MUISTIO Liite Hallitussihteeri 11.12.2017 OM 14/31/2017 Jennimari Huovinen KÄRÄJÄOIKEUSUUDISTUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANON EDELLYTTÄMÄT VALTIO- NEUVOSTON ASETUKSET 1 Tausta Lainsäädäntö, jolla toteutetaan käräjäoikeusverkoston kehittämishanke, tulee voimaan 1.1.2019 (HE 270/2016 vp) lukuun ottamatta eräitä uudistuksen yhteydessä toteutettuja teknisiä tarkistuksia, jotka tulevat voimaan jo 1.1.2018. Uudistuksella kehitetään käräjäoikeusverkostoa siten, että sen jälkeen Suomessa on 20 käräjäoikeutta nykyisten 27 käräjäoikeuden sijaan. Käräjäoikeuspaikkakunnat ovat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Uudistuksella yhdistetään Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet, Oulun ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet sekä Kemi-Tornion ja Lapin käräjäoikeudet. Lisäksi Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiri jaetaan siten, että sen eteläiset kunnat ja Itä-Uudenmaan, Tuusulan ja Vantaan käräjäoikeudet yhdistetään, ja Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiirin pohjoiset kunnat ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus yhdistetään. Samalla käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrää vähennetään 57 toimipaikasta 36 toimipaikkaan. Käräjäoikeuksien 20 hallinnollisen kanslian lisäksi erillisiä kanslioita jäisi neljälle ja istuntopaikkoja 12 paikkakunnalle. Käräjäoikeuksien tuomiopiirit muodostetaan pääosin maakuntajaon mukaisiksi. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä säädetään valtioneuvoston asetuksella ja kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista oikeusministeriön asetuksella. Lisäksi uudistuksella keskitetään eräitä erityisasiaryhmiä, kuten yrityssaneeraus- ja ulosottovalitusasioita käsiteltäväksi nykyistä harvempiin käräjäoikeuksiin. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä näissä asioissa säädetään valtioneuvoston asetuksella. Sama koskee käräjäoikeuksien tuomiopiirijakoa maaoikeusasioissa. Myös hovioikeuspiirejä ja tuomarin vakuutuksesta annettuja asetuksentasoisia säännöksiä on tarpeen tarkistaa. Tässä esityksessä ehdotetaan annettavaksi kuusi valtioneuvoston asetusta, jotka ovat tarpeen käräjäoikeusuudistuksen toimeenpanemiseksi. Uudistuksen täytäntöönpano edellyttää lisäksi erityistä kielitaitoa edellyttävien tuomarin virkojen sijoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (866/2016) muuttamista kaksikielisten käräjäoikeuksien yhdistymisten mukaisesti. Lisäksi eduskunta on edellyttänyt, että kielellisten oikeuksien turvaamiseksi kaksikielisiin käräjäoikeuksiin tulee voida sijoittaa käräjänotaarin virkoja, joihin nimitettävältä edellytetään erityistä kielitaitoa. Tällaisten kielinotaarin virkojen lukumääristä säädetään tuomioistuinharjoittelusta annetun lain (674/2016) 3 :n 3 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksella. Sääntely on perusteltua ottaa samaan asetukseen kielituomareiden virkojen sijoittamista koskevan sääntelyn kanssa. Oikeusministeriö on 7.12.2017 päivätyllä kirjeellä pyytänyt kaksikielisten käräjäoikeuksien näkemystä siitä, kuinka monta virkaa kussakin uudistuksen mu-
2(9) kaisessa käräjäoikeudessa tulisi olla. Kannanotot on pyydetty toimittamaan tammikuussa 2018. Näin ollen uudistuksen edellyttämä asetusmuutos kielituomareiden ja kielinotaareiden virkojen lukumääristä voidaan antaa vasta keväällä 2018. 2 Yleisperustelut Tuomioistuinlain (673/2016) 2 luvun 5 :n 2 momentin nojalla käräjäoikeuksien tuomiopiireistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Käräjäoikeuksien tuomiopiirit määritellään jatkossa maakuntajakoon perustuen. Vuoden 2019 alusta voimaan tulevan tuomioistuinlain muutoksen perusteella käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu yksi tai useampi maakunta taikka yksi tai useampi maakunnan tai maakuntien kunnista. Käräjäoikeuksien tuomiopiirien muuttuessa on annettava uusi valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä (asetus 1). Uudistuksessa on huomioitu eduskunnan käsiteltävänä oleva maakuntauudistus (HE 15/2017 vp). Sen mukaan maakuntajako olisi pääosin nykyistä vastaava. Maakuntien alueisiin tehtäisiin kuitenkin seuraavat muutokset: Kuhmoinen siirretään Keski-Suomen maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan, Heinävesi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Karjalan maakuntaan, Joroinen Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savon maakuntaan, Iitti Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan ja Isokyrö Pohjanmaan maakunnasta Etelä- Pohjanmaan maakuntaan. Koska käräjäoikeuksien tuomiopiirit jo nykyisellään noudattavat pitkälti maakuntajakoa, myös käräjäoikeuksien tuomiopiirejä tulee muuttaa aluejakoa vastaavaksi. Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta käräjäoikeuksien toimintaan. Nyt annettavaksi ehdotetun valtioneuvoston asetuksen perusteella käräjäoikeuden tuomiopiiri muodostuisi kulloinkin voimassa olevan maakuntajaon mukaisesti. Kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 241 a :ssä säädetään maaoikeuksina toimivista käräjäoikeuksista. Ne säilyvät uudistuksessa nykyisellään eli maaoikeuksina toimisivat jatkossakin kahdeksan käräjäoikeutta. Nykyisin maaoikeutena toimivaltainen Vantaan käräjäoikeus on yhdistymisen jälkeen kuitenkin nimeltään Itä- Uudenmaan käräjäoikeus. Maaoikeuksien tuomiopiireistä säätävää valtioneuvoston asetusta on tarkistettava tätä vastaavasti. Sääntelyn selkeyden vuoksi ehdotetaan annettavaksi kokonaan uusi valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä maaoikeuden käsiteltäväksi säädetyissä asioissa (asetus 2). Uudistuksen jälkeen ulosottokaaren (705/2007) 11 luvun 2 :n perusteella ulosottovalituksissa toimivaltaisia käräjäoikeuksia on nykyisten 14 käräjäoikeuden sijaan yhdeksän. Sama koskee yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 67 :ssä säädettyjä toimivaltaisia käräjäoikeuksia. Hallituksen esityksessä (HE 270/2016 vp) todetulla tavalla tuomiopiirit määriteltäisiin käräjäoikeuksittain siten, että yhdessä hovioikeuspiirissä olisi yksi tai useampi ulosottovalitus- ja yrityssaneerausasioissa toimivaltainen käräjäoikeus. Toimivaltaperusteiden selkeyden vuoksi on pidetty perusteltuna, että näitä asioita käsittelevät käräjäoikeudet ovat samoja, vaikka asiaryhmillä ei sinänsä ole asiallista yhteyttä. Ulosottovalitusasioiden keskittämisessä on huomioitu myös ulosottolaitoksen erikoisperintäyksikköjen sijainti. Vaikeasti selvitettävissä ulosottoasioissa käytettävä erikoisperintä, jolla pyritään myös torjumaan harmaata taloutta, lisää ulosottovalitusten todennäköisyyttä. Tästä syystä ulosottovalitusasioita käsittelevät ne käräjäoikeudet, joiden alueella on ulosottoviraston päätoimipaikka ja erikoisperintäyksikön keskuspaikka (Helsingin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet). Lisäksi asiamäärät huomioon ottaen perusteltuna on pidetty, että näitä asioita käsitellään lisäksi eräissä muissa käräjäoikeuksissa. Ulosottovalitus- ja yrityssaneerausasiat keskitetään uudistuksessa samoihin käräjäoikeuksiin. Näitä ovat Ahvenanmaan, Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalitusasioissa ja yrityssaneerausasioissa annettua valtioneuvoston asetuksia tulee tarkistaa tämän mukaisesti. Sääntelyn selkeyden vuoksi
3(9) ehdotetaan annettavaksi kokonaan uudet valtioneuvoston asetukset käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalitusasioissa ja yrityssaneerausasioissa (asetukset 3 ja 4). Hovioikeuden sijaintipaikoista ja tuomiopiireistä annetun valtioneuvoston asetuksen (864/2016) 2 :ssä säädetään hovioikeuksien tuomiopiireistä. Asetusta tulee muuttaa vastaamaan uudistuksen mukaista käräjäoikeusverkostoa (asetus 5). Uudistuksessa yhdistettävistä käräjäoikeuksista Espoon käräjäoikeus kuuluu Helsingin hovioikeuspiiriin ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus Turun hovioikeuspiiriin. Yhdistäminen tapahtuu siis yli hovioikeuspiirirajojen, mistä syystä hovioikeuspiirijakoa on tarkistettava. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden hallinnollinen kanslia sijaitsee Espoossa, minkä lisäksi sillä on istuntopaikka Raaseporissa. Hallinnollisen kanslian sijainti huomioon ottaen perusteltua on, että uusi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus kuuluu Helsingin hovioikeuspiiriin. Koska Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiriin nykyisin kuuluvat Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kunnat siirtyvät Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomiopiiriin, laajenee myös Turun hovioikeuspiiri tätä vastaavasti. Muilta osin hovioikeuspiireihin ei puututtaisi. Tuomioistuinlain myötä tuomarinvalasta on luovuttu. Tuomari on jatkossa velvollinen antamaan tuomarinvakuutuksen, josta säädetään tuomioistuinlain 1 luvun 7 :ssä. Sääntelyn muuttumisen myötä virkavalasta ja virkavakuutuksesta sekä tuomarinvalasta ja tuomarinvakuutuksesta annettua asetusta (1183/1987, jäljempänä vala-asetus) tulee tarkistaa (asetus 6). Kyseinen asetus on ennen perustuslain voimaantuloa annettu niin sanottu omaperäinen asetus. Tuomioistuinlakiin on otettu säännös velvollisuudesta antaa tuomarinvakuutus, josta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella (1 luku 7 ). Lain 19 luvun 6 :ssä säädetään kansliahenkilöstön toimivallasta ratkaista tiettyjä lainkäyttöasioita laamannin määräyksellä. Tällaisen henkilön on ennen tehtävään ryhmistä annettava tuomarin vakuutusta vastaava vakuutus. Tätä koskeva säännös on käräjäoikeusverkostouudistuksen yhteydessä otettu tuomioistuinlakiin (19 luvun 6 :n 4 momentti). Muutoksen seurauksena tuomarinvakuutuksesta ja tuomarinvakuutusta vastaavasta vakuutusta koskeva sääntely on nostettu kokonaisuudessaan lain tasolle. Siitä säätävät vala-asetuksen vastaavat pykälät (2 a, 6, 6 a, 9 ja 9 a ) voidaan kumota. Jäljempänä tarkemmin selostetuista syistä asetuksen 2, jossa säädetään hallintolainkäyttöasioita muissa viranomaisissa kuin tuomioistuimissa ratkaisevien henkilöiden velvollisuudesta antaa tuomarinvakuutus, säilytettäisiin kuitenkin nykyisessä vala-asetuksessa. Myös valtioneuvoston jäsenten valoista ja vakuutuksista säätävä 3 on tarpeen säilyttää. 3 Yksityiskohtaiset perustelut 3.1 Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä 1. Pykälässä säädettäisiin käräjäoikeuksien tuomiopiireistä. Yleisperusteluissa todetulla tavalla käräjäoikeuksien tuomiopiirit määriteltäisiin jatkossa maakuntajakoon perustuen. Tuomioistuinlain 2 luvun 5 :n 1 momentin edellyttämällä tavalla asetuksessa säädettäisiin käräjäoikeuksien tuomiopiirijaosta. Pykälän 1 momentin mukaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu yksi tai useampi maakunta taikka yksi tai useampi maakunnan tai maakuntien kunnista. Pääosin käräjäoikeuden tuomiopiirinä olisi yksi maakunta, kuten nykyisinkin. Käräjäoikeuden tuomiopiiri käsittäisi osan maakunnasta vain silloin, kun maakunnassa on useampi käräjäoikeus. Tällainen tilanne olisi Uudenmaan maakunnassa, jossa toimisi kolme käräjäoikeutta: Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet. Ahvenanmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois- Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksien tuomiopiireinä olisi vastaava maakunta (1 4, 7, 9, 14 ja 16 20 kohdat). Tämä vastaisi nykytilaa. Momentin 5 kohdan mukaan Helsingin käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluisi Uudenmaan maakunnasta Helsingin kaupunki. Tämä vastaisi nykytilaa.
4(9) Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri muodostuisi yhdistymisten mukaisesti Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiirin kunnista Hyvinkää ja Nurmijärvi sekä Tuusulan, Vantaan ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeuksien tuomiopiireistä. Momentin 6 kohdan mukaan Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluisivat siten Uudenmaan maakunnan kunnista Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo, Tuusula ja Vantaa sekä kielellisistä syistä Kymenlaakson maakunnasta kaksikielinen Pyhtään kunta, joka nykyisinkin kuuluu Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Kymenlaakson käräjäoikeuden tuomiopiiriin puolestaan kuulusi Kymenlaakson maakunta lukuun ottamatta edellä mainittua Pyhtään kuntaa (10 kohta). Tämä vastaisi nykytilaa. Nykyisen Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiristä Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki siirtyisivät Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomiopiiriin, joka käsittäisi näin koko Kanta-Hämeen maakunnan (8 kohta). Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri muodostuisi nykyisten Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiireistä. Siihen kuuluisivat Uudenmaan maakunnan kunnista Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti (12 kohta). Lapin käräjäoikeuden tuomiopiiri muodostuisi nykyisten Lapin ja Kemi-Tornion käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ja käsittäisi koko Lapin maakunnan (11 kohta). Oulun käräjäoikeuden tuomiopiiri muodostuisi nykyisistä Oulun ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ja käsittäisi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan (13 kohta). Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri muodostuisi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ja käsittäisi vastaavat maakunnat (15 kohta). 2. Asetus tulisi voimaan 1.1.2019. Sillä kumottaisiin käräjäoikeuksien tuomiopiireistä annettu valtioneuvoston asetus (1053/2014). 3.2 Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä maaoikeuden käsiteltäviksi säädetyissä asioissa 1. Pykälässä säädettäisiin käräjäoikeuksien tuomiopiireistä maaoikeuden käsiteltäviksi säädetyissä asioissa. Maaoikeusasioissa toimivaltaiset käräjäoikeudet tai niiden tuomiopiirit eivät uudistuksessa muutu. Maaoikeuksia olisi jatkossakin kahdeksan: Etelä-Savon, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet. Koska nykyisin maaoikeutena toimivaltainen Vantaan käräjäoikeus olisi yhdistymisen jälkeen nimeltään Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, pykälään tehtäisiin nimenmuutoksen edellyttämä tekninen tarkistus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin käräjäoikeuksien tuomiopiireistä maaoikeuden käsiteltäviksi säädetyissä asioissa. Nykytilaa vastaavasti sen mukaan Etelä-Savon käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluisivat Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat sekä Kymenlaakson maakunta lukuun ottamatta Pyhtään kuntaa (1 kohta), Itä- Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin Uudenmaan maakunta sekä Pyhtään, Salon ja Someron kunnat (2 kohta), Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomiopiiriin Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat (3 kohta), Lapin käräjäoikeuden tuomiopiiriin Kainuun ja Lapin maakunnat sekä Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven kunnat (4 kohta), Oulun käräjäoikeuden tuomiopiiriin Pohjois-Pohjanmaan maakunta lukuun ottamatta Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven kuntia (5 kohta), Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat (6 kohta), Pohjois-Savon käräjäoikeuden tuomiopiiriin Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat (7 kohta) sekä Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiopiiriin Ahvenanmaan ja Satakunnan maakunnat sekä Varsinais-Suomen maakunta lukuun ottamatta Salon ja Someron kuntia (8 kohta).
5(9) 2. Asetus tulisi voimaan 1.1.2019. Sillä kumottaisiin aiempi käräjäoikeuksien tuomiopiireistä maaoikeuden käsiteltäviksi säädetyissä asioissa annettu valtioneuvoston asetus (1075/2013). 3.3 Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa 1. Pykälässä säädettäisiin käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa. Uudistuksessa ulosottovalituksia käsittelevien käräjäoikeuksien määrä vähenee nykyisestä 14 käräjäoikeudesta yhdeksään. Ne olisivat Ahvenanmaan, Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois- Savon, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet. Toimivalta lakkaa siten viideltä käräjäoikeudelta (Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Lapin, Satakunnan ja Vantaan käräjäoikeus). Keskittämisessä on otettu huomioon asiaryhmän edellyttämä erityisasiantuntemus, asiamäärät sekä hovioikeuspiirijako. Toimivaltaisten käräjäoikeuksien tuomiopiirit määritellään nykyisin ulosottovirastojen toimialueiden perusteella. Edellä yleisperusteluissa todetulla tavalla tuomiopiirit määriteltäisiin jatkossa käräjäoikeuksien tuomiopiirien perusteella, kuten yrityssaneerausasioissa. Koska ulosottopiirit noudattavat nykyisin pitkälti maakuntajakoa, ei käräjäoikeuksien tuomiopiirin määrittelyperusteen muuttuminen ulosottoviraston alueesta maakuntajakopohjaiseen käräjäoikeuden tuomiopiirijakoon aiheuttaisi muutosta nykytilaan. Nykyistä tuomiopiirijakoa tarkistettaisiin keskittämisen mukaisesti siten, että Etelä-Karjalan käräjäoikeuteen keskitetyt asiat käsiteltäisiin jatkossa Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa, Keski-Suomen ja Satakunnan käräjäoikeuksien asiat Pohjanmaan käräjäoikeudessa, Lapin käräjäoikeuden asiat Oulun käräjäoikeudessa sekä Vantaan käräjäoikeuden asiat Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Muilta osin näissä asioissa toimivaltaisten käräjäoikeuksien tuomiopiireihin ei tehtäisi muutoksia. Uudistuksen jälkeen ulosottovalitusasioissa toimivaltainen Espoon käräjäoikeus on nimeltään Länsi- Uudenmaan käräjäoikeus. Tämä tekninen tarkistus huomioitaisiin asetuksessa. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa. Sen mukaan Ahvenanmaan, Helsingin ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksien tuomiopiirit käsittäisivät näissä asioissa omat säännönmukaiset tuomiopiirinsä (1 2 ja 9 kohta), Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri käsittäisi oman tuomiopiirinsä lisäksi Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiirin (3 kohta), Oulun käräjäoikeuden tuomiopiiri oman tuomiopiirinsä lisäksi Kainuun ja Lapin käräjäoikeuksien tuomiopiirit (4 kohta), Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri oman tuomiopiirinsä lisäksi Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomiopiirin (5 kohta), Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri oman tuomiopiirinsä lisäksi Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen ja Satakunnan käräjäoikeuksien tuomiopiirit (6 kohta), Pohjois-Savon käräjäoikeuden tuomiopiiri oman tuomiopiirinsä lisäksi Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon käräjäoikeuksien tuomiopiirit (7 kohta) sekä Päijät-Hämeen käräjäoikeuden tuomiopiiri oman tuomiopiirinsä lisäksi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson käräjäoikeuksien tuomiopiirit (8 kohta). 2. Asetus tulisi voimaan 1.1.2019. Sillä kumottaisiin käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa annettu valtioneuvoston asetus (340/2013). 3.4 Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä yrityksen saneerausta koskevissa asioissa 1. Pykälässä säädettäisiin käräjäoikeuksien tuomiopiireistä yrityssaneerausasioissa. Nämä asiat on uudistuksessa keskitetty käsiteltäväksi samoihin käräjäoikeuksiin kuin ulosottovalitusasiat. Näin ollen näitä asioita käsittelivät Ahvenanmaan, Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät- Hämeen ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet. Toimivalta lakkaa viideltä käräjäoikeudelta (Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Satakunnan käräjäoikeus). Keskittämisessä on otettu huomioon asiaryhmän edellyttämä erityisasiantuntemus, asiamäärät sekä hovioikeuspiirijako.
6(9) Nykyistä tuomiopiirijakoa tarkistettaisiin siten, että Etelä-Karjalan käräjäoikeuteen keskitetyt asiat käsiteltäisiin jatkossa Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa, Keski-Suomen ja Satakunnan käräjäoikeuksien asiat Pohjanmaan käräjäoikeudessa, Lapin käräjäoikeuden asiat Oulun käräjäoikeudessa sekä Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden asiat Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Uudenmaan asiat jaettaisiin uudistuksen mukaisten käräjäoikeuksien kesken siten, että Helsingin käräjäoikeus käsittelisi jatkossa vain oman tuomiopiirinsä asiat. Muut uudenmaan asiat keskitettäisiin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen. Lisäksi Kanta-Hämeen alueelta tulevat asiat käsiteltäisiin jatkossa Päijät-Hämeen käräjäoikeuden sijaan Pirkanmaan käräjäoikeudessa, kuten ulosottovalitusasiat jo nykyisin. Muilta osin näissä asioissa toimivaltaisten käräjäoikeuksien tuomiopiireihin ei tehtäisi muutoksia. Uudistuksen jälkeen yrityssaneerausasioissa toimivaltainen Espoon käräjäoikeus on nimeltään Länsi- Uudenmaan käräjäoikeus. Tämä tekninen tarkistus huomioitaisiin asetuksessa. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin käräjäoikeuksien tuomiopiireistä yrityksen saneerausta koskevissa asioissa. Tuomiopiirijako olisi edellä ulosottovalitusasioita koskevassa kohdassa todettua vastaava. 2. Asetus tulisi voimaan 1.1.2019. Sillä kumottaisiin käräjäoikeuksien tuomiopiireistä yrityksen saneerausta koskevissa asioissa annettu valtioneuvoston asetus (339/2013). 3.5 Valtioneuvoston asetus hovioikeuksien sijaintipaikoista ja tuomiopiireistä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta 2. Pykälässä säädettäisiin hovioikeuksien tuomiopiireistä. Käräjäoikeuksien määrän vähentyessä myös hovioikeuksien tuomiopiirejä on tarkistettava vastaavasti. Yleisperusteluissa todetulla tavalla on otettava huomioon myös hovioikeuspiirirajojen yli tapahtuvat yhdistymiset ja tuomiopiirimuutokset. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan Helsingin hovioikeuspiiriin kuuluisivat siten Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet. Vastaavasti momentin 2 kohdan mukaan Itä-Suomen hovioikeuspiiriin kuuluisivat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen käräjäoikeudet. Momentin 3 kohdan mukaisesti Rovaniemen hovioikeuspiiriin kuuluisivat Kainuun, Lapin ja Oulun käräjäoikeudet. Momentin 4 kohdan mukaisesti Turun hovioikeuspiiriin kuuluisivat Ahvenanmaan, Kanta- Hämeen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet ja 5 kohdan mukaisesti Vaasan hovioikeuspiiriin kuuluisivat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan käräjäoikeudet. 3.6 Valtioneuvoston asetus virkavalasta ja virkavakuutuksesta sekä tuomarinvalasta ja tuomarinvakuutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 2. Tuomarinvakuutus. Pykälässä säädetään hallintolainkäyttöasioita ratkaisevien velvollisuudesta antaa tuomarinvala tai tuomarinvakuutus. Tämä velvollisuus koskee esimerkiksi hallinto-oikeudellisia muutoksenhakuasioita ratkaiseviin lautakuntiin kuuluvia. Perustuslain 80 :n mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Kun kyse on yksilön velvollisuudesta antaa vakuutus, olisi perusteltua, että siitä säädettäisiin lain tasolla. Muutoksenhakulautakuntien kohdalla onkin perustellusti siirrytty perustuslain mukaisiin säädösvallan delegointijärjestelyihin ja niiden jäsenten velvollisuudesta antaa tuomarinvakuutus säädetään nykyisin pääsääntöisesti asianomaista lautakuntaa koskevassa lainsäädännössä. Tätä lainsäädäntöä on tuomarin valasta luopumisesta johtuen tarkistettu tuomioistuinlain säätämisen yhteydessä (ks. HE 7/2016 vp lakiehdotukset 37 42 ja 53, EV 99/2016 vp). Oikeusministeriön tiedon mukaan puheena olevaa vala-asetuksen säännöstä sovelletaan vielä ainakin kutsunta-asiain keskuslautakunnassa. Sen jäsenten velvollisuudesta antaa vakuutus ei siten ole säädetty lailla, vaan se perustuu edelleen puheena olevaan asetukseen. Tästä syystä säännös on perusteltua säilyttää, vaikka uutta lainsäädäntöä annettaessa vakuutuksenantamisvelvollisuus olisi tältäkin osin perusteltua nostaa lain tasolle. Tuomarinvalasta luopumisen myötä säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että sen 1 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta antaa vain tuomarinvakuutus.
7(9) Pykälän 2 momentin mukaan vakuutus annettaisiin siinä virastossa tai toimielimessä, jossa henkilö osallistuu hallintolainkäyttöasioiden ratkaisemiseen. Säännös vastaa nykyistä vala-asetuksen 9 :n 1 momentin 3 kohtaa, joka kumottaisiin. Lisäksi pykälän ruotsinkieliseen tekstiin tehtäisiin joitakin kielellisiä tarkistuksia. 3. Valtioneuvoston jäsenen vala ja vakuutus. Pykälässä säädetään valtioneuvoston jäsenen antamista valoista tai vakuutuksista. Valtioneuvoston jäsen voisi siten jatkossakin valintansa mukaan vannoa virkavalan tai antaa virkavakuutuksen. Koska tuomarinvalasta on luovuttu tuomioistuinlain voimaantulon myötä, valtioneuvoston jäsen voisi jatkossa antaa tuomarinvakuutuksen, mutta ei enää vannoa tuomarinvalaa. Näin ollen tuomarinvalaa koskeva maininta poistettaisiin pykälästä. Valtioneuvoston kansliassa valmistellaan valtioneuvoston jäsenten valojen ja vakuutusten uudistamista. Tästä huolimatta säännös on tarpeen säilyttää ainakin uudistuksen voimaantuloon saakka. 2 a. Tuomarinvalaa vastaava vala ja tuomarinvakuutusta vastaava vakuutus. Pykälä kumottaisiin tarpeettomana. Käräjäoikeuden kansliahenkilökuntaan kuuluvien velvollisuudesta antaa vakuutus säädetään 1.1.2018 voimaan tulevassa tuomioistuinlain 19 luvun 6 :n 4 momentissa. 6. Tuomarinvalan ja tuomarinvakuutuksen kaava. Pykälä kumottaisiin tarpeettomana. Tuomarinvakuutuksen kaavasta säädetään tuomioistuinlain 1 luvun 7 :ssä. 6 a. Tuomarinvalaa vastaavan valan ja tuomarinvakuutusta vakuutusta vastaavan vakuutuksen kaava. Pykälä kumottaisiin tarpeettomana. Tuomarinvakuutusta vastaavan vakuutuksen kaavasta säädetään 1.1.2018 voimaan tulevassa tuomioistuinlain 19 luvun 6 :n 4 momentissa. 9. Tuomarinvalan vannominen ja tuomarinvakuutuksen antaminen. Pykälä kumottaisiin tarpeettomana. Tuomarinvakuutuksen antamisesta säädetään tuomioistuinlain 1 luvun 7 :ssä. Edellä todetulla tavalla voimassa oleva säännös hallintolainkäyttöasioiden ratkaisemiseen muissa viranomaisissa kuin tuomioistuimissa osallistuvien antamasta vakuutuksesta siirrettäisiin 2 :n 2 momenttiin. 9 a. Tuomarinvalaa vastaavan valan vannominen ja tuomarinvakuutusta vastaavan vakuutuksen antaminen. Pykälä kumottaisiin tarpeettomana. Edellä todetulla tavalla tuomarinvakuutusta vastaavan vakuutuksen antamisesta säädetään tuomioistuinlain 19 luvun 6 :n 4 momentissa. 13. Valan vannomis- ja vakuutuksen antamisvelvollisuuden täyttäminen. Pykälän mukaan kerran annettua valaa tai vakuutusta ei tarvitse uudistaa. Tuomarinvalasta luopumisen myötä sitä ja tuomarinvalaa vastaavaa valaa koskevat maininnat poistettaisiin pykälän 1 momentista. Samoin poistettaisiin tuomarinvakuutusta ja tuomarinvakuutusta vastaavaa vakuutusta koskevat maininnat tarpeettomina, koska niistä säädettään tuomioistuinlaissa. Tuomioistuinlain 1 luvun 7 :n mukaan vakuutus on annettava ennen tehtävään ryhtymistä. Vakiintuneena käytäntönä on, että kerran annettua tuomarinvakuutusta tai sitä vastaavaa vakuutusta ei tarvitse uusia. Erityisen säännöstä tästä ei ole tarpeen säilyttää. Muilta osin säännös vastaisi voimassa olevaa. Pykälän ruotsinkieliseen tekstiin tehtäisiin kuitenkin joitakin kielellisiä tarkistuksia. Asetus tulisi voimaan 1.1.2018 eli samanaikaisesti tuomioistuinlain 19 luvun 6 :n 4 momentin säännöksen kanssa. 4 Asetuksenantovaltuudet Käräjäoikeuksien tuomiopiirejä koskeva asetuksenantovaltuus on tuomioistuinlain 2 luvun 5 :ssä, tuomiopiirejä maaoikeuden käsiteltäväksi tarkoitetuissa asioissa koskeva asetuksenantovaltuus kiinteistönmuodostamislain 241 a :ssä, tuomiopiirejä ulosottovalituksissa koskeva asetuksenantovaltuus ulosottokaaren 11 luvun
8(9) 2 :ssä ja tuomiopiirejä yrityksen saneerausta koskevissa asioissa koskeva asetuksenantovaltuus yrityksen saneerauksesta annetun lain 67 :ssä (asetukset 1 4). Hovioikeuksien tuomiopiirejä koskeva asetuksenantovaltuus on tuomioistuinlain 3 luvun 7 :ssä (asetu 5). Tuomioistuinlain 1 luvun 7 :n valtuutuksen mukaan tarkempia määräyksiä tuomarinvakuutuksesta annetaan valtioneuvoston asetuksella (asetus 6). Edellä todetulla tavalla sekä tuomarinvakuutusta että sitä vastaavaa vakuutusta koskeva sääntely on tuomioistuinlain muutoksella nostettu lain tasolle. Tässä esityksessä on siten kysymys vain lain kanssa ristiriitaisten ennen perustuslain voimaantuloa annetun niin sanotun omaperäisen asetuksen säännösten kumoamisesta ja eräiltä osin tarkistamisesta. Tässä tapauksessa muutokset voidaan tehdä valtioneuvoston asetuksella (lainkirjoittajan opas s. 287). 5 Esityksen vaikutukset Ehdotettavat asetusmuutokset ovat pääosin teknisiä, eikä niillä itsellään ole merkittäviä taloudellisia tai muita vaikutuksia. Muutoksilla toteutetaan käräjäoikeuksien rakenneuudistus sellaisena kuin se on hallituksen esityksessä (HE 270/2016 vp) esitetty. Tuomiopiirit muodostettaisiin siten vastaamaan laissa säädettyjä käräjäoikeuksien yhdistämisiä ja erityisasiaryhmien keskittämistä. Käräjäoikeusuudistuksen vaikutuksia kokonaisuutena on selostettu tarkemmin hallituksen esityksessä. Siinä todetulla tavalla käräjäoikeusverkostoa kehittämällä voidaan saavuttaa yhteensä arviolta noin 3 3,5 miljoonan euron säästöt henkilöstö- ja toimitilakustannuksissa. Lisäksi verkoston supistumisen myötä turvajärjestelyjen ja AIPA-varustelun edellyttämä investointipaine pienenisi yhteensä noin 2 miljoonaa euroa ja vuosittaiset käyttökustannukset saman verran. Hallintoa keskittämällä voidaan vähentää päällekkäistä työtä. Tämän seurauksena voidaan vähentää arviolta yhteensä noin 30 henkilötyövuotta. Suurin osa vähennyksistä kohdistuu hallintohenkilöstöön. Käräjäoikeuksien rakennetta vahvistamalla voidaan varmistua siitä, että oikeusturvaa kyetään jatkossakin tuottamaan laadukkaasti, viivytyksettä ja yhdenmukaisin perustein. Hallinnon päällekkäisiä toimintoja purkamalla käräjäoikeuksien voimavarat voidaan entistä paremmin kohdistaa niiden perustehtävän hoitamiseen eli lainkäyttöön. Oikeuden saatavuudesta huolehditaan säilyttämällä riittävä määrä toimipaikkoja ja kehittämällä sähköistä palvelua. Digitalisaation luomat mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti lisäämällä videoneuvottelun ja muiden modernien asiointipalveluiden käyttöä tuomioistuimissa. Ulosottovalitus- ja yrityssaneerausasiat vaativat erityisosaamista, jonka saavuttaminen edellyttää, että henkilöstö voi erikoistua näiden asioiden käsittelyyn. Keskittäminen edistää tällaisen erityisosaamisen syntymistä ja kehittämistä. Asiaryhmät käsitellään pääosin kirjallisessa menettelyssä, joten välimatkojen pitenemisestä aiheutuva lisärasitus olisi vähäinen verkoston tiivistämisestä saataviin hyötyihin nähden. Etäyhteyksien käytöllä voidaan vähentää välimatkojen pitenemisestä aiheutuvaa haittaa. 6 Asian valmistelu ja lausunnot Asetusehdotukset on valmisteltu oikeusministeriön oikeushallinto-osastolla ja tarkastettu lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. Asetusluonnokset ovat olleet käräjäoikeusverkoston kehittämistä koskevan hallituksen esityksen liitteenä ja niistä on pyydetty lausunnot osana sitä. Valtiovarainministeriö on lausunut hallituksen esityksestä ja puoltanut uudistuksen toteuttamista. Lisäksi hallituksen esitys on ollut käsiteltävänä lainsäädännön arviointineuvostossa, joka on pitänyt esityksen vaikutusarviointia pääosin hyvänä ja riittävänä. 7 Voimaantulo Asetukset ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2019 eli samanaikaisesti käräjäoikeuksien rakenneuudistusta koskevan lainsäädännön kanssa. Valtioneuvoston asetus virkavalasta ja virkavakuutuksesta sekä tuomarinva-
lasta ja tuomarinvakuutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (asetus 6) ehdotetaan kuitenkin tulemaan voimaan jo 1.1.2018 eli samanaikaisesti tuomioistuinlain 19 luvun 6 :n muutoksen kanssa. 9(9)