Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2017 Tuomo Ollila Kuva: Juha Haikola. Metsähallitus, Luontopalvelut 10.11.2017 Asianumero MH 4598/2017/04.01
Yleistä Raportissa kerrotaan maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan ja Pohjois-Suomen (vanhat Oulun ja Lapin läänit) merikotkien pesintätuloksesta vuonna 2017. Pesätarkastukset tehtiin pääsääntöisesti käymällä pesällä yhden kerran pesimäkauden aikana poikasten ollessa rengastusikäisiä. Tämän lisäksi osalla reviireistä tehtiin tarkastuskäynti keväällä pesinnän alkuvaiheessa. Parilla (asuttu reviiri) tarkoitetaan reviiriä, jolla on todettu rakennettu pesä tai pesintä. Pesinnällä tarkoitetaan, että pesään on munittu tai siinä on todettu elävät tai kuolleet poikaset. Tunnetuista maakotkan reviireistä tarkastettiin 93 prosenttia, merikotkan reviireistä 91 prosenttia, muuttohaukan reviireistä 77 prosenttia ja tunturihaukan reviireistä 65 prosenttia. Maakotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan pesimätulos oli huono ja merikotkan pesintätulos keskimääräinen. Tarkastuksissa oli mukana 34 vapaaehtoista lintuharrastajaa, ja he tekivät kaikkiaan 281 työpäivää. Yhden vapaaehtoisen tekemien työpäivien määrä oli 1 28 päivää. Vapaaehtoisten henkilöiden määrä ja heidän tekemänsä työmäärä on laskenut jonkin verran aiemmista vuosista. Osin tämä selittyy sillä, että Metsähallitus käytti aiempaa enemmän helikopteria maakotkan pesien tarkastuksiin. Vapaaehtoisten pesätarkastajien lisäksi havaintoja linnuista tai mahdollisista pesistä tuli myös muilta luonnossa liikkujilta. Helikopterilla tarkastettiin yhteensä lähes 700 maakotkan, merikotkan, tunturihaukan ja muuttohaukan pesää. Uusia pesiä etsittiin lähinnä Metsähallituksen henkilökunnan toimesta. Aiempien vuosien tapaan Metsähallitus maksoi ilmoitetusta aiemmin tuntemattomasta maa- ja merikotkan pesästä (merikotka Pohjois-Suomessa) 100 euron löytöpalkkion. Tänä vuonna palkkio on maksettu kaikkiaan 28 uudesta maa- ja merikotkan pesästä. Kuva 1. Kartta eliömaantieteellisestä jaosta. 2
Maakotka Kannan koko ja levinneisyys Maakotkan levinneisyys on edelleen selvästi pohjoinen, noin 90 prosenttia tunnetuista reviireistä sijaitsee poronhoitoalueella ja noin 80 prosenttia niistä on vanhan Lapin läänin alueella. Kaikkiaan rekisterissä oli lokakuun 2017 lopussa 537 sellaista maakotkareviiriä, joilla on 1970- luvun alun jälkeen todettu ainakin kerran merkkejä maakotkan asumisesta. Vuosina 2013 2017 näistä on ollut ainakin kerran asuttuna 459 reviiriä ja pesintä on vastaavasti todettu 334:lla eri reviirillä. Pesivän maakotkakannan koko on 334 459 paria. Vuoden aikana löydettiin seitsemän uutta maakotkareviiriä, joista vain yksi löytyi levinneisyyden eteläosista. Vanhoilta reviireiltä löytyi kaikkiaan 26 uutta vaihtopesää. Lähes kaikki maakotkat pesivät puussa ja lähes aina männyssä, muutama pesä on joko kuusessa, haavassa tai koivussa. Kalliopesiä on todettu kaikkiaan 14 eri reviirillä. Pesimätulos 2017 Pesimätulos oli erityisen heikko lähes koko esiintymisalueella, vain Kainuun Koillismaan alueella se oli parempi. Huonoon pesintätulokseen vaikuttivat talven ja kevään sää- ja ravintotilanne; kanalintuja ja jäniksiä oli vähän ja kevät oli pitkä, kylmä ja sateinen. Asuttuja reviirejä todettiin kaikkiaan 373, onnistuneita pesintöjä oli 94 ja niissä todettiin kaikkiaan 98 rengastusikäistä poikasta. Huonosta ravintotilanteesta kertoo erityisesti se, että vain neljässä onnistuneessa pesässä oli kaksi poikasta. Rengastusikäisiä poikasia/onnistunut pesintä oli 1,04 ja poikasia/asuttu reviiri 0,26. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta 1971 2017 ovat 1,20 ja 0,55. 3
Kuva 2. Maakotkan levinneisyys Kuva 3. Uudet maakotkareviirit vuonna 2017. vuonna 2017. 600 500 400 300 200 100 0 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Tunnettuja reviirejä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva 4. Maakotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät 1971 2017. 4
Taulukko 1. Maakotkan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2017. Reviirit Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PH PS PK St V 2017 2016 Tunnettuja reviirejä 21 95 60 91 84 67 35 27 26 9 14 0 6 1 1 537 530 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 16 81 49 83 71 59 29 21 24 9 11 0 4 1 1 459 451 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 13 50 31 59 55 46 26 15 20 7 6 0 4 1 1 334 337 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 5 14 10 9 13 9 6 7 1 0 3 0 2 0 0 79 79 Tarkastettuja reviirejä 20 86 57 84 79 65 29 25 24 9 12 0 5 1 1 497 494 Pesää rakennettu 10 48 24 48 45 40 19 7 12 3 4 0 3 1 0 264 228 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pareja (asuttu reviiri) 13 62 37 73 58 54 23 13 21 6 7 0 4 1 1 373 376 Pesintä Pesintöja yhteensä 3 14 13 25 13 14 4 6 9 3 3 0 1 0 1 109 148 Epäonnistuneita pesintöjä 0 4 1 3 2 2 0 0 0 2 0 0 1 0 0 15 20 Onnistuneita pesintöjä 3 10 12 22 11 12 4 6 9 1 3 0 0 0 1 94 128 Rengastusikäisiä poikasia 3 11 12 22 11 12 4 8 9 2 3 0 0 0 1 98 146 Kahden poikasen pesiä 0 1 0 0 0 0 0 2 0 1 0 0 0 0 0 4 18 Poikasia/onnistunut pesintä 1,00 1,10 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,33 1 2,00 1,00 0,00 0,00 0,00 1,00 1,04 1,16 Poikasia/pari 0,23 0,18 0,32 0,30 0,19 0,22 0,17 0,62 0,43 0,33 0,43 0,00 0,00 0,00 1,00 0,26 0,39 Rengastettu Rengastetut 74 105 Värirengastetut 72 86 Prosentteina Pareja tarkastetuista 65 72 65 87 73 83 79 52 88 67 58 0 80 100 100 75 76 Onnistuneita pesintöjä asutuista 23 16 32 30 19 22 17 46 43 17 43 0 0 0 100 25 34 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 6 3 4 3 4 0 0 0 33 0 0 25 0 0 4 5 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 15 12 21 26 14 18 14 24 38 11 25 0 0 0 100 19 26 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 95 91 95 92 94 97 83 93 92 100 86 0 83 100 100 93 93 5
Muuttohaukka Kannan koko ja levinneisyys Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Tämän lisäksi yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2017 yhteensä 412 sellaista muuttohaukkareviiriä, joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970-luvun alun jälkeen. Näistä 315 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosien 2012 ja 2016 välisenä aikana. Pesintä on todettu samana ajanjaksona 275 reviirillä. Pesivien muuttohaukkojen määrä on 275 315 paria. Vuoden aikana löytyi kahdeksan uutta muuttohaukkareviiriä. Ne kaikki löytyivät vanhalta levinneisyysalueelta. Suurin osa Suomen muuttohaukoista pesii aapasoilla. Kalliopesiä on todettu seurannan aikana 57 eri reviirillä Lapin tunturialueella ja Koillismaalla. Puupesintä on vuosien aikana todettu noin neljälläkymmenellä eri reviirillä kalasääsken, merikotkan ja korpin rakentamissa pesissä. Pari kertaa pesintä on todettu myös suon laidalle puuhun laitetussa pesälaatikossa. Pesintätulos 2017 Pesintätulos oli huono, ja ensimmäisen kerran sitten vuoden 2000 poikasmäärä jäi alle 200. Osin huonoon tulokseen vaikuttaa, että tarkastettujen reviirien määrä oli pienempi kuin aiempina vuosina. Tärkein syy oli kuitenkin kylmä ja sateinen kevät ja alkukesä, jonka takia haukat eivät aloittaneet pesintää tai aloitetut pesinnät tuhoutuivat. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 159, ja niistä 88 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 193. Poikasia/onnistunut pesintä oli 2,19 ja poikasia/pari 1,21. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolla 1970 2017 ovat 2,36 ja 1,75. 6
Kuva 5. Muuttohaukan levinneisyys Kuva 6. Uudet muuttohaukkareviirit vuonna 2016. vuonna 2016. 450 400 350 300 250 200 150 100 Tunnettuja reviirejä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä 50 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Kuva 7. Muuttohaukan tarkastetut reviirit, parit, ja onnistuneet pesinnät 1970 2017. 7
Taulukko 2. Muuttohaukan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2017. Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PK 2017 2016 Reviirit: Tunnettuja reviirejä 28 25 54 124 49 40 62 11 14 2 3 412 406 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 22 24 37 89 37 34 50 9 11 0 2 315 313 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 18 18 28 79 33 32 48 8 10 0 1 275 275 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 6 1 17 35 12 6 12 2 3 2 1 97 93 Tarkastettuja reviirejä 18 20 40 95 45 26 49 11 10 1 2 317 337 Asuttu reviiri, emo+t reviirillä 2 8 4 11 2 0 9 3 2 0 0 41 27 Asuttu reviiri, pesäkuoppa 4 0 3 3 1 0 0 0 1 0 0 12 8 Asuttu reviiri, ei pesintää 6 8 7 14 3 0 9 3 3 0 0 53 35 Pareja 13 17 16 41 20 16 26 6 4 0 0 159 183 Pesintä: Pesintöjä yhteensä 7 9 9 27 17 16 17 3 1 0 0 106 148 Haudonta 0 2 0 0 1 0 0 0 0 0 0 3 1 Epäonnistuneita pesintöjä 3 0 3 4 4 1 0 0 0 0 0 15 13 Onnistuneita pesintöjä 4 7 6 23 12 15 17 3 1 0 0 88 134 Rengastusikäisiä poikasia 9 13 10 47 30 37 38 6 3 0 0 193 304 Poikasia/onnistunut pesintä 2,25 1,86 1,67 2,04 2,50 2,47 2,24 2,00 3,00 0 0 2,19 2,27 Poikasia/pari 0,69 0,76 0,63 1,15 1,50 2,31 1,46 1,00 0,75 0 0 1,21 1,66 Rengastettu Rengastetut 230 230 Värirengastetut 181 181 Prosentteina Pareja tarkastetuista 72 85 40 43 44 62 53 55 40 0 0 50 54 Onnistuneita pesintöjä asutuista 31 41 38 56 60 94 65 50 25 0 0 55 73 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 50 0 43 29 133 0 0 0 0 0 0 28 37 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 22 35 15 24 27 58 35 27 10 0 0 28 40 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 64 80 74 77 92 65 79 100 71 50 67 77 88 8
Merikotka, Pohjois-Suomi Kannan koko ja levinneisyys Pohjois-Suomessa tunnetaan lokakuun lopussa 2017 kaikkiaan 137 sellaista merikotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta. Näistä 120 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2012 2017, ja pesintä on todettu samana aikana 104 eri reviirillä. Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on 104 120 paria. Vuoden aikana löytyi 18 uutta merikotkareviiriä erityisesti Perämeren rannikolta sekä Kainuun ja Koillismaan alueelta. Pohjois-Suomen merikotkien määrä kasvaa nyt voimakkaasti ja uusia reviirejä voi löytyä mistä päin tahansa. Pesintätulos 2017 Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli hyvä. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 109 ja onnistuneita pesintöjä yhteensä 59. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 87. Poikasia/onnistunut pesintä oli 1,47 ja poikasia pari 0,80. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta 1977 2017 ovat 1,41 ja 0,86. Kuva 8. Merikotkan levinneisyys Kuva 9. Uudet merikotkareviirit Pohjois-Suomessa Pohjois-Suomessa vuonna 2017. vuonna 2017. 9
160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tunnettuja reviirejä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva.10. Merikotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät Pohjois-Suomessa 1977 2017. Taulukko 3. Merikotka pesintätulos eliömaakunnittain Oulun ja Lapin lääneissä vuonna 2017. Eliömaantieteelliset alueet Yhteensä EnL InL SoL KiL PeP Ks OP Kn KP 2017 2016 Reviirit Tunnettuja reviirejä 4 9 57 4 7 28 17 5 6 137 119 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 4 8 52 3 6 22 15 5 5 120 102 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 3 7 44 3 5 21 11 5 5 104 86 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 0 1 5 1 1 6 2 0 0 17 17 Tarkastettuja reviirejä 3 8 55 4 7 23 15 4 5 124 109 Pesää rakennettu 1 3 21 1 3 4 7 1 1 42 30 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pareja 3 8 49 3 5 19 13 4 5 109 94 Pesintä Pesintöjä yhteensä 2 5 28 0 2 15 6 3 4 67 64 Epäonnistuneita pesintöjä 0 1 4 1 0 2 0 0 0 8 8 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 2 4 24 1 2 13 6 3 4 59 56 Poikasia (iso+pieni) 3 5 31 2 2 19 13 4 8 87 75 Poikasia/onnistunut pesintä 1,50 1,25 1,29 2,00 1,00 1,46 2,17 1,33 2,00 1,47 1,34 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 1,00 0,63 0,63 0,67 0,40 1,00 1,00 1,00 1,60 0,80 0,80 Poikasia/pari 1,00 0,63 0,63 0,67 0,40 1,00 1,00 1,00 1,60 0,80 0,80 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista 100 100 89 75 71 83 87 100 100 88 86 Onnistuneita pesintöjä asutuista 67 50 49 33 40 68 46 0 80 54 60 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 13 8 33 0 11 0 0 0 7 9 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 67 50 44 25 29 57 40 75 80 48 51 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 75 89 96 100 100 82 88 80 83 91 92 10
Tunturihaukka Kannan koko ja levinneisyys Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet eikä levinneisyydessä ole tapahtunut isoja muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Rekisterissä on lokakuun lopussa 2017 kaikkiaan 48 sellaista tunturihaukkareviiriä, joilla on ollut merkkejä tunturihaukkojen asumisesta tarkastushistorian aikana. Näistä 27 on ollut asuttuna vuosina 2012 2017. Pesintä on todettu vastaavana aikana 15 eri reviirillä. Pesivän kannan koko on 15 27 paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät kalliolla; puupesintä on todettu yhdeksällä eri reviirillä joko korpin, maakotkan tai piekanan rakentamassa pesässä. Pesintätulos 2017 Tunturihaukkojen pesintätulos oli huono, tarkastuksissa ei todettu yhtään onnistunutta pesintää. Myöhemmin syksyllä tuli tietoon havainto yhdestä lentopoikasesta, joten ilmeisesti jossain tuntemattomassa paikassa on ollut poikaspesä. Asuttuja reviirejä, joilla emot olivat paikalla, todettiin kaikkiaan 14. Tuhoutuneita pesintöjä oli kaksi. Kuva 11. Tunturihaukan levinneisyys Suomessa. 11
60 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tunnettuja reviirejä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 12. Tunturihaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät 2000 2017. Taulukko 4. Tunturihaukan pesintätulos kunnittain vuonna 2017. Kunnat Yhteensä Enontekiö Inari Utsjoki Muu 2017 2016 Reviirit Tunnettuja reviirejä 10 19 16 3 48 45 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 9 7 9 2 27 24 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 4 4 6 1 15 16 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 1 12 7 1 21 21 Tarkastettuja reviirejä 10 10 9 2 31 36 Emo(t) reviirillä 5 3 3 1 12 7 Pareja 5 4 4 1 14 14 Pesintä Pesintöjä yhteensä 0 1 1 0 2 7 Epäonnistuneita pesintöjä 0 1 1 0 2 0 Onnistuneita pesintöjä 0 0 0 0 0 7 Rengastusikäiset poikaset 0 0 0 0 0 16 Poikasia/onnistunut pesintä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 2,29 Poikasia/pari 0 0,00 0,00 0,00 0,00 1,14 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista 50 40 44 50 45 39 Onnistuneita pesintöjä asutuista 0 0 0 0 0 50 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 0 25 0 14 0 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 0 0 0 0 0 19 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 100 53 56 67 65 80 12
Kiitokset kaikille pesätarkastuksiin osallistuneille vapaaehtoisille, nimeltä mainituille sekä kaikille muille tarkastus- ja suojelutyöhön osallistuneille! Maakotka: Antero Autio, Antti Leinonen, Ari Lyytikäinen, Ari Rivasto, Arto Komulainen, Heikki Ketola, Jaakko Junikka, Jani Pihlman, Jani Suua, Janne Moilanen, Jarmo Ahtinen, Jarmo Martiskainen, Jouni Lamminmäki, Juha Haikola, Jukka-Pekka Taivalmäki, Jussi Ryssy, Jyrki Mäkelä, Jyrki Savolainen, Kai Leppimäki, Kalevi Rutonen, Kalevi Tunturi, Kari Ketola, Kari Oittinen, Matti Suopajärvi, Mikko Hänninen, Olli Neulaniemi, Olli-Pekka Karlin, Pekka Peltoniemi, Pertti Koskimies, Raimo Koskenkorva, Risto Sulkava, Seppo Ojala, Seppo Vähätalo, Sven Jungell, Tuomo Puutio, Turo Tuomikoski, Veikko Korhonen, Vesa Hyyryläinen Muuttohaukka: Antti Leinonen, Antti Pöllänen, Ari-Pekka Auvinen, Ari Lyytikäinen, Erik Saarnio, Esko Pasanen, Hannu Tunturi, Inga Kujala, Ismo Kreivi, Jani Suua, Jarmo Ahtinen, Juha Lohela, Jyrki Mäkelä, Kai Pynssi, Kalevi Tunturi, Kari Ketola, Markku Hukkanen, Matti Suopajärvi, Olli Näyhä, Olli-Pekka Karlin, Pekka Nyman, Pekka Paarman, Pekka Peltoniemi, Pekka Pouttu, Pertti Koskimies, Reino Tihinen, Sami Timonen, Sari Magga, Seppo Vähätalo, Susanna Tuomainen, Teuvo Hietajärvi, Veli-Matti Korpimäki, Vesa Hyyryläinen Merikotka: Ari-Pekka Auvinen, Heikki Ketola, Jani Suua, Jarmo Ahtinen, Jarmo Martiskainen, Jouni Lamminmäki, Jyrki Mäkelä, Kai Leppimäki, Kari Oittinen, Markku Hukkanen, Olli-Pekka Karlin, Pekka Peltoniemi, Seppo Vähätalo, Tuomo Puutio, Vesa Hyyryläinen Tunturihaukka: Pertti Koskimies 13