Viikon makroteemat Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus Markkinakatsaus Viikko 4/2018 Katsaus maailmantalouden näkymiin Vuoden keskeinen riski on odotettua nopeampi inflaatio Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen
Katsaus maailmantalouden näkymiin Maailmantalouden kasvu yllätti viime vuonna vahvuudellaan ja kestävyydellään. Teollisuuden aktiviteetti jatkoi voimakasta piristymistään sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa ja maailmankauppa vahvistui. Kasvuvauhdin kiihtymistä edistivät muun muassa vähemmän kasvua rajoittava finanssipolitiikka, matalana pysyneet korot sekä paremmin toimiva luottomarkkina. Työllisyys sekä talouden luottamusbarometrit kohosivat, ja investointien elpyminen nostivat kapasiteetin käyttöasteita. Nämä tekijät loivat olosuhteen vahvalla ja laajaalaiselle teollisuuden noususuhdanteelle. Myös vuonna 2016 vallinnut epävarmuus Kiinan taloudesta katosi ja Euroopassa poliittiset riskit hälvenivät Ranskan vaalien jälkeen. Raakaainehintojen nousu sekä lisääntyvä maailmankauppa suosivat viime vuonna Kiinaa ja muita kehittyviä markkinoita. Vuoden 2017 kasvuun suotuisasti vaikuttavat tekijät ovat hallitsevia myös kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Odotammekin noususuhdanteen jatkavan vahvistumistaan, vaikkakin vuoden loppua kohden hieman hiipuen. Kasvava määrä talouksia kuitenkin kokee suhdannehuippunsa tänä vuonna ja globaali kasvu yltää vahvimpaan vauhtiinsa sitten vuoden 2011. 2
Katsaus maailmantalouden näkymiin Nostimme ennustepäivityksessämme tämän ja ensi vuoden kasvuarvioitamme erityisesti euroalueen ja USA:n osalta. Euroalueella noususuhdanne näyttää vuodenvaihteessa edelleen voimistuneen, ja näkymät koko vuoden osalta ovat valoisat. USA:n tämän vuoden BKT-ennusteen nostoon on vaikuttanut Trumpin verouudistuksen läpimeno, minkä ansiosta talouskasvu on lyhyellä aikavälillä 0,2-0,2 prosenttiyksikköä aikaisempaa vahvempaa. Emme kuitenkaan usko uudistuksen pysyvästi lisäävän USA:n potentiaalista kasvua. Kun resurssirajoitteet tulevat tänä vuonna entistä enemmän vastaan, odotamme inflaation kiihtyvän maltillisesti. Näemme riskin kuitenkin kohdistuvan odotettua nopeampaan inflaatioon. Kuluvan vuoden keskeisimpiä globaalin makrotalouden kysymyksiä ovat: 1) kuinka vahva on potentiaalinen kasvu siinä valossa, että investointien ja tuottavuuden kasvu ovat olleet heikkoja jo pitkään ja väestö ikääntyy, ja 2) nähdäänkö tänä vuonna ripeämpää palkkojen nousua ja inflaation merkittävämpää kiihtymistä, kun enenevissä määrissä talouksia noususuhdanteet kypsyvät ja resurssirajoitteet tulevat vastaan? 3
Katsaus maailmantalouden näkymiin Näemme resurssirajoitteiden, eli korkeiden kapasiteetin käyttöasteiden ja työvoiman niukkuuden, alkavan hidastamaan talouskasvua jo tämän vuoden loppupuolella. Selvimpiä merkkejä tästä odotamme nähtävän USA:ssa, jossa verouudistuksen tuoma lyhytaikainen kasvusykäys syö talouden vapaat kasvuresurssit vuoteen 2019 mennessä. Arvioimmekin USA:n talouden olevan uudessa laskusuhdanteessa vuonna 2019. Työmarkkinoiden ylikuumentuminen johtaa työvoimakustannusten kasvuun, mikä luo paineita yritysten voittomarginaaleille. Samalla rahoitusolosuhteet kiristyvät, kun korkeammat korot nostavat rahoituskustannuksia ja luottoriskilisät laajentuvat. Tällaisessa ympäristössä myös investoinnit hidastuvat ja lopulta epävarmuus leviää yrityspuolelta koko USA:n talouteen. Kiinan talouskasvu hidastuu hallitusti ja hyvin maltillisesti vuosina 2018 19. Kiinan kiinteistömarkkina, velkaantuneisuus ja pankkijärjestelmän sisältämät heikkolaatuiset luotot muodostavat kuitenkin riskin maailmantaloudelle. Heikentyvä kasvu Kiinassa ja USA:ssa vaikuttaa negatiivisesti muihin kehittyviin talouksiin vuonna 2019. Pohjoismaista erityisesti Suomi ja Ruotsi ovat hyötyneet vahvasta globaalista noususuhdanteesta. Tänä vuonna on asuntomarkkinatilanne merkittävässä roolissa Ruotsissa ja Norjassa. Emme usko epävarmuuden kuitenkaan leviävän koko talouteen kummassakaan maassa. Tanskassa BKT:n kasvu hieman heikentyy tänä vuonna. Suomen kasvu on laajaalaista: odotamme Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna 2,3 prosenttia ja kasvun hidastuvan ensi vuonna 1,4 prosenttiin globaalin noususuhdanteen heikentymisen johdosta. Handelsbanken: BKT-ennusteet Prosenttimuutos 2016 2017E 2018E 2019E Suomi 1,9 3,3 2,3 1,4 Ruotsi 3,0 2,7 2,7 1,7 Norja, (Manner-Norja) 1,0 1,9 2,3 2,0 Tanska 2,0 1,9 1,7 1,1 Euroalue 1,8 2,3 2,0 1,4 USA 1,5 2,3 2,5 0,6 Iso-Britannia 1,9 1,5 1,3 1,3 Alankomaat 2,1 3,3 2,8 1,5 Japani 1,0 1,6 1,0 0,3 Kiina 6,7 6,7 6,3 5,8 Lähde: Handelsbanken 4
Katsaus maailmantalouden näkymiin Keskuspankit pyrkivät tänä vuonna entistä selvemmin normalisoimaan rahapolitiikkaansa. Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikka muuttuu tänä vuonna vähemmän elvyttäväksi. Odotamme keskuspankin lopettavan arvopaperiostonsa vuoden loppupuolella ja nostavan talletuskorkoa vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Olemme viivästyttäneet EKP:n ensimmäistä koronnostoa lokakuun ennusteeseen nähden lähinnä EKP:n viime aikojen vahvan, elvyttämisestä luopumista tukevan kommunikaation seurauksena. Näemme, että EKP:lla on paineita luopua negatiivisista koroista ja nämä paineet todennäköisesti yhä kasvavat euroalueen talouskasvun voimistuessa. Vuoden 2019 lopussa lyhyet korot pääsevät euroalueella nollan tasolle. Keskeisten keskuspankkien yhteenlasketun taseen kasvu päättyy tänä vuonna. On olemassa riski, että joukkovelkakirjojen osto-ohjelmien lopettamisen vaikutuksia on aliarvioitu, ja pitkät korot nousevat siksi enemmän kuin keskuspankit ja markkinat tällä hetkellä ennakoivat. Siten vuoden 2018 aikana rahapolitiikkaympäristö ja rahoitusolosuhteet saattavat muuttua vähemmän suosiolliseksi arvopaperimarkkinoille. Yhdysvaltain keskuspankki, Fed jatkaa korkojen nostojaan vuonna 2018. Odotamme, että vahvistuva kasvu saa keskuspankin nostamaan korkoa kolmesti tänä vuonna. Vuoden 2019 aikana korot kääntyvät kuitenkin laskuun Fedin ryhtyessä keventämään rahapolitiikkaansa talouskasvun heikennyttyä. 5
Katsaus maailmantalouden näkymiin Uskomme USA:n verouudistuksen hieman vahvistavan Yhdysvaltojen dollaria euroon nähden vuoden 2018 alussa, kun yhdysvaltalaiset yritykset kotiuttavat ainakin osittain ulkomaan valuutassa olevia varojansa takaisin USA:han. Myös Yhdysvaltain keskuspankin tämän vuoden kolme koronnostoa tukevat dollaria alkuvuonna, kun EKP:ltä ei ole vielä alkuvuonna odotettavissa uusia kiristystoimia, mutta USA:n talouden hidastuminen vahvistaa euroa jälleen vuoden 2018 toiselta puoliskolta alkaen. Pidemmällä aikavälillä USA:n ja euroalueen suhteellinen taloustilanne ja rahapolitiikkaodotukset ovat määrääviä tekijöitä EUR/USD -valuuttakurssille. Odotamme EUR/USD -valuuttakurssin päätyvän 1,25 tasolle vuoden 2019 lopussa. Italiassa poliittinen tilanne on hyvin epävarma maaliskuun alun parlamenttivaalien osalta, ja Italian pankkijärjestelmä on edelleen vähemmän pääomitettu kuin muissa Euroopan maissa. Kiinan kiinteistömarkkina ja pankkisysteemi luovat yhä potentiaalisen riskin maailmantaloudelle. Lisäksi esiintyy geopoliittisia jännitteitä, mitkä voisivat nousta talouden kasvua heikentäväksi tekijäksi kuten Pohjois-Korean ja USA:n välillä. Maailmantalouden suotuisiin näkymiin kohdistuu myös riskejä. Globaalit velkatasot ovat korkeita ja ne voivat synnyttää epävarmuutta, mikäli rahoitusolosuhteet kiristyvät merkittävästi rahapolitiikkaa normalisoitaessa. 6
Vuoden keskeinen riski on odotettua nopeampi inflaatio Vahvistuneesta maailmantalouden kasvusta huolimatta inflaatio on monissa keskeisissä talouksissa pysynyt yllättävän hitaana. Tämä on herättänyt paljon keskustelua ja ihmetystä myös talouspäättäjien piirissä. Yleensä työmarkkinoiden ylikuumentuessa voidaan odottaa niukkuuden osaavasta työvoimasta nostavan keskimääräisiä palkkoja. Kun yritykset tämän myötä yrittävät turvata voittomarginaaliansa kasvavilta työvoimakustannuksilta, syntyy hintoihin nousupaineita. Nyt kohentuneesta työmarkkinatilanteesta ja työvoimaresurssien niukentumisesta huolimatta ei palkkoihin kuitenkaan näytä syntyneen merkittäviä nousupaineita. G7-maissa (pl. Japani) nimellisten palkkojen kasvu näyttää jääneen jälkeen työmarkkinoiden normalisoitumisesta. Tämä on haastanut perinteisen yhteyden resurssien käytön ja inflaation välillä. IMF on arvioinut, että selitys piilee tuottavuuden heikentymisessä; noin kaksi kolmasosaa keskimääräisten nimellispalkkojen kasvun hidastumisesta vuodesta 2008 lähtien voidaan selittää tuottavuustrendin heikentymisellä. Myös muut hitaan inflaation perustelut ovat tuttuja: teknologinen kehitys, globalisaatio ja lisääntynyt kilpailu ovat heikentäneet palkansaajien neuvotteluja yritysten hinnoitteluvoimaa. 7
Vuoden keskeinen riski on odotettua nopeampi inflaatio Joitain merkkejä inflatoristen paineiden kasvusta löytyy, kuten raaka-aineiden ja erityisesti öljyn hinnan nousu sekä tuottajahintojen nousun kiihtyminen. Kuluttajahintojen nousu on silti pysynyt keskeisissä talouksissa edelleen vaimeana. Tilanne voi muuttua nopeastikin, kuten olemme historiassa monesti nähneet, ja odotettua nopeamman inflaation riskiä ei voida täysin sulkea pois. Pääskenaariossamme inflaatio kiihtyy maltillisesti mahdollistaen keskuspankkien rahapolitiikan elvytyksen poisvetämisen jatkumisen. Vaarana kuitenkin on, että inflaatioodotukset ovat liian taaksepäin katsovia nojautuen menneiden vuosien hitaaseen inflaatioon ja kysyntäongelmiin, ja on riski, että inflaatiopaineet osoittautuvat yleisesti odotettua vahvemmiksi. Tällaisessa tilanteessa keskuspankit eivät seisoisi toimettomana, vaan kiristäisivät rahapolitiikkaansa nykyodotusta aggressiivisemmin. Koska maailmantaloudessa ovat monet taloudet velkaantuneita ja herkkiä korkojen tuntuvalle nousulle, olisivat varallisuusarvot todennäköisesti koetuksella. Mielestämme odotettua nopeamman inflaation riski on vuoden 2018 keskeisimpiä makrotalouden riskejä. 8
Viikon keskeiset tilastojulkaisut Mielenkiinto USA:n BKT:ssa Q4:lla ja EKP:n korkokokouksessa USA: BKT, Q4 (pe 19.1.) Euroopan keskuspankin korkopäätös (pe 19.1.) Maailman talousfoorumi kerää tällä viikolla talouspäättäjiä ja poliittista johtoa Davosiin. Talouden tilastoista suurin kiinnostus kohdistuu perjantaina julkaistaviin USA:n neljännen vuosineljänneksen BKT-lukuihin. Markkinoiden odotuksissa on annualisoidun neljännesvuosikasvun hidastuminen 2,9 prosenttiin (Q3:lla 3,2 %). Torstaina EKP antaa korkopäätöksensä, mutta odotuksissa ei ole muutoksia korkoihin. Mielenkiinto kohdistuukin EKP:n viestintään suunnitelmista rahapolitiikan normalisoimiseksi. Vuoden alussa markkinaodotukset ovat kasvaneet sen osalta, että EKP kiristäisikin rahapolitiikkaa ennakoitua aikaisemmin. Nämä odotukset vahvistuivat varsinkin EKP:n joulukuun kokouksen pöytäkirjojen julkaisemisen jälkeen. Euroalueen talouskasvu on ollut myös hyvin suotuisaa ja epäsuhta keskuspankin toteuttamaan elvyttävään rahapolitiikkaan kasvaa koko ajan. Huolta EKP:n kokouksessa saattaa aiheuttaa euron vahvistuminen vahvimmilleen kolmeen vuoteen USA:n dollariin nähden. 9
Viikon keskeiset tilastojulkaisut Euroalueelta saadaan runsaasti luottamusbarometreja Euroalue: kuluttajaluottamus, tammikuu (ti 23.1.) ja ostopäälliköiden indeksit (PMI), tammikuu (ke 25.1.), Saksa: ZEW-indeksi, tammikuu (ti 23.1.) ja IFO-indeksi, tammikuu (ke 25.1.) Ennen EKP:n kokousta saadaan euroalueelta runsaasti eri luottamusbarometreja. Tiistaina julkaistavan euroalueen kuluttajaluottamuksen odotetaan tammikuussa hieman heikentyneen. Keskiviikkona julkaistavista ostopäällikköindekseistä odotetaan teollisuuden ja palvelut yhdistävän indeksin heikentyneen lukemaan 57,7 (joulukuussa 58,1). Teollisuuden indeksin odotetaan heikentyneen vahvistuneen euron johdosta, mikä saattaa heikentää yritysten kansainvälistä hintakilpailukykyä. Teollisuuden luottamus on myös viime aikoina noussut enemmän kuin varsinainen teollisuuden tuotanto. Ostopäällikköindeksit pysynevät kuitenkin yhä erittäin korkealla ja tukevat euroalueen suotuisia talousnäkymiä. Saksan sijoitusammattilaisten talousluottamusta mittaavan ZEWindeksin odotetaan hieman nousevan tammikuussa, kun Saksan hallitustunnusteluista on saatu positiivisempaa viestiä. Sen sijaan Saksan liike-elämän luottamuksesta kertovan IFO-indeksin odotetaan hieman heikentyneen vahvistuneen euron ja yritysten lisääntyneiden rekrytointivaikeuksien johdosta. 10
Kalenteri: 22.-26.1.2018 CET Country Indicator Period Cons. fc Our fc Previous Mon, Jan 22 08:00 Norway Industrial Confidence Q4 2.8 08:00 Norway Business Tendencey Survey Q4 2.3 14:30 US Chicago Fed National Activity Index December 0.2 Tue, Jan 23 04:00 Japan BoJ Policy Rate 1/23/2018-0,1-0.1 08:00 Denmark Consumer Confidence January 6.5 08:00 Denmark Retail Sales December 2.2 11:00 Germany ZEW Eurozone Economic Sentiment January 29 11:00 Germany ZEW Economic Expectations January 17,7 17.4 11:00 Germany ZEW Current Situation January 89,9 89.3 16:00 Eurozone Consumer Confidence advance January 0,6 0,3 0.5 16:00 US Richmond Fed Man. Activity Index January 18 20 Wed, Jan 24 09:30 Germany Markit PMI Manufacturing January 63 63.3 09:30 Germany Markit PMI Composite January 58,5 58.9 10:00 Eurozone Markit PMI Composite January 57,9 57,7 58.1 10:00 Eurozone Markit PMI Manufacturing January 60,3 60,1 60.6 10:00 Eurozone Markit PMI Services January 56,4 56,4 56.6 10:30 UK ILO Unemployment Rate, sa October 4,3 4.3 16:00 US Existing Home Sales December 5,69 5.8M Thu, Jan 25 08:00 Finland Unemployment Rate December 7.1 08:00 Germany GfK Consumer Confidence Survey January 10,8 10.8 08:00 Norway Unemployment Rate (LFS) November 4 09:00 Sweden Economic Tendency Survey January 113 112.5 09:00 Sweden Consumer Confidence (CCI) January 107 108.2 09:00 Sweden Manufacturing Confidence January 119 116.8 09:30 Sweden Unemployment Rate, sa December 6,6 6.4 10:00 Germany IFO - Business Climate January 117 117.2 10:00 Germany IFO - Expectations January 109,6 109.5 10:00 Germany IFO - Current Assessment January 125,4 125.4 10:00 Norway Norway Policy Rate decision 1/26/2018 0.5 13:45 Eurozone ECB Policy Rate 1/25/2018 0,0 0,0 0 14:00 US Housing Starts December 1.2M 14:00 US Building Permits December 1.3M 14:30 US Initial Jobless Claims W2 220K 220K 16:00 US New Home Sales December 675K 733K Fri, Jan 26 00:30 Japan CPI December 0.7 / 0.6 09:30 Sweden Retail Sales, sa December -0,5 1 10:30 UK GDP October 0,4/1,4 0.4 / 1.7 14:30 US Durable Goods Orders December 0,9 1.3 / 8.2 14:30 US GDP annualized, Q4 2,9 3.2 14:30 US Capital Goods Shipment Nondef ex Air December -0.1 Figures are reported in percent month-on-month/year-on-year if not otherwise stated Sources: and Bloomberg. Analyst: Kiran Sakaria, +46 8 701 4614, kisa02@handelsbanken.se 11
Handelsbankenin korko- ja valuuttaennusteet Ohjauskorot 19.1.2018 Q1 2018 Q2 2018 Q3 2018 End 2018 End 2019 Euroalue, EKP -0,40-0,40-0,40-0,40-0,40 0,00 USA, Fed 1,38 1,63 1,88 2,13 2,13 1,38 UK, BoE 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 Ruotsi, Riksbanken -0,50-0,50-0,50-0,25-0,25 0,25 Norja, Norges Bank 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 Pitkät korot 10 v. Saksa 0,50 0,55 0,60 0,80 1,00 0,90 USA 2,57 2,50 2,50 2,60 2,50 1,80 UK 1,30 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 Ruotsi 0,85 0,90 1,00 1,30 1,50 1,40 Norja 1,72 1,70 1,80 1,80 1,80 1,80 Suomi 0,69 0,65 0,75 0,95 1,20 1,10 Valuutat 19.1.2018 Q1 2018 Q2 2018 Q3 2018 End 2018 End 2019 EUR/USD 1,22 1,15 1,15 1,15 1,20 1,25 USD/JPY 110,71 110,00 105,00 101,00 97,00 97,00 EUR/SEK 9,82 9,70 9,60 9,30 9,20 9,30 EUR/NOK 9,61 9,50 9,40 9,30 9,20 9,10 EUR/GBP 0,89 0,92 0,94 0,95 0,95 0,95 USD/CNY 6,43 6,60 6,65 6,60 6,50 6,30 EUR/CNY 7,88 7,59 7,65 7,59 7,80 7,88 Lähde: Handelsbanken 12
Handelsbankenin Markkinakatsaus Handelsbanken julkaisee tämän Markkinakatsauksen palveluna asiakkailleen. Julkaisun tarkoituksena on antaa yleistä tietoa, eikä julkaisua näin ollen voi yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana. Pyrimme siihen, että analyysien ja ennusteiden laatimiseen käyttämämme lähteet ja työskentelymenetelmät ovat luotettavia. Emme kuitenkaan vastaa ennusteissa ja analyyseissa olevien tietojen virheettömyydestä ja täydellisyydestä emmekä lähdeaineistossa mahdollisesti olevista puutteista. Handelsbanken ei vastaa niistä tappioista, joiden voidaan olettaa syntyvän seurauksena siitä, henkilö on toiminut tässä julkaisussa esitetyn mukaisesti tai hyödyntää siinä annettuja tietoja. 13
Vastuunrajoitus Analyysit: vastuunrajoitus, joka on Svenska Handelsbanken AB:n (julk) yksikkö (jatkossa SHB ), vastaa analyysiraporttien koostamisesta. SHB:llä on Ruotsin viranomaisten myöntämä toimilupa ja valvova viranomainen on Ruotsin Finanssivalvonta. Kaikki analyysiraportit perustuvat kaupankäynti- ja tilastopalveluista saatuihin tietoihin ja muihin tietoihin, jotka SHB arvioi luotettaviksi. SHB ei kuitenkaan itse ole vahvistanut tietojen todenperäisyyttä eikä voi taata tiedon paikkansapitävyyttä, virheettömyyttä tai täydellisyyttä. SHB, sen hallituksen jäsenet, toimihenkilöt, työntekijät tai kukaan muu henkilö ei lain sallimissa puitteissa vastaa minkäänlaisista tappioista, riippumatta siitä, syntyykö tappio seurauksena analyysiraportin tai sen sisällön käytöstä tai muulla tavoin raporttiin liittyen. SHB:tä tai sitä lähellä olevia yrityksiä, toimihenkilöitä, hallituksen jäseniä tai työntekijöitä ei missään olosuhteissa tule asettaa vastuuseen toiselle henkilölle syntyneestä välillisestä tai välittömästä vahingosta, joka syntyy tämän käytettyä analyysiraportissa olevaa tietoa, mukaan lukien mahdollinen saamatta jäänyt voitto, ilman rajoituksia, vaikka SHB:lle nimenomaan on annettu tiedoksi tällaisten vahinkojen mahdollisuus tai todennäköisyys. SHB:n analyysiraporteissa olevat mielipiteet ovat SHB:n ja sen tytäryhtiöiden työntekijöiden näkemyksiä. Ne kuvastavat kunkin analyytikon henkilökohtaista näkemystä tällä hetkellä ja voivat muuttua. Ei ole olemassa takuita siitä, että tulevat tapahtumat ovat yhteneväiset näiden näkemysten kanssa. Jokainen raportissa nimetty analyytikko vakuuttaa myös, että näkemykset, jotka tässä esitetään ja jotka kuuluvat analyytikolle, kuvastavat tarkoin hänen henkilökohtaisia käsityksiään niistä yrityksistä tai arvopapereista, jotka analyysiraportissa mainitaan. SHB:n analyysiraporttien tarkoituksena on ainoastaan antaa tietoa. Analyysiraporteissa olevaa tietoa ei tule pitää henkilökohtaisena suosituksena tai henkilökohtaisena sijoitusneuvona, eikä analyysiraportteja tai näkemyksiä tule pitää sijoituspäätöksen tai strategisen päätöksen perustana. Tämä asiakirja ei myöskään ole itsessään tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä osa tällaista tarjousta eikä kehoitus tehdä arvopapereiden myyntiä tai ostoa koskeva tarjous. Asiakirjaa ei myöskään, kokonaan tai osittain, tule käyttää pohjana mahdolliselle sopimukselle tai muulle sitoumukselle eikä sitä tule käyttää tällaisen sopimuksen tai sitoumuksen yhteydessä. Ei ole varmaa, että historiallinen kehitys toistuu, eikä historiallista kehitystä tule pitää osoituksena tulevasta kehityksestä. Sijoitusten arvo ja niistä saatava tuotto voi sekä laskea että nousta, ja sijoittaja voi menettää kaikki sijoittamansa varat. Sijoittajalle ei taata voittoja sijoituksistaan, ja hän voi menettää varojaan. Muutokset valuuttakursseissa voivat aiheuttaa muihin maihin tehtyjen sijoitusten arvon ja niistä saatavien voittojen nousun ja laskun. Tämä analyysituote päivitetään säännöllisesti. Raportti ei sisällä lain käyttöön tai verotukseen liittyviä näkökulmia, jotka ovat kytköksissä liikkeeseenlaskijan suunniteltuihin tai olemassa oleviin velkakirjaemissioihin. Tärkeää tietoa analyyseista SHB:n työntekijät, analyytikot mukaan lukien, saavat korvausta, jonka perustana on yrityksen kokonaiskannattavuus. Analyytikoille suoritettava korvaus ei perustu yksittäisiin corporate finance- tai joukkovelkakirjamarkkinapalveluihin. Mitään osaa analyytikkojen korvauksesta ei ole kytketty tai tulla kytkemään suoraan tai epäsuorasti analyysiraporteissa ilmaistaviin yksittäisiin suosituksiin tai käsityksiin. SHB ja/tai sen tytäryhtiö voi tarjota sijoituspankkipalveluita ja muita palveluita, mukaan lukien corporate banking -palvelut ja arvopaperineuvontaa, yrityksille, jotka mainitaan analyysissamme. Voimme toimia neuvonantajana ja/tai välittäjänä niille yrityksille, jotka analyysissamme mainitaan. SHB voi myös tavoitella corporate finance -toimeksiantoja näistä yrityksistä. Käymme omissa nimissämme asiakkaiden kanssa arvopaperikauppaa niillä arvopapereilla, jotka mainitaan analyyseissamme. Siksi meillä voi eri ajankohtaina olla joko pitkä tai lyhyt positio tällaisissa arvopapereissa. Voimme myös toimia arvopapereiden markkinatakaajana kaikkien niiden yritysten osalta, jotka mainitaan analyysiraporteissamme. [Lisätietoa ja - selvityksiä on saatavilla analyysiraporteissamme.] SHB, sitä lähellä olevat yritykset, asiakkaat, toimihenkilöt, hallituksen jäsenet tai työntekijät voivat omistaa tai pitää hallussaan arvopapereita, jotka mainitaan analyysiraporteissa. Handelsbanken-konsernin eettisten ohjeiden mukaisesti pankin hallituksen ja kaikkien Handelsbankenin työntekijöiden tulee omassa toiminnassaan pankin sisällä ja muita toimeksiantoja hoitaessaan noudattaa korkeita eettisiä periaatteita. Pankilla on myös ohjeet analyysia varten. Ohjeiden tarkoitus on varmistaa analyytikoiden ja analyysiosaston loukkaamattomuus ja riippumattomattomuus sekä tunnistaa todelliset ja mahdolliset eturistiriidat, jotka koskevat analyytikkoja tai pankkia, sekä ratkaista sellaiset mahdolliset ristiriidat poistamalla ne tai vähentämällä niitä ja/tai soveltuvilta osin julkistaa ne. Osana eturistiriitojen hallintaa Handelsbanken on ottanut käyttöön rajoituksia ( tietoesteitä ) analyysiosaston ja muiden Handelsbankenin osastojen välisessä viestinnässä. Analyysiosasto on organisatorisesti erotettu Corporate Finance -osastosta ja muista sellaisista osastoista, joilla on vastaavia työtehtäviä. Analyysiosaston ohjeisiin sisältyy sääntöjä siitä, miten analyytikoille saa maksaa korvauksia, bonuksia ja palkkaa, millaisiin markkinointiaktiviteetteihin analyytikko saa osallistua, miten analyytikon tulee hoitaa omat ja lähipiirinsä arvopaperikaupat jne. Lisäksi analyytikon ja analyysin kohteena olevan yhtiön välistä viestintää on rajoitettu. Tarkemmat tiedot Handelsbankenin eettisistä oheista ovat saatavilla Handelsbankenin verkkosivustolla osoitteessa www.handelsbanken.com/about the bank/investor relations/corporate social responsibility/ethical guidelines. Tämä asiakirja on tarkoitettu Suomessa toimiville sijoittajille. Joillakin lainkäyttöalueilla jakelu saattaa olla laissa kielletty, ja henkilön, joka jollain tavoin vastaanottaa asiakirjan, tulee itse varmistua mahdollisista rajoituksista ja ottaa ne huomioon.
Yhteystiedot Capital Markets Macro Research Ann Öberg Head of Macro Research and Trading Strategy & Chief Economist +46 8 701 28 37 Lena Fahlen Deputy Head +46 8 701 83 29 Sweden Petter Lundvik USA, Special Analysis +46 8 701 33 97 Johan Löf Economist +46 8 701 5093 Eva Dorenius Web Editor +46 8 701 50 54 Finland Tiina Helenius Head, Macro Research +358 10 444 2404 Janne Ronkanen Senior Analyst +358 10 444 2403 Denmark Jes Asmussen Head, Macro Research +45 46 79 12 03 Rasmus Gudum-Sessingø Denmark +45 46 79 16 19 Bjarke Roed-Frederiksen China and Latin America +45 46 79 12 29 Norway Kari Due-Andresen Head, Macro Research, Norway; UK +47 22 39 70 07 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Marius Gonsholt Hov Senior Economist, Norway +47 22 39 73 40 Halfdan Grangård Senior Economist, Norway +47 22 39 71 81 Trading Strategy Claes Måhlén Chief Strategist +46 8 463 45 35 Martin Jansson Senior Commodity Strategist +46 8 461 23 43 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Andreas Skogelid Senior Strategist FI +46 8 701 56 80 Pierre Carlsson Strategist FX +46 8 463 46 17 Lars Henriksson Foreign Exchange Strategist +46 8 463 45 18 Regional Sales Copenhagen Kristian Nielsen +45 46 79 12 69 Gothenburg Jaan Kivilo +46 31 774 83 39 Gävle Petter Holm +46 26 172 103 Helsinki Mika Rämänen +358 10 444 62 20 Linköping Fredrik Lundgren +46 13 28 91 10 Luleå/Umeå Ove Larsson +46 90 154 719 Luxembourg Snorre Tysland +352 274 868 251 Malmö Fredrik Lundgren +46 40 243 900 Oslo Petter Fjellheim +47 22 82 30 29 Stockholm Malin Nilén +46 8 701 27 70 London Ray Spiers +44 207 578 86 12 Toll-free numbers From Sweden to N.Y. & Singapore 020-58 64 46 From Norway to N.Y. & Singapore 800 40 333 From Denmark to N.Y. & Singapore 8001 72 02 From Finland to N.Y. & Singapore 0800 91 11 00 Within the US 1-800 396-2758 15