POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1977 No 9 N o 9 Kiertokirje Ohjeet työsuhdekeksintöjä k oskevissa asioissa posti- ja lennätinlaitoksessa Posti- ja lennätinhallitus kiinnittää laitoksen henkilökunnan huomiota työsuhdekeksintöjä koskevaan lainsäädäntöön. Voidakseen kehittää ja edistää edellä mainittua toimintaa sekä yhtenäistääkseen posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa olevien henkilöiden tekemien työsuhdekeksintöjen käsittelymenettelyn posti- ja lennätinhallitus on vahvistanut seuraavat ohjeet noudatettavaksi. Posti- ja lennätinhallitus on tänään istunnossa tapahtuneessa esittelyssä vahvistanut seuraavat ohjeet: 1. Soveltamisala Näitä ohjeita sovelletaan sellaisiin Suomessa patentilla suojattavissa oleviin posti- ja lennätinlaitoksessa työ- tai virkasuhteessa palvelevien henkilöiden tekemiin työsuhdekeksintöihin, joita tarkoitetaan oikeudesta työntekijäin tekemiin keksintöihin annetun lain (656/67) (liite no 2) 4 :ssä, ja jotka ovat syntyneet yhteydessä palvelussuhteeseen tai joiden hyväksikäyttö kuuluu posti- ja lennätinlaitoksen toiminta-alaan. 2. Oikeudet työsuhdekeksintöön Posti- ja lennätinlaitoksen oikeudet keksintöön määräytyvät edellä 1 :ssä tarkoitetun työsuhdekeksintölain mukaisesti. Keksijällä on oikeus määrätä keksinnöstä vapaasti, sikäli kuin posti- ja lennätinlaitos ei korvausta vastaan ota itselleen oikeuksia keksintöön. Posti- ja lennätinlaitoksen oikeudet keksintöön riippuvat siitä, millä tavalla ne liittyvät posti- ja lennätinlaitoksen toimialaan tai liiketoimintaan. Laitos saattaa lunastaa keksintöön liittyvät oikeudet kokonaan tai esimerkiksi vain oikeuden käyttää keksintöä. Kun posti- ja lennätinlaitos ei yleensä kuitenkaan harjoita keksintöä koskevien esineiden tai laitteiden markkinointia ja myyntiä, posti- ja lennätinlaitos tulee työsuhdekeksinnöissä ensi sijassa hankkimaan ainoastaan käyttöoikeuden keksintöön. Lunastuksen laajuuteen saattaa vaikuttaa myös se, voidaanko keksintöä käyttää jossakin toisessa valtion laitoksessa. 3. Keksijän ilmoitusvelvollisuus Keksinnön tehneen henkilön tulee viipymättä keksinnön tekemisen jälkeen ilmoittaa asiasta kirjallisesti kahtena kappaleena posti- ja lennätinhallitukselle tarkoitukseen laaditulla lomakkeella (liite no 1), jota on saatavissa posti- ja lennätinhallituksen kansliaosastolta. Ilmoituksen voi antaa lähimmälle esimiehelle tai lähettää suoraan posti- ja lennätinhallituksen kansliaosastolle. Ilmoituksen sisältämän teknisen selityksen on oltava niin yksilöity, että työnantaja sen perusteella voi ymmärtää keksinnön. Ilmoituksen tulee sisältää myös maininta siitä, millaisessa yhteydessä työsuhteeseen keksijä katsoo keksinnön syntyneen. Keksinnöt jaetaan ryhmiin seuraavasti: Ryhmä A. Keksinnön hyväksikäyttö kuuluu työnantajan toiminta-alaan ja keksintö on syn- 127701084T-11
2 tynyt keksijälle kuuluvien työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena tai olennaisesti käyttämällä hyväksi työnantajan piirissä saavutettuja kokemuksia. Tähän ryhmään kuuluu myös keksintö, jonka hyväksikäyttö ei kuulu työnantajan toiminta-alaan, mutta joka on syntynyt keksijälle työssä annetun tarkemmin määrätyn tehtävän tuloksena. Ryhmä B. Keksinnön hyväksikäyttö kuuluu työnantajan toiminta-alaan, mutta keksintö on syntynyt muussa yhteydessä keksijän palvelussuhteeseen kuin A-ryhmään kuuluvat keksinnöt. Ryhmä C. Keksinnön hyväksikäyttö kuuluu työnantajan toiminta-alaan, mutta keksintö on syntynyt yhteydettä keksijän palvelussuhteeseen. Ryhmä D. Keksintö ei kuulu ryhmään A, B tai C. Mikäli keksijä laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, ei työsuhdekeksintölain 6 :ssä tarkoitettu työnantajalle säädetty määräaika ala kulua. Lisäksi saattaa työnantajalle syntyä oikeus vahingonkorvaukseen. 4. Keksintöilmoitusten vastaanotto Keksintöilmoitulsen vastaanottaa posti- ja lennätinhallituksen puolesta kansliaosasto tai keksijän lähin esimies. Vastaanottajan on vahvistettava vastaanottopäivä kumpaankin ilmoituslomakkeeseen tehtävällä merkinnällä. Toinen kappale ilmoitusta palautetaan ilmoituksen tekijälle. Annettaessa ilmoitus keksijän lähimmälle esimiehelle, on tämän toimitettava viivytyksettä ilmoitus lausuntonsa ohella posti- ja lennätinhallituksen kansliaosastolle. 5 5. Työnantajan ilmoitusvelvollisuus Posti- ja lennätinhallituksen tulee neljän kuukauden kuluessa keksintöilmoituksen vastaanottamisesta kirjallisesti ilmoittaa, ottaako se ja missä laajuudessa keksintöön liittyvät oikeudet. Posti- ja lennätinhallituksen ja keksijän välisen sopimuksen tekeminen ei ole riippuvainen siitä, onko keksintö Suomessa patentilla suojattavissa vai ei. 6. Keksijälle suoritettava korvaus Näiden ohjeiden soveltamispiiriin kuuluvasta työsuhdekeksinnöstä voidaan keksijälle suorittaa ilmoituspalkkiota sekä korvausta keksinnöstä, edellyttäen ettei hänelle maksettavaan palkkaan voida katsoa sisältyvän täydellistä korvausta tehdystä keksinnöstä. Hyväksytystä keksintöilmoituksesta suoritetaan keksijälle 500 markan suuruinen ilmoituspalkkio, mikäli keksintö täyttää kohtuulliset laatuvaatimukset. Keksinnön tekijöitä ollessa kaksi tai useampia, suoritetaan heille yhteisesti 750 markkaa ilmoituspalkkiona. Työsuhdekeksinnöstä, jota koskevat oikeudet ovat kokonaan tai osittain siirtyneet posti- ja lennätinlaitokselle, suoritetaan korvausta enintään 3000 markkaa ottaen huomioon keksinnön arvo, posti- ja lennätinlaitoksen saaman oikeuden laajuus, keksijän tehtävät sekä palvelussuhteeseen liittyvien seikkojen merkitys keksinnön syntymiselle. Korvauksen yläraja voidaan ylittää, milloin se ilmoituspalkkio mukaan laskien ei muuten tulisi vastaamaan työsuhdekeksintölain 7 :n edellyttämää kohtuullista korvausta. 7. Korvauksen suorittaminen Korvaus pyritään yleensä suorittamaan kertakorvauksena odottamatta keksintöön mahdollisesti Suomessa myönnettävää patenttia lukuunottamatta tapauksia, joissa keksinnöllä on posti- ja lennätinlaitokselle erityistä taloudellista merkitystä. Mikäli posti- ja lennätinlaitos saa keksinnön hyödyntämisen yhteydessä royalty-tuloa, voidaan korvaukseksi sopia osa näin saadusta tuotosta. Ilmoituspalkkio maksetaan viimeistään neljän kuukauden kuluessa keksintöilmoituksen vastaanottamisesta. Osasto, jonka toimialaan keksinnön hyväksikäyttö kuuluu, suorittaa tarpeelliset neuvottelut keksijän kanssa ja tekee sopimuksen sekä mah
3 dollisesta keksintöön liittyvien oikeuksien siirtämisestä että keksijälle maksettavasta korvauksesta, mikäli posti- ja lennätinhallitus ei yksittäistapauksessa toisin päätä. Sopimusta laadittaessa on tarpeen mukaan käytettävä hyväksi kansliaosastolta saatavissa olevia ohjeita ja neuvoja. Ilmoituspalkkio ja korvaus keksinnön käyttämisestä maksetaan sen osaston käytössä olevalta kulutusmenomomentilta, jonka toimialaan keksinnön hyväksikäyttö kuuluu. 8. Muuttuneiden olosuhteiden vaikutus korvaukseen Mikäli olennaisesti muuttuneet olosuhteet antavat aihetta, voidaan korvauksen määrää myöhemmin tarkistaa. Keksijää ei kuitenkaan voida velvoittaa palauttamaan jo suoritettua korvausta. 9. Patentin hakeminen Keksintöilmoituksen jättämisen jälkeen on keksijä oikeutettu itse hakemaan keksintöön patenttia, mutta siitä on viikon kuluessa jättämisestä kirjallisesti ilmoitettava posti- ja lennätinhallituksen kansliaosastolle. Milloin posti- ja lennätinhallitus ottaa haltuunsa työsuhdekeksinnön kokonaisuudessaan, se voi myös ottaa hoitaakseen keksinnön mahdollisen patentoimisen, jolloin posti- ja lennätinlaitos vastaa näin syntyvistä kustannuksista. muuten olisi posti- ja lennätinlaitoksen toiminnalle hyödyksi, voidaan asia keksijän aloitteesta käsitellä aloitetoimikunnassa, joka ratkaisee sekä keksinnön käyttökelpoisuuden että siitä mahdollisesti maksettavan palkkion suuruuden. 11. Salassapitovelvollisuus Ennenkuin neljä kuukautta on kulunut 3 :ssä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta, ei keksijä saa ilman posti- ja lennätinhallituksen kirjallista suostumusta määrätä keksinnöstä taikka ilmaista mitään sitä koskevaa seikkaa siten, että siitä voi olla seurauksena keksinnön julkiseksi tuleminen tai hyväksikäyttö toisen lukuun. Henkilö, joka työ- tai virkatehtäviään hoitaessaan on saanut keksinnöstä tiedon, ei saa käyttää tätä tietoa hyväkseen eikä ilman laillista syytä ilmaista mitään sitä koskevaa. 12. Riitaisuuksien ratkaiseminen Työsuhdekeksinnöstä mahdollisesti aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan, ellei toisin sovita, siten kuin työsuhdekeksintölaissa edellytetään. Posti- ja lennätinhallitusta edustaa työsuhdekeksintöjä koskevissa asioissa kansliaosasto, jolle asianomaisen osaston tulee riitaisuuksien sattuessa toimittaa keksintöä koskevat asiakirjat lausuntoineen. 10. Aloitetoimikunta Mikäli tehty keksintö ei ilmeisesti tule täyttämään patentoitavuuden edellytyksiä mutta 13. Voimaantulo Nämä ohjeet tulevat voimaan 1 päivänä helmikuuta 1977. Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1977. Pääjohtaja O iva Saloila Toimistopäällikkö Esko Hiekkasalmi
POSTI- JA LENNATINLAITOS Liite no 1 Ilm oitus työsuhdekeksinnöstä Täytetään 2 kappaleena, jotka annetaan lähim- Vastaanotettu /197 mälle esimiehelle tai lähetetään posti- ja lennätinhallituksen kansliaosastolle. Toinen kappale palautetaan keksijälle varustettuna vastaanottomerkinnöin. Keksijä(t) Toimipaikka Keksinnön nimitys Tekemäni/tekemämme keksinnön katson/katsomme kuuluvan kääntöpuolella määriteltyyn ryhmään Keksinnön syntymiseen mahdollisesti vaikuttanut ulkopuolinen henkilö ja hänen työnantajansa: Posti- ja lennätinlaitos saattaa voimassa olevan lain perusteella olla oikeutettu saamaan kokonaan tai osittain oikeuden keksintöön. Aion hakea/ehdotan, että posti- ja lennätinhallitus hakisi patenttia Suomessa/ulkomailla /197 (katso kohtaa 3 kääntöpuolella) Paikka ja aika Keksijän/keksijöiden allekirjoitus/allekirjoitukset Keksintö saattaa tulla ulkopuolisten tietoon jo (katso kohtaa 2 kääntöpuolella) / 197 Lyhyt selvitys keksinnöstä (tarpeen vaatiessa käytettävä liitettä)
1. Keksintöryhmät Ryhmä A. Keksinnön hyväksikäyttö kuuluu työnantajan toiminta-alaan ja keksintö on syntynyt keksijälle kuuluvien työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena tai olennaisesti käyttämällä hyväksi työnantajan piirissä saavutettuja kokemuksia. Tähän ryhmään kuuluu myös keksintö, jonka hyväksikäyttö ei kuulu työnantajan toiminta-alaan, mutta joka on syntynyt keksijälle työssä annetun tarkemmin määrätyn tehtävän tuloksena. Ryhmä B. Keksinnön hyväksikäyttö kuuluu työnantajan toiminta-alaan, mutta keksintö on syntynyt muussa yhteydessä keksijän palvelussuhteeseen kuin A-ryhmään kuuluvat keksinnöt. Ryhmä C. Keksinnön hyväksikäyttö kuuluu työnantajan toiminta-alaan, mutta keksintö on syntynyt yhteydettä keksijän palvelussuhteeseen. Ryhmä D. Keksintö ei kuulu ryhmään A, B tai C. 2. Mikäli keksintö saattaa tulla ulkopuolisten tietoon, esimerkiksi julkaisun, esittelyn, tarjouksen, kyselyn, näyttelyn, luennon tai muun sen tapaisen yhteydessä, on varhaisin oletettu tämän tapahtuman päivämäärä ilmoitettava asianomaisella kohdalla lomakkeen etusivulla. 3. Erityisesti silloin kun keksintö on syntynyt tai virike siihen saatu yhteistyössä sellaisen henkilön kanssa, joka ei ole viraston tai laitoksen palveluksessa, on keksinnön syntyhistoria pyrittävä tarkoin selvittämään.
Liite no 2 Laki oikeudesta työntekijän tekem iin keksintöihin 29-12.1967/656 1 - Toisen työssä olevan henkilön, työntekijän tekemästä Suomessa patentilla suojattavissa olevasta keksinnöstä on voimassa, mitä tässä laissa säädetään. Tätä lakia on vastaavasti sovellettava myös virkasuhteessa olevaan henkilöön. Yliopiston, korkeakoulun tai vastaavanlaisen tieteellisen opetuslaitoksen opettajaa ja tutkijaa ei tässä ominaisuudessaan ole pidettävä laissa tarkoitettuna työntekijänä. Lakia on kuitenkin sovellettava sellaiseen sotilasopetuslaitoksen opettajaan, joka on puolustuslaitoksen viran tai toimen haltija. Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. 2. Tämän lain säännöksiä on noudatettava, mikäli muuta ei ole sovittu tai voida katsoa ilmenevän työsuhteesta tahi muista seikoista. Kuitenkin on 7 :n 1 momentin, 8 :n 2 momentin ja 9 :n vastainen sopimusehto mitätön. 3 Työntekijällä on keksintöönsä sama oikeus kuin muulla keksijällä, jollei tässä tai muussa laissa olevista säännöksistä muuta johdu. 4 4. Jo s keksintö on syntynyt työntekijälle kuuluvien työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena tai olennaisesti käyttämällä hyväksi työnantajan liikkeessä tai laitoksessa saavutettuja kokemuksia, työnantajalla on oikeus, mikäli keksinnön hyväksikäyttö kuuluu hänen toiminta-alaansa, saada kokonaan tai osittain oikeus keksintöön. Jos keksintö on syntynyt työntekijälle työssä annetun tarkemmin määrätyn tehtävän tuloksena, työnantajalla on sanotunlainen oikeus, vaikkei keksinnön hyväksikäyttö kuulu työnantajan toimialaan. Jos kysymyksessä on keksintö, jonka hyväksikäyttö kuuluu työnantajan toiminta-alaan, mutta joka on syntynyt muussa yhteydessä työsuhteeseen kuin mitä 1 momentissa tarkoitetaan, työnantaja on oikeutettu saamaan käyttöoikeuden keksintöön. Mikäli työnantaja haluaa saada 2 momentissa tarkoitettuun keksintöön laajemman oikeuden kuin siinä säädetään tai oikeuden keksintöön, joka on syntynyt yhteydettä työsuhteeseen, mutta jonka hyväksikäyttö kuitenkin kuuluu työnantajan toiminta-alaan, työnantajalla on etuoikeus työntekijän kanssa siitä sopimalla saada sanottu oikeus. 5. Jos työntekijä tekee 4 :ssä tarkoitetun keksinnön, hänen tulee tästä viipymättä kirjallisesti ilmoittaa työnantajalle ja samalla antaa sen sisällöstä sellainen tieto, että työnantaja sen perusteella voi ymmärtää keksinnön, sekä myös ilmoitus siitä, millaisessa yhteydessä työsuhteeseen hän katsoo keksinnön syntyneen. 6. Työnantajan, joka haluaa saada itselleen 4 :n 1 momentin tai 2 momentin mukaan hänelle kuuluvan oikeuden keksintöön, tulee viimeistään neljän kuukauden kuluessa siitä, kun työnantaja sai 5 :ssä tarkoitetun ilmoituksen kirjallisesti ilmoittaa työntekijälle, että hän ottaa itselleen tietyn oikeuden keksintöön. Mainitun ajan kuluessa tulee työnantajan myös käyttää hänelle 4 :n 3 momentin mukaan kuuluvaa etuoikeutta. Ennen kuin neljä kuukautta on kulunut 5 :ssä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta, työntekijä ei saa ilman työnantajan kirjallista suostumusta määrätä 4 :ssä tarkoitetusta keksinnöstä tai ilmaista mitään sitä koskevaa siten, että siitä voi olla seurauksena keksinnön julkiseksi tuleminen tai hyväksikäyttö toisen lukuun. Työntekijällä on kuitenkin oikeus tehtyään 5 :n mukaisen ilmoituksen, hakea keksinnölleen patenttia Suomessa, mutta on hänen tällöin viikon kuluessa hakemuksen antamisesta patenttiviranomaiselle kirjallisesti ilmoitettava siitä työnantajalle.
7. Milloin työnantaja 4 :n mukaan tai muulla perusteella saa oikeuden työntekijän tekemään keksintöön, työntekijällä on, vaikka ennen keksinnön syntymistä oli toisin sovittu, oikeus saada siitä työnantajalta kohtuullinen korvaus. Korvausta määrättäessä on erityisesti otettava huomioon keksinnön arvo ja työnantajan saaman oikeuden laajuus samoin kuin työsopimuksen ehdot sekä työsuhteeseen liittyvien muiden seikkojen merkitys keksinnön syntymiselle. Jollei korvauskannetta ole pantu vireille viiden vuoden kuluessa siitä, kun työnantaja on ilmoittanut ottavansa oikeuden keksintöön, kanneoikeus on menetetty. Milloin keksintöön on haettu patenttia, kanne voidaan kuitenkin aina panna vireille vuoden kuluessa patentin myöntämisestä. 8. Milloin patenttia on haettu kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä sellaiseen keksintöön, johon olisi sovellettava 4 :n säännöksiä, mikäli keksintö olisi tehty työsuhteen kestäessä, keksintöä on pidettävä sen aikana tehtynä, jollei keksijä esitä todennäköisiä syitä sen syntymisestä työsuhteen päättymisen jälkeen. Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, joka rajoittaa viimeksi mainitun oikeutta määrätä keksinnöstä, joka tehdään enemmän kuin vuosi työsuhteen päättymisen jälkeen, on mitätön. 9 Sen estämättä, mitä tuomiolla tai sopimuksella on määrätty 7 :ssä tarkoitetusta korvauksesta, oikeus voi määrätä siitä toisin, mikäli olennaisesti muuttuneet olosuhteet antavat siihen aihetta. Työntekijää ei kuitenkaan voida velvoittaa palauttamaan jo suoritettua korvausta. Jos työntekijän tekemään keksintöön perustuvasta oikeudesta tehdyn sopimuksen ehdon soveltaminen ilmeisesti on hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta, voidaan myös sellaista ehtoa sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. 10. Joka tämän lain säännösten nojalla saa tiedon keksinnöstä, ei saa käyttää tätä tietoaan hyväksi eikä ilman laillista syytä ilmaista mitään sitä koskevaa. 11. Lausunnon antamista varten tämän lain soveltamista koskevissa asioissa on keksintölautakunta, jossa on puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Lausunnon voivat pyytää työnantaja ja työntekijä sekä tuomioistuin, milloin riita keksinnöstä on saatettu sen ratkaistavaksi. Sama oikeus on myös patentti- ja rekisterihallituksella, mikäli keksintöä koskeva patenttihakemus on sen käsiteltävänä. Puheenjohtajan ja kaksi jäsentä nimittää valtioneuvosto määräajaksi henkilöistä, joiden ei voida katsoa edustavan työnantajain eikä työntekijäin etuja. Puheenjohtajan ja toisen näistä jäsenistä, joka samalla toimii varapuheenjohtajana tulee olla tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittaneita ja tuomarin toimiin perehtyneitä. Toisen jäsenen tulee olla teknillisen koulutuksen saanut ja perehtynyt patenttialan asioihin. Muut jäsenet, joiden tulee olla työoloihin perehtyneitä ja joista kaksi edustaa työnantajapuolta ja kaksi työntekijäpuolta, nimittää valtioneuvosto kahdeksi vuodeksi kerrallaan asianomaisten järjestöjen ehdotuksesta. Kullekin lautakunnan jäsenelle valtioneuvosto nimittää yhden varajäsenen, joka täyttää jäsenestä säädetyt edellytykset. Lautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan yleisistä varoista. Tarkemmat määräykset lautakunnasta ja sen toiminnasta antaa valtioneuvosto. 12. Työnantajalle tai työntekijälle tämän lain mukaan kuuluvia oikeuksia koskevat riita-asiat käsitellään Helsingin raastuvanoikeudessa. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava mitä oikeudenkäynnistä patenttiasioissa on säädetty. Ks. PatenttiL 9 luku, Ka 12. 13. Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta annetaan asetuksella. 14. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1968. Tätä lakia ei sovelleta ennen 1.1.1968 tehtyihin keksintöihin. Helsinki 1977. Valtion painatuskeskus