Etelä-Suomi Päätös Nro 135/2012/2 Dnro ESAVI/2/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2012 ASIA HAKIJA Puntarmäki II vedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen siitä sekä ryhtyminen hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Askola Mäntsälän kunta/mäntsälän Vesi HAKEMUS Mäntsälän kunta/mäntsälän Vesi on aluehallintovirastossa 2.1.2012 vireille panemallaan hakemuksella hakenut vesilain mukaista vesitalouslupaa vedenottamon rakentamiseksi ja pohjaveden ottamiseksi Puntarmäki IIvedenottamosta 600 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Puntarmäen vedenottamon rakentamisella ja vedenotolla Mäntsälän Vesi varautuu Mäntsälän kunnan vedenkulutuksen kasvuun lähitulevaisuudessa sekä mahdollisten poikkeustilanteiden vedenhankinnan turvaamiseen. Hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Mahdollisiin yksityiskaivoihin vedenotosta aiheutuviin haittoihin varaudutaan pohjavesitarkkailulla sekä tarvittaessa korvausmenettelyillä. Hankkeesta yleiset vedenhankinnalle saatavat hyödyt ovat huomattavia mahdollisiin haittoihin nähden. Hakija katsoo, ettei vedenottohankkeesta ennalta arvioiden aiheudu sellaisia edunmenetyksiä eikä sellaisia vesilain tai luonnonsuojelulain vastaisia seurauksia, joiden perusteella vesilain mukaista lupaa pohjaveden ottamiseksi Puntarmäki II-vedenottamosta hakemuksessa kuvatulla tavalla ei voitaisi myöntää. SUUNNITELMA Puntarmäki II vedenottamo ja vedenottomäärä Puntarmäki II-vedenottamo sijaitsee Puntarmäen (0161651) I-luokan pohjavesialueella Malminharjun lounaisreunalla hakijan kiinteistöstä 18-403- 18-24 omistamalla määräalalla 18-403-18-24-M601. Vedenotto on suunniteltu toteutettavaksi kahdesta siiviläputkikaivosta. Vedenkäsittely on suunniteltu toteutettavaksi Puntarmäen pohjavesialueen länsiosaan suunnitel- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
Vedenoton käyttötarkoitus Puntarmäen pohjavesialue lun Puntarmäki I-vedenottamon yhteyteen rakennettavassa vedenkäsittelylaitoksessa. Otettava vesi alkaloidaan ennen verkostoon johtamista. Vedenottamolle rakennetaan UV-desinfiointilaitteisto sekä mahdollisuus nestemäisen desinfiointikemikaalin syöttöön talousveden hygieenisen laadun varmistamiseksi. Mäntsälän Vesi on hakenut lupaa ottaa pohjavettä 600 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamosta otettava vesi johdetaan Pukkilan ja Mäntsälän vesijohtoverkostoon. Tarvittaessa vettä voidaan johtaa yli kuntarajojen verkostojen yhdistymisen myötä. Otettava vesi käytetään talousvetenä, teollisuuslaitoksissa, maataloudessa sekä muissa yleisissä käyttökohteissa. Mäntsälän Vedellä on käytössä kolme pohjavedenottamoa, joiden vedenottolupien kokonaismäärä on 2 900 m 3 /d. Vedenottamoilta käyttöön saatava vesimäärä on kuitenkin enintään 2 000 m 3 /d. Lisävettä kirkonkylän ja Sälinkään kuluttajille ostetaan Hyvinkään Vedeltä, jolta teknisesti on mahdollista toimittaa vettä enintään 1 200 m 3 /d. Hyökänummen ja Ohkolan taajamiin vettä ostetaan Tuusulan Seudun Vesilaitos kuntayhtymältä noin 250 m3/d. Sopimus mahdollistaisi vedenostoa 1 300 m 3 /d, mutta Hyökänummen - Ohkolan ja kirkonkylän vesijohtoverkot eivät toistaiseksi ole liitettyinä toisiinsa. Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on arvioitu vedenkulutuksen kehittyvän Mäntsälässä seuraavasti taulukon mukaisesti. Vuosi Vedenkulutus m 3 /d 2009 2 370 2015 3 045 2020 3 308 2025 3 572 Puntarmäki II-vedenottamo sijaitsee Puntarmäen (0161651) I-luokan pohjavesialueella. Vedenottamon sijainti on esitetty tämän päätöksen liitteenä 2 olevassa kartassa. Puntarmäen pohjavesialue muodostuu luode-kaakko suuntaisesta pitkittäisharjusta. Alueen maaperä on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Harju rajoittuu suurimmaksi osaksi savi- ja silttikerrostumiin. Puntarmäki II-vedenottamo sijaitsee Malminharjun lounaisreunalla. Vedenottamon valuma-alueen länsireuna sijoittuu Puntarmäen alueelle. Valumaalueen itäreunan muodostaa Malminharjun alueella sijaitseva kallioselänne. Valuma-alueella muodostuva pohjavesi purkautuu Huhdin kohdalla olevasta lähteestä pelto-ojan kautta Huhdinojaan. Valuma-alue on pääosin hiekka- ja soravaltaista harjualuetta. Valuma-alueen pinta-alan ja lähteen virtaamamittausten perusteella valuma-alueella muodostuu pohjavettä noin 600 700 m 3 /d. 2
3 Puntarmäen alueen pohjavesiolosuhteita ja vedenhankintamahdollisuuksia selvitettiin alustavasti vuonna 2005. Alustavien pohjavesitutkimusten jälkeen tutkimuksia jatkettiin vuonna 2008 pisteen HP10 alueella tehdyillä kaivopistetutkimuksilla sekä koepumppauksella. Koepumppaus tehtiin tutkitusta kaivopisteestä HP16. Koepumppauksella varmistettiin vedenantoisuus ja veden laatu sekä selvitettiin vedenoton ympäristövaikutukset. Koepumppauksen perusteella vedenottamon valuma-alueelta on arvioitu käyttöön saatavaksi pohjavettä noin 600 m 3 /d. Vuonna 2008 Puntarmäen alueella tehtiin lisäksi geologinen rakenneselvitys, jolla selvitettiin kalliopinnan korkokuvaa ja pohjavedenpinnan tasoa. Vedenottamon koepumppauksen aikana ja koepumppauksen päätteeksi tehtyjen vedenlaatututkimusten perusteella käyttöön saatava vesi on hyvälaatuista täyttäen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaiset talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset. Pohjavesi on Suomen pohjavesille tyypillisesti pehmeää (kokonaiskovuus 0,27 mmol/l) ja lievästi hapanta, joten vesi alkaloidaan vesijohtoverkoston syöpymisen ehkäisemiseksi. Vedenoton vaikutukset Vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin Puntarmäki II-vedenottamon koepumppaus toteutettiin pisteestä HP16 25.8. 8.10.2008 välisenä aikana. Koepumppauksen alkuvaiheessa (25.8. 9.9.2008) pumppausteho oli 500 m 3 /d. Tämän jälkeen (9.9. 8.10.2008) pumppausteho nostettiin 600 m 3 /d:iin. Koepumppauksen aikana vedenpinta aleni koepumppauspaikalla HP16 kuuden viikon aikana 0,27 metriä vakiintuen tasolle +50,11 m. Koepumppauksen vaikutuksesta tutkitun vedenottopaikan lähellä olevan lähteen virtaama aleni 700 m 3 /d:n lähtöarvosta 185 m 3 /d loppuarvoon. Koepumppauksen yhteydessä kartoitettiin vedenottamon valuma-alueen yksityiskaivot. Koepumppauksen vaikutus oli havaittavissa vedenottamon valuma-alueella kaivoissa K17, K18 ja K28 noin 10 20 cm:n suuruisena vedenpinnan alenemana. Kaivojen normaali käyttö ei estynyt koepumppauksen aikana lukuun ottamatta kaivoa K18. Koepumppauksen ja pohjavedenpinnan alenemisen vaikutuksesta kaivon ylivuoto lakkasi, minkä seurauksena pintavesiä pääsi valumaan kaivoon, mistä aiheutui veden samentumista. Luonto-, maisema- ja ympäristövaikutukset Otettaessa vettä Puntarmäen II-vedenottamosta vähenee vedenottamon valuma-alueelta purkautuvan pohjaveden määrä vedenottoa vastaavalla määrällä. Purkautuvalla pohjavedellä ei ole ollut hyötykäyttöä, vaan vesi on virrannut pelto-ojaan. Vedenottamon vaikutusalueella sijaitsee lähde, jonka luonnontilaisuus tarkistettiin heinäkuussa 2008 ennen vedenottamon koepumppausta. Lähde sijaitsee peltoon rajoittuvan metsäsaarekkeen laidalla
Vahinkojen ja haittojen estäminen ja purkaa vetensä pelto-ojaan. Luonnontilaselvityksen perusteella lähde on menettänyt täysin luonnontilansa eikä vedenotolla siten ole lähteen luonnontilaa heikentävää vaikutusta. Lähteen läpi on kaivettu oja ja lähteen lähiympäristöä on käsitelty hakkuin. Lähteen lähiympäristön kasvillisuus on muuttunut ojituksen seurauksena. Vedenotosta ei aiheudu haitallisia maisemavaikutuksia. Vedenottamon kaivoalue aidataan. Kaivoalueelle rakennetaan nykyiseen tieverkostoon liittyvä huoltotie. Kaivoista jäävät näkyviin niiden yläpäiden venttiilikaivot. Kaivot rakennetaan tavanomaista kaivon rakennustekniikkaa käyttäen. Vedenottamon alueella ei ole asema- eikä yleiskaavaa. Itä-Uudenmaan maakuntakaavaan on merkitty pohjavesialueen rajaus. Muita kaavamerkintöjä vedenottamon kohdalla ei ole. Puntarmäki II-vedenottamon valuma-alueella sijaitsee talousvesikäytössä olevia yksityiskaivoja. Tämän vuoksi vedenottamolle on laadittu tarkkailuohjelma, jonka avulla voidaan seurata vedenoton vaikutusta pohjaveden pinnankorkeuteen vedenottamon valuma-alueella. Mikäli vedenotosta aiheutuu tarkkailun perusteella yksityiskaivojen vedensaannin vaikeutumista tai estymistä, korvausmenettelynä voi olla kaivon syventäminen vesilaitoksen kustannuksella tai vesijohtoliittymän tarjoaminen asukkaille. Puntarmäki II-vedenottamon tutkittujen kaivopisteiden läheisyydessä sijaitseva kaivo K18 korvataan liittämällä kiinteistö vesijohtoverkkoon. 4 Tarkkailu Vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesiin tarkkaillaan hakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailu sisältää otettavan veden määrän ja laadun lisäksi pohjaveden korkeuden seurannan vedenottamolla ja kuudessa pohjaveden havaintoputkessa sekä kaivoissa K17, K24 ja K28. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa sekä Askolan ja Myrskylän kunnissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 19.3.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Askolan ja Myrskylän kunnilta ja edellä mainittujen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut seuraavaa: Puntarmäen pohjavesialueen pohjavesiolosuhteita on käsitelty ELY keskuksen Puntarmäki I pohjavedenottamon lupahakemuksesta 16.3.2012
annetussa lausunnossa UUDELY/24/07.02/2012. Puntarmäki II ottamolle virtaa pohjavesiä luoteen suunnasta Puntarmäen alueelta sekä kaakosta Malminharjulta. Malminharjun itäosien pohjavedet virtaavat Malminharjun keskiosan vedenjakaja alueelta itään, missä pohjavedet purkautuvat alueen ojiin useammasta lähteestä. Tänne vedenotto ei voi vaikuttaa. Puntarmäki II ottamo kerää pohjavettä noin 2 kilometrin harjuosuudelta, jonka kokonaisantoisuus ylittänee pinta-alan perusteella arvioituna haetun vesimäärän. Kaikki vesi ei kuitenkaan purkaudu lähteestä 2, vaan purkautumia on myös esimerkiksi Malminharjun eteläreunassa Riitaniityn alueella sekä oletettavasti myös Puntarjärven ympäristössä. Kohteessa Puntarmäki II (lähde 2) suoritettiin syksyllä 2008 1,5 kuukauden mittainen koepumppaus. Pumppaus aloitettiin 500 m 3 /d teholla ja kahden viikon kuluttua teho nostettiin 600 m 3 /d. Läheiseen pelto-ojaan rakennetulla padolla (pato 2) virtaama pieneni pumppauksen aikana ensin varsin nopeasti 700 m 3 :stä 400 m 3 :iin vuorokaudessa ja tämän jälkeen hieman hitaammin noin 200 m 3 :iin vuorokaudessa. Mittaustulosten perusteella on pääteltävissä, että mittapadolle on virrannut myös pintavesiä lisäämään virtaamia. Jos koepumppaus olisi osunut kuivaan aikaan, olisi lähde ilmeisesti kuivunut kokonaan pumppauksen vaikutuksesta. Ennen koepumppausta padolla on virrannut vettä n. 500 m 3 /d ja saman verran kohta pumppauksen jälkeen 30.10.2008. Runsasvetiseen ajankohtaan osuneen koepumppauksen antamien tulosten perusteella on pääteltävissä, että lähteen antoisuus on koepumppauksen aikana ylitetty. Kuivempina vuosina tai ajankohtina lähde 2 tulee kuivumaan kokonaan, jos vettä otetaan lähteen yläpuolelta hakemuksen mukaisesti. Pellon reunaan sijoittuvan ja metsäsaarekkeeseen rajautuvan ojaan purkautuvan lähteen kuivuminen on vedenoton kannalta riskitekijä. Huonolaatuiset pintavedet voivat päästä lähteestä pohjaveteen ja edelleen ottamolle, jonka veden laatu saattaa tästä huonontua. Pintavesien hallintaa lähteellä 2 hankaloittaa myös se, että lähteestä purkautuva pohjavesi on salaojitettu putkella läheiseen pelto-ojaan 2. Mikäli peltoalueiden pintavettä pääsee putkea pitkin lähteelle, on vaara ottamon veden laadun huononemisesta erittäin suuri. Tilanteen korjaamiseksi on olemassa mahdollisuuksia. Vesilain 4 luvun 11 :n mukaisen suoja-alueen perustamispäätös antaa mahdollisuudet määrätä toisen maalla suoritettavista suojatoimenpiteistä ottamon veden laadun ja antoisuuden turvaamiseksi, jos suojaavien toimenpiteiden suorittamisesta ei maanomistajan kanssa voida sopia. On myös mahdollista mitoittaa ottaminen niin, että lähde pysyy jatkuvasti ylivuotavana, jolloin pintavesien pääsy ottamolle ei ole mahdollista. Tämä kuitenkin edellyttää vedenotto määrän huomattavaa pienentämistä haetusta. Koepumppauksen aikana pumpatun veden laatu näyttäisi hieman parantuneen. Onkin oletettavaa, että Puntarmäki II ottamon veden laatu säilyisi hyvänä vedenoton aikana edellyttäen että yhteydet pintavesiin hallitaan. Puntarmäen pohjavesialueen eteläisten osien vesiensuojelullinen tila on säilynyt hyvänä. Riskitoimintona on pidetty lähinnä maa-ainesten ottamista, jollaista alueella ei tällä hetkellä maa-aineslain mukaisiin lupiin perustuva- 5
na harjoiteta. Maisemallisesti paikallisesti arvokkaana pidetty Malminharjun alue, joka ei kuulu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, on toistaiseksi säilynyt lähes kokonaan soranotolta ja on muodoiltaan ja maisemallisesti luonnontilainen. Vedenottomäärien seuraamisesta ja tiedottamisesta tulee antaa luvassa määräykset. Vesimääristä tulee lähettää tiedot kerran vuodessa helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle. Valtioneuvoston asetus vesitalousasioista (29.12.2011/1560) edellyttää hakemukselta ehdotusta ottamon käytön aikaisten vaikutusten seuraamisesta. Hakemukseen liitetyn esityksen mukaan pohjavedenpinnan korkeuksia seurattaisiin ottamon valuma-alueella 6 havaintoputkesta ja 3 talousvesikaivosta. Aluehallintovirasto voi luvassa velvoittaa luvan saajan esittämään tarkkailusuunnitelman tarkkailun tarkemmasta järjestämisestä hankkeen vaikutusten selville saamiseksi ja määrätä se valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi siten, että tarkkailu voidaan aloittaa toiminnan alkaessa tai muuna toiminnan vaikutusten kannalta tarkoituksenmukaisena ajankohtana. Koska esitystä Puntarmäki 1 pohjavedenottamon tarkkailuksi ei ELY keskus pitänyt riittävänä ja koske näiden kahden ottamon (Puntarmäki I ja II) tarkkailuohjelmista samalle pohjavesialueelle sijoittuvina ja vaikutuksiltaan toisiinsa rajautuvina, tulisi tarkkailun sisältö ratkaista samalla päätöksellä. Mahdolliset hankkeeseen liittyvät muistutuksetkin saattavat vaikuttaa tarkkailun sisältöön. Tarkkailua koskevassa päätöksessä tulee antaa oikeudet tarkkailua koskeviin toimenpiteisiin toisen alueella. ELY-keskuksen käsitys on, että haetulla tavalla vettä otettaessa, vedenhankintaan kohdistuvia haitallisia vaikutuksia on enemmän kuin hakemusasiakirjoissa esitetään. Hanke tulee todennäköisesti vaikuttamaan myös muihin lähdepurkautumiin, jollaisia on siis myös hankkeen vaikutusalueella Puntarjärven suunnassa. Hanke vaikuttaa myös Huhdinojaan, koska lähde 2 tulisi käytännössä kuivumaan. Vaikka hankkeella olisi hakemuksen mukaisella tavalla toteutettuna haitallisia vaikutuksia ympäristössä, hankkeen ei kuitenkaan voida sanoa sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on myös huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin ja muutenkin luvanmyöntämisedellytykset näyttäisivät olevan olemassa. Hakija on myös hankkinut omistusoikeuden tarvitsemiinsa alueisiin. Olot voidaan palauttaa toimenpiteiden suorittamisen jälkeen olennaisilta osin ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan, joten edellytykset valmisteluluvan myöntämiselle lienevät 6
Muistutukset ja mielipiteet olemassa. Luvassa on kuitenkin syytä mainita, ettei valmistelulupa anna oikeutta vedenoton aloittamiseen. 2) Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut seuraavaa. Puntarmäki II vedenottamosta suunniteltu vedenotto tulee lähes kokonaan lopettamaan pohjavesialueelta Huhdin kohdalla olevasta lähteestä Huhdinojaan purkautuvan virtaaman. Huhdinojasta vesi virtaa Ilolanjokeen, jonka yläjuoksulla sijaitsevaan Hakannurkankoskeen on istutettu taimenia ja kunnostettu taimenelle kutupaikkoja Itä- Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen toimesta vuodesta 2007 lähtien. Joessa on tehty myös sähkökalastuksia, joissa taimenten lisääntyminen on todettu. Jos lupa vedenotolle myönnetään, tulee Mäntsälän Vesi velvoittaa korvaamaan vedenoton aiheuttamat menetykset taimenkannoille, mahdolliset heikennykset purkuvesistöjen vedenlaadulle sekä vedenoton yksityiskaivoille aiheuttamat haittavaikutukset. 3) Myrskylän kunnalla ei ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. 1) AA tilojen Närvi RN:o 19:77, Järvelä RN:o 19:80 ja Linnunpelto RN:o 15:10 Askolan kunnan Juornaan kylässä omistajana on vaatinut korvausta menetettävästä soranotto-oikeudesta yhteisestä Puntarmäen sorakuopasta. Korvausta muistuttaja on vaatinut 15 vuoden ajalta 100 m 3 /v ja kuutiohinnalla 20 /m 3, yhteensä 30 000. 2) B ja C tilan Lehtelä RN:o 8:79 Askolan kunnan Juornaankylässä omistajina ovat vaatineet, että hakijan on turvattava tarvittaessa heidän vedensaantinsa joko vesijohdolla tai uudella kaivolla. 3) D ja E tilojen Pyöräsuo RN:o 7:9 ja Mäkitupa RN:o 5:45 Pukkilan kunnan Naarkosken kylässä omistajina ovat vaatineet, että veden ottoa on rajoitettava niin ettei virtauksen suunta muuttuisi ja Koskustenojan tulvavedet ja suovedet pääsisi vedenottamoon. Muistuttajat ovat todenneet, että tutkimukset luontoselvitysten osalta ovat jääneet vaatimattomiksi. Vahingot ja viljelyhaitat on estettävä. 4) F ja G tilojen Isotalo RN:o 7:18 ja Majamäki RN:o 7:17 Askolan kunnan Juornaankylässä omistajina ovat vaatineet pohjavesitarkkailua ja kaivojen veden määrän tarkkailua kuukausittain. Jos veden määrä kaivoissa vähenee ja aiheuttaa ongelmia on niihin toimitettava vettä kuluitta. 5) H ja I tilan Botas RN:o 3:31 Myrskylän kunnan Kankkilan kylässä omistajina ovat vaatineet, että vedenottamo on suunniteltava ja toteutettava siten, että se ei estä maa-aineksen hyödyntämistä heidän tilallaan. Heidän suunnittelemansa maa-aineksen ottoalue sijaitsee suunnitellun vedenottamon naapurissa. 7
6) Morenia Oy on tilan Mäkelä RN:o 18:25 Askolan kunnan Juornaankylän kylässä omistajana on ilmoittanut, että kiinteistö on hankittu kiviainesliiketoimintaa varten ja sillä on voimassaoleva maa-ainesten ottolupa (myönnetty 2006, ottomäärä 270 000 m 3, voimassa 19.12.2016 saakka). Nyt kyseessä oleva vedenottamohanke on ollut suunnitteilla jo tuolloin ja se on otettu maa-ainesten oton lupaharkinnassa ja määräyksissä huomioon. Voimassaoleva maa-ainesten ottolupa kattaa 16,0 hehtaarin kiinteistöstä 5,4 hehtaaria. Morenia Oy:llä on tarkoitus laajentaa kiviainesten ottoa uudelle alueelle nykyisen luvan tultua käytetyksi/maisemoiduksi. Uusi alue sijoittuu kiinteistöllä nykyisestä ottoalueesta luoteeseen. Muistuttaja on vaatinut, että näillä vedenottamohankkeilla ei tule vaikeuttaa kiviainesliiketoimintaa varten hankitun kiinteistön luvan mukaista käyttöä eikä kiinteistön luoteisosan vielä hyödyntämättömän alueen hyödyntämistä. 8 Hakijan selitys Lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tutkitun vedenottamon alapuolella oleva lähde 2 ei kuivunut koepumppauksen aikana eikä koepumppauksen ajankohta edusta erityisen runsasvetistä aikaa. Syyskuun sadanta oli selvästi keskimääräistä alhaisempi. Sadantatiedot on esitetty lupahakemuksen liitteenä olevassa tutkimusraportissa sivulla 6. Lähteestä 1 purkautui koepumppauksen lopussa edelleen pohjavettä noin 200 m³/d. Virtaaman mittauspaikalle ei myöskään virrannut pintavesiä. Mittaustulos edustaa alueelta purkautuvaa pohjavesimäärää. Lähteen virtaama tulee vedenoton seurauksena pienenemään, mutta lähde ei näyttäisi täysin kuivuvan. Vedenottamon antoisuus ei selity yksinomaan lähteen 2 virtaamalla, vaan vedenottamolle näyttää tulosten perusteella virtaavan myös pohjavettä, joka ei purkaudu ko. lähteestä. Luontoarvojen kannalta lähteen kuivumisella ei olisi merkitystä, koska lähde ei ole luonnontilainen lähdeympäristö vaan pohjaveden purkautuminen tapahtuu ojaan, jossa ei tehdyn selvityksen (tutkimusraportin liite 9) mukaan esiinny uhanalaisia tai huomionarvoisia lajeja. Uudenmaan ELY-keskuksen esittämää mahdollisesta lähteen kuivumisesta vedenotolle aiheutuvaa riskiä ei voida pitää todellisena. Alueen maanpinta viettää voimakkaasti etelään eikä pintavesien tulvimista näin ollen esiinny. Korkeustasojen perusteella pintavesien pääsy salaojan kautta lähteelle ja edelleen pohjaveteen ei ole mahdollista. Hakijan käsityksen mukaan Uudenmaan ELY-keskuksen esittämät mahdolliset pintavesivaikutukset ovat vailla perusteita, eikä tutkimuksissa niistä saatu mitään viitteitä. Puntarjärven alueella ei ole tiedossa olevia lähteitä. Puntarjärvi ei myöskään ole vedenottamon vaikutusalueella. Koepumppauspaikan (w+50,46) ja Puntarjärven (w+49,4) välille muodostuu vedenjakaja (GTK 104, w+51,53). Huhdinojan virtaama pienenee otetun vesimäärän suhteessa, mutta tällä ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia runsasvetisessä peltoojassa.
Hakijan näkemyksen mukaan edellytykset haetun 600 m³/d suuruisen vedenottoluvan myöntämiselle ovat olemassa ja esitetty tarkkailuohjelma riittävä vedenoton vaikutusten toteamiseksi. Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta. Haettu pohjavedenottomäärä 600 m³/d on hyvin vähäinen Ilolanjoen virtaamaan nähden eikä vedenotosta tule näin ollen olemaan havaittavissa olevaa muutosta Ilolanjoen virtaamassa tai veden laadussa. Myös Huhdinojassa säilyy runsas virtaama, koska oja kerää vetensä laajalta alueelta. Vähäinen pohjavesimäärän vähentyminen ei vaikuta taimenen elinolosuhteisiin Ilolanjoessa. Ilolanjokeen purkautuu pohjavesiä edelleen myös useista muista kohteista. Hakija katsoo, ettei purkuvesistöjen veden laadun tai taimenkantojen suhteen synny korvattavaa haittaa. Tarkkailun perusteella todettava yksityiskaivojen käytön estyminen tai vaikeutuminen korvataan liittämällä kiinteistö vesijohtoverkostoon tai järjestämällä kiinteistön veden saanti syventämällä nykyistä kaivoa tai rakentamalla uusi kaivo. Muistutukset ja mielipiteet AA (Närvi RN:o 19:77, Järvelä RN:o 19:80 ja Linnunpelto RN:o 15:10). Vedenoton lupa-asiassa ei käsitellä soranottoa eikä sitä tulla tässä yhteydessä kieltämään. Hakija katsoo, että korvausvaatimus on perusteeton. B ja C (Lehtelä 18-403-8-79). Kiinteistö ei sijaitse vedenottamon vaikutusalueella. Vedenoton vaikutuksia seurataan erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Mikäli vedenotosta aiheutuu tarkkailun perusteella kaivon käytön vaikeutuminen tai estyminen, korvaa Mäntsälän Vesi aiheuttamansa haitan liittämällä kiinteistön vesijohtoverkostoon tai järjestää kiinteistön veden saannin rakentamalla uuden kaivon. Mikäli kiinteistö liitetään vesijohtoon, peritään veden käytöstä kulloinkin voimassa oleva taksan mukainen maksu kulutuksen mukaan. D ja E ( Pyöräsuo RN:o 7:9 ja Mäkitupa RN:o 5:45). Kiinteistöt eivät sijaitse Puntarmäki II vedenottamon vaikutusalueella. Hakijan näkemyksen mukaan pohjavesitutkimukset on tehty hyvän tutkimustavan mukaisesti ja luontoselvitykset riittävässä laajuudessa. Maanomistajilta on pyydetty luvat tutkimuksiin ja mittauksista on pyritty tiedottamaan kattavasti. Suuren kiinteistömäärän omistaja ym. tiedoissa saattaa joskus esiintyä puutteita tai epätäsmällisyyksiä, jotka korjataan niiden esiin tullessa. Vedenotolla ei ole väitetyn kaltaista vaikutusta peltoalueiden vesitalouteen, salaojitukseen tai ojituksen kuntoon. Koepumppauksella todettu vaikutus pohjavedenkorkeuteen on vedenottamon vaikutusalueella muutamia kymmeniä senttejä. Harjua ympäröivillä savialueilla vaikutus on vähäisempää. 9
Vähäisestä pohjaveden alentumisesta ei aiheudu savimaiden kokoonpuristumista tai vaikutuksia salaojituksen toimivuuteen. Mikäli vesipinta laskisi vedenoton seurauksena peltoalueilla salaojien alapuolelle, tulisivat salaojat tässä tilanteessa tarpeettomiksi eikä tästä aiheutuisi korvattavaa haittaa. Vedenotto ei myöskään vaaranna ojitusten kuntoa, vaan ojissa virtaavan vesimäärän pienentyminen päinvastoin vähentää eroosiota. Vedenotto ei lisää tulvavaraa alueella. Vedenotolla ei ole vaikutusta peltoviljelyyn. Peltokasvit saavat vetensä maan pintakerrokseen imeytyvistä vesistä, johon pohjavedenotto ei vaikuta. Vedenottolupaan liittyen maanviljelylle ei aseteta rajoituksia. Pohjavesialueella toimittaessa tulee lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytössä huomioida pohjavedensuojelunäkökohdat vaikka alueella ei vedenottamoa olisikaan. Näiden käyttöä ohjaa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Suunniteltu vedenotto toteutetaan pohjaveden luontaisen purkautumispaikan läheisyydestä eikä vedenotto ylitä alueen luontaista antoisuutta, jolloin vedenotolla ei vaikuteta pohjaveden luontaisiin virtaussuuntiin eikä veden laatumuutoksia synny. Vedenoton vaikutuksia seurataan erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Mikäli vedenotosta aiheutuu tarkkailun perusteella kaivon käytön vaikeutuminen tai estyminen, korvaa Mäntsälän Vesi aiheuttamansa haitan liittämällä kiinteistön vesijohtoverkostoon tai järjestää kiinteistön veden saannin syventämällä nykyistä kaivoa tai rakentamalla uuden kaivon. Mikäli kiinteistö liitetään vesijohtoon, peritään veden käytöstä kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen maksu kulutuksen mukaan. Kaikki yksityiskaivoja koskevat mittaustiedot ovat lupahakemuksen liitteenä ja voidaan luovuttaa myös asianomaisille maanomistajille. F ja G (Isotalo RN:o 7:18 ja Majamäki RN:o 7:17). Vedenoton vaikutuksia seurataan erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Askolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pyydettäessä tuloksia luovutetaan asianomaisille maanomistajille. Mikäli vedenotosta aiheutuu tarkkailun perusteella kaivon käytön vaikeutuminen tai estyminen, korvaa Mäntsälän Vesi aiheuttamansa haitan liittämällä kiinteistön vesijohtoverkostoon tai järjestää kiinteistön veden saannin syventämällä nykyistä kaivoa tai rakentamalla uuden kaivon. Mikäli kiinteistö liitetään vesijohtoon, peritään veden käytöstä kulloinkin voimassa oleva taksan mukainen maksu kulutuksen mukaan. H ja I (504-404-3-31). Maa-ainesten otto ja siihen liittyvät pohjavedensuojelun näkökohdat käsitellään maa-ainesten ottoon haettavan luvan yhteydessä. Morenia Oy (Mäkelä 18-403-18-25). Tämän lupahakemusasian yhteydessä ei käsitellä maa-ainesten ottoa eikä sille tässä yhteydessä aseteta rajoituksia. I luokan pohjavesialueella maa-ainesten otossa tulee huomioida pohjaveden suojelunäkökohdat riippumatta siitä onko alueella vedenotta- 10
moa tai ei. Tapauskohtaiset pohjaveden suojelutarpeet määritellään maaainesten oton lupahakemusten yhteydessä ja niistä päättää toimivaltainen lupaviranomainen. Vedenottamohanke on muistutuksen mukaan huomioitu voimassa olevan maa-ainesluvan määräyksissä. Voimassa oleviin lupiin ei tässä yhteydessä tehdä muutoksia. Kiviainesten oton laajentaminen ratkaistaan ja vaikutukset arvioidaan maa-ainesten oton lupahakemuksen yhteydessä. Lähtökohtaisesti maa-ainesten oton laajentamiseen suunniteltu alue sijaitsee suhteellisen kaukana suunnitelluista vedenottamoista. 11 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Mäntsälän kunnalle/mäntsälän Vedelle luvan Puntarmäki II pohjavedenottamon rakentamiseen Puntarmäen pohjavesialueelle hakijan kiinteistöstä 18-403-18-24 omistamalle määräalalle18-403- 18-24-M601 Askolan kunnassa ja veden ottamiseen siitä lupamääräyksessä 1) sanotun määrän käytettäväksi talousvetenä sekä teollisuuden, maatalouden ja muihin yleisiin tarpeisiin Pukkilan ja Mäntsälän kuntien vesijohtoverkostossa. Hankkeesta aiheutuvista edunmenetyksistä on annettu määräys 4. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Pohjavettä saa ottaa Puntarmäki II ottamosta enintään 600 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. Veden tuhlausta on vältettävä. 2) Vedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vuorokausittaisista vesimääristä (m 3 /d) on pidettävä kirjaa Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesioloihin hakemukseen liitetyn 19.12.2011 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailu tulee aloittaa vähintään kolme kuukautta ennen Puntarmäki II ottamon käyttöönottoa. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Askolan
kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä annettava pyydettäessä tiedoksi niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. 4) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan veden ottamisesta mahdollisesti aiheutuvan edunmenetyksen. Luvan saajan on, ellei toisin sovita, liitettävä kiinteistö RN:o 18-403-18-24 vesijohtoverkkoon korvauksetta ja annettava sille oikeus saada ottamosta enintään aiempaa kulutusta vastaava määrä vettä. Oikeus on voimassa niin kauan kuin ottamoa käytetään. Kiinteistö RN:o 18-403-18-24 on velvollinen maksamaan saamastaan vedestä sitä vastaavan osuuden ottamon käyttökustannuksista. Kiinteistö RN:o 18-403-18-24 vastaa tarvittavan vesijohdon tekemisestä ja kunnossapidosta oman kiinteistönsä alueella. Mikäli tarkkailutulosten perusteella on havaitaan, että vedensaanti alueen talousvesikaivoista estyy tai huomattavasti vaikeutuu tulee luvan saajan, jos asianomainen sitä vaatii, ryhtyä rahalla korvaamisen sijasta toimenpiteisiin alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi. Toimenpide voi olla esimerkiksi uusi kaivo, kaivon syventäminen tai muu kunnostaminen tai liittäminen vesijohtoverkkoon edellisessä kappaleessa sanotuin ehdoin ottaen huomioon mitä asiasta on vesilain 13 luvun 15 :ssä sanottu. 5) Vedenottokaivojen alue on aidattava eikä sillä saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon kiinteästi liittyvää toimintaa. 6) Puntarmäki II vedenottamon käyttöönotosta on 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti ilmoitettava aluehallintovirastolle sekä edellä mainituille valvontaviranomaisille. 12 Perustelut Vedenotto Puntarmäen pohjavesialueelle rakennettavasta uudesta ottamosta on tarpeen alueen lisääntyvän vedentarpeen vuoksi sekä lähiseudun vesihuollon varmistamiseksi häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta. Ottolupa on myönnetty hakemuksen mukaisena. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa hanke ei ole ristiriidassa Kymijoen Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman pohjavesiä koskeviin tavoitteisiin nähden. Pohjavedenottamon vaikutusalueella ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Pohjavedenottamon rakentaminen ja vedenotto siitä ei lupamääräykset huomioon vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Vedenottamon rakentamisesta ja vedenotosta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.
13 Sovelletut lainkohdat Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin kohta 2, 4 :n 1 momentin kohta 2 ja 2 momentti ja 6, 4 luvun 6 sekä 13 luvun 15 Valmistelevat toimenpiteet Aluehallintovirasto oikeuttaa Mäntsälän kunnan/mäntsälän Veden aloittamaan vedenottamon rakentamistyöt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelulupa ei koske vedenoton aloittamista. Vakuuden asettaminen ei ole tarpeen. Perustelut Vedenottamon rakentamisella on kiire kunnan ja lähiseudun vesihuollon turvaamiseksi eikä rakentamisesta aiheudu haittaa muille. Hakija omistaa määräalan kiinteistöstä, jolle ottamo rakennetaan. Valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa ja kyseisten toimenpiteiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan. Vakuuden asettaminen ei ole tarpeen, koska hakijana on kunta. Lainkohdat Vesilain 3 luvun 16 ja 17 VASTAUS MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto ottaa asiassa annetut muistutukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Haitalliset vaikutukset lähialueen kaivoihin voidaan todentaa pohjavesitarkkailulla (lupamääräys 3) ja haitallisten vaikutusten ilmentyessä toimenpiteistä ja korvauksista on määrätty lupamääräyksessä 4. Maa-aineksen ottoa koskevista korvausvaatimuksista aluehallintovirasto toteaa, että tässä päätöksessä ei määrätä rajoituksia maaaineksen otolle, joten korvattavaa vahinkoa ei aiheudu ainakaan tässä yhteydessä. Huhdinojan virtaaman vähenemisestä aluehallintovirasto toteaa, että vaikka lähteestä 2 ojaan tulevan pohjaveden määrä vähenee, tulee ojaan vettä edelleen ojan valuma-alueelta.
14 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Käsittelymaksu on 3 840 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan pohjavedenottoa koskevan lupa-asian käsittelystä peritään maksuna 3 840 talousveden oton ollessa 500 2 000 m 3 /d. Päätös Mäntsälän kunta/mäntsälän Vesi Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Askolan kunta Myrskylän kunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Askolan ja Myrskylän kuntien yhteinen ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi-2-04-09-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla Helsingissä ja päätöksestä kuulutetaan Askolan ja Myrskylän kuntien virallisilla ilmoitustauluilla.
15 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta vedenottamon sijainnista Birgitta Vauhkonen Tapio Kovanen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen (puheenjohtaja) ja Tapio Kovanen (esittelevä jäsen). TK/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.7.2012. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Kartta vedenottamon sijainnista Liite 2