EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 16. kesäkuuta 2014 10772/14 UEM 233 ECON 620 SOC 473 COMPET 375 ENV 574 EDUC 211 RECH 270 ENER 278 JAI 472 ILMOITUS Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Kom:n ehd. nro: 10459/14 UEM 154 ECON 532 SOC 408 COMPET 312 ENV 500 EDUC 152 RECH 209 ENER 211 JAI 389 COM(2014) 402 final Asia: Suositus: NEUVOSTON SUOSITUS Belgian vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu neuvoston lausunto Belgian vuoden 2014 vakausohjelmasta Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu komission ehdotukseen COM(2014) 402 final perustuva ja neuvoston eri komiteoiden tarkistama ja hyväksymä ehdotus neuvoston suositukseksi. 10772/14 js/pa/akv
NEUVOSTON SUOSITUS, annettu..., Belgian vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu neuvoston lausunto Belgian vuoden 2014 vakausohjelmasta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 2 ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat, ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät, 1 2 EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25. 10772/14 js/pa/akv 1
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon, ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon, ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon, ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon, 10772/14 js/pa/akv 2
sekä katsoo seuraavaa: (1) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja lisätä sen kilpailukykyä. (2) Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010 2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 3. Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan. (3) Jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon. 3 Pidetty voimassa vuodelle 2014 jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 6 päivänä toukokuuta 2014 annetulla neuvoston päätöksellä 2014/322/EU (EUVL L 165, 4.6.2014, s. 49). 10772/14 js/pa/akv 3
(4) Neuvosto antoi 9 päivänä heinäkuuta 2013 suosituksen 4 Belgian vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Belgian tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2012 2016. Komissio esitti 15 päivänä marraskuuta 2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 5 mukaisesti lausuntonsa Belgian alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodelle 2014. (5) Komissio hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2013 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2014 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi niin ikään 13 päivänä marraskuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Belgia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. (6) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa. 4 5 EUVL C 217, 30.7.2013, s. 5. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 473/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11). 10772/14 js/pa/akv 4
(7) Komissio julkaisi 5 päivänä maaliskuuta 2014 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun Belgiaa koskevan perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Belgian makrotaloudessa on edelleen epätasapainotiloja, jotka edellyttävät seurantaa ja politiikkatoimia. Erityisesti hyödykkeiden ulkoisen kilpailukyvyn kehitykseen on syytä kiinnittää huomiota myös jatkossa, koska sen heikkeneminen edelleen saattaisi uhata makrotalouden vakautta. (8) Belgia toimitti vuoden 2014 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2014 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2014. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. 10772/14 js/pa/akv 5
(9) Vuoden 2014 vakausohjelmassa kaavaillun julkisen talouden strategian tavoitteena on rakenteellisesti tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema viimeistään vuonna 2016 ja keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttaminen seuraavana vuonna. Vakausohjelmassa vahvistetaan aiempi keskipitkän aikavälin tavoite, 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen, joka perustuu vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteisiin, mutta sen toteuttamista lykätään vuoteen 2017 eli vuotta myöhemmäksi kuin viime vuoden ohjelmassa. Suunniteltu vuotuinen eteneminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta on vakaus- ja kasvusopimuksessa vaaditun sopeutuksen mukainen. Vakausohjelman mukaan menojen kasvulle asetettu vertailuarvo jotakuinkin saavutetaan ohjelmakaudella. Velan määrä ylittää perussopimuksessa asetetun viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, sillä se on 101,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, ja sen odotetaan vakautusohjelman mukaan asteittain supistuvan noin 93 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2017. Kaiken kaikkiaan vakausohjelman tavoitteet ovat vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaiset. Vakausohjelmassa esitetty julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario, jonka on laatinut riippumaton elin (liittovaltion suunnittelutoimisto Bureau fédéral du Plan, Federaal Planbureau), on uskottava. Kasvuennusteet ovat lähellä komission yksiköiden kevään 2014 talousennusteessa esitettyjä arvioita. Julkisen talouden kehitysennusteen tueksi ei ole vielä toteutettu toimenpiteitä. Komission ennusteen mukaan vuonna 2014 ei ole odotettavissa rakenteellisen rahoitusaseman vahvistumista, ja tavanomaisen olettamuksen mukaan, että politiikka ei muutu, vuonna 2015 on odotettavissa rakenteellisen rahoitusaseman heikkeneminen. Tämä vaarantaa tavoitteiden saavuttamisen ja saattaa johtaa merkittävään poikkeamiseen sopeuttamisesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta kaudella 2014 2015. Komission ennusteen mukaan Belgia ei myöskään noudata velkasääntöä vuosina 2014 ja 2015. Asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vakausohjelman arvioinnin ja komission ennusteen perusteella neuvosto katsoo, että Belgia on supistanut julkisen talouden alijäämän kestävällä tavalla alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013, mutta on vaarassa poiketa merkittävästi vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion vaatimuksista vuodesta 2014 alkaen. 10772/14 js/pa/akv 6
(10) Belgia on edistynyt merkittävästi rakenteellisempien koordinointijärjestelyjen käyttöönotossa. Vuoden 2013 lopussa tehdyllä finanssipolitiikan koordinointia koskevalla yhteistyösopimuksella otetaan käyttöön julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa koskeva sääntö (joka on määritelty keskipitkän aikavälin tavoitteen perusteella), kuten finanssipoliittisessa sopimuksessa edellytetään. Lisäksi sopimuksessa vahvistetaan vakiintunut koordinointikäytäntö virallistamalla i) aluehallitusten välisen neuvoa-antavan komitean asema prosessissa ja ii) täsmentämällä finanssipolitiikkaa käsittelevän korkean neuvoston (Conseil supérieur des finances, Hoge Raad van Financiën) asemaa. Sopimuksessa määrätään myös finanssipolitiikkaa käsittelevän korkean neuvoston valvontatehtävän lujittamisesta ottamalla käyttöön selkeä korjausmekanismi siltä varalta, että sovituista tavoitteista poiketaan merkittävästi. Lisäjärjestelyt saattavat olla tarpeen, jotta vuotta 2014 pidemmälle menevistä tavoitteista voidaan tehdä sitovia. (11) Vaikka Belgia on viime aikoina onnistunut hidastamaan julkisen talouden velkasuhteen kasvua, julkisen velan määrä on edelleen 101,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja eläkesitoumuksista aiheutuva vastuu on suuri sekä nyt että tulevaisuudessa. Jotta nämä vastuut voitaisiin kattaa ja säilyttää samalla korkea elintaso, julkisen talouden kustannuskehitys on pidettävä aisoissa; suurempi osa työvoimasta on voitava työllistää ja työllisyyttä lisätä, minkä lisäksi kansainvälistä kilpailukykyä on parannettava. Belgialla on merkittäviä haasteita kaikilla mainituilla osa-alueilla. Vaikka Belgia on toteuttanut oikeansuuntaisia toimenpiteitä, joiden tulokset alkavat näkyä tulevina vuosina, tarvitaan kunnianhimoisempia toimia, koska myös maan kauppakumppanit toteuttavat omia uudistuksiaan. 10772/14 js/pa/akv 7
(12) Belgian kokonaisveroaste on unionin korkeimpia, ja verorasitus kohdistuu erityisen raskaasti työhön, minkä seurauksena maan verokiila on unionin suurimpia. Verojärjestelmään sisältyy useita ympäristön kannalta haitallisia erityispiirteitä, kuten työsuhdeautojen verokohtelu. Eräiden kohdennettujen toimien avulla on pyritty alentamaan tiettyjen erityisryhmien työvoimakustannuksia ja kaventamaan brutto- ja nettopalkkojen välistä kuilua palkka-asteikon alapäässä. Verorasitusta ei kuitenkaan ole merkittävästi siirretty kohti ympäristön kannalta vähemmän haitallisia veropohjia. On ryhdytty alustavasti pohtimaan kattavaa verouudistusta, jonka pitäisi helpottaa julkisen talouden kestävyyden saavuttamista, tukea kilpailukykyä ja työllisyyden kasvua sekä suojata ympäristöä. Kattava verouudistus on tarpeen myös, jotta verorasitusta voidaan siirtää pois työn verotuksesta, yksinkertaistaa verojärjestelmää, parantaa alv-verotuksen tehokkuutta, laajentaa veropohjia, vähentää verotukia, tukkia lainsäädännön porsaanreikiä ja lakkauttaa vähitellen ympäristön kannalta haitalliset tuet. (13) Ennusteiden mukaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat seuraukset ovat Belgiassa erittäin merkittävät, sillä ikääntymisestä aiheutuvien menojen ennustetaan kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2060 yli 8 prosenttia suhteessa BKT:hen erityisesti eläkkeistä ja pitkäaikaishoidosta johtuvien menojen vuoksi. Hiljattain on aloitettu ikääntyneemmän väestön sosiaaliturvaa koskeva uudistus, jonka pitäisi vaikuttaa myönteisesti ikääntyneiden työllisyyteen. Haasteen mittavuuden vuoksi julkisen talouden kestävyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin lisätoimia. Toimenpiteissä on otettava huomioon tarve säilyttää ikääntyneiden sosiaaliturvajärjestelmien riittävät ehdot. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla eläkeikä kytketään elinajanodotteen kehitykseen, kavennetaan lakisääteisen ja tosiasiallisen eläkkeellesiirtymisiän välistä eroa ja parannetaan pitkäaikaishoitoon käytettävän julkisen rahoituksen kustannustehokkuutta. 10772/14 js/pa/akv 8
(14) Belgian ongelmana on krooninen työvoiman alikäyttö. Työmarkkinoille osallistuminen ja työllisyysaste ovat vakiintuneet EU:n keskiarvoa alemmalle tasolle, ja pitkäaikaistyöttömyyden osuus kokonaistyöttömyydestä on edelleen suuri. Useimmissa tapauksissa työvoimakustannusten suuri verokiila ja sen vuorovaikutus etuusjärjestelmän kanssa aiheuttavat suuria työttömyys- ja kannustinloukkuja, jotka koskettavat useimpia työntekijäryhmiä. Pienipalkkaisten työntekijöiden työttömyysloukkua on yritetty purkaa, mutta useimpien muiden työntekijäryhmien osalta se on kasvanut, ja kannustinloukut ovat laaja-alaisia. Koska työvoimakustannukset ovat edelleen suuret, rekrytointipolitiikassa pyritään riskien minimoimiseen, mikä vaikeuttaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevien, kuten nuorten, alhaisen koulutustason työntekijöiden ja maahanmuuttajataustaisten, työllistymistä. Näiden ryhmien sekä ikääntyneiden työntekijöiden työvoimaosuus onkin selvästi EU:n keskiarvoa pienempi. Työntekijöillä on vahva suoja, ja työpaikan vaihto johtaa etuuksien (mm. ylimääräinen kuukausipalkka, varhaiseläke, ikälisät) menettämiseen, mikä vähentää kiinnostusta ammatilliseen liikkuvuuteen eri työpaikkojen ja sektorien välillä. Tämän vuoksi aktiivinen työmarkkinapolitiikka on Belgiassa suhteellisen tehotonta, minkä seurauksena työttömyysluvut ovat joillakin alueilla ja sektoreilla korkeat samaan aikaan kun toisaalla on vaikea päästä työmarkkinoille ja osaamisvaje haittaa kasvua. Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt huomattavasti viime vuoden aikana, joskin eri alueiden ja ryhmien välillä on suurta vaihtelua. On korjattava osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta johtuva rakenteellinen ongelma ja torjuttava samalla kiireellisesti koulunkäynnin keskeyttämistä ja sitä, että nuoret keskeyttävät opintonsa tutkintoa suorittamatta. Kuudes valtiouudistus tarjoaa tilaisuuden parantaa työllisyyspolitiikkojen tehokkuutta ja kohdentamista, edellyttäen että liittovaltio- ja aluetason välisen yhteistyön mahdollisuudet hyödynnetään mahdollisimman hyvin. 10772/14 js/pa/akv 9
(15) Belgian kilpailukyky heikkenee edelleen, myös muiden kuin kustannustekijöiden osalta. Etenkin valmistusteollisuuden kansainvälinen kilpailukyky on rapautumassa, mikä näkyy tuottajien marginaalien kaventumisena ja työpaikkojen menettämisenä. Belgiassa ostovoima on perinteisesti turvattu palkkojen indeksoinnin avulla. Palkkojen kokonaiskasvussa tapahtuneet ylilyönnit on kuitenkin korjattu myöhään ja riittämättömästi. Lisäksi keskitetyn palkkanormin vuoksi ei aina ole mahdollista ottaa asianmukaisella tavalla huomioon alakohtaista tuottavuutta ja paikallisia työmarkkinaolosuhteita. Tämän seurauksena palkat ovat nousseet tuottavuutta nopeammin, mikä on johtanut työpaikkojen ja kilpailukyvyn menettämiseen. Belgian olisi työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisen käytännön mukaisesti uudistettava palkanmuodostusjärjestelmänsä, jotta palkat voisivat vaihdella enemmän alakohtaisesti ja jotta palkkojen kehitys seuraisi tiukemmin tuottavuuden kehitystä. Vähittäissektorin hinnat ovat edelleen korkeammat kuin naapurimaissa, ja asiantuntijapalvelujen rajoitukset haittaavat innovatiivisten liiketoimintamallien kehittämistä ja rajoittavat investointeja. Sähkön jakeluhinnat kuuluvat edelleen Euroopan korkeimpiin, ja niiden alueellistamista koskevat suunnitelmat lisäävät epävarmuutta loppukäyttäjille aiheutuvista jakelukustannuksista, sillä nykyiset jäädytetyt hinnat eivät kata jakeluyhtiöiden kasvavia kustannuksia. Jos maa haluaa pitää yllä korkeaa palkkatasoa ja luoda samalla uusia työpaikkoja, sen on tuotettava ja myytävä maailmanmarkkinoilla nykyistä jalostetumpia ja korkeamman lisäarvon hyödykkeitä. Belgiassa ei ole riittävästi nopeasti kasvavia yrityksiä innovatiivisilla sektoreilla. Innovaatiotuki on pitkälle kehittynyttä ja kattaa koko innovaatioketjun, mutta siitä on tullut monimutkaista ja hajanaista. Runsaasti lisäarvoa sisältävien toimintojen kasvua hidastaa usein pula riittävän ammattitaitoisesta työvoimasta. 10772/14 js/pa/akv 10
(16) Belgian odotetaan jäävän jälkeen tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 15 prosenttia EU:n päästökaupan piiriin kuulumattomilla aloilla vuoteen 2020 mennessä ainakin, jos se ei turvaudu joustavuusmekanismeihin. Vaikka joitakin tähän liittyviä aloitteita on toteutettu, johdonmukainen koordinointi näyttää puuttuvan ja päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden kokonaisvaikutus näyttää edelleen epäselvältä etenkin liikenteen ja rakentamisen alalla. Sähkön alv-kannan alentaminen voi edelleen heikentää tähän liittyvien toimien vaikutusta. Liittovaltion ja alueiden välillä on neuvoteltu yhteistyötä ja rasituksen jakamista koskevasta sopimuksesta, mutta ei ole saatu aikaan selkeää sopimusta siitä, kuka tekee mitäkin. Liikenneruuhkat ovat Belgian taloudelle suuri rasitus useimpiin muihin maihin verrattuna. Ongelma on vakava ja edellyttää kattavia politiikkatoimia, joissa olisi otettava huomioon mahdollisuudet eriyttää ruuhkamaksuja kellonajan perusteella, tarkistaa työsuhdeautojen yksityiskäytön suotuisaa verokohtelua ja polttoainekortteja sekä tehostaa julkista liikennettä. (17) Komissio on laatinut eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa kattavan analyysin Belgian talouspolitiikasta. Se on arvioinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Belgian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1 6. (18) Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto 6 ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. 6 Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 10772/14 js/pa/akv 11
(19) Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 2, 4 ja 5. (20) Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro 7. Koska Belgian rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikeaaikaisesti, 7 EUVL C Virallinen lehti: lisätään viittaus asiakirjaan ST 10676/14. 10772/14 js/pa/akv 12
SUOSITTAA, että Belgia toteuttaa vuosina 2014 2015 toimia, joilla se 1. liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen lujittaa vuonna 2014 toteutettavia julkisen talouden toimenpiteitä, koska komission yksiköiden kevään 2014 talousennusteen mukaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion vaatimuksiin nähden on muodostumassa ero, jonka suuruus on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä kertoo merkittävän poikkeaman riskistä; lujittaa vuonna 2015 merkittävästi julkisen talouden strategiaa sen varmistamiseksi, että vaadittu 0,6 prosentin sopeutus suhteessa BKT:hen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta saavutetaan, jolloin varmistetaan myös velkasäännön noudattaminen; sen jälkeen noudattaa suunniteltua vuotuista rakenteellista sopeutusta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta, kunnes saavutetaan sopeutus, joka on vuosittain vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen tai enemmän hyvässä taloustilanteessa tai jos se on tarpeen velkasäännön noudattamiseksi, jotta korkea julkinen velkasuhde saadaan käännettyä kestävälle lasku-uralle; varmistaa kaikkien hallintotasojen tasapuolisen osallistumisen finanssipoliittisten sääntöjen ja erityisesti rakenteellista rahoitusasemaa koskevan säännön täytäntöönpanoon sitovalla välineellä, jossa tavoitteet on jaoteltu selkeisiin osatekijöihin keskipitkällä suunnitteluvälillä; 2. parantaa yleisen verojärjestelmän tasapainoa ja oikeudenmukaisuutta ja laatii kattavan verouudistuksen, jonka avulla verorasitusta voidaan siirtää pois työn verotuksesta enemmän kasvua edistäviin veropohjiin, yksinkertaistaa verojärjestelmää, tukkia porsaanreiät, tehostaa arvonlisäverotusta, laajentaa veropohjia, vähentää verotukia ja poistaa asteittain ympäristön kannalta haitalliset tuet; 10772/14 js/pa/akv 13
3. pitää väestön ikääntymisestä ja erityisesti eläkkeistä ja pitkäaikaishoidosta tulevaisuudessa aiheutuvan julkisten menojen kasvun aisoissa tehostamalla toimia, joiden tarkoituksena on kaventaa eroa tosiasiallisen ja lakisääteisen eläkkeellesiirtymisiän välillä, aikaistaa uudistuksia varhaista työmarkkinoilta poistumista koskevien mahdollisuuksien vähentämiseksi, edistää aktiivista ikääntymistä, kytkee eläkeiän elinajanodotteen kehitykseen ja parantaa pitkäaikaishoidosta aiheutuvien julkisten menojen kustannustehokkuutta; 4. nostaa työvoimaosuutta erityisesti vähentämällä työnteon taloudellisia pidäkkeitä, parantamalla epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien, kuten nuorten ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden, pääsyä työmarkkinoille, lisää ammatillista liikkuvuutta ja puuttuu osaamisvajeisiin ja osaamisen ja kysynnän tarjonnan kohtaamattomuuteen sekä koulunkäynnin keskeyttämiseen; lujittaa koko maassa viranomaisten, julkisten työvoimapalvelujen ja oppilaitosten kumppanuuksia, jotta nuorille voidaan tarjota räätälöityä tukea varhaisessa vaiheessa; 10772/14 js/pa/akv 14
5. palauttaa kilpailukyvyn jatkamalla palkanmuodostusjärjestelmän uudistusta, johon sisältyy muun muassa palkkojen indeksointi, työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti, sen varmistamiseksi, että palkkojen kehitys noudattaa sekä tuottavuuden kehitystä sektorien ja/tai yritysten tasolla että taloudellisia olosuhteita ja että järjestelmässä tehdään tarvittaessa automaattisia korjauksia; vahvistamalla kilpailua vähittäiskaupan sektoreilla, poistamalla palvelualan liialliset rajoitukset mm. asiantuntijapalvelujen osalta, ja puuttuu energian jakelukustannusten lisäkorotusten riskiin; edistämällä innovointia yksinkertaistettujen kannustinjärjestelmien ja kevennetyn byrokratian avulla; ja jatkamalla koordinoitua yleissivistävää ja ammatillista koulutuspolitiikkaa puuttumalla laaja-alaiseen osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen ja alueellisiin eroihin koulunkäynnin keskeyttämisessä; 6. varmistaa, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat vuoden 2020 tavoitteet saavutetaan päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, erityisesti rakentamisen ja liikenteen alalla; varmistaa, että liikenteen vaikutus päästöjen vähentämiseen on liikenneruuhkien vähentämistä koskevan tavoitteen mukainen; sopii selkeästä toimenpiteiden ja rasituksen kohdentamisesta liittovaltion ja alueellisten yksiköiden välillä. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 10772/14 js/pa/akv 15