Pöytäkirja 1 (8) Sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon kehitysryhmien yhteiskokous Aika Paikka 28.11.2017 klo.10.00-13.30 Läkkisepäntie 23, 00620 Helsinki Duetto Business Park, nh. Kuolajärvi Paikalla Anna-Kaisa Heine Satapirkan Sähkö Oy (skype) Sanna Ojavuo Loiste Energia Oy (skype) Janne Sievälä Keuruun Sähkö Oy Tuomo Kuosmanen Empower IM Oy Jani Pasanen Tieto Finland Oyj Jussi Muttilainen Enoro Oy Heikki Sivonen CGI Greetta Arha Elenia Oy Tia Kautto Vattenfall Oy Anne Kulla Kokkolan Energia Oy Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Tarja Leppänen Savon Voima Oyj Sanna Turunen Caruna Oy Satu Vesaniemi Helen Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Anna Kirkland-Kaukinen esett Oy (paikalla asialistan kohdassa 3) Jari Rusanen Riina Heinimäki Tuukka Heikkilä Minna Arffman Kerttu Korpelainen Lauri Jännes Pasi Aho Marjut Puukangas Loiste Sähköverkko Oy (pj.) Energiateollisuus ry Energiateollisuus ry Fingrid Oyj Fingrid Oyj (siht.) Fingrid Oyj Fingrid Oyj Fingrid Oyj Poissa Tomi Mäkelä Elenia Oy Olli Kallio Enoro Oy Asialista 1 Kokouksen avaus / Rusanen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo.10.00 ja esitteli päivän kokouksen asialistan, joka hyväksyttiin sellaisenaan. Käytiin läpi esittelykierros osallistujien kesken. 2 Datahub-projektin kuulumiset / Aho Puheenjohtaja antoi puheenvuoron Aholle, joka kertoi datahub-projektin ajankohtaiset.
Pöytäkirja 2 (8) Aho esitteli alkuun vuoden 2017 keskeiset tehtävät ja missä mennään nyt projektissa. Ahon esitysmateriaali löytyy pöytäkirjan liitteestä. Datahub-lainsäädäntötyö starttasi syksyllä ja lain valmistelun taustalle TEM kokosi taustaryhmän, jossa on 21 toimialan edustajaa. Tähän mennessä ryhmällä on ollut 5 kokousta. Hallituksen esitys tullee viikolla 51, mutta näyttäisi siltä että annettu aikataulu on hieman myöhässä. Lainsäädäntötyössä keskitytään siihen, että sähkömarkkinalakiin saadaan datahubin toiminnan kannalta keskeiset asiat kuten roolit, vastuut sekä tietoturva-asiat. Hankinnassa noudatetaan erityisalojen neuvottelumenettelyä ja Aho näytti tähän mennessä saavutetut etapit. Parhaillaan menossa on neuvottelut ja tarkennukset toimittajien kanssa. Yhteistyö toimialan kanssa on tiivistä ja datahub-työryhmissä on n.50 toimialan edustajaa. EDIELfi-portaali toimii datahub-projektin materiaalipankkina ja tällä hetkellä on n.500 datahub-uutiskirjeen tilaajaa (suuri osa tilaajista ei kuitenkaan avaa kirjettä). Jatkossa viestintää tehdään yhä enemmän webinaarien kautta, joita tullaan kevään aikana järjestämään n. kerran kuukaudessa ja kertomaan projektin ajankohtaiset kuulumiset toimialalle. Webinaarien kautta pyritään myös tehostamaan viestintää ja lisäämään viestinnän läpinäkyvyyttä. Fingrid jättäytyy pois Energiateollisuus ry:n menettelytapojen kehitysryhmästä, jossa myös ollaan kerrottu projektin ajankohtaisista. Rusanen välitti viestiä huolesta, että Fingrid eristäytyy toimialasta ryhmästä pois jättäytymisen myötä. Aho kommentoi, että jatkossa viestintää tehostetaan webinaarien kautta koko toimialalle, myös resurssien hyödyntämistä tehostetaan. Lisäksi projektin työryhmien kautta tiivis yhteistyö toimialan kanssa jatkuu. Arffman kertoi myös saadusta palautteesta, jossa on toivottu että Fingrid jalkautuisi toimialan yhtiöihin ja tarjoaisi resurssiapua, tämä ei kuitenkaan ole projektin resurssit huomioon ottaen mahdollista. Resurssit pyritään saamaan mahdollisimman tehokkaasti käyttöön ja keskittyä olennaiseen tekemiseen. Aikataulun osalta tässä vaiheessa on selvää, ettei alkuperäinen aikataulu käyttöönotolle vuoden 2019 aikana ole mahdollista saavuttaa. Monet aikataulun tarkentumiseen vaikuttavat tekijät kuten datahub-järjestelmän hankinta sekä lainsäädännön voimaantulo konkretisoituvat vasta ensi keväänä. Lopuksi Aho esitteli datahub-projektin keskeiset tehtävät vuodelle 2018. Titta-palvelu (tietokonversiopalvelu) tullaan avaamaan ensi vuonna koko toimialalle, Käyttöönottosuunnitelmaa tarkennetaan ja työ datahub laki- ja asetusmuutoksien osalta jatkuu. Datahub-järjestelmän toimittaja valitaan ensi keväänä. Keskustelua herätti datahubin kustannukset. Aho kertoi, että Fingrid Datahub Oy:n tilinpäätös on julkinen, siitä selviävät kustannukset tähän mennessä. Järjestelmäinvestoinnin kustannuksista ollaan saatu osviittaa muista pohjoismaista, joihin datahub on hankittu. Hankinnan jälkeen ensi keväänä saadaan tarkempaa tietoa järjestelmäinvestoinnin kustannuksista. Heinimäki nosti keskusteluun kysymyksen onko lain valmistelutyössä tarve siirtymäsäännökselle verkko- ja myyntisopimuksen saman nimisyys vaatimuksen osalta? Käytiin lyhyt keskustelu siitä jos lakia sovellettaisiin heti sen voimaan tulon yhteydessä, miten se pystyttäisiin toteuttamaan käytännössä nykyiseen sanomaliikenteeseen. Ryhmäläisten näkemys oli, että siinä tapauksessa jos laki astuisi voimaan nykyiseen tiedonvaihtoon, aiheutuisi myyjänvaihdoissa kohtuuton määrä sähköpostia ja manuaalista työtä. Näin ollen siirtymäsäännös katsottiin tarpeelliseksi niin hallinnointi- kuin järjestelmämielessäkin.
Pöytäkirja 3 (8) 2.1 Prosessityöryhmän terveiset / Puukangas Puukangas kertoi ensin yleisellä tasolla prosessityöryhmän kokouksista ja mandaatista. Edellisessä prosessityöryhmän kokouksessa 27.11 käsiteltiin muun muassa mittausalueiden yhdistymis- ja jakautumisprosesseja sekä valtuutuksia asiakas- ja käyttöpaikkatietojen kyselyissä. Valtuutusprosessin tarkentumisen osalta odotetaan lainsäädännön valmistumista. Puukangas lupaili, että päivitetty versio Sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessit datahubissa (=prosessidokumentista) julkaistaan vielä loppuvuodesta. Ryhmäläisiä kiinnosti, tuleeko prosessityöryhmän kokoussykli tihentymään ensi vuonna? Puukangas kommentoi, että jatketaan kolmella vuosittaisella kokouksella ja tarvittaessa pidetään ylimääräisiä skype-kokouksia. Kunhan järjestelmätoimittaja on valittu, voidaan kokoussyklien tarve katsoa uudelleen. 2.2 Tietokonversiopalvelun terveiset / Jännes Jännes kertoi kuulumiset missä tietokonversioprojektin osalta mennään ja miten pilottiryhmän työ on lähtenyt käyntiin. Keskeiset tehtäviä vuoden 2017 aikana olivat tietokonversiopalvelun toteutus, tietokonversiotyön käynnistäminen pilottiyhtiöiden kanssa, hyväksyntätestit, tietokonversiosuunnitelman päivitys, toimialan valmistautumisen seuranta sekä viestintä. Pilottiryhmä pääsi Titaksi nimettyyn tietokonversiopalveluun lokakuussa. Pilottiryhmän työ on lähtenyt vauhdilla käyntiin ja osa pilottiyhtiöistä on saanut jo toimitettua lähes koko aineiston vähintään kertaalleen palveluun. 1. pilottivaihe saatetaan loppuun vuoden 2017 loppuun mennessä. Siirtotiedosto-ohjeistus päivitettiin lokakuussa ja käyttöpaikkojen myyjätiedoille tuli oma siirtotiedostonsa. Tietokonversioprojektin aikataulu löytyy pöytäkirjan liitteenä olevasta esitysmateriaalista. Järjestelmätoimittajia on tiedotettu, että myös heillä on mahdollisuus saada tunnukset Tittaan ja päästä testaamaan omia poimintatyökalujaan. Tietokonversiosuunnitelmaa päivitetään parhaillaan ja päivitetty versio tullaan julkaisemaan pian. Viimeisin tietokonversiokysely lähti lokakuussa ja ensi vuonnakin toimialan valmistautumisen tilannetta tullaan seuraamaan kyselyillä. Tietokonversiosta järjestettiin syksyllä 2 webinaaria, joiden tallenteet löytyvät EDIELfi-portaalista. Arha ehdotti seuraavaan tietokonversion webinaariin, sekä myynti- että verkkoyhtiön pilottiryhmän edustajia esittelemään, miten heillä palvelun käyttö on edennyt / mihin toimenpiteisiin johtanut. Jännes näytti pilottivaiheen tavoiteaikataulun. Tavoitteena on, että toimitetun tiedon määrä alkaisi vastaamaan ennen joulua jo todellisia määriä. Ensi vuoden alussa siirrytään 2. pilottivaiheeseen. 2. pilottivaihe saatetaan loppuun maaliskuussa 2018 ja tämän jälkeen järjestelmä auditoidaan uudelleen, jonka jälkeen palvelu tullaan avaamaan koko toimialan käyttöön. Lopuksi Jännes kertoi viimeisimmän (10.10.2017 lähetetyn) tietokonversiokyselyn tuloksista. Vastauksia saatiin yhteensä 78 ja vastausten perusteella useimmilla yhtiöillä valmistautuminen on hyvällä tai vähintään kohtuullisella mallilla. Investointipäätöksen on tehnyt 45% vastanneista. Joka neljännellä vastanneista on huoli resurssien riittävyydestä. Useilla yhtiöillä on käynnissä tai alkamassa järjestelmän vaihtoprojekteja, joka tulee huomioida tietokonversioprojektissa sekä tietojen toimittamisaikataulussa.
Pöytäkirja 4 (8) Ryhmäläiset kysyivät tullaanko ulkoisia rekisteripalveluita hyödyntämään Titassa? Jännes kertoi, että väestörekisterikeskuksen tietoja tarjoaviin palveluntarjoajiin on oltu yhteydessä, mutta hankintaa ei ole vielä tehty, asiaan palataan ensi vuonna. Keskusteluun nousi myös, että velvoite Titan käytöstä osapuolille on tulossa vasta lainsäädännön myötä, mutta palvelu avataan ensi keväänä. Heinimäki kommentoi lainsäädännönaikataulua, että viimeistään loppukeväästä on tavoite saattaa laki voimaan. 2.3 Käyttöönottotyöryhmän työn eteneminen / Arffman Arffman kertoi, että käyttöönottotyöryhmän työn päätavoite on saada vuoden loppuun mennessä valmiiksi Käyttöönottosuunnitelman versio 1.0. Työryhmän työ käynnistyi 2017 huhtikuun puolivälissä ja kokouksia on ollut kymmenen. Ryhmän jäsenet ovat merkittävässä asemassa antaen suunnittelutyöhön oman sekä taustaryhmiensä näkemyksen sekä asiantuntijuuden. Käyttöönottosuunnitelman väliraportti annettiin toimialan kommentoitavaksi lokakuussa ja kommentit pyydettiin 13.11 mennessä. Väliraporttiin saatiin kommentteja 19:sta yhtiöstä ja parhaillaan työryhmä käy läpi väliraporttiin saatuja kommentteja ja viimeistelee käyttöönottosuunnitelman versiota 1.0. Osa saaduista kommenteista ei liittynyt suoranaisesti käyttöönottosuunnitelmaan ja näiden kysymysten osalta tullaan julkaisemaan kysymyksiä & vastauksia dokumentti, jossa vastataan saatuihin kysymyksiin. Arffman näytti poimintoja väliraporttiin saaduista kommenteista. Käyttöönoton vaiheistusta ja aikataulua kommentoitiin paljon sekä yksityiskohtien tarkentumista odotetaan. Poiminnat saaduista kommenteista löytyvät pöytäkirjan liitteenä olevasta esitysmateriaalista. 24.1.2018 tullaan järjestämään seuraava käyttöönottotyöryhmän webinaari toimialalle. Työryhmä viimeistelee käyttöönottosuunnitelman ylätason version helmi-/maaliskuun aikana. Arffman kysyi kehitysryhmien jäsenten mielipidettä väliraportissa paljon kommentoidusta datahubin käyttöönoton ajankohdasta. Väliraportissa työryhmä esitti käyttöönoton ajankohdaksi maaliskuun 10-21 päivää (vaihtoehtoisesti lokakuuta). Väliraportin kommenteissa ehdotettiin kuitenkin sopivammaksi ajankohdaksi mm. 14-25 päivää, jotta edellisen kuukauden mittaustiedot on saatu luettua laskutusta varten. Kehitysryhmien jäsenten näkemyksen mukaan 14-25 päivä maaliskuuta katsottiin sopivaksi ajankohdaksi käyttöönotolle. Keskusteluun nousi myös GSRN-tunnukset ja niiden käyttöönotto. GSRN- tunnuksia ei tulla ottamaan käyttöön nykyiseen tiedonvaihtoon, mutta niitä vaaditaan tietokonversion iteraatiovaiheessa 3. eli toimijoiden täytyy pystyä ylläpitämään tällöin myös GSRN-tunnuksia. Ryhmäläiset kysyivät tuleeko GS1-muotoinen käyttöpaikkatunnus nykyiseen käyttöpaikkarekisteriin? Arffman kertoi, että Fingridin puolelta tullaan tarjoamaan taulukko tai työkalu, josta molemmat tunnukset löytyvät, mutta toteutustapa tulee tarkentumaan myöhemmin. Selvitetään myös tukisiko EDIELfi-portaalin alusta GS1-muotoisten käyttöpaikkatunnusten tuomista nykyiseen rekisteriin. Kysyttiin onko tulossa jäädytysjakson aikana sähköpostin välityksellä tapahtuvalle tiedonvaihdolle viestien mallipohjia? Arffman kommentoi, että käyttöönottotyöryhmä tulee laatimaan viestien mallipohjat sekä turvasähköpostin käyttöä tullaan suosittelemaan.
Pöytäkirja 5 (8) Keskusteluun nousi myös väliraporttiin kommentteja kerännyt käyttöönottotyöryhmän linjausehdotus, jossa käyttöpaikkakohtaisten tuntiaikasarjojen lähetys sähkönmyyjille ja kolmansille osapuolille lopetettaisiin 7 päivää ennen muutoshetkeä. Käyttöönottotyöryhmä palaa jatkotyössään tähän linjaukseen ja selvittää, onko tarvetta sen täsmentämiseen tai muuttamiseen. Käyttöönottosuunnitelmaan saatujen kommenttien mukaan kuormituskäyrä 9-kohteiden osalta voitaisiin luopua verkon laskutuslukemien välittämisestä PRODAT-sanomilla (Z11[5] ja Z11[6]) hyvissä ajoin ennen käyttöönottoa. Tämä nähtiin myös kehitysryhmän jäsenien keskuudessa mahdollisena vaihtoehtona. Jotta saadaan asiaan laajemmin toimialan näkemys, tullaan seuraavaan tietokonversiokyselyyn lisäämään aiheesta kysymys. 3 esett:in terveiset Anna Kirkland-Kaukinen esett:ltä esittäytyi ja kertoi ryhmäläisille esett:n terveisiä. Päivittäiset bisnesprosessit toimivat hyvin ja tikettien ratkomisen vasteajat ovat hyvällä tasolla. Ennen go-liveä vastaanotettiin yli 100 tikettiä per viikko, nyt puolestaan vastaava luku on 40-60 tikettiä. Ajankohtaisnostoissa mainittiin muun muassa Ruotsin bilateral-raportoinnin harmonisointi NBS-mallin mukaiseksi sekä asiakaskomitean perustaminen. Asiakaskomitea-ryhmä, jossa on edustajia eri rooleissa toimivista markkinatoimijoista, käsittelee NBS malliin ja esettin palveluiden kehittämiseen liittyviä kysymyksiä käyden vuoropuhelua esettin ja sen sidosryhmien välillä. Asiakaskomitea kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja sen kokousmateriaalit ovat julkisia. Materiaalit löytyvät esett:n kotisivuilta. esettin avainluvuista kävi ilmi, että yli 1000 markkinatoimijaa osallistuu taseselvitysprosessiin ja viikkotasolla markkinaviestejä vastaanotetaan n. 700 000 kpl. Kirkland-Kaukisen esitysmateriaali löytyy pöytäkirjan liitteenä. Vuonna 2017 Online Serviceen tehtiin palautteen perusteella parannuksia ja käyttöön on otettu mm. ilmoitukset kun uusia markkinaosapuolia lisätään järjestelmään sekä sanomien yleisnäkymän suodatusmahdollisuuksia on lisätty. Liitteenä olevasta esitysmateriaalista löytyy myös listaus jo tiedossa olevista parannuksista, jotka tullaan toteuttamaan vuonna 2018. Lokakuussa järjestetty Online Service koulutus keräsi yli 350 osanottajaa ja vastaavia koulutuksia tullaan järjestämään myös jatkossa. Varttitase herätti keskustelua ja miten esett osaltaan varautuu varttitaseeseen. Statnett on tehnyt jo linjauksia varttitaseen osalta ja esett tulee mukaan projektiin myöhemmässä vaiheessa. esettin kotisivuilta on löydettävissä lisätietoa aiheesta julkaistuissa esitysmateriaaleissa. 4 Energiateollisuus ry:n ajankohtaiset / Heinimäki Heinimäki kertoi lyhyesti Energiateollisuus ry:n kuulumisia. Lokakuussa julkaistun Älyverkkotyöryhmän väliraportin julkisessa kuulemisessa ei noussut esiin kommenteissa suurempia yllätyksiä. Eniten mielipiteitä jakoi dynaaminen sähkövero eli sähköveron uudistaminen sähkön hinnasta riippuvaksi suhteelliseksi veroksi. Muutosten toteutuksen aikataulu myös jakoi mielipiteitä. Osa toivoi nopeampaa ja osa hitaampaa etenemistä. Jatkotyön teemoina ovat muun muassa rakentamissääntely, tehon hallinta ja kysyntäjousto rakentamisessa, kyberturvallisuus, seuraavan sukupolven älymittarien ominaisuudet sekä sähkö palveluna -konsepti.
Pöytäkirja 6 (8) Heinimäki kertoi myös puhtaan energian paketista ja missä työn osalta nyt mennään. Tammi /helmikuussa tulossa on valiokunnan äänestys paketista. Trilogit voisivat siis alkaa noin maaliskuussa. Komissio on jo etupainotteisesti käynnistänyt työn dataformaatin laatimiseksi (neuvoston versiossa ei enää puhuta dataformaatista, vain yhteensopivuus periaatteista), tavoitteena on hahmottaa kyselyiden pohjalta jäsenmaiden nykykäytännöt. Tuloksia saadaan loppuraportissa ensi vuoden lopussa. Uusien etäluettavien mittarien vaatimukset sisältyvät pakettiin sekä muun muassa kuluttajasuojaan, laskunsisältöön ja energiaköyhyyteen otetaan paketissa kantaa. EU-lainsäädäntö edellyttää varttitaseeseen siirtymistä vuoden 2020 joulukuun 18. mennessä, mikäli jatkoaikaa ei haeta. Pohjoismaiset TSO:t teettivät konsulttiselvityksen keväällä eri vaihtoehdoista siirtyä varttitaseeseen. Selvityksen johtopäätöksenä TSOt esittävät siirtymistä vuoden 2020 puolessa välissä. Varttitasetyöryhmän perustamista tulisi miettiä Fingridissä, Arffman kommentoi, että Fingridillä varttitaseprojektia vetää Maria Joki-Pesola jolle voidaan terveiset välittää. Referenssi ryhmän perustamisesta on tehty päätös. 5 Tiedonvaihdon ajankohtaiset / Korpelainen Korpelainen kertoi Tiedonvaihtopalveluiden ajankohtaiset. Käyttöpaikkamäärien vahvistamiskysely, jolla määritetään palvelumaksulaskutuksen hintaporras asiakkaille, lähetetään markkinaosapuolille vielä loppuvuoden aikana. Sihteeri näytti ryhmäläisille PRODAT ja MSCONS -sanomien ja niihin kohdistuneiden negatiivisten APERAK-kuittausten raportointituloksia raportointijaksoilta 1.1-31.8.2017. Tulokset on koostettu markkinaosapuolten vastausten pohjalta. Tiedonvaihdon oikeellisuus on pysynyt erittäin hyvällä tasolla tulosten perusteella. Toisella raportointijaksolla sanomamäärät kuvaavat paremmin todellista lähetettyjen sanomien määrää, sillä siihen saatiin enemmän vastauksia. Sanomamäärien raportointitulokset löytyvät EDIELfi-portaalista Kyselyt ja tutkimukset sivulta. Ryhmäläiset kysyivät tullaanko myös esettin sanomien osalta tekemään saman tyyppistä seurantaa tulevaisuudessa? Arffman kommentoi ettei asiaa ole mietitty, mutta tarvittaessa asiaa voidaan pohtia. Korpelainen kertoi myös uusista markkinoille tulleista myyjistä, jotka löytyvät pöytäkirjan liitteen esitysmateriaalista. Arha kommentoi, että usein uudet osapuolet ilmoittavat vasta jälkikäteen yhteystietonsa yhteystietotaulukkoon, joka hankaloittaa uuden osapuolen perustamisprosessia. Sihteeri vastasi, että uuden myyjän ohjeissa ilmoitusten määräajat löytyvät, mutta kiinnitetään asiaan erityishuomiota kun ollaan Fingridin puolelta yhteydessä uusiin markkinaosapuoliin. EDIELfi-portaalissa on kehitetty käyttäjähallintaa ja yhtiöiden EDIELfi-pääkäyttäjät näkevät ja pääsevät hallinnoimaan nyt myös toistensa luomien yhtiökäyttäjien tilejä. Datahubsivuille lisätään kaksi uutta alasivua ja jatkossa tietokonversiopalvelun ylläpitämä lista toimialan valmistautumisen tilanteesta löytyy Fingridin kotisivujen sijaan EDIELfi-portaalista. Liiketoimintaprosessi-sivulle on tulossa uusi ohjeet-alasivu, jolloin prosessidokumentaatio-sivu ja muut prosesseihin liittyvät ohjeet saadaan eroteltua omille sivuilleen. Pasanen kommentoi, että datahub-sivujen ohjeet ovat välillä hankalalasti löydettävissä ja on vaikea tietää minkä alasivun alta löytyy mikäkin ohjeistus. Datahub-ohjeita toivottiin koottavaksi samalle sivulle, josta löytyisi kaikki datahub-ohjeistukset. Saatu palaute huomioidaan ja mietitään voisiko ohjeet koota yhden sivun alle. Portaaliin kirjauduttua käytettävissä on myös yleinen hakutoiminto, mutta tällä hetkellä se ei esim. osaa hakea dokumenttien sisältä ja kehitys tämän osalta on työn alla. Korpelainen kertoi myös, että Fingridin kotisivut
Pöytäkirja 7 (8) 6 Muut asiat uudistuvat loppuvuodesta ja jatkossa kaikki tiedonvaihdon ja datahubin päivittyvä materiaali löytyvät EDIELfi:stä. Sihteeri näytti lopuksi EDIELfi:n kävijätilastoja, portaalissa on yhteensä 1677 kpl käyttäjätilejä ja viikkotasolla käyttäjiä kaiken kaikkiaan on 1100 kpl. Yhteystietotaulukko sekä käyttöpaikkarekisterihaku-sivu ovat portaalin avatuimpia sivuja etusivun jälkeen. Muissa asioissa käsiteltiin ennakkoon saatu kysymys aikavyöhykejaon nolla käytöstä: Tuntimitattavien osalta kysymys aikavyöhykejaon nolla käytöstä. Asiaa käsiteltiin tuotantokohteiden osalta aiemminkin; ET:n kehitysryhmän 5/2016 kokouksessa (kohta 10.1). Muistiossa sanotaan: Kehitysryhmä on saanut kysymyksiä koskien pientuotantokohteiden siirtotuotteiden aikavyöhykejakoa. Monessa yhtiössä on ollut olettamus, että tuotantokohteet käsiteltäisiin aina tuntimitattuina yksiaikaisina tuotteina, eivätkä järjestelmät ole pystyneet käsittelemään niitä tilanteita, joissa verkolta on tullut tuotantokäyttöpaikkaan Z04-sanoma aikavyöhykejaon tunnuksella 2 tai 3 sekä kahdet ennusteet. Osa toimijoista käyttää aikavyöhykejaontunnuksena nollaa ja on kysytty lisäksi, onko nollan käyttö mahdollista. Tällä hetkellä pientuotantokohteiden aikavyöhykejaoista ei ole tarkempaa ohjeistusta. Fingridin tiedonvaihdon kehitysryhmän näkemyksen mukaan ilmoitettava aikavyöhykejako ja mittarin laskureiden määrä ei saa olla ristiriidassa. Kulutuspaikan ja pientuotantopaikan mittalaite ei välttämättä ole sama, joten aikavyöhykejakoa ei tule suoraan kopioida kulutuskäyttöpaikan aikavyöhykejaon tunnusta. Kehitysryhmä oli samaa mieltä edellä kuvatuista linjauksista ja lisäsi, että aikavyöhyke pitää aina olla tosiasiallisen tuotannon siirtotuotteen mukainen. Nollaa ei voida kategorisesti kieltää. Ryhmällä ei ole tiedossa, että alalla olisi käytössä tuntipohjaisia tuotannon siirtotuotteita. Nollaa voi siis käyttää, jos tuotannon siirtotuote on tuntipohjainen. Kysymys liittyy tapaukseen, jossa kulutuskäyttöpaikalla ilmoitetaan kuormitusmallin nolla kohteelle myös aikavyöhykejakona nolla, sekä kahden laskulaitteen tiedot, esimerkiksi: Kuormitusmalli = 0 aikavyöhykejako = 0 vuosiennuste 1 = 50 000 vuosiennuste 2 = 40 000 Nolla aikavyöhykejakona on hyväksyttävää jos siirtotuote on todellakin tuntihinnoiteltu. Jos on tuntihinnoiteltu, miksi laskulaitteiden tiedot on edelleen jaettu kahteen? Eikö tuntihinnoiteltu tuote pitäisi olla vain yhdellä laskulaitteella, sekä tuotannolla että kulutuskohteilla? Kysymykseen vastaukseksi todettiin, että Vähittäismarkkinoiden menettelytapa- ja sanomaliikenne ohjeessa linjatun mukaisesti (s.62), mikäli kyseessä on tuntisiirtotuote, aikavyöhykejako määräytyy siirtotuotteen mukaan. Mikäli aikavyöhykejako on nolla, silloin tulee ilmoittaa yksi ennuste.
Pöytäkirja 8 (8) Arffman kertoi muiden asioiden yhteydessä vielä, että alun perin agendalla ollut tiedote asiakastietojen päivittämisestä tullaan hoitamaan datahub projektin viestinnän yhteydessä eikä varsinaista erillistä tiedotetta ole siis odotettavissa. 7 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo.13.36. Jakelu Liitteet Sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon kehitysryhmät Esitysmateriaalit