EU rajat ylittävät ohjelmat Kaudella 2014-2020



Samankaltaiset tiedostot
Botnia-Atlantica

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Interreg Pohjoinen Kokkola

Interreg Pohjoinen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja

Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat

Central Baltic ohjelma

Interreg Pohjoinen

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kunta kv-hanketoimijana

Yritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma (NPA) Paula Mikkola

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Central Baltic ohjelma

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä

Botnia-Atlantica

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Lisätietoja:

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Ajankohtaisia KBBE -ohjelmasta Raimo Pakkanen Tekes

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Central Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Hämeen liiton rahoitus

Kestävää kasvua ja työtä Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Mitä siintää Horisontissa? Mikä Horisontti? Osallistumissäännöt Työohjelma Apua ja tietoa tarjolla

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Euroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen,

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Neljä askelta Horisonttiin

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Ohjelmakausi

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma (NPA)

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Kolarctic CBC ohjelma

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

Rakennerahastokauden valmistelu

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv Horisontti 2020 Roadshow Lahti, Elina Holmberg EUTI, Tekes

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku Outi Kauppinen

Yhteistyöohjelmaehdotus

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy

Elinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

Business Finland. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Interreg V-A Ruotsi-Suomi-Norja Botnia-Atlantica

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Transkriptio:

EU rajat ylittävät ohjelmat Kaudella 2014-2020 Anne Sormunen 13.1.2015

Esityssisältö Interreg-ohjelmat Keski-Pohjanmaalla Horisontti 2020-ohjelma Keski-Pohjanmaan kansainvälistymisstrategia 2014-2020 Keski-Pohjanmaan kansainväliset vahvuusalueet ja tavoitteet 2020

Interreg-ohjelmat Keski-Pohjanmaalla Interreg-ohjelmien tarkoituksena on tukea EU:n älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvustrategiaa ja vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Itämeri-ohjelma Pohjoinen-ohjelma Botnia-Atlantica-ohjelma Pohjoinen Periferia ja Arktinen -ohjelma

Interreg Itämeri -ohjelma Ohjelmaprioriteetit: 1. Innovaatiokapasiteetti 84,4 M (tutkimuksen, innovaatioiden ja teknologisen kehityksen vahvistaminen) 2. Luonnonvarojen tehokas hallinta 84,4 M (ympäristön suojelu ja resurssitehokkuus) 3. Kestävät kulkuyhteydet 66,0 M (kestävä liikenne ja liikenteen pullonkaulojen poistaminen keskeisimmissä liikenneyhteyksissä) 4. Institutionaalinen kapasiteetti /Itämeristrategian toteutus 13,2 M EU rahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 yht. 263,8 milj. euroa. (75% rahoitus max.+ 25% kansallinen rahoitus josta TEM max 70%) Itämeristrategia ohjaa myös Itämerialueen osaalueiden Interreg-ohjelmia. Vaiheen 1 konseptihaku auki 2.2.2015 saakka: http://www.interreg-baltic.eu/home.html

Interreg-Pohjoinen -ohjelma Norja Nordlandin, Tromssan ja Ruijan läänit Ruotsi Norsjön, Målan ja Sorselen kunnat Västerbottenin läänissä Suomi Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi Sápmin osa-alue em. lisäksi: Pohjois- ja Etelä-Tröndelagin läänit, osa Hedmarkin lääniä, osa Taalainmaan lääniä, Västerbottenin, Jämtlandin ja Västernorrlandin läänit

Pohjoinen temaattiset tavoitteet ja rahoitusohjaus Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen 29,1 % (22,1 M ) Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen 33,3 % (25,3 M ) Ympäristön suojaaminen ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen 29,1 % (22,1 M ) Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen 8,6 % (6,6 M ) EU-varat voivat kattaa max. 65% hankkeen kustannuksista + kansallinen vastinrahoitus (20%) + yksityisen sektorin rahoitus 20% hankkeen kustannuksista voidaan suunnata ohjelma-alueen ulkopuolisille kumppaneille kunhan hyöty tulee ohjelma-alueelle. Hankkeen rahoitussuunnitelmien mukaiset rahoitusosuudet on suoritettava rahallisena suorituksena lukuun ottamatta hankkeen omarahoitusosuutta (työaika lasketaan käteiseksi = rahallinen suoritus). Kaudella 2014-2020 yhteensä 39 milj euroa (76 milj sis Norjan osuus ja vastinrahoitus su&ru). 15.1.-28.2.2015 1. haku auki: www.interregnord.com /minun hakemukseni järjestelmä Perämerenkaaren yhdistykseltä mahdollista hakea valmistelurahoitusta.

Pohjoinen-ohjelman investointiprioriteetit: Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen Edistetään yritysten innovointiin, yritysten välisten yhteyksien ja yhteisvaikutusten tutkimukseen ja kehitykseen, T&K-keskuksiin ja korkeampaan koulutukseen, erityisesti tuote- ja palvelukehitykseen, teknologian siirtoon, sosiaaliseen innovointiin, ekoinnovointiin, julkisiin sovellutuksiin, kysynnän kannustukseen, verkostoihin, klustereihin ja älykkäällä erikoistumisella avoimeen innovointiin tehtäviä investointeja, sekä tuetaan teknistä ja soveltavaa tutkimusta, esitutkimustoimintaa, aikaisia tuotteiden ja kehittyneen tuotannon kapasiteetin ja ensituotannon kelpuutustoimenpiteitä varsinkin tärkeässä mahdollistavassa teknologiassa ja tekniikan levittämisessä yleisiin päämääriin.

Pohjoinen-ohjelman investointiprioriteetit: Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen Etenkin kansainvälistymiseen tähtäävien pk-yrityksille tarkoitettujen liikemallien kehittäminen ja jalkauttaminen

Pohjoinen-ohjelman investointiprioriteetit: Ympäristön suojaaminen ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen Luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja edistäminen Biologisen monimuotoisuuden suojaus ja entistys, maaperän suojelu sekä ekosysteemipalvelujen edistäminen, ml. Natura 2000, ja ympäristöystävällinen infrastruktuuri Tuetaan teollisuuden siirtymistä resurssitehokkaaseen talouteen, edistetään ympäristöystävällistä kasvua, ekoinnovaatioita sekä julkisen että yksityissektorin ympäristön huomioivaa toiminnan johtoa

Pohjoinen-ohjelman investointiprioriteetit: Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen Rajat ylittävien työmarkkinoiden yhdentäminen, ml. rajat ylittävä liikkuvuus, yhteiset paikalliset työllisyysaloitteet ja yhteinen koulutus

Pohjoinen-ohjelma painopistealueet Palvelusektorin palveluelinkeinot Perusteollisuuden ja pk-yritysten välinen yhteistoiminta Testaustoiminta Energia- ja ympäristötekniikka/puhdas teknologia Digitaaliset palveluelinkeinot Kulttuuriset ja kreatiiviset elinkeinot Saamelaiselinkeinot

Interreg Botnia-Atlantica 6 aluetta (Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä- Pohjanmaa; Västerbotten, Västernorrland; Nordland fylke) ja 1 kunta (Nordanstig)

Botnia-Atlantica temaattiset tavoitteet ja rahoitusohjaus Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen ohjelman varoista 40% (14,5 M ) P-K yritysten kilpailukyvyn parantaminen 17% (6,2 M ) EU-varat voivat kattaa 60% hankkeen kustan- Nuksista + kansallinen rahoitus noin 10% Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen 30% (10,9 M ) Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista 7% (2,5 M ) Kaudella 2014-2020 yhteensä 34,15 milj. euroa. Tekninen tuki 6%. http://www.botnia-atlantica.eu/

Botnia-Atlantica-ohjelman investointiprioriteetit: Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen Parannetaan tutkimus- ja innovointi-infrastruktuuria sekä kapasiteettia kehittää tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamista samalla kun edistetään varsinkin EU:lle kiinnostavia osaamiskeskuksia Edistetään yritysten tutkimukseen ja innovointiin sekä yritysten välisten yhteyksien ja synergioiden kehittämiseen suuntautuvia investointeja, T&K-keskuksia ja korkeampaa koulutusta, varsinkin tuote- ja palvelukehitystä, teknologian siirtoa, sosiaalista ja ekologista innovointia, julkisia sovelluksia, kysynnän lisäämistä, verkostoja, klustereita ja avointa, älykkään erikoistumisen kautta tapahtuvaa innovointia sekä tuetaan teknistä ja sovellettua tutkimusta, pilottitoimintaa, varhaisia tuotevalidointitoimia, tärkeiden mahdollistavien tekniikkojen kapasiteettia luoda kehittynyttä tuotantoa ja ensituotantoa sekä tekniikan levittämistä yleisiin tarkoituksiin

Botnia-Atlantica-ohjelman investointiprioriteetit: P-K yritysten kilpailukyvyn parantaminen Tuetaan pk-yritysten kapasiteettia kasvaa alueellisilla, valtakunnallisilla ja kansanvälisillä markkinoilla sekä osallistua innovaatioprosesseihin

Botnia-Atlantica-ohjelman investointiprioriteetit: Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen Luonto- ja kulttuuriperintöjen suojeleminen, edistäminen ja kehittäminen Biologisen monimuotoisuuden ja maaperän suojelun sekä ekosysteemipalvelujen edistäminen, mukaan lukien Natura 2000 ja ympäristöystävällinen infrastruktuuri

Botnia-Atlantica-ohjelman investointiprioriteetit: Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista Ympäristöystävällisen ja vähähiilisen kuljetusjärjestelmän kehittäminen ja parantaminen sekä kestävän kaupunkiliikenteen edistäminen, mukaan lukien joki- ja meriliikenne, satamat ja multimodaaliyhteydet sekä lentokenttäinfrastruktuuri, kestävän alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden edistämiseksi

Interreg Pohjoinen Periferia Pohjoisen Periferia ohjelman tavoitteena on auttaa syrjäisiä yhteisöjä Euroopan pohjoisreunalla kehittämään taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä potentiaaliaan. Ohjelman lähtökohtana on uusien toimintamallien luominen laajan alueen, harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien, syrjäisyyden ja perifeerisyyden, kylmyyden ja karujen ilmasto-olosuhteiden, arktisuuden ja haavoittuvan luonnon asettamiin haasteisiin. Hankkeet vaativat kansainvälistä yhteistyötä vähintään kolmen maan alueiden kanssa. Ohjelma-alueeseen kuuluu Pohjois- ja Itä-Suomi sekä alueita Irlannista, Pohjois-Irlannista, Pohjois-Ruotsista, Skotlannista ja Norjasta. Färsaaret, Islanti ja Grönlanti ovat kokonaan ohjelma-aluetta. Erikoisuus on se, että kaikki ohjelmaalueen maat eivät ole EU:n jäsenvaltioita. 2. haku päähakemuksille 5.1.-10.4.2015 http://www.northernperiphery.eu/

Horisontti 2020 -ohjelma Ohjelmasta jaettavan rahoituksen avulla on tarkoitus vauhdittaa Euroopan osaamistaloutta ja ratkaista kysymyksiä, joilla on todellista merkitystä kansalaisten elämässä. Ohjelman talousarvio on 80 miljardia euroa. Vuoden 2014 talousarvion piiriin kuuluu 7,8 miljardin euron arvosta ehdotuspyyntöjä kolmen pääpilarin alla: Huipputason tiede: noin 3 miljardia euroa, josta 1,7 miljardia euroa Euroopan tutkimusneuvoston avustuksina huippututkijoille ja 800 miljoonaa euroa Marie Sklodowska- Curie -apurahoja nuoremmille tutkijoille Teollisuuden johtoasema: 1,8 miljardia euroa tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian, edistyneiden valmistusmenetelmien, robotiikan, bioteknologian ja avaruuden kaltaisilla aloilla Yhteiskunnalliset haasteet: 2,8 miljardia euroa innovatiivisiin hankkeisiin seitsemään yhteiskunnalliseen haasteeseen liittyen: (1) terveys, (2) biotalous, (3) energia, (4) liikenne, (5) ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet, (6) pohtivat yhteiskunnat, sekä (7) turvallisuus

Keski-Pohjanmaan kansainvälistymisstrategia 2014-2020 Rich in natural resources and beauty, Central Ostrobothnia is a highly productive northern region with successful connections to international trade. Keski-Pohjanmaa on pohjoinen korkean tuottavuuden ja runsaiden luonnonvarojen maakunta, jolla on menestyvää kansainvälistä kauppaa.

Keski-Pohjanmaan kansainvälistymisstrategiaa Keski-Pohjanmaa on kansainvälisen kaupan satama, jonka kilpailukyky rakentuu logististen yhteyksien, vahvan teollisuuden, yrittäjyyden ja luonnonvarojen varaan. Keskipohjalainen osaaminen halutaan mukaan laajoihin, kansainvälisiin suurhankkeisiin ja verkostoihin. Keskipohjalainen hyvinvointi ja luontoympäristö lisäävät alueen vetovoimaisuutta, houkuttelevat osaavaa työvoimaa ja edistävät kansainvälistä kilpailukykyä. Keski-Pohjanmaa houkuttelee laatutietoisia ja valikoivia matkailijoita monipuolisilla ja ainutlaatuisilla kokemuksilla. Keski-Pohjanmaalla on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö. Työmarkkinat toimivat. Kansainvälinen työvoima ja osaaminen ovat joustavasti hyödynnettävissä ja saavutettavissa. Keskipohjalaista kulttuurista monimuotoisuutta ja suvaitsevaisuutta edistetään osana kansainvälistymistavoitteita. Helppo tulla, jäädä, lähteä ja palata. Keski-Pohjanmaalla toimii Biolaakso. Vuonna 2020 Biolaakso on kansainvälisesti tunnettu biotalouskeskittymä jonka muodostavat verkoston aktiiviset toimijat. Alueelle on syntynyt uutta tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa. Kansainvälisesti kilpailukykyiset prosessit mahdollistavat uutta kansainvälistä tutkimusta ja liiketoimintaa ja tuovat uusia osaajia Biolaaksoon. Luonnonvarakeskus on vakiinnuttanut asemansa alueella.

Keski-Pohjanmaan kansainväliset vahvuusalueet Vahvuusalue Tavoite 2020 Toimintamallit/ toimenpiteet Epäorgaaninen kemia ja kemian prosessiosaaminen Kansainvälisesti johtava ympäristöystävällisen epäorgaanisen kemian klusteri Vihreämmän teollisuuden ratkaisut; ekotehokkuus; materiaalikemia, komposiittiteollisuus (ml. venealan klusteri) Metalli ja konepaja -osaaminen Kaivos- ja teollisuusrakentamisen osaamiskeskittymä Maanrakennus-, kaivostoiminnan osaamiskeskittymä (ml. koulutus) Luonnonvarat; uusiutuvat energiat Toimiva biotalousmaakunta, luonnonvarakeskuksen syntyminen; raaka-aineiden jalostusasteen nosto; ruokamaakunta; metsästys ja kalastus; puhdas ja turvallinen ympäristö; turkistalous; vähähiilisyys; kaivannaisala Ympäristöystävällinen tuotanto ja elintarviketeollisuus; Elintarvikejätteiden kierrätys; kalatalous-selvitys; metsähakkeen, turpeen ja biokaasun hyödyntäminen; Biolaakso- verkostoyhteistyö; Energiatehokkuus ja energian säilöminen Energiatehokasta puurakenneteollisuutta; puuraakaaineen jalostusasteen nosto ja uudet tuotteet puurakentamisen kv-kehitysprojektit ja kansainvälistäminen

Keski-Pohjanmaan kansanväliset vahvuusalueet Kansainvälinen toimintaympäristö Kansainvälisesti korkealaatuinen koulutus, tutkimus ja kehittäminen sekä näiden hyödyntäminen Kansainvälisten hankkeiden hautomo; tutkimushankkeet; koulutusosaamisen vienti ICT, Viestintäteknologian edelläkävijä ja palveluiden kehittäjä Toimivat työmarkkinat: Kans ainvälis en työvoiman, kulttuurisen vaihdon ja osaamisen tuki; koulutus valokuituverkko, etäoppimisympäristöt, uutta liiketoimintaa, käyttöliittymät, sulautetut järjestelmät, koulutus- ja tutkimuspalvelut, tietosäilöntäpalvelut Welcome Office, tulomuuttopalvelu, keskipohjalaista kulttuurista monimuotoisuutta ja suvaitsevaisuutta edistetään Viennin ja kansainvälisyyden huippumaakunta: kasvuhakuisten ja kansainvälisten yritysten lisääminen; aktiiviset KV verkostoyhteydet; toimiva logistiikka ja infra Virtuaalinen vientiasiantuntija; start-up hautomo; siemenvaiheen rahasto; edunvalvonta infrakysymyksissä, myös alemman asteen tieverkon ylläpito Hyvinvoinnin matkailumaakunta: Matkailijoiden lisääminen; perinnehoidot; terveys palvelut; luontoreitit, kulttuurikohteet luonto- ja kulttuuripalveluiden tuotteistaminen ja kansainvälistäminen Yhteisöllisyys; kansainvälistynyt maakunta; Kansainvälistymisstrategiatyöskentely kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen; monikulttuurisuuskampanjat; suvaitsevaisuuden edistäminen