Karhu-maalämpöpumppu Asennus- ja käyttöohje KIVA- mallit 6-15

Karhu-maalämpöpumppu Asennus- ja käyttöohje KIVA- mallit 6-15 Pohjolan Maalämpö Oy 1

Sisällysluettelo: Yleistä 3 Toimintaselostus 4 Kuljetus, asennus ja sijoitus 5 Toimituksen sisältö ja tarvittavat lisävarusteet 6 Sähköurakkaan kuuluvat työt 7 Maaputkiston upotusohje 8 Liuosputkiston upotusohje vesistöön 9 Lämpökaivo 10 11 Liuosputkiston liittäminen pumppuun ja täyttö 12 13 Lämpöpumpun käyttöön otto 14 15 Pumpun ohjauskytkimet 16 Huolto 17 Takuuohjeet 18 Tekniset tiedot 19 Liitteet kuva 1 kuva 2 sähkökaavio KIVA6-KIVA15(1/2) sähkökaavio KIVA6-KIVA15(2/2) riviliittimet KIVA6-KIVA15 kytkentäkaavio pumpun ja varaajan lähtöjen koko maapiirin täyttö sijoitus Ilmanvaihdolle on oma erillinen suunnittelu-, asennus- ja käyttöohje. Käyttöohjeessa täytyy huomioida se, että ilmanvaihto on ACE-CG ja integroituna maalämpöön. Ilmanvaihto ja viilennys ovat valmiiksi asennettuna. Lue ohje huolellisesti ennen asennuksen aloittamista. Käytä lopullisessa asennuksessa aina laitteen mukana tulevia ohjeita mahdollisesti tulleiden muutosten takia. 2

Yleistä Karhu KIVA-mallin pumput ovat Pohjolan Maalämpö Oy:n valmistamia maalämpöpumpun ja ilmastointikoneen yhdistelmälaitteita. KIVApumput ovat tarkoitettu omakotitalojen lämpimän käyttöveden, lämmityksen ja ilmanvaihdon tuottamiseen. Lämmönjako toimii vesikiertoisella lattia tai patterilämmityksellä. Lämmönlähteenä käytetään maata, porakaivoa tai vesistöä. Lämpöpumppu kerää maaputkiston avulla maaperään sitoutunutta lämpöenergiaa talteen ja siirtää sen varaajaan, josta lämpöä otetaan käyttöveden sekä rakennuksen lämmittämiseen. Karhu-maalämpöpumput keräävät noin 70 % tarvittavasta lämpöenergiasta luonnosta ja noin 30 % tarvitaan sähköenergiaa kompressorin ja apulaitteiden pyörittämiseen. 3

Toimintaselostus Lämpöpumppu siirtää lämpöenergiaa maaperästä, vesistöstä tai porakaivosta. Lämpöpumppu nostaa lämpötilatason kompressorin avulla riittävän korkeaksi lämpimälle käyttövedelle ja lämmitykselle. Lämmönkeruuputkisto upotetaan maahan noin 1,0 1,2 m syvyyteen. Järveen tai vesistöön putki täytyy painottaa riittävän hyvin ja huolehtia että putki on rantavedessä niin syvässä, ettei jää pääse tarttumaan siihen kiinni. Yleensä lämmönkeruuputkena käytetään PEM 40/10 muoviputkea. Putkistossa kiertää vesi-etanoliseos johon maaperän lämpö sitoutuu. Lämpöpumppu ottaa kiertävästä liuoksesta noin 3 astetta talteen. Lämmön luovutuksen jälkeen liuos palaa jälleen maaputkistoon uudelleen lämpenemään. Paisuntaventtiili ruiskuttaa höyrystimeen nestemäistä kylmäainetta, joka höyrystyy pienemmässä paineessa ja höyrystyessään se sitoo keruuliuoksesta lämpöenergiaa itseensä. Kylmäainehöyry puristetaan kompressorissa korkeampaan paineeseen, jolloin sen lämpötila nousee. Sen jälkeen höyry menee lauhduttimeen, jossa lämpöenergia luovutetaan varaajan veteen ja samalla kylmäaine nesteytyy. Nestemäinen kylmäaine palaa jälleen paisuntaventtiilille, joka ruiskuttaa kylmäaineen jälleen höyrystimeen ja näin kierto jatkuu. 4

Kuljetus Lämpöpumppu ja varaaja tulee kuljettaa aina pystyasennossa sekä suojata kastumiselta ja pakkaselta. Varastointi Lämpöpumppu ja varaaja tulee säilyttää ennen asennusta lämpimässä tilassa. Asennus Lämpöpumpun saa asentaa vai LVI-luvat omaava putkiurakoitsija ja sähkötyöt tulee tehdä sähköurakointiluvat omaava urakoitsija. Sijoitus Lämpöpumppu tulee sijoittaa erilliseen tekniseen tilaan, jossa on lattiakaivo. Tilan tulee olla lämpöeristetty ja lämmin. Pumppu tulee asentaa vaakasuoraan säätöjalkojen avulla. Vältä pumpun asentamista ääniherkille seinille. Pumppu ja varaaja tulisi sijoittaa tekniseen tilaan siten, että seinän ja laitteen väliin jää min. 50 mm. Teknisessä täytyy olla lattiakaivo. (Liite. mittapiirrokset). 5

Karhu KIVA- maalämpöpumpun toimituksen sisältö Maapiirin muovinen paisunta-astia Lämmönsäätöautomatiikan ulkoanturi, menovesianturi 2 kpl ja varaaja-anturi 2 kpl 3-tie venttiilin säätömoottori 2 kpl ACE-CG automatiikka Asennus ja käyttöohje Vastuspaketti sisältää Varavastus Lisätehovastus Kytkentäkotelot vastuksille Varaajatermostaatti Tarvittavat lisävarusteet Lämmityspiirin L1 kolmitieventtiili (L2-piirin, jos kytkettynä) Kaapeli lämpöpumpulta toimimoottoreille Lämmitysjärjestelmän paisunta-astia Kiertovesipumppu L1- ja (L2) piireille Käyttöveden 3-tie sekoitusventtiili (Oras 4210 DN15) Lämmitysjärjestelmän varoventtiili 1,5 bar Lämmitysjärjestelmän painemittari 0-4 bar Maakiertopiirin ja lämmityspiirin roskanerottimet Putket ja putkivarusteet 6

Sähköurakkaan kuuluvat työt Syöttökaapelin tuonti ja kytkeminen Varaajan vastusten johdotus ja kytkentä (2 kpl). KIVA 6-15 vastukset kytketään pumpun ohjauskeskukseen missä ei ole etusulakkeita vastuksille. Varaajan ylilämpö / termostaatin johdotus ja kytkentä Toimilaite säätömoottorien johdotus ja kytkentä (2 kpl). Toimilaiteet matalajännite 24 V. Ulkoanturin vieminen ulos. Anturit on kytketty pumpun päässä. Anturijohtoa voi jatkaa. HUOM! Anturin napaisuus pitää säilyttää samana. Varaaja antureiden (2 kpl) vienti varaajalle. Anturit on kytketty pumpun päässä. Anturijohtoa voi jatkaa. HUOM! Anturin napaisuus pitää säilyttää samana. Lämmityspiirin antureiden (2 kpl) vieminen putkimiehen määrittelemään paikkaan. IV-ohjainpaneelin johdotus ja kytkentä. Ohjainpaneeli soveltuu uppokojerasiaan. Kytkin kuuluu toimitukseen. Kaapeli MSK 4x0,75. 7

Maaputkiston upotusohje Vaakaputkistossa maaperän on oltava savimaata tms. Hiekkamaahan ei vaakaputkisto sovellu sen huonon lämmönluovutuksen takia Putkien päät on oltava aina tulpattuna asennuksen aikana Mikäli putkea joudutaan jatkamaan maan alla, suositellaan sähköhitsattavia muhveja. Puristushelmiliitosta maan alla tulee välttää. Painettavien liittimien käyttö ei ole sallittua. Mahdollinen liitoskohta on hyvä merkitä karttaan tms. Keruuputkina käytetään normaalisti PEM40/10 polyeteeniputkea Keruuputken upotussyvyys on noin 1-1.2 m tulevan maan pinnasta. (huomioi mahdollinen tuleva tontin tasaus/täytemaa) Putkien etäisyys toisistaan noin 1,5 m Kaivanto täytetään samalla maalla, joka on sieltä kaivettu. Mahdolliset kivet poistetaan kaivannosta. Kaivannon alkutäyttö tulee suorittaa varovasti, ettei putki vaurioidu. Tien alitukset suojataan styroksilla. Lämpökaivoratkaisussa putket olisi hyvä eristää kaivolle asti esim. Tubolit 42x20 eristeellä. Putket eristettävä noin 3 m ennen rakennusta sisälle asti ja läpivientikohdassa käytettävä suojaputkea Maaputkisto tulee asentaa mahdollisimman suoraa niin, että vältytään mahdollisilta ilmapusseilta Mikäli putkisto on korkeammalla kuin mitä pumppu, tulee putkisto varustaa korkeimmalta kohdalta ilmausventtiilillä Putkien kaivaminen maahan kannattaa suorittaa kesällä hyvissä ajoin, jotta maa-ainekselle jää aikaa tiivistyä putkien ympärille ja tällöin saadaan maasta otettua energiaa paremmalla hyötysuhteella. 8

Liuosputkiston upotusohje vesistöön Vesistöön asennettaessa putket ankkuroidaan 5-15 kg betonipainoilla noin 2 m välein. Nämä estävät putken ympärille muodostuvan jään aiheuttaman nosteen vaikutuksen, jolloin putket eivät nouse pintaan. Putki asennetaan putkikelalta vetämällä esim. veneellä suoraan vesistöön ilman painoja. Putki jää kellumaan tyhjänä veden pintaan. Kun putki on kokonaan vedessä ja putken päät rannalta kiinnitettynä ja ranta-alueelta upotettuna voidaan pohjapainoja asentaa veneestä rannasta alkaen. Painot asennetaan tiukasti kiinni putkeen esim. suurella nippusiteellä. Betonin ja putken väliin on hyvä laittaa jokin pehmuste esim. kumisuikale, joka estää hiertymisen ja painon liukumisen. Vesistön syvyys tulisi olla yli 2 m. Vesistöputkeen ei suositella jatkoksia. Emme suosittele keruuputkiston asentamista virtaavaan jokeen. Putki upotettava rantavedessä niin kauaksi, ettei jää pääse tarttumaan putkeen kiinni. 9

Lämpökaivo Sijoitus Sijoitettava rakennuksen ulkopuolelle siten, että mahdollinen myöhempi huolto on mahdollista. Huomioitava mahdolliset sähkökaapelit, vesijohdot, viemärit yms. Vältä paikkaa johon tulee runsaasti pinta- ja valumavesiä. Mikäli mahdollista sijoita kaivo niin, että kaivolta on nousu pumpulle päin. Mitoitus Kaivon syvyys mitoitetaan aina aktiivisyvyyden mukaan, eli se osa jossa putket ovat vedessä. Yleensä kaivo porataan varmuuden vuoksi 10 m haluttua aktiivireikää syvemmäksi. Yli 200 m reikiä ei suositella, vaan tarvittaessa porataan useampi reikä, reikien etäisyys toisistaan vähintään 15 m. Kaivon halkaisija Lämpökaivo on halkaisijaltaan 130 160 mm. Keruuputkisto Keruuputkena käytetään yleensä muoviputkea PEM 40, paineluokka vähintään 6,3. Putkia kaivossa 2-4 kpl. Pohjan U-liitokseen ei suositella helmiliittimiä vaan sähköhitsattuja osia. 10

Lämmönkeruuliuos Yleensä Naturet maalämpöneste. Pakkasenkestävyys -17 C astetta. Mikäli liuos laimennetaan vedellä, on se tehtävä ennen putkistoon pumppausta. Huoltokaivo Porakaivon päälle tulee rakentaa huoltokaivo, jossa putket saadaan liitettyä. Yleensä käytetään halkaisijaltaan 80 cm betonirengasta. Veden käyttö talousvetenä Lämpökaivon vettä ei tule käyttää talousvetenä. Jäätymisriski. Hankautumat keruuputkistoon. Huollettavuus kärsii. 11

Liuosputkiston liittäminen pumppuun ja täyttö Sekä tuleva, että palaava liuosputki on tuotava aina sisälle eristettynä noin 3 m ennen rakennusta. Liuosputkisto liitetään pumpun liittimiin 8 ja 9. Liitin 9 maasta pumpulle on tuleva liuos. Liitin 8 on pumpulta paluu maahan. Putket liitetään kytkentäkaavion mukaisesti. Muovinen paisunta-astia kytketään imulinjaan eli liittimen 9 puolelle. Paisunta-astian minimi korkeus lattiasta on 1,5m. Maaliuoksena käytetään Naturet maalämpönestettä (denaturoitu etanoli 60 %), joka laimennetaan vedellä 530 prosenttiin. Valmiin liuoksen pakkasen kestävyys -17 astetta. Liuospiiri täytetään erillisen saavin kautta, joko uppopumppua tai painepumppua apuna käyttäen. Saaviin kaadetaan yksi 29 L liuosastia ja saman verran vettä. Näin saadaan saavillinen sekoitettua 50/50 % vesi/etanoliliuosta. Saavista ajetaan valmiiksi sekoitettua liuosta putkistoon hanan 10 kautta aina niin kauan, että hanasta 15 tulevasta letkusta palaa putkiston täytyttyä liuosta takaisin saaviin. Täytön aikana hana 16 on kiinni ja varoventtiili 14 on irti. Maaputkiston täytyttyä kierrätetään pumpun avulla liuosta saavista ja siihen takaisin noin 1 h ajan, jotta saadaan ilmakuplat putkistosta pois. Täytön jälkeen suljetaan hanat 10 ja 15. Hanat 12, 18 ja 11 pidetään kokoajan auki. Ilmaushana 17 pidetään koko ajan kiinni. Järjestelmä paineistetaan muovisen paisunta-astian kautta lisäämällä nestettä maaliuospumpun kytkimen (kuva 2) avulla (kork. 2.5 bar). (Liite maapiirin täyttö). Sulje sitten paisunta-astian alla oleva hana 11 ja pysäytä kytkimestä maaliuospumppu. Täytä paisunta-astia nesteellä noin 50 %:iin. Tämän jälkeen asennetaan varoventtiili 14. Varoventtiilin asennuksen jälkeen avataan hanat 15 ja 16. IV-koneen jäähdytyskennolla olevan ilmausruuvin, sekä liuospumpun päältä lähtevässä putkessa olevan ilmausnipan kautta otetaan vielä loput ilmat pois. Huom! Tämän jälkeen täytyy tarkistaa että järjestelmä on jäänyt paineelliseksi. 12

Pumpun ja varaajan väliset putkikytkennät Pumpun ja varaajan välille tulee 4 kpl putkia, jotka kytketään kuvan mukaisesti. Putkena käytetään Cu 28 ja putket tulee eristää. Varaajan ja pumpun välillä oleviin putkiin 7 ja 3 asennetaan mudanerotin 1. Ylimmän käyttövesikierukan alapuolella oleva 2 vastuksen reikä tulpataan. Huom! Varaajan yläosaan tulevat tulistuspiirin kaksi putkea 1 ja 3 on oltava nousussa varaajaan päin koko matkalta. Tulistuspiirissä ei ole kiertovesipumppua vaan toiminta perustuu vapaaseen kiertoon. Putkien oltava nousussa varaajaan päin, eikä putkissa saa olla lenkkejä ylös tai alaspäin. Käyttöveden kiertoa ei suositella. Mikäli kierto kuitenkin halutaan, tulee se kytkeä kuvan mukaisesti. Käyttöveden kierrossa ei saa olla kuivauspattereita, tuulikaappipuhaltimia tms. Putkisto tulee eristää hyvin. (Liite kytkentäkaavio). 13

Käyttöön otto Täytyy tarkastaa ennen lämpöpumpun käynnistämistä. Sähkömiehen ohjeistus Pumppu kytkettävä joko 3 vaihe pistotulpalla tai turvakytkimellä. Tarkasta ennen pumpun käynnistystä vaihejärjestys. Mikäli vaihejärjestys on väärä, vaihevahti estää pumpun käynnistymisen. Lämmityksen 3-tie venttiilien shunttimoottoreiden suunnan tarkistus. Moottorin suunnan voi vaihtaa kytkemällä johdot 2&4 ristiin shunttimoottorilla.(sähkökuva). IV-koneen ohjauspaneeli (sijoitus haluttuun tilaan). ACE-CG paneelin sijoitus Putkimiehen ohjeistus Liuosputkistosta saattaa tulla vielä käyttöön oton jälkeen ilmoja, joten ilmaus kannattaa uusia 2-3 kertaa pumpun käytyä aina noin 2-3 h ajan. 14

Lämpötilojen asetus Varaajan lämpötila (keskiosan lämpötila) Lattialämmitystä käytettäessä asetus 35 45 C astetta Patterilämmitystä käytettäessä 45 50 C astetta Max. asetus 55 C astetta Yli 50 C asteen lämpötiloja ei suositella varaajan keskiosassa Varaajan yläosan lämpötila ei ole säädettävissä. Yläosan lämpötila seuraa noin 20 40 C astetta varaajan keskiosan lämpötilaa korkeammalla. Varaajan lämpötilan asetus kannattaa pitää mahdollisimman alhaisena, koska se vaikuttaa lämpöpumpun hyötysuhteeseen. Mitä alhaisempi on varaajan keskiosan lämpötila, sitä parempi hyötysuhde on lämpöpumpulla. 15

Pumpun ohjauskytkimet KIVA:n kytkimet vasemmalta alkaen.(liite) 1. Ohjaus sulake 2. Ohjaus kytkin maalämpö tai suora sähkö. Kytkinvipu alhaalla numero 1 näkyvissä on maalämpö päällä. Häiriötilanteessa kytkeytyvät varaajan sähkövastukset automaattisesti päälle. Kytkinvipu ylhäällä numero 2 näkyvissä kytkeytyy vain varaajan varavastukset päälle, jolloin varaajan lämpötilan ohjaus on varaajan kyljessä olevan termostaatin takana. 3. Lämmönsäätöautomatiikka Team-Control. Katso erillinen ohje 16

Huolto-ohjeet Maapiirin paisunta-astia tulisi olla noin puolillaan nestettä. Liuosta voi lisätä irrottamalla paisunta-astian päällä oleva korkki ja kaatamalla nestettä sisään. Täyttö tulee suorittaa pumpun ollessa sammuksissa ja hana 11 suljettuna. Varaajan mutasihdit täytyy tarkastaa/puhdistaa käyttöönotossa ja viikon päästä. Tämän jälkeen puhdistus suorittaa kerran kuukaudessa. Liuospiirin mutasihti täytyy tarkastaa käyttöönotossa ja kerran päivässä ensimmäiset kaksi viikkoa ja tämän jälkeen kuukauden välein. IV-koneen huoltotoimenpiteet - Katso erillinen ohjekirja. 17

Takuuehdot Pohjolan Maalämpö Oy myöntää Karhu-maalämpöpumpuille 3 vuoden takuun ostopäivästä lukien. Takuuseen kuuluvat tuotteen rakenne, valmistus ja raaka-aineviat. Takuuehdot edellyttävät asianmukaista asennusta ja käyttöä. Valmistaja tai sen edustaja korjaa tai vaihtaa vialliset osat normaalina työaikana. Takuuseen ei kuulu viat, jotka ovat aiheutuneet käyttäjän huolimattomuudesta, käyttöohjeen, huollon tai hoidon laiminlyönnistä, ylisuurista jännitevaihteluista (yli +-10 % nimellisjännitteestä), ukkosesta, tulipalosta, asennus- tai käyttöohjeen vastaisesta tai muuten virheellisestä sijoituksesta käyttöpaikalle, eikä muiden kuin valmistajan tai sen valtuuttaman huoltoliikkeen korjauksesta. Takuuseen ei sisälly normaalit käyttöohjeissa esitetyt säädöt, käyttöopastuskäynnit, hoito ja puhdistustoimenpiteet, liuos tai lämmönjakopiirien ilmaukset. Takuuseen ei kuulu maapiirissä käytettyjen syövyttävien tai virheellisten nesteiden aiheuttamat viat. Takuu ei korvaa laitteen viallisuudesta aiheutuvia mahdollisia välillisiä kustannuksia. 18

Tekniset tiedot Karhu KIVA 6-15 Lämmitysteho 6-15 kw Osatehovastus 4,5 kw (jos käytössä) Varavastus 4,5+4,5 kw (vastuksen koko voi vaihdella) Ilmavirta 140 l/s (100 Pa) EU 5 suodattimilla LTO hyötysuhde jopa 85 % Liitäntäsulake 3x10-20 A (riippuen pumpusta) Korkeus 1850 mm Leveys 810 mm Syvyys 630 mm Malli KIVA 6 KIVA 8 KIVA 10 KIVA 12 KIVA 15 Lämpöteho 6,95 8,65 9,95 12,45 14,75 kw 0/+35 Lämpöteho 6,45 8,05 9,45 11,65 13,7 kw 0/+50 Sähkö liitäntä 3 ~ 400V 3 ~ 400V 3 ~ 400V 3 ~ 400V 3 ~ 400V Sulakkeet 16A 16A 16A 16A 20A Käynnistys 40A 46A 51,5A 64A 74A virta kompr. Max. käyntivirta kompr. 7A 9A 11A 11,6A 13,5A Huom.! Sulakkeina käytettävä hidas tulppasulake tai D käyrän automaatti Valmistaja: Pohjolan Maalämpö Oy Tampereentie 488 33880 Lempäälä Finland www.pohjolanmaalampo.fi info@pohjolanmaalampo.fi P.03 223 8755 F.03 223 8756 19

Liitteet: Kuva 1. Kuva 2. 20

PANDION AC SUUNNITTELU-, ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET ENERVENT OY AB Pajatie 8 06150 PORVOO Puh (019) 529 700 Fax (019) 529 7044 www.enervent.fi 1_2006

YLEISTÄ TYYPPIMERKINTÄ Ennen kuin aloitat lukemisen, tarkista laitteen tyyppimerkintä. Nämä ohjeet kattavat tyypit: Pandion ACE Pandion ACW MERKKIEN JA LUKUJEN SELITYKSET AC Vaihtovirta puhaltimet 280 W, 230V. E Sähkölämmityspatteri 800 W (sisäänrakennettu), ylikuumenemissuojilla, sisäänrakennetulla lämpötila-anturilla ja lämmönsäätimellä. W Sisäänrakennettu vesilämmityspatteri 60/40 C, jäätymissuojalla, 2-tieventtiilillä, venttiilitoimilaitteella, kanavalämpötila-anturilla ja lämmönsäätimellä. Kaikissa malleissa kanavaliitännät Ø 160 mm. Ilmanvaihtokojeen sisällä on tyyppikilpi. Täytä tiedot tähän, niin ne on helposti saatavana mikäli niitä kysytään esim. suodatinoston yhteydessä. 2

FI JOHDANTO Kaikki Pandion ilmanvaihtolaitteet on suunniteltu ja valmistettu ympärivuotiseen käyttöön. Suomessa Enervent laitteita on asennettu toimitiloihin ja omakotitaloihin jo 20 vuoden ajan. Laitteiden saama suosio on vuosi vuodelta lisääntynyt. Kokemuksen perusteella laitteita on voitu kehittää yhä käyttäjäystävällisemmiksi. Pandion AC-mallisto on pitkäaikaisen tuotekehityksen tulos. Se on ominaisuuksiltaan erittäin monipuolinen ja muunneltava. Näiden ohjeiden avulla perustoiminnot sisältävä laite voidaan asentaa toimintakuntoon, mutta tiettyjen erikoistoimintojen ja lisävarusteiden asennustyössä vaaditaan sähköalan ammattilaista. Suosittelemme, että asennustyön suorittaa LVI-alan ammattimies. Ennen kojeen huoltoa, lue varoitus sivulla 5! TAKUU Enervent Oy Ab myöntää Enervent Pandion AC-mallistolle kahden (2) vuoden tuotetakuun. Takuu sisältää laitteen korjauksen tarvittavine osineen Enervent Oy Ab:n tehtaalla Porvoossa, tai sopimuksen mukaan. Takuu ei ole voimassa mikäli laite on asennettu virheellisesti, käytetty väärin tai rikottu mekaanisesti. Takuu ei myöskään korvaa laitteen aiheuttamia välillisiä vahinkoja eikä vian toteamisesta, laitteen irrottamisesta, lähettämisestä eikä asentamisesta aiheutuneita kuluja. Säilytä ostokuitti todisteena ostopäivästä, josta takuu määritetään alkavaksi! 3

SISÄLLYSLUETTELO Y L E I S T Ä... 2 TYYPPIMERKINTÄ... 2 MERKKIEN JA LUKUJEN SELITYKSET... 2 JOHDANTO... 3 TAKUU... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 VAROITUS... 5 TOIMINTAPERIAATE... 5 SUUNNITTELU... 6 KANAVISTON SUUNNITTELU... 6 HUONETILOJEN POISTOILMALUOKAT... 8 OHJEARVOJA ILMAVIRROILLE... 9 KEITTIÖN ILMANVAIHTO... 9 ASENNUS... 10 ASENNUSOSAT... 10 PERUSOSAT... 10 LISÄVARUSTEET... 10 VAIHTO-OSAT... 11 ASENNUKSEN VAIHEET... 12 ILMANVAIHTOKANAVIEN LÄMPÖERISTYS... 14 K Ä Y T T Ö O H J E... 15 TOIMINTASELOSTUS... 15 PUHALLINNOPEUKSIEN SÄÄTÖ... 16 HUONETILAN VAKIOPAINEOHJAUS... 16 LÄMMÖN TALTEENOTON KESÄKÄYTTÖ...17 TEHONRAJOITUS... 17 LÄMMÖN TALTEENOTON JÄÄTYMISENESTO... 17 LÄMMÖN TALTEENOTON HYÖTYSUHDE... 17 LÄMPÖTILAN SÄÄTÖ... 17 VAKIO TULOILMAN LÄMPÖTILA... 17 VAKIO HUONEILMAN LÄMPÖTILA... 17 VAKIO POISTOILMAN LÄMPÖTILA... 18 SÄHKÖPATTERIN YLILÄMPÖSUOJA (ACE-MALLIT)... 18 VESIPATTERIN JÄÄTYMISENESTO (ACW-MALLIT)... 18 PELTIMOOTTORIOHJAUS... 19 TULO- JA POISTOILMAN SUHTEEN SÄÄTÖ (KÄYTTÖÖNOTON JÄLKEEN)... 19 HUOLTO- JA VIKAILMOITUKSET... 19 OHJAINPANEELIN KUVAUS... 20 PERUSTILA... 20 PÄÄVALIKKO... 21 PUHALLINNOPEUDET... 22 LÄMPÖTILAT... 23 CO 2 OHJAUS... 24 %RH OHJAUS... 25 HUONEISTON PAINEOHJAUS... 26 ASETUKSET... 27 HUOLTOVALIKKO... 28 VIIKKOKELLO OHJELMOINTI... 30 KÄYTTÖPANEELIN LED-MERKKIVALOJEN MERKITYKSET... 31 KUNNOSSAPITO... 32 KUNNOSSAPITO... 32 HIHNANVAIHTO... 33 KÄYTÖSSÄ HUOMIOITAVAA!... 34 LÄMMÖN TALTEENOTON HYÖTYSUHDE... 34 H U O L T O... 35 VIAN ETSINTÄ... 35 4

T E K N I S E T T I E D O T... 36 OMINAISKÄYRÄT... 36 TEKNISET TIEDOT... 37 SÄHKÖTIEDOT... 38 KYTKENTÄKAAVIOT... 38 COH JA CVC INDIKOINTI... 44 PIENKOJEOHJAUKSEN ULKOISET KAAPELOINNIT... 46 ACE OHJAUSAUTOMATIIKKA... 46 ACW OHJAUSAUTOMATIIKKA... 47 EY-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS... 48 VAROITUS Katkaise syöttöjännite kojeesta ennen kuin avaat huoltoluukun! Vaikka katkaisija on 0-asennossa, laitteen osat ovat vielä liitettynä verkkoon. Säätöpaneelin takana ei ole osia jota käyttäjä voisi huoltaa. Jätä laite tältä osin huoltomiehen huollettavaksi. Selvitä vian aiheuttaja ennen kuin laite käynnistetään uudelleen! TOIMINTAPERIAATE Pandion ilmanvaihtolaite perustuu ns. regeneratiiviseen lämmöntalteenottoon. Tämä on toteutettu pyörivällä lämmönsiirtimellä, jonka puoliskojen läpi tulo- ja poistoilma virtaavat vastakkaisiin suuntiin. Lämmönsiirtimen alumiinilamellit lämpenevät poistoilmavirrassa ja luovuttavat lämpönsä tuloilmalle. Regeneratiiviselle lämmönsiirtimelle on ominaista korkea lämmöntalteenottokyky. Pandionin lämmöntalteenottokykyä kuvaa tuloilman lämpenemissuhde, joka vaihtelee 75-85 % välillä tulo- ja poistoilmavirtojen suhteesta, sekä niiden suuruudesta riippuen (sis. tulopuhaltimen synnyttämän lämmön). Hyvän lämmöntalteenottokykynsä ansiosta Pandion säästää lämmitysenergiaa ja maksaa itsensä takaisin lyhyessä ajassa. Samalla se huolehtii aina riittävän hyvänlaatusesta sisäilmasta. 5

SUUNNITTELU KANAVISTON SUUNNITTELU Suunnittelu kannattaa antaa ammattisuunnittelijalle tehtäväksi. Kanavisto on suunniteltava väljäksi, jotta ilman nopeudet olisivat alhaisia. Pienin kanavahalkaisija on 100 mm. Varsinkin ulkoilma- ja jäteilmakanava pitäisi olla väljiä. Ulkosäleikössä ei saa käyttää hyönteisverkkoa ja säleikön halkaisija tulee olla vähintään 160 mm. Säleiköltä lähtevän kanavan halkaisija on vähintään 160 mm ulkoseinältä koneelle. Kanavistona käytetään tyyppihyväksyttyjä materiaaleja esim. galvanoitua kierresaumaputkea tai muoviputkea. Venttiileinä on käytettävä koneelliseen ilmanvaihtoon soveltuvia venttiileitä. Tulo- ja poistoventtiileinä käytetään halkaisijaltaan 100 mm tai suurempia venttiilikokoja. Ulkoilma tulisi ottaa aina jos mahdollista rakennuksen pohjoispuolelta tai muusta varjoisasta paikasta, missä lämpötilavaihtelut pysyvät kohtuullisen pieninä. Jäteilma tulisi johtaa läheltä katon harjaa ulos noin 90 cm kattopinnan ylä-puolella. Käytä tehdasvalmisteista eristettyä kattoläpivientiä. Jäteilmakanavan päähän on asennettava suojakatos estämään sadeveden pääsy kanavistoon. Kanavistoon tulee sijoittaa riittävä määrä tarkistusluukkuja, joista kanavat voidaan puhdistaa sisäpuolelta. Tarkistusluukkujen paikat kannattaa merkitä esim. kattotuoleihin löytämisen helpottamiseksi. Poistoventtiilit sijoitetaan seuraaviin tiloihin: WC, keittiö, pesuhuone, kylpy-huone, vaatehuone, siivouskomero ja kodinhoitohuone. Tuloventtiilit sijoitetaan seuraaviin tiloihin: makuuhuone, olohuone, erillinen ruokailutila, löylyhuone, askarteluhuone ja pukuhuone. Ne asennetaan sisä-kattoon ikkunan luo, lämmönlähteen (sähköpatterin / vesiradiaattorin) yläpuolelle. Löylyhuoneessa venttiili asennetaan perimmäiseen nurkkaan, josta ilmasuihku ohjataan kiukaan yläpuolelle venttiilin sektorilevyä kääntämällä. Ovirakojen tai vapaavirtaussäleikköjen avulla on ilmavirran kulku ohjattava puhtaista tiloista likaisiin. Oviraon korkeudeksi riittää 20 mm, löylyhuoneessa 100 mm. Puulämmitteisille kiukaille ja tulisijoille voidaan lisäpalamisilma johtaa ulkoa erillisellä raitisilmaputkella, joka on tarpeen vaatiessa suljettavissa. Autotallin ilmanvaihtoa ei saa yhdistää asunnon ilmanvaihtolaitteeseen, vaan se on toteutettava joko painovoimaisella ilmanvaihdolla, huippuimurilla tai omalla lämmöntalteenottolaitteella. Liesituuletinta tai liesikupua ei myöskään suositella yhdistettäväksi Pandion ilmanvaihtolaitteeseen. Kuivauskaappi, jossa on oma puhallin voidaan liittää epäsuorasti kuivauskaapin mukana tulevilla kynsillä poistoventtiiliin. Tällöin osa poistoilmasta otetaan huonetilasta ja osa kuivauskaapista. Poistoilmamäärä venttiilin kautta tulee olla vähintään 12 l/s. 6

Äänenvaimentimet. Poistokanavaan suositellaan ÄV 09 kova vaimennin. Tulokanavaan suositellaan ÄV 09 ja ÄV 06 vaimennin. Jäte- ja ulkoilma-aukkojen etäisyydet. Yleensä ulkoilma otetaan seinältä ja jäteilma johdetaan ulos katolta. Toisinkin voidaan menetellä, jos noudatetaan ympäristöministeriön Rakentamismääräyskokoelman (2003) osan D2 ohjeita ja määräyksiä. 6 Jäteilmalaite ulkoilmalaitteen yläpuolella, m 4 2 lk 1 ja 2 lk 4, 3,0 m /s lk 4, 1,5 m /s lk 4, alle 0,3 m /s lk 3 3 3 3 lk 4, 6,0 m³ /s 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Ulkoilma- ja jäteilmalaitteiden vaakasuora etäisyys, m 2 Jäteilmalaite ulkoilmalaitteen alapuolella, m 4 6 8 10 12 lk 2 lk 3 3 lk 4, alle 0,3 m /s lk 4, 1,5 m /s 3 lk 4, 3,0 m /s 3 lk 4, 6,0 m³ /s Jäte- ja ulkoilmalaitteiden väliset etäisyydet. Viivojen väliarvot voidaan arvioida. 7

HUONETILOJEN POISTOILMALUOKAT Jäteilman johtaminen rakennuksesta perustuu seuraavaan poistoilma luokitukseen Luokka 1 Poistoilma, joka sisältää vain vähän epäpuhtauksia. Epäpuhtaudet ovat pääasiallisesti lähtöisin ihmisistä tai rakenteista. Ilma soveltuu palautus- ja siirtoilmaksi. Luokka 2 Poistoilma, joka sisältää jonkin verran epäpuhtauksia. Ilmaa ei käytetä muiden tilojen palautusilmana, mutta se voidaan johtaa siirtoilmana esimerkiksi WC- ja pesutiloihin. Luokka 3 Poistoilma tiloista, joissa kosteus, prosessit, kemikaalit ja hajut oleellisesti huonontavat poistoilman laatua. Ilmaa ei käytetä palautus- tai siirtoilmana. Luokka 4 Poistoilma, joka sisältää pahanhajuisia tai epäterveellisiä epäpuhtauksia huomattavasti enemmän kuin sisäilman hyväksyttävät pitoisuudet. Ilmaa ei käytetä palautus- tai siirtoilmana. Esimerkkejä huonetilojen poistoilmaluokista Luokka 1 Toimistotilat ja niiden yhteydessä olevat pienet varastotilat, yleisöpalvelutilat, opetustilat, eräät kokoontumistilat sekä liiketilat, joissa ei ole hajukuormitusta. Luokka 2 Asuinhuoneet, ruokailutilat, kahvikeittiöt, myymälät, toimistorakennusten varastot, pukuhuoneet sekä ravintolatilat, joissa tupakointi on kielletty. Luokka 3 WC- ja pesutilat, saunat, asuinhuoneistojen keittiöt, jakelu- ja opetuskeittiöt, piirustuksien kopiointitilat. Luokka 4 Ammattimaisessa käytössä olevat vetokaapit, grillit ja keittiöiden kohdepoistot, autosuojat ja ajotunnelit, maalien ja liuottimien käsittelyhuoneet, pesuloiden likapyykkitilat, elintarvikejätehuoneet, kemialliset laboratoriot, tupakkahuoneet sekä hotelli- ja ravintolatilat, joissa tupakointi on sallittu. (Suomen rakentamismääräyskokoelma D2, 2003) 8

OHJEARVOJA ILMAVIRROILLE Tavanomaisten huonetilojen ilmavirrat. POISTOILMA Keittiö 20 l/s Kylpyhuone 15 17 l/s WC 10 12 l/s Vaatehuone 3 4 l/s Askarteluhuone 0,7 l/s, m² Pukuhuone 2,0 l/s, m² Pesuhuone 15 17 l/s Siivouskomero 4,0 l/s, m² Kodinhoitohuone 15 17 l/s TULOILMA Olohuone 8 17 l/s 0,5 l/s, m² Makuuhuone 5 8 l/s 0,7 l/s, m² Sauna 8 17 l/s 2,0 l/s, m² Erillinen ruokailutila 0,5 l/s, m² Askarteluhuone 0,7 l/s, m² Pukuhuone 2,0 l/s, m² KEITTIÖN ILMANVAIHTO Lieden päälle asennetaan normaali liesituuletin, joka puhaltaa ilman suoraan ulos. Liesituuletinta käytetään vain tarvittaessa esim. ruoanlaiton yhteydessä. Lisäksi keittiöön tulee asentaa yleispoisto keittiön katossa olevan poisto-venttiilin kautta. Poistoilmavirran suuruus tulisi olla 20 l/s. Liesituuletinta tai liesikupua ei suositella kytkettäväksi Pandion ilmanvaihtokojeeseen. 9

ASENNUS ASENNUSOSAT PERUSOSAT Pandion AC ilmanvaihtokoje seinäkiinnityslistalla (toimitetaan EU 5 pussisuodattimilla) LISÄVARUSTEET - Irrallinen ohjainpaneeli (automatiikkaan voidaan liittää maks.1+4kpl) - CO 2 hiilidioksidilähetin (automatiikkaan voidaan liittää maks. 2kpl) - %RH kosteuslähetin (automatiikkaan voidaan liittää maks. 2kpl) - Suodattimen paine-erolähetin (suodatinvahti) - Kanavan paine-erolähetin (vakio kanavapaine) - Takkapainike (okt käyttöön) - Jatkoaikapainike (toimistokäyttöön) - Kanava-äänenvaimentimet - Ulko- ja jäteilman sulkupellit - Peltimoottorit sulkupelteihin (jousipalautteinen) - Hienosuodatin EU7 (sisäänrakennettu tai kanava-asennus) - Vesijäähdytyspatteri (riippuen lämmityksestä, joko sisäänrakennettu tai kanavaasennus), säätöventtiili, venttiilitoimilaite, kanavalämpötila-anturi - Suorahöyrystysjäähdytyspatteri riippuen lämmityksestä, joko sisäänrakennettu tai kanava-asennus) %RH kosteuslähetin Ohjainpaneeli CO 2 hiilidioksidilähetin 10

VAIHTO-OSAT Varasuodatin EU 5, pussisuodatin Varasuodatin EU5 11

ASENNUKSEN VAIHEET Laite asennetaan seinälle tai lattialle lämpimään tai puolilämpimään tilaan (yli +5 C). Sijoituspaikkana voi olla esimerkiksi apukeittiö tai kodinhoitohuone, ei kuitenkaan autotalli (eri paloalue). Mikäli laitetta käytetään uima-allastilan ilmanvaihtoon on se ehdottomasti viemäröitävä. Laitteen pohjassa on 1 kpl kondenssivesiliitäntä (1/4 sisäkierre). Liitäntä toimitetaan tulpattuna. Laitteen asennus seinälle: A Tee reiät sisäkattoon. B Vedä kanavat ullakolle ja höyrysulun ristiviillon läpi huonetilaan sille korkeudelle mille kone halutaan asentaa. Kanavan ja höyrysulun välinen rako tiivistetään esimerkiksi ilmastointiteipillä. C Asenna laitteen takakiinnityslista haluamallesi korkeudelle. Laitteen taakse voidaan asettaa eristelevy vähentämään runkoäänien muodostumista. D Nosta laite listan päälle ja kiinnitä seinään ylimmistä kiinnityskorvakkeista. Kiinnitä takakiinnityslista laitteen pohjaan peltiruuveilla. E Liitä laite kanavistoon. Äänenvaimennin suositellaan asennettavaksi poistokanavaan ja tuloilmakanavaan. Äänenvaimentimet, katso sivu 7. F Mikäli laite viemäröidään, kytke letkukara laitteeseen ja viemäröi laite lähimpään lattiakaivoon tai pesualtaan vesilukkoon. Laitetta ei saa viemäröidä suoraan jätevesiviemäriin. HUOM! Asennuksen ajaksi voit poistaa pyörivän kennon laitteesta, jolloin se kevenee huomattavasti. Laitteen asennus lattialle: A Asenna koje lattialle tai tasolle sen omien säädettävien kumitassujen varaan. Jätä 10 mm ilmarako kojeen taakse ja sivuille. Mikäli koje asennetaan kylki seinää vasten jätetään sivulle väh. 15 mm ilmarako kts. kuva. Huomioi lisäksi mahdollinen kondenssiveden poiston vaatima tila kojeen alla. B Varmista, että laitteen huoltoluukun eteen jää vähintään 75 cm huoltotilaa ja että sähköläpivienteihin pääsee helposti käsiksi. Koje on pistotulppaliitäntäinen. Liitäntäkaapeli on kojeen etukulmassa pienemmän oven yläpuolella. C Liitä koje kanavistoon. Suosittelemme äänenvaimentimien asennusta sekä tulo- ja poistoilmakanaviin. Äänenvaimentimet, katso sivu 7. D Mikäli koje viemäröidään, poista tulppa ilmanvaihtokojeen yhteestä, kytke letkukara laitteeseen ja viemäröi laite vesilukon (min. vesipatsas 60 mm) kautta lähimpään lattiakaivoon tai pesualtaaseen. Kojetta ei saa viemäröidä suoraan jätevesiviemäriin. 12