EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta * MIETINTÖLUONNOS

Samankaltaiset tiedostot
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN

PÄÄTÖKSET. NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/1848, annettu 5 päivänä lokakuuta 2015, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodelle 2015

***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN

***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN

***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivat

EUROOPAN PARLAMENTTI Oikeudellisten asioiden valiokunta * MIETINTÖLUONNOS

* MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0095/

9632/15 ip/sj/vl 1 DG B 3A

***I MIETINTÖLUONNOS

* MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0092/

A8-0205/ Ehdotus päätökseksi (COM(2015)0098 C8-0075/ /0051(NLE))

* MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0334/

* MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0091/

***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN

***I MIETINTÖLUONNOS

* MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0304/

Istuntoasiakirja. ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan investointipankin perussäännön muuttamisesta (13166/2018 C8-0464/ /0811(CNS))

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0329/

* MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0307/

* MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0070/

***II SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN

Istuntoasiakirja. ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2015)0098 C8-0075/ /0051(NLE))

***I MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0000/

* MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0054/

***I MIETINTÖLUONNOS

***II SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta * MIETINTÖLUONNOS. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

***I MIETINTÖLUONNOS

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0127(NLE)

* MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0008/

A8-0247/ Ehdotus päätökseksi (COM(2016)0071 C8-0098/ /0043(NLE))

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/0016(NLE)

Asia EU; TSTK-neuvosto ; asiakohta 8c; Jäsenmaiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS

* MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0287/

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0149/

* MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/0024(NLE)

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

* MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0076(NLE)

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0202/

* MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0053/

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/0197(NLE)

EUROOPAN PARLAMENTTI

ANNEX LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta * MIETINTÖLUONNOS

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE)

Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin *

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0418(NLE)

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/0042(NLE)

***I MIETINTÖLUONNOS

*** SUOSITUS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0081/

***I MIETINTÖLUONNOS

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0274(NLE)

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta * MIETINTÖLUONNOS

***II SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN

12485/16 ma/elv/si 1 DG B 1C

***I MIETINTÖLUONNOS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

***I MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0361/

***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista. Eurooppa strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa

Ehdotus päätökseksi (COM(2017)0677 C8-0424/ /0305(NLE))

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2019 (OR. en)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0067(NLE)

***I MIETINTÖLUONNOS

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0029(NLE)

***I MIETINTÖLUONNOS

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2150(INI)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0307(NLE)

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS. vähimmäistulosta köyhyyden torjunnassa (2016/2270(INI))

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. kesäkuuta 2008 (05.06) (OR. en) 10091/08 SOC 326 EDUC 157

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Transkriptio:

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 25.3.2015 2015/0051(NLE) * MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2015)0098 C8-0075/2015 2015/0051(NLE)) Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta Esittelijä: Laura Agea PR\1055016.doc PE552.042v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

PR_NLE-CN_LegAct_am Menettelyjen symbolit * Kuulemismenettely *** Hyväksyntämenettely ***I Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) ***II Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely) ***III Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely) (Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.) Tarkistukset säädösesitykseen Palstoina esitettävät parlamentin tarkistukset Poistettava teksti merkitään vasempaan palstaan lihavoidulla kursiivilla. Tekstiä korvattaessa muutosmerkinnät tehdään molempiin palstoihin lihavoidulla kursiivilla. Uusi teksti merkitään oikeaan palstaan lihavoidulla kursiivilla. Tarkistuksen tunnistetietojen ensimmäisellä ja toisella rivillä ilmoitetaan käsiteltävänä olevan säädösesityksen kohta, jota tarkistetaan. Jos tarkistus koskee olemassa olevaa säädöstä, jota säädösesityksellä muutetaan, tunnistetietojen kolmannella rivillä ilmoitetaan muutettavan säädöksen tyyppi ja numero ja neljännellä rivillä tarkistettavan tekstinkohdan paikannus. Konsolidoituna tekstinä esitettävät parlamentin tarkistukset Uusi teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla. Poistettava teksti merkitään symbolilla tai yliviivauksella. Tekstiä korvattaessa muutosmerkinnät tehdään siten, että uusi teksti lihavoidaan ja kursivoidaan ja korvattava teksti poistetaan tai viivataan yli. Parlamentin yksiköiden tekemiä lopullisen tekstin teknisiä muutoksia ei merkitä. PE552.042v01-00 2/22 PR\1055016.doc

SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI.5 PR\1055016.doc 3/22 PE552.042v01-00

PE552.042v01-00 4/22 PR\1055016.doc

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2015)0098 C8-0075/2015 2015/0051(NLE)) (Kuuleminen) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2015)0098), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0075/2015), ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0000/2015), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti; 3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; 4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; 5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. 1 Johdanto-osan 1 kappale (1) Jäsenvaltioiden ja unionin olisi pyrittävä kehittämään yhteensovitettua työllisyysstrategiaa ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä Euroopan (1) Jäsenvaltioiden ja unionin olisi pyrittävä kehittämään yhteensovitettua ja tehokasta työllisyysstrategiaa, jolla pyritään ratkaisemaan työttömyyden vakavat vaikutukset, ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen ja koulutetun työvoiman sekä talouden muutoksiin PR\1055016.doc 5/22 PE552.042v01-00

unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden on hallinnon ja työvoiman velvollisuuksiin liittyvät kansalliset käytännöt huomioon ottaen pidettävä työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovitettava toimintansa yhteen neuvostossa. reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden on hallinnon ja työvoiman velvollisuuksiin liittyvät kansalliset käytännöt huomioon ottaen pidettävä työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovitettava toimintansa yhteen neuvostossa. 2 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Eurostat arvioi, että tammikuussa 2015 työttömiä oli 23 815 000, joista yli 18 059 000 euroalueella. 3 Johdanto-osan 1 b kappale (uusi) (1 b) Tällä hetkellä vaikuttaa olevan tarpeen luoda tarkat indikaattorit monia Euroopan unionin kansalaisia koskevan absoluuttisen köyhyyden määrittämiseksi. Neuvoston päätöksessä 2010/707/EU 1 a todettiin, että olisi pyrittävä saamaan vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois PE552.042v01-00 6/22 PR\1055016.doc

köyhyys- ja syrjäytymisriskin piiristä. 1 a Neuvoston päätös 2010/707/EU, annettu 21 päivänä lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46). 4 Johdanto-osan 2 kappale (2) Unionin on torjuttava sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja edistettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja suojelua. Unionin on politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa otettava huomioon riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen liittyvät vaatimukset. (2) Unionin on torjuttava sosiaalista syrjäytymistä, absoluuttista köyhyyttä ja syrjintää ja edistettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja suojelua. Unionin on politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa otettava huomioon riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja absoluuttisen köyhyyden torjumiseen liittyvät vaatimukset, ja sen on taattava korkeatasoinen ja korkeaan ammattitaitoon pyrkivä koulutus. 5 Johdanto-osan 3 kappale (3) Työllisyyspolitiikan suuntaviivat ovat johdonmukaiset talouspolitiikan laajojen (3) Työllisyyspolitiikan suuntaviivat ovat johdonmukaiset talouspolitiikan laajojen PR\1055016.doc 7/22 PE552.042v01-00

suuntaviivojen kanssa. suuntaviivojen kanssa; on kuitenkin otettava huomioon uudet sosiaaliset indikaattorit ja epäsymmetriset häiriöt, joita talouskriisi aiheuttaa kaikille jäsenvaltioille. 6 Johdanto-osan 4 kappale (4) Jäsenvaltioiden olisi pidettävä talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja sovitettava ne yhteen neuvostossa. Neuvoston olisi vahvistettava työllisyyspolitiikan suuntaviivat ja talouspolitiikan laajat suuntaviivat ohjaamaan jäsenvaltioiden ja unionin politiikkaa. (4) Jäsenvaltioiden olisi pidettävä talouspolitiikkaansa yhdessä sosiaalipolitiikkojensa kanssa yhteistä etua koskevana asiana ja sovitettava ne yhteen neuvostossa. Neuvoston olisi vahvistettava työllisyyspolitiikan suuntaviivat ja talouspolitiikan laajat suuntaviivat ohjaamaan jäsenvaltioiden ja unionin politiikkaa. 7 Johdanto-osan 5 kappale (5) Unioni on perussopimuksen määräysten mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan yhteensovittamisvälineitä finanssipolitiikan alalla ja makrotalous- ja rakennepolitiikan alalla. Talouspolitiikan EU-ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet (5) Unioni on perussopimuksen määräysten mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan yhteensovittamisvälineitä finanssipolitiikan alalla ja makrotalous- ja rakennepolitiikan alalla. Nämä politiikat ovat tähän mennessä aiheuttaneet PE552.042v01-00 8/22 PR\1055016.doc

talouden ja julkisen talouden monenvälisen yhdennetyn valvonnan kehykseen. EUohjausjakson järkeistäminen ja vahvistaminen, jota esitetään vuotta 2015 koskevassa komission vuotuisessa kasvuselvityksessä, parantaa entisestään sen toimintaa. unionissa laajoilla alueilla huolestuttavaa pysähtyneisyyttä ja deflaatiota, mikä ei edistä kasvua ja työllisyyttä. Talouspolitiikan EU-ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talouden ja julkisen talouden monenvälisen yhdennetyn valvonnan kehykseen. EU-ohjausjakson järkeistäminen ja vahvistaminen, jota esitetään vuotta 2015 koskevassa komission vuotuisessa kasvuselvityksessä, parantaa entisestään sen toimintaa. 8 Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a) European Social Observatory -tutkimuskeskuksen mukaan toimeentulotuen ja sosiaalietuuksien eri muotoja on voimassa jo 26:ssa unionin jäsenvaltiossa 1 a. 1 a http://www.eesc.europa.eu/resources/docs/ revenu-minimum_-etude-ose_-vfinale_en- -2.pdf 9 Johdanto-osan 5 b kappale (uusi) PR\1055016.doc 9/22 PE552.042v01-00

(5 b) Komission puheenjohtaja Juncker ja työllisyydestä ja sosiaaliasioista vastaava komission jäsen Thyssen ovat vedonneet jäsenvaltioihin, jotta ne ottaisivat käyttöön vähimmäistulon köyhyyden vähentämiseksi unionissa. 10 Johdanto-osan 6 kappale (6) Rahoitus- ja talouskriisi paljasti ja korosti merkittäviä heikkouksia unionin ja jäsenvaltioiden taloudessa. Kriisi toi myös esiin jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiiviin keskinäisen riippuvuuden. Keskeisenä haasteena on saada unioni siirtymään tilaan, jossa kasvu on vahvaa, kestävää ja osallisuutta edistävää ja jossa luodaan työpaikkoja. Tämä edellyttää koordinoituja ja kunnianhimoisia toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla perussopimuksen määräysten ja unionin talouden ohjausjärjestelmän mukaisesti. Näissä toimissa olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä, ja niihin olisi sisällyttävä investointien edistäminen, sitoutuminen rakenneuudistuksiin ja vastuullisen finanssipolitiikan harjoittaminen. (6) Rahoitus- ja talouskriisi paljasti ja korosti vakavia heikkouksia unionin ja jäsenvaltioiden taloudessa. Kriisi toi myös esiin jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiiviin keskinäisen riippuvuuden. Keskeisenä haasteena on saada unioni siirtymään tilaan, jossa kasvu on vahvaa, kestävää ja osallisuutta edistävää ja jossa luodaan työpaikkoja. Tämä edellyttää koordinoituja ja kunnianhimoisia sekä ennen kaikkea tehokkaita toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla perussopimuksen määräysten ja unionin talouden ohjausjärjestelmän mukaisesti. Näissä toimissa olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä, ja niihin olisi sisällyttävä investointien edistäminen etenkin investointien, joilla pyritään kehittämään pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), mikroyrityksiä, innovatiivisia start up -yrityksiä sekä yrityksiä, jotka edistävät vihreää työllisyyttä. Näihin toimiin olisi sisällyttävä myös sosiaalisen suojelun PE552.042v01-00 10/22 PR\1055016.doc

toimia, kuten taattu vähimmäistulo, ja niiden tavoitteena olisi oltava absoluuttisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta. 11 Johdanto-osan 7 kappale (7) Jäsenvaltioiden ja unionin olisi puututtava myös kriisin sosiaalisiin vaikutuksiin ja pyrittävä rakentamaan yhteenkuuluvuutta lisäävä yhteiskunta, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunta- ja talouselämään. Olisi taattava, että kaikille on tarjolla mahdollisuuksia ja että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen vähenevät, etenkin varmistamalla työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien tehokas toiminta ja poistamalla tekijöitä, jotka estävät työmarkkinoille osallistumista. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että talouskasvun hyödyt saavuttavat kaikki kansalaiset ja kaikki alueet. (7) Jäsenvaltioiden ja unionin olisi puututtava myös kriisin sosiaalisiin vaikutuksiin, annettava tarkat tiedot absoluuttisesta köyhyydestä ja pyrittävä rakentamaan yhteenkuuluvuutta lisäävä yhteiskunta, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunta- ja talouselämään. Olisi taattava, että kaikille on tarjolla mahdollisuuksia ja että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen vähenevät, etenkin varmistamalla työmarkkinoiden joiden vaikutukset ulottuvat palkka tuottavuus-paradigmaa laajemmalle ja sosiaaliturvajärjestelmien tehokas toiminta ja poistamalla tekijöitä, jotka estävät työmarkkinoille osallistumista. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että talouskasvun hyödyt saavuttavat kaikki kansalaiset ja kaikki alueet. PR\1055016.doc 11/22 PE552.042v01-00

12 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a) Euroopan tilintarkastustuomioistuin on havainnut kolme riskiä, jotka koskevat nuorisotakuun täytäntöönpanoa: kokonaisrahoituksen riittävyys, laadukkaan tarjouksen määritelmä ja järjestelmän tulosten seuranta- ja raportointitapa. 13 Johdanto-osan 7 b kappale (uusi) (7 b) Päätöksessä 2010/707/EU luetellaan seuraavat tavoitteet: pyritään nostamaan 20 64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste vuoteen 2020 mennessä 75 prosenttiin, alentamaan koulunkäynnin keskeyttäneiden osuutta alle 10 prosenttiin ja nostamaan korkeaasteen tai vastaavan tason tutkinnon suorittaneiden 30 34-vuotiaiden osuutta vähintään 40 prosenttiin sekä edistämään sosiaalista osallisuutta erityisesti köyhyyttä vähentämällä, pyrkien saamaan vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyys- ja syrjäytymisriskin piiristä. Näin ollen näitä tavoitteita olisi painotettava. PE552.042v01-00 12/22 PR\1055016.doc

14 Johdanto-osan 8 kappale (8) Suuntaviivojen mukaiset toimet ovat merkittävässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Suuntaviivat muodostavat yhdennetyt eurooppalaiset ja kansalliset toimintalinjat, jotka jäsenvaltioiden ja unionin olisi pantava täytäntöön, jotta saadaan aikaan myönteisiä heijastusvaikutuksia koordinoiduista rakenneuudistuksista ja asianmukainen talouspolitiikkayhdistelmä ja jotta eurooppalaisella politiikalla vaikutetaan johdonmukaisemmin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin. (8) Suuntaviivojen mukaiset toimet ovat merkittävässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, jotka tähän asti ovat laajalti jääneet saavuttamatta nimenomaan siksi, ettei kriisin vaikutuksia ole otettu tarpeeksi huomioon työllisyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kannalta. Suuntaviivat muodostavat yhdennetyt eurooppalaiset ja kansalliset toimintalinjat, jotka jäsenvaltioiden ja unionin olisi pantava täytäntöön, jotta saadaan aikaan myönteisiä heijastusvaikutuksia koordinoiduista rakenneuudistuksista ja asianmukainen talouspolitiikkayhdistelmä ja jotta eurooppalaisella politiikalla vaikutetaan johdonmukaisemmin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin. 15 Johdanto-osan 10 kappale (10) Talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa annetaan jäsenvaltioille uudistusten täytäntöönpanoon liittyviä ohjeita, joissa otetaan huomioon keskinäinen riippuvuus. Ne ovat vakaus- (10) Talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa annetaan jäsenvaltioille uudistusten täytäntöönpanoon liittyviä ohjeita, joiden olisi muodostettava perusta maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto PR\1055016.doc 13/22 PE552.042v01-00

ja kasvusopimuksen mukaisia. Suuntaviivojen olisi muodostettava perusta maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille, voi antaa jäsenvaltioille, 16 Liite Suuntaviiva 5 1 kohta Jäsenvaltioiden olisi helpotettava työpaikkojen luomista, poistettava tekijöitä, jotka estävät yrityksiä palkkaamasta ihmisiä, edistettävä yrittäjyyttä ja erityisesti tuettava pienten yritysten luomista ja kasvua sekä naisten että miesten työllisyysasteen nostamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi myös edistettävä aktiivisesti yhteisötaloutta ja kannustettava sosiaalisiin innovaatioihin. Jäsenvaltioiden olisi käsiteltävä tehokkaasti ja viipymättä erittäin vakavaa työttömyysongelmaa sekä helpotettava kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen luomista, poistettava tekijöitä, jotka estävät yrityksiä palkkaamasta ihmisiä, edistettävä yrittäjyyttä ja vihreitä työpaikkoja ja erityisesti tuettava pienten yritysten luomista ja kasvua sekä naisten että miesten työllisyysasteen nostamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi myös edistettävä aktiivisesti yhteisötaloutta ja kannustettava sosiaalisiin innovaatioihin. 17 Liite Suuntaviiva 5 2 kohta Verorasitus olisi siirrettävä työstä muihin verotuslähteisiin, jotka eivät ole niin haitallisia työllisyyden ja kasvun kannalta, mutta samalla olisi suojattava verotuloja Verorasitus olisi siirrettävä työstä muihin verotuslähteisiin, jotka eivät ole niin haitallisia työllisyyden ja kasvun kannalta, kuten suurpääomien, rahoitustulojen ja PE552.042v01-00 14/22 PR\1055016.doc

riittävää sosiaalista suojelua ja kasvua vahvistavia menoja varten. Työn verotuksen alennukset olisi kohdistettava verorasituksen asianmukaisiin komponentteihin ja sellaisten tekijöiden poistamiseen, jotka estävät eivätkä kannusta osallistumista työmarkkinoille, etenkin niiden osalta, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista. fossiilisten polttoaineiden käytön verotukseen, mutta samalla olisi suojattava verotuloja riittävää sosiaalista suojelua ja kasvua vahvistavia menoja varten. Työn verotuksen alennukset olisi kohdistettava verorasituksen asianmukaisiin komponentteihin ja sellaisten tekijöiden poistamiseen, jotka estävät eivätkä kannusta osallistumista työmarkkinoille, etenkin niiden osalta, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista. 18 Liite Suuntaviiva 5 3 kohta Jäsenvaltioiden olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kannustettava sellaisiin palkanmuodostusmekanismeihin, joilla mahdollistetaan palkkojen parempi reagointi tuottavuuden kehitykseen. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon taitojen ja paikallisten työmarkkinaolosuhteiden erot sekä eri alueiden, sektoreiden ja yritysten väliset eroavuudet talouden suorituskyvyssä. Vähimmäispalkkoja asettaessaan jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi otettava huomioon niiden vaikutus työssäkäyvien köyhyyteen, työpaikkojen luomiseen ja kilpailukykyyn. Jäsenvaltioiden olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kannustettava sellaisiin palkanmuodostusmekanismeihin, joilla mahdollistetaan palkkojen parempi reagointi tuottavuuden kehitykseen ja joilla edelleen taataan riittävät varat perustarpeiden tyydyttämiseksi ja ihmisarvoisen elämän takaamiseksi, ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion omat suhteellista köyhyyttä koskevat indikaattorit. Tässä yhteydessä on asianmukaisesti arvioitava taitojen ja paikallisten työmarkkinaolosuhteiden erot sekä eri alueiden, sektoreiden ja yritysten väliset eroavuudet talouden suorituskyvyssä. Vähimmäispalkkoja asettaessaan jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi otettava huomioon niiden vaikutus työssäkäyvien köyhyyteen, työpaikkojen luomiseen ja kilpailukykyyn. PR\1055016.doc 15/22 PE552.042v01-00

19 Liite Suuntaviiva 6 1 kohta Jäsenvaltioiden olisi edistettävä tuottavuutta ja työllistettävyyttä tarjoamalla asianmukaisia tietoja ja taitoja. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä tarvittavat investoinnit yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin ja parannettava niiden tehokkuutta ja toimivuutta työvoiman taitotason kohottamiseksi, jotta työntekijät pystyvät paremmin ennakoimaan dynaamisten työmarkkinoiden nopeasti muuttuvia tarpeita ja vastaamaan niihin yhä digitaalisemmaksi muuttuvassa taloudessa. Jäsenvaltioiden olisi tehostettava pyrkimyksiä, joilla parannetaan laadukkaan aikuiskoulutuksen saatavuutta kaikille, ja pantava täytäntöön aktiivisena ikääntymistä koskevia strategioita pidemmän työelämässä pysymisen mahdollistamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kestävää tuottavuutta ja laadukasta työllistettävyyttä tarjoamalla asianmukaisia tietoja ja taitoja, jotka ovat kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä tehokkaat investoinnit yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin ja parannettava niiden tehokkuutta ja toimivuutta työvoiman taitotiedon ja taitotason kohottamiseksi, jotta työntekijät pystyvät paremmin ennakoimaan dynaamisten työmarkkinoiden nopeasti muuttuvia tarpeita ja vastaamaan niihin yhä digitaalisemmaksi muuttuvassa taloudessa. Jäsenvaltioiden olisi tehostettava pyrkimyksiä, joilla parannetaan laadukkaan aikuiskoulutuksen saatavuutta kaikille, ja määriteltävä pätevyysvaatimukset uudelleen, jos työpaikan menetys ja työmarkkinoiden muutokset edellyttävät heidän aktiivista palaamistaan työmarkkinoille. 20 Liite Suuntaviiva 6 2 kohta Korkeaa työttömyyttä olisi torjuttava ja pitkäaikaistyöttömyyttä ehkäistävä. Pitkäaikaistyöttömien lukumäärää olisi Työttömyysongelma ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys olisi ratkaistava tehokkaasti ja pikaisesti. PE552.042v01-00 16/22 PR\1055016.doc

merkittävästi vähennettävä kattavilla ja toisiaan vahvistavilla strategioilla, myös antamalla erityistä aktiivista tukea pitkäaikaistyöttömille työmarkkinoille palaamista varten. Nuorisotyöttömyyteen olisi puututtava kattavasti, mukaan luettuna antamalla asiaankuuluville laitoksille tarvittavat välineet, jotta ne voivat panna täysimittaisesti ja johdonmukaisesti täytäntöön nuorisotakuun toteuttamista koskevat kansalliset suunnitelmansa. Pitkäaikaistyöttömien lukumäärää olisi merkittävästi vähennettävä kattavilla ja toisiaan vahvistavilla strategioilla, myös antamalla erityistä aktiivista tukea ja tarjoamalla asianmukaisia sosiaalisen suojelun muotoja pitkäaikaistyöttömille työmarkkinoille palaamista varten tietoon perustuvalla ja vastuullisella tavalla. Nuorisotyöttömyyteen olisi puututtava kattavasti, mukaan luettuna antamalla asiaankuuluville laitoksille tarvittavat välineet, jotta ne voivat panna täysimittaisesti ja johdonmukaisesti täytäntöön nuorisotakuun toteuttamista koskevat kansalliset suunnitelmansa. Lisäksi on helpotettava rahoituksen saatavuutta nuorille, jotka päättävät ryhtyä yrittäjiksi, tehokkaamman tiedottamisen kautta ja vähentämällä liiallista byrokratiaa. 21 Liite Suuntaviiva 6 3 kohta Koulutusjärjestelmien rakenteellisiin heikkouksiin olisi puututtava, jotta varmistetaan laadukkaat oppimistulokset ja ehkäistään ja torjutaan koulunkäynnin keskeyttämistä. Jäsenvaltioiden olisi kohotettava koulutustasoa ja harkittava teorian ja käytännön yhdistäviä oppimisjärjestelmiä ja ammatillisen koulutuksen päivittämistä parantamalla samalla mahdollisuuksia saada virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitut taidot tunnustettua. Koulutusjärjestelmien rakenteellisiin heikkouksiin olisi puututtava, jotta varmistetaan laadukkaat oppimistulokset ja ehkäistään ja torjutaan koulunkäynnin keskeyttämistä. Jäsenvaltioiden olisi kohotettava koulutuksen laadun tasoa ja huolehdittava siitä, että koulutusta on kaikkien saatavilla, ja harkittava teorian ja käytännön yhdistäviä oppimisjärjestelmiä ja ammatillisen koulutuksen päivittämistä sekä taattava tarvittaessa pätevyysvaatimusten asianmukainen uudelleen määritteleminen toimien siten, että virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitut taidot tunnustetaan. PR\1055016.doc 17/22 PE552.042v01-00

22 Liite Suuntaviiva 7 1 kohta Jäsenvaltioiden olisi vähennettävä työmarkkinoiden segmentoitumista. Työsuojelusääntöjen ja -laitosten olisi taattava asianmukainen rekrytointiympäristö ja tarjottava samalla riittävä suojan taso työssä oleville ja työtä etsiville taikka tilapäisessä työssä oleville tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville. Olisi varmistettava laadukkaat työpaikat siltä osin kuin on kyse sosioekonomisesta turvallisuudesta, koulutusmahdollisuuksista, työoloista (työterveys ja -turvallisuus mukaan luettuna) ja työn ja perhe-elämän yhdistämisestä. Jäsenvaltioiden olisi vähennettävä työmarkkinoiden segmentoitumista ja taattava tietyt olennaiset tekijät, etenkin työmarkkinoiden tärkeimpien segmenttien vakaus ja niiden työntekijöiden neuvotteluvoima, jotta torjutaan epävarmoja työsuhteita, vajaatyöllisyyttä ja laitonta työntekoa. Työsuojelusääntöjen ja -laitosten olisi taattava asianmukainen rekrytointiympäristö ja tarjottava samalla riittävä suojan taso työssä oleville ja työtä etsiville taikka tilapäisessä työssä oleville tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville, siten että työmarkkinaosapuolet ovat aktiivisesti mukana ja että suositaan enimmäkseen yleissitovia työehtosopimuksia. Olisi varmistettava laadukkaat työpaikat siltä osin kuin on kyse sosioekonomisesta turvallisuudesta, koulutusmahdollisuuksista, joiden yhteydessä edistetään toisaalta nuorten pääsyä ja toisaalta pitkäaikaistyöttömien paluuta työelämään, työoloista (työterveys ja -turvallisuus mukaan luettuna) ja työn ja perhe-elämän yhdistämisestä sellaisten toimintatapojen avulla, joihin sisältyy kohtuuhintaisia hoitopalveluita ja työn innovatiivista organisointia. PE552.042v01-00 18/22 PR\1055016.doc

23 Liite Suuntaviiva 7 1 a kohta (uusi) Työmarkkinoille pääsyssä olisi tuettava yrittäjyyttä, kestävien työpaikkojen luomista kaikille aloille, vihreät työpaikat mukaan luettuina, hoitopalveluja ja sosiaalisia innovaatioita. 24 Liite Suuntaviiva 7 3 kohta Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa parantamalla sen kohdentamista, saavutettavuutta, kattavuutta ja vuorovaikutusta passiivisten toimenpiteiden kanssa. Politiikalla olisi pyrittävä parantamaan soveltuvuutta työmarkkinoille ja tukemaan kestäviä siirtymiä työmarkkinoilla niin, että julkiset työvoimapalvelut tarjoavat yksilöllistä tukea ja panevat täytäntöön tuloksellisuuden mittausjärjestelmiä. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että sosiaalisen suojelun järjestelmät aktivoivat ja antavat mahdollisuuksia niille, jotka voivat osallistua työmarkkinoille, suojaavat niitä, jotka ovat (tilapäisesti) työmarkkinoiden ulkopuolella ja/tai eivät kykene osallistumaan niille, ja valmistavat ihmisiä potentiaalisia riskejä varten investoimalla inhimilliseen pääomaan. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä osallisuutta Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa parantamalla sen kohdentamista, saavutettavuutta, kattavuutta ja vuorovaikutusta passiivisten toimenpiteiden kanssa. Politiikalla olisi pyrittävä parantamaan soveltuvuutta työmarkkinoille ja tukemaan kestäviä siirtymiä työmarkkinoilla niin, että korkeatasoiset julkiset työvoimapalvelut tarjoavat yksilöllistä tukea ja panevat täytäntöön tuloksellisuuden mittausjärjestelmiä. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että sosiaalisen suojelun järjestelmät aktivoivat ja antavat mahdollisuuksia niille, jotka voivat osallistua työmarkkinoille, suojaavat niitä, jotka ovat (tilapäisesti) työmarkkinoiden ulkopuolella ja/tai eivät kykene osallistumaan niille, ja valmistavat ihmisiä potentiaalisia riskejä varten investoimalla inhimilliseen pääomaan. Jäsenvaltioiden PR\1055016.doc 19/22 PE552.042v01-00

edistäviä työmarkkinoita, jotka ovat avoimet kaikille, ja toteuttava myös tehokkaita syrjinnän vastaisia toimenpiteitä. olisi otettava käyttöön vähimmäistulo, jotta vähennetään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä; kukin jäsenvaltio määrittää vähimmäistulotason, joka on suhteutettu erityisesti kyseisen valtion sosioekonomiseen tilanteeseen. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä osallisuutta edistäviä työmarkkinoita, jotka ovat avoimet kaikille, ja toteuttava myös tehokkaita syrjinnän vastaisia toimenpiteitä. 25 Liite Suuntaviiva 7 4 kohta Työntekijöiden liikkuvuus olisi varmistettava, jotta voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti eurooppalaisten työmarkkinoiden mahdollisuudet, myös parantamalla eläkkeiden siirrettävyyttä ja tutkintojen tunnustamista. Jäsenvaltioiden olisi samaan aikaan suojauduttava voimassa olevien sääntöjen väärinkäytöksiltä. Työntekijöiden liikkuvuus joka on tarkoitettu mahdollisuudeksi niille, jotka löytävät työpaikan muista jäsenvaltioista, eikä velvollisuudeksi niille, joilla ei ole työtä omassa kotimaassaan olisi varmistettava, jotta voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti eurooppalaisten työmarkkinoiden mahdollisuudet, myös parantamalla eläkkeiden siirrettävyyttä ja tutkintojen tunnustamista. Jäsenvaltioiden olisi samaan aikaan suojauduttava voimassa olevien sääntöjen väärinkäytöksiltä. 26 Liite Suuntaviiva 8 1 kohta PE552.042v01-00 20/22 PR\1055016.doc

Jäsenvaltioiden olisi nykyaikaistettava sosiaalisen suojelun järjestelmiään, jotta ne tarjoavat tehokkaan, toimivan ja riittävän suojan kaikissa elämänvaiheissa, ja varmistettava oikeudenmukaisuus ja eriarvoisuuksiin puuttuminen. Tarvitaan yksinkertaisempaa ja paremmin kohdennettua sosiaalipolitiikkaa, jota täydennetään kohtuuhintaisella ja laadukkaalla lastenhoidolla, koulutus- ja työpaikkatuella, asumistuella, kaikkien saatavissa olevalla terveydenhoidolla, ja peruspalvelujen, kuten pankkitilin ja internetyhteyden, saatavuudella. Tarvitaan myös toimia, joilla ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä ja torjutaan sosiaalista syrjäytymistä. Jäsenvaltioiden olisi nykyaikaistettava sosiaalisen suojelun järjestelmiään, jotta ne tarjoavat tehokkaan, toimivan, kestävän ja riittävän suojan kaikissa elämänvaiheissa, ja varmistettava oikeudenmukaisuus ja eriarvoisuuksiin puuttuminen sekä aktiivinen osallistaminen köyhyyden torjumiseksi, kiinnittäen erityistä huomiota työmarkkinoilta syrjäytyneiden ja työssäkäyvien köyhyyden torjuntaan sekä köyhyyden vähentämiseen ryhmissä, joissa sosiaalisen syrjäytymisen riski on suurin, kuten lapset, nuoret, vammaiset ja ikääntyneet. Tarvitaan yksinkertaisempaa ja paremmin kohdennettua sosiaalipolitiikkaa, jota täydennetään kohtuuhintaisella ja laadukkaalla lastenhoidolla, tehokkaalla koulutus- ja työpaikkatuella, taatulla asumistuella, korkeatasoisella ja kaikkien saatavissa olevalla terveydenhoidolla, ja peruspalvelujen, kuten pankkitilin ja internetyhteyden, saatavuudella. Tarvitaan myös toimia, joilla ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä ja torjutaan sosiaalista syrjäytymistä. 27 Liite Suuntaviiva 8 2 kohta Tätä varten olisi hyödynnettävä eri välineitä toisiaan täydentävästi, mukaan luettuna työvoiman aktivoinnin mahdollistavat palvelut ja tulotuki, joka on kohdennettu yksilöllisiin tarpeisiin. Sosiaalisen suojelun järjestelmät olisi Tätä varten olisi hyödynnettävä eri välineitä toisiaan täydentävästi, mukaan luettuna työvoiman aktivoinnin mahdollistavat palvelut ja tulotuki, joka on kohdennettu yksilöllisiin tarpeisiin. Tätä varten kukin jäsenvaltio määrittää taatun PR\1055016.doc 21/22 PE552.042v01-00

suunniteltava niin, että helpotetaan etuuksien käyttöä kaikkien niihin oikeutettujen parissa, tuetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja edistetään köyhyyden ehkäisyä ja vähentämistä ja suojaa sitä vastaan. vähimmäistulotason, joka on suhteutettu erityisesti kyseisen valtion sosioekonomiseen tilanteeseen. Sosiaalisen suojelun järjestelmät olisi suunniteltava niin, että helpotetaan etuuksien käyttöä kaikkien niihin oikeutettujen parissa, tuetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja edistetään köyhyyden ehkäisyä ja vähentämistä ja suojaa sitä vastaan. 28 Liite Suuntaviiva 8 3 kohta Eläkejärjestelmiä olisi uudistettava, jotta turvataan niiden kestävyys ja riittävyys ottaen huomioon eliniän piteneminen ja väestörakenteen muutokset. Tähän liittyen lakisääteinen eläkeikä olisi liitettävä elinajanodotteeseen nostamalla tosiasiallista eläkkeellejäänti-ikää ja kehittämällä täydentäviä eläkesäästöjä. Poistetaan. PE552.042v01-00 22/22 PR\1055016.doc