LAUSUNTO 1(5) SVO/ETU 13.11.2017 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN SOSIAALITURVA- JA VAKUUTUSOSASTON ETUUSYKSIKÖN LAUSUNTO ASIANTUNTIJALAUSUNTOJEN JOHDOSTA Asiantuntijalausuntojen johdosta pyydettynä lausuntona sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston etuusyksikkö (jatkossa etuusyksikkö) toteaa kunnioittaen seuraavaa. Kainuun ja Uudenmaan TE-toimistojen lausunnot Kainuun TE-toimisto nostaa lausunnossaan esiin työ- ja elinkeinoministeriössä valmistelussa olevan työttömyysturvalain muutoksen, ns. aktiivisen työnhaun mallin, ja toteaa, että työttömän työnhakijan kannalta nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen ehdotus ja valmisteltavana oleva työttömyysturvalain muutos johtavat kahdenlaiseen kiristyvään järjestelmään. Tältä osin etuusyksikkö toteaa, että käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä on estetty ns. kaksinkertaisen seuraamuksen syntyminen ehdottamalla, että jos työttömyysetuuden saajalle on asetettu korvaukseton määräaika, sen päätyttyä työttömyysetuus palaisi normaalin suuruiseksi. Näin toimittaisiin, vaikka etuuden alentamisen jakso 65 maksupäivää olisi jäänyt kesken korvauksettoman määräajan alkaessa. TE-toimistoille on hallituksen esityksessä arvioitu syntyvän lisätyötä työllistymistä edistäviä palveluita koskevan neuvonnan mahdollisesti lisääntyessä. Kainuun TE-toimisto katsoo kuitenkin, että hallituksen esityksessä ei arvioida oikein esitetyn aktiivimallin toimeenpanosta aiheutuvaa kokonaistyömäärän kasvua TE-toimistoissa. Tältä osin etuusyksikkö toteaa, että TE-toimistoille ei esityksessä ehdoteta hoidettavaksi uusia tehtäviä, vaan aktiivimallia koskevassa esityksessä muutoksia esitetään siihen, miten etuuden maksajat, Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassat, jatkossa käyttäisivät niitä tietoja, joita etuuden hakijat jo nyt maksajille toimittavat. Esityksen mukaan TE-toimistot eivät osallistu aktiivimallin toimeenpanoon. Palveluun pääsyä koskevaan tarkoituksenmukaisuusharkintaan ei esityksessä ehdoteta muutoksia, joten tarkoituksenmukaisuusharkinnankaan kautta TEtoimistoille ei synny lisätyötä. Koska työllistymistä edistäviä palveluita tai kuntouttavaa työtoimintaa koskeviin säännöksiin ei esityksessä ehdoteta muutoksia, Kainuun TE-toimiston lausunnossaan esiin nostama uhkakuva siitä, että aktiivimalli johtaisi palveluiden osalta subjektiivisen oikeuden syntymiseen (s. 1, neljäs kappale) tai kuntouttavan työtoiminnan epätarkoituksenmukaisen käytön lisääntymiseen (s. 2, viimeinen kappale) eivät etuusyksikön käsityksen mukaan ole perusteltuja. Työ- ja elinkeinoministeriön lausunnon mukaan hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 on otettu lisäyksenä huomioon 25 milj. euron suuruinen määräraha momentille 32.30.51. Kyseistä määrärahaa ei kohdennettaisi erityisesti tiettyihin palveluihin, vaan se olisi käytettävissä työttömien työnhakijoiden kannalta tarkoituksenmukaisimpiin palveluihin. Lisärahoituksen käyttö ja sen mahdollistama työnhakija-asiakkaiden palvelu lisää Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin 0295 16001 Telekopio 09 6980 709 e-mail: kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi
2(5) TE-toimistojen työtä mahdollistaessaan aiempaa useammalle työnhakijalle osallistumisen palveluun silloin, kun se TE-toimiston harkinnan mukaan on tarkoituksenmukaista. Kainuun TE-toimisto toteaa lausunnossaan hallituksen esityksen mukaisen aktiivimallin heikkoudeksi myös sen, että aktiivisuuden osoittaminen voi joissakin tilanteissa edellyttää sitä, että henkilö pyrkii ja onnistuu työllistymään muussa ammatissa kuin siinä, missä hän on aiemmin työllistynyt. Tältä osin etuusyksikkö viittaa voimassa olevaan työttömyysturvalakiin, jonka mukaan ns. ammattitaitosuoja päättyy kolmen kuukauden kuluttua työnhakijaksi rekisteröitymisestä. Myös Uudenmaan TE-toimisto on lausunnossaan katsonut, että ehdotettu aktiivimalli lisää TE-toimiston työtä silloin, jos se lisää työnhakija-asiakkaiden aktiivista yritystä päästä työllistymistä edistävään palveluun. Kun palvelutarpeen arviointi on jo nyt osa työttömän työnhakijan palveluprosessia, etuusyksikön käsityksen mukaan että haastattelu- ja palveluprosessin tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset yhteydenotot voivat edistää työttömyysetuuden saajan työmarkkinoille paluuta. Uudenmaan TE-toimisto ehdottaa lausunnossaan, että aktiivisuutta osoittaviin työllistymistä edistäviin palveluihin sisällytettäisiin myös ne ostopalveluina toteutettavat palvelut, jotka eivät kuitenkaan ole työttömyysturvalain 10 luvussa tarkoitettuja palveluita. Tältä osin etuusyksikkö toteaa, että hallituksen esityksessä aktiivisuutta osoittavaksi palveluiksi on ehdotettu niitä palveluita, joista TE-toimisto lähettää etuudenmaksajalle lausunnon, jolloin etuuden hakijalle taikka TE-toimistolle ei aiheutuisi palveluun osallistumisen osoittamisesta lisätyötä. Tämän ehdotuksen osalta etuusyksiköllä ei ole tässä vaiheessa muuta lausuttavaa. Työttömien keskusjärjestön ja potilasjärjestöjen lausunnot Työttömien Keskusjärjestö ry toteaa lausunnossaan, että aktiivisesta työnhausta huolimatta kaikki työttömät eivät saa työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta ja että työttömien palveluntarve on suurempi kuin mitä nykyisin työttömille pystytään järjestämään. Näin ollen ehdotettu aktiivimalli ei kohtele työttömiä työnhakijoita yhdenvertaisesti erityisesti siltä osin kuin työttömällä työnhakijalla on mahdollisesti olemassa myös jokin työkyvyn rajoite tai jos he kokevat, että he eivät jostakin syystä ole yhdenvertaisessa asemassa työnhakijana muiden työnhakijoiden kanssa. Myös Invalidiliitto ry, Reumaliitto ja Suomen sosiaalija terveys SOSTE ry sekä aiemmin mainittu Kainuun TE-toimisto toteavat lausunnoissaan katsovansa, että ehdotettu aktiivimalli asettaa työnhakijat terveydentilan perusteella keskenään eriarvoiseen asemaan. Potilasjärjestöt ehdottavat muun muassa, että aktiivimallia ei sovellettaisi henkilöihin, joilla on työkyvyn rajoituksesta lääkärin todistus tai että aktiivimallia ei sovellettaisi henkilöihin ilman, että työvoimaviranomaisella olisi tarjota heille palveluita. Etuusyksikkö toteaa, että esityksessä on ehdotettu, että aktiivimallia ei sovellettaisi henkilöihin, jotka saavat työkyvyttömyyden tai vamman perusteella jotakin etuutta tai joilla on työkyvyttömyyseläkehakemus vireillä eläkelaitoksessa. Tältä osin ehdotettu rajaus vastaa sitä, miten työkyvyttömyys työttömyysturvalaissa määritellään etuuden maksajien soveltamassa lainsäädännössä. Työky-
3(5) vyttömyys määritellään näissä tilanteissa myönnetyn etuuden kautta ilman harkintaa. Työkyvyttömyyseläkehakemuksen kohdalla juuri eläkehakemuksen vireillä olo on peruste sille, että henkilöllä on hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta. Tämä päättyy eläkelaitoksen antamaan päätökseen, eikä siis kata enää muutoksenhakuaikaa. Ehdotetussa aktiivimallissa henkilön tilanteen arviointi työkyvyttömyyden tai vamman olemassa olon osalta poikkeaa merkittävästi esimerkiksi TE-toimiston arvioinnista sen suhteen, millaista työtä ja palveluita voidaan pitää henkilön työkyvylle sopivana. Tämä tulisi etuusyksikön käsityksen mukaan huomioida potilasjärjestöjen ehdotuksia arvioitaessa. Aktiivimallissa työttömyysetuuden saaja voi pyrkiä työllistymään itse valitsemiinsa työpaikkoihin, jolloin hänellä jo lähtökohtaisesti on mahdollisuus kohdentaa hakunsa ja siitä seuraava työllistyminen tehtäviin, joihin hän katsoo soveltuvansa. Lääketieteellinen arviointi, jota TE-toimistossa mahdollisesti tehdään henkilön esimerkiksi erottua työstä, poikkeaakin aktiivimallin tarkoittamasta työllistymisen tavasta ja tavoitteesta ja sen perusteista. Etuusyksikkö toteaa, että jos henkilön vamman tai työkyvyttömyyden toteaminen tapahtuisi muutoin kuin esityksen mukaisesti myönnetyn etuuden perusteella, esimerkiksi lääkärinlausuntoon perustuen, kyse olisi sanotun lausunnon perusteella tehtävästä ratkaisusta ilman lääketieteellistä harkintaa. Näin siksi, että työttömyyskassoilla ei ole käytössään vakuutuslääketieteellistä osaamista, sillä sitä ei etuuksien toimeenpanossa työttömyyskassoilta edellytetä juuri myönnettyihin etuuksiin perustuvan ratkaisemisen takia, ja Kansaneläkelaitoksessakaan työttömyysetuusasioiden käsittelyyn ei sisälly vakuutuslääketieteellistä arviointia. SAK:n, Akavan, STTK:n, EK:n ja Suomen yrittäjien lausunnot SAK hallituksen esitystä vastustaen nostaa esiin ehdotuksen, jossa aktiivisuuteen luettaisiin myös ne palvelut, jotka eivät ole esityksessä tarkoitettuja työllistymistä edistäviä palveluita. Tältä osin etuusyksikkö viittaa aiemmin Uudenmaan TE-toimiston lausunnon kohdalla toteamaansa. Samoin SAK katsoo, että vaikka vamman ja työkyvyttömyyden perusteella etuutta saavat onkin rajattu aktiivimallin ulkopuolelle, osa työkyvyttömistä henkilöistä ei saa etuuksia, ja toteaa, että mallissa tulisi huomioida myös tämän ryhmän työllistymisen ongelmat. Tältä osin etuusyksikkö viittaa edellä potilasjärjestöjen lausuntojen osalta toteamaansa. SAK viittaa lausunnossaan myös hallituksen esityksessä olevaan Kansaneläkelaitoksen arvioon aktiivimallista aiheutuvasta työmäärän kasvusta, ja toteaa, että arvio vastannee työttömyyskassojen työmäärän kasvua. Tältä osin etuusyksikkö toteaa, että hallituksen esityksessä oleva työmääräarvio Kansaneläkelaitokselta saadun tiedon mukaan vastaa sitä työmäärää, mikä olisi aiheutunut lausuntokierroksella olleen hallituksen esityksen luonnoksen mukaisesta ratkaisusta. Tältä osin etuusyksikkö viittaa Kansaneläkelaitoksen lausuntoon 21.11.2017, jossa se toteaa (s. 2, toiseksi alin kappale), että hallituksen esityksen mukaisesta ratkaisusta aiheutuisi arviolta noin 15 henkilötyövuotta vastaava työmäärän kasvu.
4(5) Akavan, STTK:n, EK:n ja Suomen yrittäjien lausuntojen osalta etuusyksiköllä ei ole lausuttavaa. Kansaneläkelaitoksen ja Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n lausunnot Sekä Kansaneläkelaitos että TYJ viittaavat lausunnoissaan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan lausuntoihin. Kansaneläkelaitos ja TYJ toteavat lausunnoissaan, että jos hallituksen esityksen mukaiseen aktiivimalliin yhdistetään jälkikäteinen henkilön tilanteen tapauskohtainen arviointi, harkinnanvaraisuus, tämä pidentää hakemusten käsittelyaikoja ja lisää toimeenpanon työmäärää merkittävästikin hallituksen esitykseen verrattuna. Etuusyksikkö yhtyy lausunnonantajien näkemyksiin ja toteaa yhtenevästi lausunnonantajien kanssa, että mahdollinen yksilökohtainen harkinta 65 etuuden maksupäivän välein silloin, jos henkilöllä ei ole päättyneellä jaksolla riittävää määrää aktiivisuutta, lisää maksatuksen viivästyksiä kokonaan työttömillä etuuden saajilla, lisää toimeenpanon työmäärää merkittävästi hallituksen esitykseen verrattuna, mahdollisesti lisää etuudensaajien epätietoisuutta omaa etuutta koskevista perusteista ja myös edellyttäisi perusteellista pohdintaa sen suhteen, milloin hallituksen esitykseen nähden muutettu malli voisi tulla voimaan. Tällaisen muutoksen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon paitsi etuuskäsittelijöiden rekrytointitarpeet ja tästä aiheutuva Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille korvattavan hallintokulun kasvu, myös järjestelmämuutoksiin tarvittava aika. Lisäksi tulisi arvioida, miten harkinnan lisääminen jälkikäteiseen tarkasteluun vaikuttaisi aktiivisuutta koskeviin ratkaisuihin kohdistuvien muutoksenhakujen määrään. Voitaneen lisäksi olettaa, että hallituksen esityksen tavoitteena oleva työllisyysvaikutus ei toteutuisi esityksen perusteluiden mukaisena. Muilta osin etuusyksiköllä ei ole huomioihin tässä vaiheessa lausuttavaa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen lausunnot Tutkimuslaitosten lausunnot yhtäläisyyksistä huolimatta ovat osittain keskenään ristiriitaisia arvoiltaan. VATT toteaa lausunnossaan, että osa-aikatyö ja lyhytkestoiset työt usein parantavat työttömien mahdollisuuksia löytää pidempikestoista kokoaikatyötä myöhemmin. Palkansaajien tutkimuslaitos puolestaan toteaa lausunnossaan, että malli voi johtaa heikkolaatuisempiin työsuhteisiin, vaikka se toki toimiessaan johtaisi lyhytkestoisempiin täyden työttömyyden jaksoihin. Edelleen Palkansaajien tutkimuslaitos nostaa lausunnossaan esiin työttömyysetuuden saajien erilaisia mahdollisuuksia koskevat huolet vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi potilasjärjestöt ja SAK lausunnoissaan toteavat. Mainittujen erilaisia mahdollisuuksia koskevien huomioiden ja ehdotusten osalta etuusyksikkö viittaa edellä muun muassa potilasjärjestöjen lausuntojen kohdalla toteamaansa. Esityksen tavoitteiden osalta etuusyksikkö toteaa, että tavoite on vaikuttaa työttömyysetuuden saajien käyttäytymiseen ja tämän myötä edistää osa-aikatyön, lyhytkestoisen työn ja yritystoiminnan merkitystä täyden työttömyyden vaihtoehtona silloin, jos kokoaikatyötä ei ole tarjolla. Edelleen esityksen tavoitteena
5(5) on edistää sitä, että työttömyysetuuden saaja itse, omien valintojensa ja hakeutumisensa perusteella voisi etsiä työmarkkinoilta työtä, jonka katsoo omaan työllistymiseensä sopivan. Kuten muutoinkin työtä haettaessa, aktiivimallissa työllistyminen voi tapahtua työhallinnolle avoimeksi ilmoitettuun työpaikkaan mutta myös muutoin avoimeksi ilmoitettuun työpaikkaan tai niin kutsuttuun piilotyöpaikkaan. VATT tuo lausunnossaan esiin kysymyksen uudistuksen toteutuksen seurannasta. Aktiivimallin vaikutuksia pyritään seuraamaan etuuksien maksamista koskevien tilastotietojen perusteella. Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto Työ- ja elinkeinoministeriö tuo lausunnossaan esiin Suomen vahvistuneen talouskasvun myötä käynnistyneen myönteisen työllisyyskehityksen ja toteaa, että työllisyyden ennustetaan edelleen kasvavan vuonna 2018. Etuusyksikkö toteaa, että parantuvassa työllisyystilanteessa, työllistymistä edistäviin palveluihin varattu lisärahoitus huomioiden, esityksen tavoitteena oleva käyttäytymisvaikutus toteutuessaan edistäisi osaltaan työllisyyttä ja näin toimisi hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti työllisyyden tukena. Muuta lausunnoista Useammassa asiantuntijalausunnossa nostettiin esiin kysymys sovitellun työttömyysetuuden maksuviiveistä ilman, että lausunnoissa tarkemmin kuvattiin, mitä maksuviiveellä tarkoitetaan. Näiden näkemysten osalta etuusyksikkö toteaa seuraavaa. Työttömyysetuusjärjestelmän on tarkoitus korvata taloudellisia menetyksiä silloin, kun toimeentuloa ei työttömyyden vuoksi pystytä hankkimaan palkkatyöstä tai yritystoiminnasta. Jos osittainen työllistyminen on mahdollista, henkilöllä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Työttömyysturvajärjestelmän tarkoitus ei ole se, että henkilön yksinomaiset vaihtoehdot olisivat kokoaikainen palkkatyö tai täysi työttömyys. Osittaisen työllistymisen tueksi soviteltu työttömyysetuusjärjestelmä on säädettykin. Hallitus on kuitenkin tietoinen siitä, että palkkatiedon odottaminen voi aiheuttaa odotusaikaa sovitellun työttömyysetuuden saamisessa. Tämän vuoksi hallitus vuoden 2018 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä päätti, että sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään mahdollisuuksia edistää ja nopeuttaa sovitellun työttömyysetuuden maksamista, jotta palkkatietojen odottamisesta johtuva viive ei olisi este osittaiselle työllistymiselle. Tämä selvitystyö on käynnissä, ja siinä tullaan huomioimaan myös niin kutsutun tulorekisterin tarjoamat mahdollisuudet sovitellun työttömyysetuuden maksamisen kannalta.