pitäisi viedä jalostetumpia tuotteita. Jalostetumpien tuotteiden vientiä ei ole kuitenkaan saatu merkittäväksi, ja usein onkin käynyt niin, että jalosteet ovat jääneet kilpailemaan kotimaahan 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
keskenään. Liimattujen insinööripuutuotteiden osalta on kuitenkin saavutettu merkittäviä vientituloksiakin, ja oletuksena on, että potentiaalia insinööripuutuotteiden viennin kasvattamiseen on olemassa. Liimattujen tuotteiden päämarkkina on Japani. Japanin oma tuotanto ei useinkaan ole kilpailukykyistä ja oma jalostus Japanissa haluttaisiin usein korvata. Liimapuutuotteiden vientiä tukisi myös se, että jalostetummissa tuotteissa säästetään logistiikassa sahatavaraan verrattuna, tilavuus on pienempi eikä kuljeteta niin paljon puun sisältämää vettä kohdemaahan. Myös jalostuksessa syntyvä sivutuote (puru) voidaan hyödyntää kotimaassa. Vaikka samat hyödyt ovat olemassa muidenkin jalostettujen tuotteiden osalta, jostain syystä niiden viennissä ei ole tapahtunut merkittäviä onnistumisia. Sahatavaran vienti on kansantaloudelle merkittävä asia. Se ylläpitää kotimaista metsätaloutta ja koko ketjun tuomaa merkittävää kotimaisen työn osuutta. Sahatavaran viennin vähättely on siis hyvin lyhytnäköistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jalostetumpien tuotteiden kehittäminen ja niiden vientipotentiaalin etsiminen pitäisi lopettaa vaan tuotteita pitäisi kehittää yhdessä ja hakea uusia avauksia ja kehittämiskohteita. Esimerkiksi sahatavaran myyntiä voisi suunata enemmän suoraan loppukäyttäjille maahantuojien sijaan. Suorien kontaktien kautta voisi löytää myös jalostettujen tuotteiden markkinoita, jolloin jalostusarvoa Suomessa voidaan jonkin veran kasvattaa. Puurakentamisen kehittymisen on uskottu tuovan myös uusia jalostetumpia vientituotteita puutuoteteollisuudelle. Puusta rakennetut komponentit on keveytensä ansiosta mahdollista saada vientituotteiksi. Pientaloja on jo pitkään rakennettu puusta, mutta niistä ei ole kuitenkaan tullut merkittäviä vientituotteita muiden kuin hirsitalojen osalta. Puurakentaminen on tulossa Suomessa vaihtoehdoksi myös suurimittakaavaisessa rakentamisessa. Tämän kehitystyön osana pitäisi myös selvittää puurakentamisen viennin mahdollisuuksia. Komponenttien toimituksissa asiakkaan pitäisi olla ulkomainen rakentaja, jonka alihankkijana toimitaan. Tämän toteutuminen voi kuitenkin käytännössä olla vaikeaa. Puutuoteteollisuuden tulisikin tehdä yhteistyötä rakentajien ja muiden toimijoiden kanssa niin, että vientiin pystyttäisiin toteuttamaan kokonaisia rakennusprojekteja. Rakennuspuusepäntuotteissa merkittäviä vientituotteita ovat mm. ovet ja hirsitalot. Ikkunoissa ja muissa puutaloissa kuin hirsitalot vienti on vähäistä. Kotimaiselle ikkunalle ei ole merkittäviä vientimarkkinoita, mutta tuotesopeutuksella, erikoistumisella ja kohdemaan kysyntään sopivilla tuotteilla on mahdollista löytää myös ikkunoille vientimarkkinoita. Samat asiat pätevät myös muille rakennuspuusepäntuotteille. Huonekalujen valmistus jatkaa edelleen hyvin riippuvaista suhdettaan kotimaan markkinoihin. Huonekalujen vienti on romahtanut ja tuonti kasvaa. Uusia kansainvälisiä avauksia ei juuri ole eikä niitä ole suunnitteillakaan. Alan yritykset eivät hae aktiivisesti vientimarkkinoita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kotimarkkinoilla toimiva huonekalukauppa hankkii myytävät tuotteet globaalisti ja tuontituotteiden osuus jatkaa kasvuaan. Huonekalujen valmistajat taistelevat kannattavuuskriisissä, ja vientiin tarvittavaan tuotekehitykseen ei ole resursseja. Muutamat kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset kehittyvät, joten huonekalujen vienti on kyllä mahdollista, jos osaaminen, jakelutie, tahtotila ja yrityksen resurssit ovat kunnossa. Vientiä voisi kehittää design-tuotteiden suuntaan. Puutuotealan vienti lepää pääasiassa sahatavaran viennin varassa. Jalostetuissa tuotteissa viennin osuus on pieni. Tämä on johtanut siihen, että alan toimijat ovat jääneet kil- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21
pailemaan kotimaahan kasvavan tuonnin kanssa, joten kansainvälinen kilpailu kohdataan myös kotimarkkinoilla. Puu- ja huonekalualan yritysten omistajien ikärakenne vaikeuttanee myös vientitoiminnan käynnistämistä. (Kts. kuvat 4 ja 5). Vientitoiminta on pitkäjänteistä toimintaa, ja jos yrityksellä ei ole jatkajaa tiedossa, on vientitoimintaa vaikeaa käynnistää. Usein myös yrityksen omistajilla on osaamis- ja resurssivajeita taidoissa, joita vientitoiminnassa tarvittaisiin. Kuvassa 9 on kuvattu viennin ja tuonnin kehitystä v. 2008 2013. Huonekalualan vienti on laskenut yli 50 % vuoden 2008 tasosta, ja tuonti on lähes viisinkertainen vientiin nähden. Sahatavaran vienti on korjaantunut jo lamaa edeltäneelle tasolle, mutta tuonti on selkeästi vähäisempää. Rakennuspuusepäntuotteissakin vienti on tuontia suurempaa, mutta taso on alhainen. Kaaviosta näkee myös yleisen taloudellisen tilanteen vaikutuksen sahatavaran vientiin. Kuva 9. Vienti. Milj.. 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 Vienti, puutavara, sahattu ja höylätty Tuonti, huonekalut Tuonti, puutavara, sahattu ja höylätty Vienti, muut rakennuspuusepäntuotteet Vienti, huonekalut Tuonti, muut rakennuspuusepäntuotteet 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvissa 10 13 on kuvattu eri puu- ja huonekalutuotteiden osuutta viennissä vuosina 2008 2013. Sahatavaran viennin osuus on kasvanut merkittävästi ja jalostetumpien tuotteiden vienti puolestaan vähentynyt. Huonekaluissa kodin huonekalujen viennin osuus on myös pienentynyt. Toimisto- ja keittiökalustetuotteiden vienti on vähäistä. Keittiökalusteiden vienti on marginaalista, vaikka ala on ollut kotimaassa hyvin kannattavaa, joten voisi ajatella, että kilpailukykyä olisi myös viennissä. Keittiökalusteiden valmistuksessakin ollaan kansainvälisessä kilpailussa kotimaassa, mutta ei viennissä. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuva 10. Puutavaratuotteiden viennin osuus v. 2008. 1 % 2008 3 % 15 % Puutavara, sahattu ja höylätty Vaneriviilu ja puupaneelit 29 % 52 % Asennettavat parkettilattiat Muut rakennuspuusepäntuotteet Puupakkaukset Kuva 11. Puutavaratuotteiden viennin osuus v. 2013. 1 % 2013 2 % 12 % Puutavara, sahattu ja höylätty 22 % 63 % Vaneriviilu ja puupaneelit Asennettavat parkettilattiat Muut rakennuspuusepäntuotteet Puupakkaukset TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23
Kuva 12. Huonekalutuotteiden viennin osuus v. 2008 2008 34 % Istuimet ja niiden osat; huonekalujen osat Toimisto- ja myymäläkalusteet Keittiökalusteet 56 % Patjat 8 % Muut huonekalut 1 % 1 % Kuva 13. Huonekalutuotteiden viennin osuus v. 2013. 2013 40 % 49 % Istuimet ja niiden osat; huonekalujen osat Toimisto- ja myymäläkalusteet Keittiökalusteet Patjat Muut huonekalut 1 % 2 % 8 % 3.3. Asiakkuudet toimialalla Kuvissa 14 ja 15 on kuvattu panos-tuotos-kuviolla huonekalujen valmistuksessa pk- yritysten ja Puutalot ja rakennuspuusepäntuotteissa alle 10 henkilön yritysten raha- ja hyödykevirtoja. Hyödykevirrat olisivat varmasti erilaiset, jos mukana olisivat suuremmatkin yritykset. Pienemmillä yrityksillä korostuu myynti suoraan loppukäyttäjille, joita taas suuremmilla yrityksillä ei olisi juuri lainkaan. Erityisesti tämä korostuu huonekalujen valmistuksessa. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Pienemmät yritykset ja esimerkiksi pienet keittiökalusteiden valmistajat myyvät usein tuotteet suoraan loppukäyttäjille, kun taas suuremmat yritykset esimerkiksi kotihuonekaluissa myyvät ketjuille ja vähittäiskauppiaille lähes kaiken. Kuvista selviää myös se, kuinka raakaaineriippuvaisia toimialat ovat. Aineisiin ja tarvikkeisiin menee noin puolet panoskäytöstä. Kuva 14. RAHA- JA HYÖDYKEVIRRAT Huonekalujen valmistus TOL: 31 PANOSKÄYTTÖ, Pk -yritykset TUOTOS (jakelukanavat) Aineet ja tarvikkeet 46 % 38 % Loppukäyttäjät Ulkopuoliset palvelut 6% 16 % Tukku- ja vähittäiskauppa Työvoimakustannukset Pääomakustannukset 28 % 3 % Huonekalujen valmistus 13 % 8 % Alihankinta muille yrityksille Vienti Liiketoiminnan muut kulut 17 % 17 % 8 % Julkinen sektori Muut Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot, 2013 (ennakko) Lähde: PK yritysbarometri, syksy 2014 Kuva 15. RAHA- JA HYÖDYKEVIRRAT Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus TOL: 16231, 16239 PANOSKÄYTTÖ, alle 10 henkilön yritykset TUOTOS (jakelukanavat) Aineet ja tarvikkeet 47 % 51 % Loppukäyttäjät Ulkopuoliset palvelut 6 % 0 % Tukku- ja vähittäiskauppa Työvoimakustannukset Pääomakustannukset 28 % 4% Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 6% 18 % Alihankinta muille yrityksille Vienti Liiketoiminnan muut kulut 16 % 0 % Julkinen sektori 25 % Muut Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot, 2013 (ennakko) Lähde: PK yritysbarometri, syksy 2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25
4. Alan yritysten taloudellinen tilanne 4.1. Kannattavuus ja omavaraisuus Puutuotealan kannattavuutta ja omavaraisuutta on esitelty taulukoissa 10 14. Samoissa taulukoissa on vertailun vuoksi tunnusluvut koko teollisuudesta yhteensä. Vuosi 2013 on taulukoissa Tilastokeskuksen ennakkotieto. Tarkasteluissa on käytetty keskiarvolukuja. Kun verrataan sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen ja huonekalujen valmistuksen tunnuslukuja koko teollisuuden tunnuslukuihin, huomataan, että puutuotteissa ja huonekalujen valmistuksessa myyntikate on koko teollisuutta korkeammalla tasolla. Näin on erityisesti huonekalujen valmistuksessa. Kun taas verrataan käyttökatetta, on tilanne aivan päinvastainen. Puutuotteissa ja huonekalujen valmistuksessa käyttökate on koko teollisuuden käyttökatetta alhaisemmalla tasolla. Kokonaisuudessaan voisi siis sanoa, että puutuotealat ja erityisesti huonekalujen valmistus häviävät selkeästi muulle teollisuudelle myyntikatteen jälkeisessä kannattavuudessa. Myynti- ja käyttökatteen suuri ero johtuu kuitenkin isolta osalta myyntikatteen laskemisen kaavasta, mikä on syytä huomioida. Perinteisesti valmistavassa teollisuudessa käytettyä myyntikatteen kaavaa (liikevaihto muuttuvat kulut) ei enää Tilastokeskuksen tiedoista saa, joten tässä on käytetty tukku- ja vähittäiskaupassa yleisesti käytettyä myyntikatteen kaavaa liikevaihto ostot tilikauden aikana +/- varaston muutos. Tunnusluvut ovat lisäksi hyvin toimialakohtaisia ja käyttökatteen muodostumiseen vaikuttaa toimialan kulurakenne. Esimerkiksi sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa (TOL 16) ulkopuoliset palvelut ovat selkeästi suuremmat kuin teollisuudessa (TOL C) yhteensä, mikä vaikuttaa siihen, että sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen käyttökate jää koko teollisuutta matalammaksi. Eri toimialojen kulurakenteita vertailemalla on mahdollista havaita, mistä kulueristä toimialakohtaiset erot käyttökatteessa syntyvät. Kulurakennetta on avattu tarkemmin taulukossa 15. Eri toimialojen vertailu ei muutenkaan ole yksiselitteistä, koska aloilla on erilaisia toimintatapoja, eri määrä ulkopuolisia palveluita, eri määrä raaka-aineita tuotteissa sekä erilaisia hyödykkeiden poistovaatimuksia ja pääomien rahoituskuluja. Alan yritysten ja toimijoiden kannattaisi kuitenkin selvittää, voisiko muusta teollisuudesta oppia jotakin. On hieman yllättävää, että puutuotealalla ja huonekalujen valmistuksessa käytetään enemmän rahaa ulkopuolisiin palveluihin kuin muussa teollisuudessa. Voisi luulla että esim. alihankinnan osuus muussa teollisuudessa on pidemmällä kuin puutuote- tai huonekalualalla. Sahatavaran valmistuksessa ulkopuolisten palveluiden osuutta selittänee eniten puutavaran hankinta, joka on pääosin ulkoistettu. Yleisesti ottaen toimialojen kannattavuus on heikolla tasolla. Käyttökate on 3 4 % tasolla, mikä on muuta teollisuutta 1 3 % heikompaa. Tilikauden tulos ja kokonaispääoman tuotto on joillakin alatoimialoilla negatiivinen. Omavaraisuusaste on sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa noussut muuta teollisuutta korkeammalle, mutta huonekalujen valmistuksessa omavaraisuus on laskenut muuta teollisuutta alhaisemmalle tasolle. Yksit- 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
täisissä alatoimialoissa parhaaseen tulokseen on yltänyt keittiökalusteiden valmistus, puupakkausten valmistus ja muu rakennuspuusepän tuotteiden valmistus. Heikointa tulosta puolestaan on tehnyt muiden huonekalujen valmistus ja puutalojen valmistus. Taulukko 10. Myyntikate- % (keskiarvo). Myyntikate on laskettu tukku- ja vähittäiskaupassa yleisesti käytetyn tunnusluvun kaavalla, eli liikevaihto ostot tilikauden aikana +/- varaston muutos, koska Tilastokeskuksen tiedoista ei saa aikaisemmin valmistavassa tuotannossa olevaa kaavaa liikevaihto muuttuvat kulut. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013E Teollisuus yhteensä 41,4 40,9 42,4 41,3 40,0 38,6 38,1 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 40,9 40,0 42,2 42,1 41,5 42,5 42,6 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 36,2 34,1 36,8 38,1 36,3 38,0 39,3 Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 45,1 41,6 37,9 38,8 42,2 42,4 38,2 Asennettavien parkettilevyjen valmistus 43,0 38,5 50,4 32,1 26,7 40,9 34,1 Puutalojen valmistus 45,7 48,5 51,1 47,5 50,5 49,8 50,6 Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 50,3 52,8 53,3 52,9 52,6 53,7 53,2 Puupakkausten valmistus 43,2 45,7 51,3 50,2 50,3 50,6 45,7 Muiden puutuotteiden valmistus 61,1 60,1 60,2 58,4 57,8 59,3 58,9 Huonekalujen valmistus 52,9 53,8 55,4 55,8 54,5 55,2 56,0 Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 54,4 56,1 57,3 56,3 55,2 54,3 54,3 Keittiökalusteiden valmistus 54,8 55,7 54,8 55,8 56,7 56,9 57,3 Patjojen valmistus 44,9 47,5 47,7 46,0 46,8 46,1 45,4 Muiden huonekalujen valmistus 50,4 50,5 55,2 56,4 52,1 56,5 57,4 Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Taulukko 11. Käyttökate- % (keskiarvo). 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013E Teollisuus yhteensä 11,0 8,5 4,8 7,7 6,2 4,4 5,3 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 9,1 2,5-0,7 4,0 3,1 2,8 3,9 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 9,9 0,1 0,5 6,0 2,6 2,7 4,0 Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 9,1 3,9-6,5 1,4 0,1 1,7 4,1 Asennettavien parkettilevyjen valmistus 5,5-0,6-7,0-9,1-2,4 0,3-11,4 Puutalojen valmistus 6,9 6,3 4,2 3,3 3,0 1,1 1,4 Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 7,9 6,1 4,1 6,5 6,2 4,9 5,8 Puupakkausten valmistus 11,4 11,4 9,4 7,7 7,4 6,7 5,1 Muiden puutuotteiden valmistus 5,7 3,1 1,1 2,7 4,2 2,9 4,7 Huonekalujen valmistus 8,1 8,3 4,3 4,8 4,8 4,5 3,2 Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 9,3 11,6 6,1 5,3 5,9 3,7 2,2 Keittiökalusteiden valmistus 7,8 7,2 4,8 6,2 7,1 6,2 4,2 Patjojen valmistus 10,8 10,1 9,6 1,7 2,1 4,5 5,5 Muiden huonekalujen valmistus 6,9 6,3 1,8 3,3 1,7 3,3 2,7 Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27
Taulukko 12. Tilikauden tulos- % (keskiarvo). 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013E Teollisuus yhteensä 9,4 3,7 0,9 4,8 5,6 2,5 2,0 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 4,0-4,8-1,5 1,8 1,4 1,4 1,3 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 4,9-8,0-7,8 1,9 3,0 1,6 2,5 Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 1,5 0,3 6,3 2,9-1,8 1,9-0,2 Asennettavien parkettilevyjen valmistus -1,1-5,2-12,1-12,9-2,4-0,8-26,8 Puutalojen valmistus 3,7 1,1-3,0-0,4-4,2 0,2-0,8 Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 3,5-4,2-3,7 1,7 1,1 1,1 0,7 Puupakkausten valmistus 6,8 5,4 2,9 2,2 2,9 2,1 1,0 Muiden puutuotteiden valmistus 7,5 5,9 4,8 5,0 5,6 5,5 5,7 Huonekalujen valmistus 4,9 4,6 0,7 3,1 2,0 1,6 1,1 Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 6,2 5,6 2,2 1,5 2,7 0,9-0,2 Keittiökalusteiden valmistus 5,3 4,0 1,7 3,0 4,8 4,4 3,7 Patjojen valmistus 3,5 1,7 1,4 4,1-0,1 0,8 1,7 Muiden huonekalujen valmistus 3,2 4,5-1,6 4,3-1,4-1,0-1,0 Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Taulukko 13. Kokonaispääoman tuotto- % (keskiarvo). 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013E Teollisuus yhteensä 10,7 5,7 2,0 4,9 4,8 3,0 5,6 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 8,5-2,1-0,9 1,7 1,4-0,1 3,0 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 8,1-3,8-3,2 4,2 1,8 0,2 4,2 Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 12,8 0,3 0,9-0,3-5,5-3,2-0,3 Asennettavien parkettilevyjen valmistus 0,2-3,5-4,6-5,9-1,7-0,8-17,6 Puutalojen valmistus 9,6 7,2-0,5 1,2 0,8-4,9-1,7 Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 7,4-3,0-3,1 4,3 4,8 2,0 4,4 Puupakkausten valmistus 16,7 14,0 7,6 6,3 6,6 5,0 2,0 Muiden puutuotteiden valmistus 2,6-1,7-1,9-1,0 1,3-1,3 1,6 Huonekalujen valmistus 10,4 7,3 1,6 3,6 3,9 3,5 2,0 Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 10,6 12,5 5,4 4,0 5,6 2,4 0,2 Keittiökalusteiden valmistus 14,2 10,2 3,9 7,8 9,5 7,9 4,8 Patjojen valmistus 26,9 20,6 19,1 2,1 3,1 5,7 8,2 Muiden huonekalujen valmistus 6,6 4,0-3,2 1,0-0,6 0,4 0,3 Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU