Ilmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy

Samankaltaiset tiedostot
Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Ilmastonmuutos ja metsätalous

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä

Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Integrating full climate change impacts balances and management

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Tree map system in harvester

METLA. Metla / Tehtävät. Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari,

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Haasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin?

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Metsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Efficiency change over time

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. for Health, Kuopio

Use of Stochastic Compromise Programming to develop forest management alternatives for ecosystem services

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Energiapuun korjuun vaikutus metsiin

Climforisk,

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Onko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY

Muuttuvan ympäristön vaikutusten

Climforisk,

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Gap-filling methods for CH 4 data

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

saatavuus energiantuotantoon

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten

Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds


Metsät EU:ssa takarivistä politiikan eturiviin

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Pystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

ProAgria. Opportunities For Success

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Transkriptio:

Metsänkasvatusketjut puuntuotannon, hiilitaseen ja monimuotoisuuden näkökulmasta muuttuvassa ilmastossa Raisa Mäkipää 1, Tapio Linkosalo 1, Alexander Komarov 2, Vladimir Shanin 2, Markku Larjavaara 1, Mikko Peltoniemi 1 ja Annikki Mäkelä 3 1 Metsäntutkimuslaitos, 2 Venäjän tiedeakatemia, ja 3 Helsingin yliopisto Metsätieteenpäivä 31.10.2012, Tieteentalo, Helsinki Ilmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy 70-vuotisen mittausjakson aikana keskilämpötila kasvanut 0.78 o C (IPCC 4AR 2006). Suomessa 100 vuoden jaksolla kevät aikaistunut 10 päivää.

Ilman hiilinieluja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi selvästi nykyistä korkeampi Päästöjen CO2 määrää vastaava pitoisuus ilmakehässä Mitattu Source: www.globalcarbonproject.org and IPCC 4thAR 2006 Suomen metsien hiilinielu Sources: Liski et al. 2006. Ann. For. Sci. 63(7): 687-697 and Monni et al. 2003. Env. Managem. 31: 401-411, NIR Finland 2011, Sievänen et al. 2012. Metla WP.

Metsät muuttuvassa ilmastossa In general, increase in biomass production. Accelerated rate of decomposition, and uncertainty of the soil carbon balance. Are different forest management practices (e.g. WTH for bioenergy) sustainable in the future climate? How different ecosystem services are maintained in the changing conditions? What is optimalmanagement chain in changing climate? Results from our most recent projects

Kasvua lisäävät sekä lämpötilan että CO 2 pitoisuuden kohoaminen Potentiaalinen runkopuun kasvu, OMT, E-S. Source: Linkosalo et al. manuscript in prepa Kasvupaikka ja puulajisuhteet vaikuttavat hiilivarastoon Puuston hiilivarasto on suurin kuusivaltaisissa metsissä. Maaperän hiilivarasto kasvaa havupuiden (erityisesti) männyn osuuden kasvaessa. Suurin hiilivarasto ravinteisilla kasvupaikoilla Koivu (B) Mänty (P) Koivu (B) - Kuusi (S) Mänty (P) - Kuusi (S) Kaikki 3 Lähde: Shanin, Mäkipää ym. 2012. ms in revision.

Koivuvaltaisuus pienentää keskimääräistä hiilivarastoa Increasing proportionof birch in mixed spruce-birch stands Source: Shanin, Mäkipää et al. 2012. Ilmastonmuutoksen vaikutus puustoon ja maaperään Lisää puuston määrää puulajisuhteista riippumatta Vähentää maaperän hiilivarastoa Humuskerroksen hiilivarasto yleensä pienenee ja vaikutus voimakkain koivuvaltaisissa metsissä.

Päätehakkuun jälkeen metsät ovat hiilen lähde, mutta 20 vuoden jälkeen hiiltä sitoutuu Ei metsänhoitotoimia Nykyisten metsänhoitosuositusten mukaiset hakkuut Puuston ja maaperän hiilivaraston kehitys talousmetsissä ja käsittelemättömissä metsissä. Lähde: Mäkipää ym. 2011. J. For. Planning 16: 107-120. Muutuvassa ilmastossa hakkuukertymä kasvaa ja aikaistuu Puuston ja maaperän hiilivarasto tavanomaisia hakkuita ja kokopuukorjuuta käytettäessä. Vaaleat viivat kuvaavat tilannetta muutuneessa ilmastossa. Lähde: Mäkipää ym. ms in preparation.

Energiapuunkorjuu heikentää kasvua ja pienentää metsien hiilivarastoa Puuston ja maaperän hiilivarasto tavanomaisia hakkuita ja kokopuukorjuuta käytettäessä. Vaaleat viivat kuvaavat tilannetta muutuneessa ilmastossa. Lähde: Mäkipää ym. ms in preparation. Amount of biomass harvested for bioenergy

Fossil fuel emissions compensated by bioenergy 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Mg C/ha Current Climate Final harvest 2nd thinning 1st thinning Changing Climate Hakkuutähteiden bioenergiakäyttö ei ole ilmaston kannalta hiilineutraalia 9 MgC/ha 3.5 MgC/ha Effect of whole-tree harvest on vegetation and soil carbon stock in an 80-year spruce stand. Lähde: Mäkipää ym. ms in preparation.

Kokopuukorjuun vaikutusta ohjaa neulasten kohtalo Puuston (vasen) ja maaperän (oik.) orgaanisen aineen määrä Puiden kasvua ja kuolemista erilaisin metsänkäsittelyketjuin voidaan simuloida mallein (esim. MOTTI/MELA, PipeQual, EFIMOD, FinFor) Miten lajidiversiteetin voisi liittää metsän kehityksen kuvaamiseen?

Lahopuudynamiikan ennustaminen Hakkuissa metsään jäävät latvat ja kannot Luontaisesti kuolevat ja kaatuvat puut Peltoniemi et al. manuscript in preparation Puun hajoaminen lahoasteittain Peltoniemi et al. manuscript in preparation

Maapuudynamiikka ja kääpälajien esiintymisen ennustaminen Eri lahoasteita edustavien runkojen määrän kehitys kokoluokittain Kääpälajien esiintymistodennäköisyydet Process based growth model with sub models Decomposition of CWD & habitat models of BD indicator species

Economic optimization integrated with dynamic process based forest stand simulation models Conclusions In the changing climate, biomass production and consequently litter input to forest soil will increase. Soil response uncertain. Rate of forest carbon sequestration is determined by management.

Forest carbon sink can be..decreased e.g. by Increased proportion of young stands Whole tree harvesting Increased proportion of deciduous species Intensive thinnings and avoidance of natural mortality increased e.g. by longer rotation periods less intensive thinnings, i.e., increased natural mortaily accumulation of dead wood C pool Conclusions It is easy to find win win solutions with forest C sequestration and some other ecosystem services (such as maintenance of BD), but maybe not with timber production. Co benefits should be systematically analysed (including economic implications).

Project team Finnish Forest Research Institute Raisa Mäkipää, Tapio Linkosalo, Mikko Peltoniemi, Markku Larjavaara, Pertti Pulkkinen University of Helsinki Olli Tahvonen, Sami Niinimäki, Sampo Pihlainen Collaborators Annikki Mäkelä and Otso Ovaskainen (University of Helsinki), Alexander Komarov and Vladimir Shanin (Russian Sci. Academy) Our study is funded by the Academy of Finland as a part of FICCA programme and through grants for researchers mobility.