MAAKAASUN VAIHTOEHDOT TEOLLISUUSYRITYSTEN LÄMMÖNTUOTANNOSSA



Samankaltaiset tiedostot
RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

ORIMATTILAN KAUPUNKI

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

KUIVAN LAATUHAKKEEN

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät Petteri Korpioja. Start presentation

NÄKÖKULMIA ALUELÄMPÖJÄRJESTELMÄN HALLINTOMALLEISTA: HOLLOLAN KUKONKANKAAN ALUE

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Lämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy

Asiakkaalle tuotettu arvo

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu. Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA

PUUENERGIAA SASTAMALAAN

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Lämpöä tähän päivään

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Energian tuotanto ja käyttö

Think global act local

Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio ) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Lämpöä tähän päivään

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Biokaasun jakelu Suomessa

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen

Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset

Elenia Lämpö Kaukolämmön kilpailukykytarkastelun tulokset Yhteenveto

Biokaasun jakelu Suomessa

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Millä Tampere lämpiää?

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Kommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Satamavalaistuksen modernisointi hyödyntäen kaukoohjattavaa ohjausautomatikkaa ja led-valaistusta

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti.

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Yrityksen lämpölaitosinvestoinnin kannattavuuden arvioiminen

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Kaukolämmön ja maalämmön kiinnostavuus kuluttajan näkökulmasta

METKA hanke Energiaseminaari Ener

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Transkriptio:

MAAKAASUN VAIHTOEHDOT TEOLLISUUSYRITYSTEN LÄMMÖNTUOTANNOSSA 19.12.2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 MAAKAASUN KÄYTTÖ HÄMEESSÄ... 4 3 YRITYSTEN SUHTAUTUMINEN MAAKAASUUN... 5 4 MAAKAASUN KORVAAMISEN VAIHTOEHDOT... 5 5 YHTEENVETO... 7

3 1 JOHDANTO Maakaasun hinta on kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomen maakaasuverkostoa laajennettiin 2000-luvun alkuvuosina ja hinnaltaan kilpailukykyinen maakaasu otettiin pääasialliseksi energialähteeksi esimerkiksi monilla teollisuusalueilla. Hinnannousun vuoksi maakaasun kilpailukyky on olennaisesti heikentynyt kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta. Esimerkiksi metsähakkeesta tuotettu kaukolämpö tai kiinteistökohtainen hake- tai pellettilämmitys tulee usein huomattavasti edullisemmaksi. Ukrainan kriisi ja EU:n ja Venäjän väliset kauppapakotteet ovat nostaneet pintaan myös kaasuntoimituksiin liittyvän poliittisen riskin. Suomeen tuotavasta maakaasusta 100 % tulee Venäjältä. Kuva 1. Voimalaitospolttoaineiden hintakehitys 2000-luvulla (Tilastokeskus). Pienten energiankäyttäjien hintatasot ovat korkeammat. Tässä selvityksessä kerrotaan maakaasun käytöstä Päijät-Hämeessä ja Kanta- Hämeessä ja haastateltujen maakaasua käyttävien yritysten näkemyksiä maakaasusta sekä esitetään vaihtoehtoisia energiaratkaisuja maakaasun korvaamiseen. Selvitys toteutettiin Euroopan unionin maaseuturahaston rahoittamassa Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) -hankkeessa. HUE-hankkeen tavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöä ja lämpöyrittäjyyttä Hämeessä. Hankkeen toteuttavat ProAgria Etelä-Suomi, Hämeen ammattikorkea-

koulu, Suomen Metsäkeskus, Häme-Uusimaa ja Hämeen ammattikorkeakoulu ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. HUE-hankkeen toteutusaika on vuodesta 2012 vuoteen 2014. Selvityksen toteutti Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:sta joulukuussa 2014. 4 2 MAAKAASUN KÄYTTÖ HÄMEESSÄ Maakaasu on käytössä maakaasun runkoverkoston alueella eli Päijät-Hämeessä Orimattilassa ja Lahden ympäristössä ja Kanta-Hämeessä Hyvinkäältä Hämeenlinnan kautta Tampereelle menevän maakaasuputken varrella. Kaasunjakelusta vastaa Orimattilassa Orimattilan lämpö Oy. Lahdessa, Hollolassa, Nastolassa ja Asikkalassa kaasunjakelusta vastaa Lahti Energia Oy. Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalan Turengissa ja Tervakoskella maakaasua myy Elenia Oy. Riihimäellä maakaasun jakelijana toimii Riihimäen kaukolämpö Oy. Maakaasu on Hämeessä käytössä etenkin teollisuudessa, jossa sen etuna on pidetty hyvää säädettävyyttä ja mahdollisuutta tuottaa korkeita lämpötiloja. Maakaasua käytetään myös kaukolämmöntuotannossa etenkin vara- ja säätölämpölaitoksissa. Maakaasusta ollaan luopumassa kaukolämmöntuotannon pääpolttoaineena. Esimerkiksi Orimattilan lämpö Oy rakensi vuonna 2010 10 MW hakelämpölaitoksen, jolla korvattiin maakaasu lähes täysin kaukolämmöntuotannossa. Turengissa Elenia Oy rakensi vuonna 2014 10 MW hakelämpölaitoksen Turengin kaukolämmöntuotantoon korvaamaan maakaasua kaukolämmöntuotannossa. Kuva 2. Kartta maakaasun siirtoverkostosta Suomessa (Gasum Oy).

3 YRITYSTEN SUHTAUTUMINEN MAAKAASUUN 5 Yritykset päätyvät maakaasuun useimmiten siksi, että paikallinen energiayhtiö on tarjonnut maakaasua energiaratkaisuksi yritysalueelle sijoittuville yrityksille. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa maakaasu oli myös hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen energiaratkaisu. Maakaasussa arvostetaan etenkin sen helppokäyttöisyyttä. Eräs vuonna 2010 toimitilansa rakentanut yrittäjä pitää maakaasun hintakehitystä ikävänä, mutta intoa ei ole lähteä suunnittelemaan uutta energiaratkaisua, kun lämmityslaitteet ovat lähes uusia. Toinen yrittäjä on kiinnostunut uusiutuvista energiaratkaisuista, mutta haluaa välttää investointeja, koska yrityksen myynti on ajankohtainen viiden vuoden sisällä eläköitymisen vuoksi. Monet yritykset myös näkevät energiakulut marginaalisina suhteessa koko liiketoiminnan kuluihin, minkä vuoksi kiinnostusta energiaratkaisun pohdintaan ei ole. Jotkut yrittäjät ovat jo pohtineet aktiivisesti energiaratkaisun muutosta, mutta muutoksesta päättäminen ja muutoksen toteuttaminen koetaan hankaliksi. Monet yritykset suhtautuvat lämpöyrittäjän toteuttamaan energiaratkaisuun positiivisesti, koska tällöin energiahuolto pystytään vaivattomasti ulkoistamaan. Lämmöntoimitussopimusten laatiminen lämpöyrittäjän kanssa koetaan kuitenkin vaikeaksi ja sitovaksi. Pitkäaikaisten sopimusten tekeminen arveluttaa, koska sopimuksessa määritelty energian hinta saattaa myöhemmin osoittautua korkeaksi. 4 MAAKAASUN KORVAAMISEN VAIHTOEHDOT Maakaasun korvaamisessa lämmöntuotannossa yleisimmät ratkaisut ovat kaukolämpöön liittyminen, metsähaketta tai pellettiä polttavan lämpökeskuksen rakentaminen itse tai lämpöyrittäjän toimesta tai maalämpöjärjestelmän rakentaminen. Kaukolämpö on luonnollinen maakaasun korvaaja, mikäli kaukolämpöön liittyminen on mahdollista. Maakaasun voi usein vaihtaa kaukolämpöön nopeasti, mikäli kiinteistö sijaitsee sekä maakaasun että kaukolämmön jakeluverkoston alueella. Maakaasun ja kaukolämmön jakelusta vastaa lähes aina sama energiayhtiö. Kaukolämpöverkoston laajentaminen voi olla mahdollista nykyisen verkoston ulkopuolelle, mikäli lämpötehontarve on riittävä suhteessa uuden kaukolämpöverkoston pituuteen. Esimerkiksi Orimattilassa Orimattilan lämpö Oy pystyi 2010 valmistuneen hakelämpölaitoksen myötä tarjoamaan Varpion puutarhalle kaukolämmön aiemmin käytössä ollutta maakaasua edullisemmin. Myös pienet lämpöyrittäjät voivat rakentaa omia kaukolämpöverkkojaan ja tarjota lämpöä maakaasun hintaa edullisemmin.

Metsähaketta polttavalla lämpölaitoksella voidaan usein tuottaa energiaa huomattavasti maakaasua edullisemmin. Metsähakkeen polttoainekustannus on vain reilun kolmanneksen maakaasun hinnasta, mutta kattilan, polttoainevaraston ja kuljettimien investointikustannus ja korkeammat operointikulut tasoittavat lopullista energian hintaeroa. Metsähakkeen polttaminen edellyttää säännöllisiä oman laitosmiehen tai lämpöyrittäjän tekemiä huoltotoimenpiteitä. Nykyaikaisella automatiikalla ja etäohjauksella varustetut hakelämpölaitokset ovat kuitenkin helppohoitoisia ja varmatoimisia. Hakelämpölaitos kannattaa usein toteuttaa lähekkäin sijaitsevien kiinteistöjen yhteisenä. Lämmöntoimituksesta voidaan myös tehdä sopimus lämpöyrittäjän kanssa, jolloin lämpöyrittäjä voi ottaa vastuun lämpölaitos- ja kaukolämpöverkostoinvestoinnista sekä laitoksen operoinnista. Esimerkiksi Janakkalassa Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus otti vuoden 2014 lopussa käyttöön oman hakelämpölaitoksen korvaamaan maakaasun käytön lämmityksessä. Hakelämpölaitosta operoivat Kiipulan omat laitosmiehet. 6 Kuva 3. Nastolan kunnan Villähteen päiväkoti lämpiää hakkeella Pelletti on hieman metsähaketta vaivattomampi polttoaine ja pellettilämpölaitos investointikustannuksiltaan hieman hakelämpölaitosta edullisempi. Teholtaan alle yhden megawatin pellettilämpölaitokset toimitetaan usein valmiina konttina tai laitteet sijoitetaan olemassa olevaan kattilahuoneeseen. Pellettilämpölaitoksen operointi on suhteellisen vaivatonta, ja pelletti onkin yleinen energiaratkaisu aina omakotitalokokoluokkaan asti. Pelletin saatavuus on hyvä ja hinta on ollut verraten vakaa viimeiset viisi vuotta.

Maalämpö on yksi mahdollisuus maakaasuriippuvuudesta irtautumiseen. Maalämpö on vaivaton lämmitysmuoto ja sitä voidaan käyttää myös viilentämiseen. Maalämmöstä on tullut uusien omakotitalojen yleisin päälämmitysmuoto, mutta se on vaihtoehto myös suuremmissa teollisuuskiinteistöissä. Esimerkiksi Inex Partners Oy päätyi uudessa Sipoon logistiikkakeskuksessaan suuren maalämpökentän rakentamiseen. Orimattilassa yksi suuri teollisuusyritys vaihtoi energiatehokkuustoimenpiteiden yhteydessä maakaasun maalämpöön. Laskelmien mukaan maalämpöinvestointi oli erittäin kannattava. Koska maalämpölaitteisto toimii sähköllä, säilyy lämmityskustannuksissa riippuvuus sähkön hintakehitykseen. 5 YHTEENVETO Maakaasu on käyttäjälleen helppo ja oikein mitoitetulla kattilalla nopeasti ja laajasti säädettävissä oleva lämmitysmuoto. Polttoainekustannuksiltaan maakaasu on hieman öljyä edullisempi, mutta selvästi pellettiä, metsähaketta tai maalämpöjärjestelmän sähkökulutusta kalliimpi. Yritysten on tärkeää tiedostaa, että maakaasulle on olemassa vaihtoehtoisia energiaratkaisuita. Hake- ja pellettilämpökeskuksia on saatavana kymmeniltä suomalaisilta valmistajilta avaimet käteen -toimituksina. Nykyaikaisella automatiikalla ja etäohjauksella varustetut lämpökeskukset ovat helppokäyttöisiä. Paikallisen biopolttoaineen käyttäminen parantaa toimitusvarmuutta ja luo työtä lähialueelle biopolttoaineiden tuotantoon. Paikallisen bioenergian hinta ei ole herkkä globaalin energiapolitiikan heilahtelulle. Maalämpö on vaivaton vaihtoehto maakaasulle. Maalämmön etuna on mahdollisuus käyttää järjestelmää kesäaikana jäähdytykseen. Haittapuolen on maalämmön sähkökulutus, mikä sitoo lämmityskustannukset sähkön hintakehitykseen. 7