Työ- ja elinkeinotoimiston menettely työttömyysturva-asian selvittämisessä

Transkriptio

1 ANONYMISOITU PÄÄTÖS Dnro OKV/1729/1/2017 1/6 ASIA Työ- ja elinkeinotoimiston menettely työttömyysturva-asian selvittämisessä KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston (jäljempänä TE-toimisto) menettelyä. Kantelija arvostelee työttömyysturva-asiansa hoitoa, hänelle annettua työvoimapoliittista lausuntoa ja opintojen päättymisestä pyydettyä lisäselvitystä. Kantelijan mukaan asiaa oli selvitetty jo neljä kuukautta, ja häneltä oli pyydetty erinäisiä selvityksiä ja liitteitä. Kantelija katsoo, että Uudenmaan TE-toimistolla olisi ollut mahdollisuus selvittää asia kokonaisuutena yhdellä puhelinsoitolla. SELVITYS Kantelun johdosta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) on antanut päivätyn yksikön päällikön ja lakimiehen allekirjoittaman lausunnon, jonka liitteenä on Uudenmaan TE-toimiston päivätty selvitys liitteineen. Jäljennökset lausunnosta ja selvityksestä liitteineen lähetetään kantelijalle tiedoksi ohessa. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan kantelija oli ilmoittautunut työnhakijaksi Uudenmaan TE-toimisto oli pyytänyt kantelijaa selvittämään opintojen päättymistä ammattikorkeakoulussa ja toimittamaan asiaan liittyvät asiakirjat (mm. erotodistuskopio). Uudenmaan TE-toimiston selvityksen mukaan kantelija oli ja kysynyt puhelimitse työttömyysetuusasiansa käsittelyä. Kantelijalle oli annettu työvoimapoliittinen lausunto 0A3, jonka mukaan hänellä ei ollut oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän ei ollut työtön tai hän oli työllistymistä edistävän palvelun aikana työllistynyt kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan lähtien. Lausunnon perustelujen mukaan kantelijan työnhaku oli alkanut , ja hän oli ollut kokoaikatyössä saakka. Lisäksi kantelijalta oli pyydetty selvitys työsuhteen päättymisestä X Oy:ssä.

2 Kantelijalle oli annettu työvoimapoliittinen lausunto 0Q1, jonka mukaan hänellä ei ollut oikeutta työttömyysetuuteen ajalla , koska hän oli eronnut työstä ilman pätevää syytä tai aiheuttanut työsuhteen päättymisen (työttömyysturvalaki 2 a luku 1 ). Lausunnon perustelujen mukaan kantelija oli irtisanottu X Oy:stä työntekijästä johtuvasta syystä. Kantelija oli kertonut riitauttaneensa irtisanomisen, ja hän oli toimittanut todisteeksi ammattiliiton selvityspyynnön työnantajalle työsuhteen päättymisen perusteista. Kyseinen toimenpide ei työttömyysturvalain mukaan vielä täytä riitauttamisen tunnusmerkistöä, ja näin ollen kantelijalla ei ollut oikeutta työttömyysetuuteen. Kantelija oli valittanut työttömyyskassan antamasta päätöksestä työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja Uudenmaan TE-toimistolta oli pyydetty asiassa lausuntoa. TEtoimisto oli pyytänyt kantelijalta valituksen johdosta lisäselvityksen mennessä. Kantelijaa oli pyydetty selvittämään opintojensa tarkka keskeyttämispäivämäärä. Kantelija oli kertonut, että opinnot eivät olleet edenneet vuoden 2015 jälkeen, mutta TE-toimisto oli katsonut kantelijan opintojen päättyneen vasta Uudenmaan TE-toimisto oli pyytänyt kantelijalta lisäselvitystä opintojen osalta sekä sen osalta, oliko kantelija hakenut vähintään kahteen tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen mennessä. Kantelijan toimittaman opintosuoritusotteen perusteella opinnot olivat päättyneet Tämän jälkeen kantelija oli ollut kokoaikatyössä asti. Kantelijalle oli annettu työvoimapoliittinen lausunto 0Q4, jonka mukaan työttömyysetuuden maksamiselle ei ollut työvoimapoliittista estettä alkaen. Kantelija oli todisteellisesti riitauttanut päättyneen työsuhteen irtisanomisen. Lausunnon perustelujen mukaan kantelija oli työskennellyt X Oy:ssa Työsuhde oli päättynyt työnantajan suorittamaan irtisanomiseen työntekijän henkilöstä johtuvista syistä. Kantelija oli todisteellisesti riitauttanut irtisanomisen ammattiliittonsa kautta. Lisäksi kantelijalle oli annettu työvoimapoliittinen lausunto 0K6, jonka mukaan hän on vuotias, vailla ammatillista koulutusta ja ilman pätevää syytä jättänyt hakematta lukioon tai soveltuvaan tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen tai on kieltäytynyt mainitusta koulutuksesta. Lausunnon mukaan kantelijalla ei ollut työttömyysetuuteen oikeutta alkaen. Lausunnon perustelujen mukaan kantelija ei ollut hakenut vähintään kahteen tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen mennessä. Se, että kantelija oli ollut kokoaikatyössä yhteishaun aikana ja että työsuhde oli kuitenkin päättynyt äkillisesti , ei ollut työttömyysturvalain mukainen pätevä syy olla hakematta koulutukseen. Kantelijalle oli annettu työvoimapoliittinen lausunto 0M1, jonka mukaan työttömyysetuuden maksamiselle ei ollut työvoimapoliittista estettä alkaen. Lausunnon perustelujen mukaan kantelija oli täyttänyt 25 vuotta ja annettu työssäolovelvoite 0K6 oli täten poistunut. RATKAISU Perustuslain 108 :n 1 momentin mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. 2/6

3 Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 4 :n mukaan oikeuskansleri tutkii kantelun, jos on aihetta epäillä oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvan henkilön, viranomaisen tai muun yhteisön menetelleen lainvastaisesti tai jättäneen velvollisuutensa täyttämättä taikka jos oikeuskansleri muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta. Oikeuskansleri ryhtyy hänelle tehdyn kantelun johdosta niihin toimenpiteisiin, joihin hän katsoo olevan aihetta lain noudattamisen, oikeusturvan tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Asiassa hankitaan oikeuskanslerin tarpeelliseksi katsoma selvitys. Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen määräajassa Työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 4 :n 3 momentin mukaan TE-toimisto tai TEhallinnon asiakaspalvelukeskus antaa työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä Kansaneläkelaitosta ja työttömyyskassaa sitovan lausunnon siten kuin lain 11 luvun 4 :ssä säädetään. Työvoimapoliittinen lausunto tulee aina perustella. Lausunto ei ole pysyvä, vaan lausuntoa muutetaan työnhakijan tilanteen mukaan antamalla uusi lausunto. Lausunnon perusteluista tulee käydä selkeästi ilmi, että lausunnolla kumotaan aiemmin annettu lausunto. Työvoimaviranomaisen on annettava työvoimapoliittiset lausuntonsa ja ratkaisunsa kulloinkin voimassa olevan lain ja annettujen soveltamisohjeiden mukaisesti, jotta lausuntokäytännön lain- ja yhdenmukaisuus taattaisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä tiedoista (1556/2016) määrätään, että työvoimapoliittinen lausunto tulee antaa ilman aiheetonta viivästystä, kuitenkin 30 päivän kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut lausunnon antamiseksi tarpeellisen selvityksen tai kun määräaika selvityksen antamiseen on päättynyt. Työsuhteen purkaminen ja työvoimapoliittinen lausunto Työttömyysturvalain 2 luvun 1 :n mukaan työttömyysetuuteen on tässä laissa säädetyin edellytyksin oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty yhdenjaksoisesti päätoimisesti yli kahta viikkoa yrittäjänä tai omassa työssä. Työnhakijana pidetään henkilöä, joka ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle työtarjouksia ja muita yhteydenottoja varten postiosoitteensa ja mahdolliset muut yhteystietonsa, joiden avulla hänet voidaan viivytyksettä tavoittaa, ja joka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla: 1) on rekisteröity työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään; 2) on pitänyt työnhakunsa työ- ja elinkeinotoimistossa voimassa; 3) asioi työ- ja elinkeinotoimistossa toimiston edellyttämällä tavalla. Työttömyysturvalain 2 a luvun 1 :n 1 momentin mukaan työnhakijalla, joka ilman pätevää syytä on eronnut työstään tai joka on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 90 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 30 päivän ajalta. Pykälän 3 momentin mukaan jos työntekijä, jonka työsopimus on irtisanottu työsopimuslain 7 luvun 2 :ssä tai merityösopimuslain 8 luvun 2 :ssä tarkoitetulla perusteella taikka jonka työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 :n 1 momentin tai merityösopimuslain 9 luvun 1 :n 1 momentin perusteella, on todisteellisesti riitauttanut irtisanomisen tai purkamisen kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, ei ennen työsopimusasiassa tehtyä lopullista ratkaisua voida katsoa, että hän olisi tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetulla tavalla itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, jollei riitautusta ole pidettävä ilmeisen aiheettomana. Valtioneuvoston asetuksella säädetään, mitä on pidettävä todisteellisena riitauttamisena. 3/6

4 Uudenmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että kun kantelijan työsopimus on purettu, on TE-toimiston tullut selvittää ja ratkaista kantelijan työsuhteen päättymisen syy sekä onko kantelija itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen. Uudenmaan TE-toimisto oli pyytänyt kantelijalta työsuhteen päättymisestä selvityksen ja kantelijan antaman selvityksen perusteella katsonut, että kantelijan työsopimus oli purettu kantelijan omasta menettelystä johtuen (työvoimapoliittinen lausunto 0Q1, ). Irtisanominen oli tapahtunut työntekijästä johtuvasta syystä. Kantelija oli riitauttanut irtisanomisen ja toimittanut todisteeksi ammattiliiton selvityspyynnön työnantajalle työsuhteen päättämisen perusteista. Kyseinen toimenpide ei täyttänyt työttömyysturvalain mukaista todisteellisen riitauttamisen tunnusmerkistöä. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (TEM/2565/ /2016) mukaan jos työntekijä on kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä todisteellisesti riitauttanut työsopimuksensa irtisanomisen tai purkamisen, hänelle ei lähtökohtaisesti aseteta työsuhteen päättymisen aiheuttamisesta korvauksetonta määräaikaa ennen kuin riitautusasia on käsitelty. Työttömyysturvalain 2 a luvun 1 :n 3 momentissa tarkoitettua todisteellista riitauttamista ei ole esimerkiksi ammattiliiton selvityspyyntö työnantajalle työsuhteen päättämisen perusteista tai henkilön oma ilmoitus työnantajalle siitä, että hän pitää irtisanomista tai purkamista laittomana. Opiskelu ja työvoimapoliittinen lausunto Työttömyysturvalain 2 luvun 10 :n mukaan päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Rajoitus koskee myös päätoimisen opiskelun lomajaksoja. Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella voidaan katsoa, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Työttömyysturvalain 2 luvun 13 :ssä säädetään koulutusta vailla olevan nuoren (alle 25- vuotias nuori, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta) oikeudesta työttömyysetuuteen. Pykälän 1 momentin mukaan koulutusta vailla olevan nuoren on tullut hakea edellisessä syyslukukaudella alkavia opintoja koskevassa haussa vähintään kahta opiskelupaikkaa, joiden opiskelijaksi ottamisen perusteet hän täyttää. Pykälän 2 momentin 1 kohdan a alakohdan mukaan koulutusta vailla olevalla nuorella ei ole oikeutta työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen syyslukukauden alkamisesta lukien, jos hän on ilman pätevää syytä jättänyt hakematta opiskelupaikkaa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Työttömyysturvalain 2 luvun 15 :ssä säädetään pätevästä syystä jättää hakematta opiskelupaikkaa sekä pätevästä syystä keskeyttää opinnot. Koulutusta vailla olevalla nuorella on pätevä syy jättää hakematta opiskelupaikkaa, jos syynä on hänen terveydentilansa, oppimisvaikeudet, kielitaito tai muu näihin verrattava seikka. Kantelijalle annetun työvoimapoliittisen lausunnon 0K6 mukaan kantelija on vuotias, vailla ammatillista koulutusta ja ilman pätevää syytä jättänyt hakematta lukioon tai soveltuvaan tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen tai kieltäytynyt mainituista koulutuksista. Lausunnon mukaan kantelijalla ei ollut oikeutta työttömyysetuuteen alkaen. Kantelija ei ollut hakenut vähintään kahteen tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen mennessä. Kantelija oli ollut kokoaikatyössä yhteishaun aikana, mutta työsuhde oli päättynyt äkillisesti Tämä ei ollut työttömyysturvalain mukainen pätevä syy olla hakematta koulutukseen. Sittemmin työssäolovelvoite 0K6 poistui, koska kantelija oli täyttänyt 25 vuotta ja sen johdosta työttö- 4/6

5 myysetuuden maksamiselle ei ollut työvoimapoliittista estettä alkaen (työvoimapoliittinen lausunto 0M1, ). Työllistymissuunnitelman laatiminen ja työnhakijan haastattelu Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 2 luvun 6 :n mukaan työttömällä työnhakijalla on oikeus työllistymissuunnitelmaan. Työllistymissuunnitelma on laadittava, jollei sen laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta, viimeistään lain 2 luvun 4 :n 1 momentin mukaisessa työnhakijan haastattelussa. Lain 2 luvun 4 :n 1 momentin mukaan työ- ja elinkeinoviranomainen järjestää työnhakijalle ensimmäisen haastattelun kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta, jollei se työnhakijan tilanne huomioon ottaen ole ilmeisen tarpeetonta. Työllistymissuunnitelmaa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa on tarkistettava työnhakijan haastattelun yhteydessä tai työnhakijan pyynnöstä. Johtopäätökset TE-toimiston toimintaan sovelletaan hallintolakia (434/2003), jossa säädetään sekä hyvän hallinnon perusteista, että hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä. Hallintolain 23 :n 1 momentin mukaan asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Lain 31 :n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Uudenmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että kun kantelija oli ilmoittautunut työnhakijaksi ja ilmoittanut hakevansa työttömyysetuutta, olisi Uudenmaan TE-toimiston tullut viipymättä selvittää kantelijan palvelutarve ja työttömyysturvaoikeus sekä antaa tuolloin työvoimapoliittinen lausunto 0A3, koska kantelija oli ilmoittanut olevansa työssä eikä siten ollut työtön. TE-toimiston olisi tullut käynnistää selvitystoimet kantelijan työsuhteen osalta jo sen päättymisen yhteydessä eikä vasta kantelijan yhteydenottojen ja jälkeen. Ensimmäinen selvityspyyntö oli lähetetty kantelijan yhteydenoton jälkeen Tämän jälkeen hänelle oli lähetetty selvityspyynnöt , sekä TEtoimiston olisi tullut pyrkiä selvittämään kaikki kantelijan työttömyysturvan saamisedellytyksiin liittyvät asiat yhtäaikaisesti. Saadun lausunnon ja selvityksen perusteella Uudenmaan TEtoimisto ei siten ole antanut työvoimapoliittisia lausuntoja ja säädetyssä määräajassa. Edellä esitetyn perusteella totean, että Uudenmaan TE-toimiston olisi tullut selvittää kantelijan työttömyysturva-asia viipymättä ja yhdellä kertaa hallintolain säännösten mukaisesti sekä antaa työvoimapoliittiset lausunnot säädetyssä määräajassa. Lisäksi saadusta selvityksestä ilmenee, että Uudenmaan TE-toimisto ei ole julkisesta työvoimaja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti järjestänyt kantelijalle haastattelua säädetyssä määräajassa. Selvitysten perusteella kantelijalle ei myöskään ollut laadittu työllistymissuunnitelmaa edellä mainitussa laissa säädetyssä määräajassa, eikä asiassa ole ilmennyt, että sen laatiminen olisi ollut ilmeisen tarpeetonta. Toimenpiteet Edellä lausumani perusteella kiinnitän Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston huomiota käsittelemiensä asioiden riittävään, asianmukaiseen ja viivytyksettömään selvittämiseen hallintolain mukaisesti. 5/6

6 Kiinnitän Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston huomiota myös työvoimapoliittisen lausunnon antamiseen, työnhakijan ensimmäisen haastattelun järjestämiseen ja työllistymissuunnitelman laatimiseen niistä annettujen säännösten mukaisesti ja säädetyssä määräajassa. Tässä tarkoituksessa lähetän päätökseni Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistolle. Päätös lähetetään tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 6/6 Apulaisoikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakonen Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Irma Tolmunen