Sivu / sivut 1/135 Ohje toimijan, toimipaikan ja toiminnan tallentamisesta valtakunnalliseen tietojärjestelmään sekä valvontakohteiden luokittelusta (VATI 1)
Sivu / sivut 2/135 VATI1- ohjeen vuoden 2018 muutokset on kirjattu tekstiin vihreällä. - pieniä täsmennyksiä kohteiden luonnin ohjeisiin - pieniä muutoksia elintarvikekohteista tallennettaviin tietoihin - Tullin kohteiden perustaminen - uima-altaan näytteenottotunnus - pieniä täsmennyksiä terveydensuojelulain alaisten toiminnan luokitteluihin o talousveden toimittaminen o julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot o sosiaalihuollon palvelut o yleiset uimarannat Palautteet ja kysymykset: kuti@evira.fi (elintarvikevalvonta) yhti@valvira.fi (terveydensuojelu, tupakka) Sisällys 1 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmä 4 2 Toimija 9 2.1 TULLIN VALVONTAKOHTEET 10 3 Toimipaikka 11 3.1 TALOUSVESI JA TOIMIPAIKKA 13 3.2 LIIKKUVAT TOIMIPAIKAT (= VALVONTAKOHTEET ILMAN TOIMIPAIKKAA) 15 3.3 ALKUTUOTANNON KOHTEET 15 3.4 NÄYTTEENOTTOPAIKKA (TERVEYDENSUOJELU) 16 4 Toiminta 18 4.1 TOIMINNAN PERUSTAMINEN JA HAKU 19 4.2 TOIMINNAN PÄIVÄMÄÄRÄTIEDOT 20 4.3 TOIMINNAN PÄIVITTÄMINEN 22 4.4 MÄÄRITTELEMÄTÖN VALVONTAKOHDE (YHTI) 23 5 Pikaohje valvontakohteen tietojen tallennukseen 24
Sivu / sivut 3/135 LIITE 1 ELINTARVIKELAIN ALAISEN TOIMINNAN LUOKITTELU 25 1 MAITOALA 25 2 LIHA-ALA 37 3 KALA-ALA 46 4 MUNA-ALA 50 5 VILJA-KASVISALA 54 6 MUIDEN ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUS 56 7 ELINTARVIKKEIDEN MYYNTI 64 8 VÄHÄRISKINEN TOIMINTA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA 70 9 VIENTI JA TUONTI 72 10 ELINTARVIKKEIDEN TARJOILU 75 11 ELINTARVIKKEIDEN KULJETUKSET 78 12 ELINTARVIKKEIDEN VARASTOINTI, PAKASTAMINEN JA PAKKAAMINEN 80 13 ELINTARVIKEKONTAKTIMATERIAALIT 83 14 ALKUTUOTANTO 85 LIITE 2 TUPAKKALAIN ALAISEN TOIMINNAN LUOKITTELU 104 1 TUPAKKATUOTTEIDEN JA TUPAKOINTIVÄLINEIDEN MYYNTI JA MUU LUOVUTUS TOIMINTALUOKKA 104 2 TUPAKAN MAINONTA, EPÄSUORA MAINONTA JA MUU MYYNNINEDISTÄMINEN TOIMINTALUOKKA 105 3 TUPAKOINTIKIELLOT JA RAJOITUKSET TOIMINTALUOKKA 106 LIITE 3. TERVEYDENSUOJELULAIN ALAISEN TOIMINNAN LUOKITTELU 108 1 TALOUSVEDEN TOIMITTAMINEN -TOIMINTALUOKKA 108 2 VEDEN TOIMITTAMINEN TALOUSVETTÄ TOIMITTAVALLE LAITOKSELLE TOIMINTALUOKKA 114 3 TALOUSVEDEN KÄYTTÖ TAI PAKKAAMINEN TOIMINTALUOKKA 115 4 ELÄINTEN PITOON TARKOITETTU RAKENNUS TAI AITAUS ASEMAKAAVA-ALUEELLA TAI MUULLA VASTAAVALLA ALUEELLA TOIMINTALUOKKA 120 5 KOKOONTUMINEN, JULKISET HUVI- JA KOKOONTUMISHUONEISTOT TOIMINTALUOKKA 121 6 OPETUSTOIMINTA, KOULUT JA OPPILAITOKSET TOIMINTALUOKKA 121 7 MAJOITUSTOIMINTA, MAJOITUSHUONEISTOT TOIMINTALUOKKA 122 8 TYÖTILAT ASUINRAKENNUKSESSA TAI ALUEELLA, JOSSA ON ASUINHUONEISTOJA TOIMINTALUOKKA 123 9 KAUNEUDENHOITOA JA IHON KÄSITTELYÄ SUORITTAVAT HUONEISTOT JA LAITOKSET TOIMINTALUOKKA 123 10 MUU KÄYTTÄJÄLLEEN MAHDOLLISESTI TERVEYSHAITTAA AIHEUTTAVA HUONEISTO TAI LAITOS 123 TOIMINTALUOKKA 123 11 MUUT YMPÄRISTÖTERVEYSVALVONNAN KOHTEET TOIMINTALUOKKA 124 12 SOSIAALIHUOLLON PALVELUT, LASTEN PÄIVÄKODIT JA VASTAAVAT TOIMINTALUOKKA 127 TOIMINTATYYPILLE PÄIVÄKOTI, RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI VOI VAPAAEHTOISENA TIETONA MERKITÄ RADONIN VUOSIKESKIARVON (KOKONAISLUKU). 127 13 SOSIAALIHUOLLON PALVELUT, LASTENKODIT/ LASTENSUOJELUYKSIKÖT JA VASTAAVAT TOIMINTALUOKKA 127 14 SOSIAALIHUOLLON PALVELUT, VANHAINKODIT JA VASTAAVAT TOIMINTALUOKKA 127 15 SOSIAALIHUOLLON PALVELUT, MUUT SOSIAALIALAN YKSIKÖT TOIMINTALUOKKA 128 16 LIIKUNTA JA VIRKISTYSTOIMINTA, YLEISET UIMARANNAT TOIMINTALUOKKA 128 17 LIIKUNTA JA VIRKISTYSTOIMINTA, MUUT UIMAPAIKAT TOIMINTALUOKKA 130 18 LIIKUNTA JA VIRKISTYSTOIMINTA, UIMAHALLIT, KYLPYLÄT JA MUUT YLEISET ALLASTILAT 130 19 LIIKUNTA JA VIRKISTYSTOIMINTA, YLEISET SAUNAT TOIMINTALUOKKA 131 20 LIIKUNTA JA VIRKISTYSTOIMINTA, KUNTOSALIT JA LIIKUNTATILAT TOIMINTALUOKKA 131 Liite 4. TOIMINTATYYPPEIHIN LIITTYVÄÄ TYYPPIKOHTAISTA TIETOA 132
Sivu / sivut 4/135 1 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmä Ympäristöterveydenhuollon tiedonkeruun kehittämisen tavoite on alan viranomaisia palveleva, joustava ja helppokäyttöinen sähköinen tiedonkeruujärjestelmä, joka hyödyntää tieto- ja tietoliikennetekniikan mahdollisuuksia. Kyse on viranomaisten välisestä tiedonsiirrosta sekä tietojen yhteiskäyttöisyydestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tiedon tuottamispaikassa tieto myös tallennetaan käytettävään tietojärjestelmään, josta se siirtyy yhteiseen keskitettyyn järjestelmään. Kehitystyön tuloksena on rakennettu valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmä alue- ja keskushallinnon työkaluksi (kuva 1), johon kuntien käyttämistä tietojärjestelmistä siirtyy alue- ja keskushallinnon tarvitsemat tiedot, jotka elintarvikelain 15, terveydensuojelulain 47 :n ja tupakkalain 87 :n mukaan on toimitettava Eviran ja Valviran määräämällä tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa tiedonsiirtoa tietojärjestelmien välillä. Tällöin kohteiden tunniste- eli rekisteritiedot ja valvontatiedot kuntien tietojärjestelmistä siirtyvät sanomanvälityksen kautta keskitettyyn järjestelmään. Elintarvikelain 83 mukaan Elintarviketurvallisuusvirasto Evira pitää valvonnan ohjausta ja kehittämistä sekä suorittamaansa valvontaa varten valtakunnallista rekisteriä kaikista elintarvikehuoneistoista, ensisaapumispaikoista, ensisaapumistoimijoista ja hyväksytyistä laboratorioista. Elintarvikelain muutoksessa (352/2011) säädettiin valvontatietojen julkistamisesta. Sen mukaan elintarvikealan toimijan on julkistettava valvontaviranomaisen antama elintarvikehuoneiston tarkastuksesta kertova asiakirja Eviran määräämällä tavalla. Evira on antanut määräyksen (2/2016) valvontatietojen julkistamisesta. Valtakunnallinen tietojärjestelmä on keskeinen työkalu, kun elintarvikevalvonnan tiedot julkistetaan. Valvira on antanut määräyksen YHTI:n käyttöönottoon liittyen (9691/06.01/2013 ns. YHTI -määräys). Määräyksen mukaisesti kunnan terveydensuojelu- ja tupakkavalvontaviranomaisen on ilmoitettava valvontaa koskevat tiedot sähköisesti käyttäen YHTI -järjestelmän kanssa yhteensopivaa tietojärjestelmää vuoden 2014 valvontakohteista ja -tiedoista alkaen.
Sivu / sivut 5/135 analyysitietojen siirtopalvelu laboratorio sanomanvälitys YMPTH:n VALTAK. TIETOJÄRJESTELMÄ kunnan tietojärjestelmä valvontatiedot tunnistetiedot valvontatiedot kohdetiedot alue- ja keskushallinnon tietojärjestelmä raportti / tuloste toimija suunnitellut valvontatoimenpiteet toiminta suoritetut valvontatoimenpiteet toimipaikka muut tarpeelliset valvontatiedot Kuva 1. Periaatekuva ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmästä. VATI-järjestelmää (aiemmin KUTI-YHTI järjestelmä) koskevat päivitykset tehdään vuosittain vuodenvaihteessa. Kunnan valvontaviranomaiset kommunikoivat valtakunnallisen tietojärjestelmän kanssa kuntajärjestelmän välityksellä. Alue- ja keskushallinnon valvontaviranomaiset voivat seurata valvontatietoja raportointityökalun avulla sekä tallentaa tarvitsemiaan raportteja. Valvontayksiköt näkevät perusraportin Vyha-järjestelmän kautta ja laajemmin tietoja on saatavilla Kiikari-sovelluksen kautta (https://oivav.evira.fi/kiikari/#/dokumentit). Tiedonsiirto valtakunnalliseen tietojärjestelmään tapahtuu kaksisuuntaisesti käyttäen Maanmittauslaitoksen (ent. MMM:n tietopalvelukeskus Tike) Kuriiri -palvelua. Kuriiri on MML:n hallinnoima Web Service -rajapinta, jonka kautta kuntajärjestelmät lähettävät ja hakevat tietoa valtakunnallisesta tietojärjestelmästä.
Sivu / sivut 6/135 Kohdemalli Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmä perustuu kohdemalliin, jossa jokainen valvontakohde on määritelty kolmen elementin suhteen, jotka ovat toimija, toiminta ja toimipaikka. Toimija ja toimipaikka ovat tietojärjestelmässä ns. neutraaleja. Niihin voi kuka tahansa käyttäjä liittää mitä tahansa toimintaa. Toimijoiden tiedot sijaitsevat asiakastietojärjestelmä Astissa, josta on yhteydet valtakunnallisiin, virallisiin rekistereihin, väestötietojärjestelmään (VTJ) ja yritystietojärjestelmään (YTJ). Toiminta sitoo yhteen toimijan ja toimipaikan, eli muodostaa niistä valvontakohteen. Toiminta liitetään pääsääntöisesti aina toimipaikkaan ja toimijaan. Tästä poikkeuksena YHTI-puolella oleva määrittelemätön valvontakohde (ks. luku 4). Lisäksi ei-suunnitelmallisen valvonnan toiminta voidaan perustaa ilman toimijaa (ks. luku 2). Eri kombinaatioita valvontakohteen muodostumisesta on esitetty selityksineen kuvissa 2-5. Jos samalla toimijalla on samassa toimipaikassa useampia eri elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvia toimintoja, merkitään yksi niistä aina elintarvikealan ensisijaiseksi toiminnaksi. Terveydensuojelu- ja tupakkalain valvontakohteissa ensisijaisuuden merkitseminen ei ole tarpeellista. toimija toiminta toimipaikka Kuva 2. Kohdemallin mukaisesti valvontakohteen muodostavat toimija, toiminta ja toimipaikka. Toiminta sitoo toisiinsa toimijan ja toimipaikan.
Sivu / sivut 7/135 toimija toiminta 2 toiminta 1 toimipaikka Kuva 3. Toimija voi harjoittaa samassa toimipaikassa yhtä tai useampaa eri toimintaa. Nämä muodostavat useamman valvontakohteen (punainen ja sininen soikio). Toimijaan liitetään aina kaikki sen toiminnat tietyssä toimipaikassa. Esim. toimijalla voi olla kahvila- ja myymälätoimintaa samassa toimipaikassa. toimija toiminta toiminta toimipaikka toimipaikka Kuva 4. Toimija voi harjoittaa eri toimipaikoissa joko samaa tai eri toimintaa. Molemmat muodostavat oman valvontakohteen (punainen ja sininen soikio). Esim. kunta on toimija, jolla on eri kouluissa eli eri toimipaikoissa suurtaloustoimintaa. Näin ollen samalla toimijalla on samaa toimintaa eri toimipaikoissa. Toimijan tiedoiksi tulevat kunnan tiedot ja toimipaikan tiedoiksi tulevat koulun nimi- ja osoitetiedot.
Sivu / sivut 8/135 toimija toimija toiminta toiminta toimipaikka Kuva 5. Samassa toimipaikassa (= sama osoite- tai rekisteritieto) voi joko samaa tai eri toimintaa harjoittaa useampi eri toimija. Jokainen muodostaa oman valvontakohteen (punainen ja sininen soikio). Esim. ns. liikennemyymälässä tai kauppakeskuksessa on samassa tilassa useita eri toimijoita eri toimintoineen. Liikennemyymälä tai kauppakeskus voi olla myös omalla nimellään erillinen valvontakohde. Toimija toiminta toimipaikka Seuraavissa luvuissa on kuvattu erikseen toimijan, toimipaikan ja toiminnan perustaminen, haku ja päivittäminen.
Sivu / sivut 9/135 2 Toimija Toimija on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka harjoittaa tiettyä elintarvike-, terveydensuojelu- tai tupakkalainsäädännön alaista toimintaa joko ammattimaisesti tai harrastepohjalta. 1 Toimijan tunnistetietoja ovat nimi, osoite ja yritys- ja yhteisötunnus tai sen puuttuessa henkilötunnus. 2 Ei-suunnitelmallisen valvonnan toiminta (ks. liitteet terveydensuojelu- ja tupakkaluokittelussa punaisella merkitty) voidaan perustaa myös ilman toimijaa. Kun toimija on tiedossa (esim. kehotuksen tai määräyksen antamisen yhteydessä) toimija lisätään järjestelmään. Toimijan vaihtuessa toimintaan kohdistettu valvonta jää historiatietona järjestelmään vanhan toimijan ja toimipaikan tietoihin. Toimijan perustaminen ja haku Toimija (kuntajärjestelmissä asiakas, toimija) perustetaan toimijan haun kautta. Kuntajärjestelmät voivat hakea keskitetystä tietojärjestelmästä toimijaa, jonka tunnisteena on henkilötunnus, y-tunnus tai ry-tunnus. Mikäli tunnisteella tehtävä haku löytää toimijan asiakastietojärjestelmä Astista, löytyneet tiedot palautetaan kuntajärjestelmään. Mikäli toimijaa ei löydy, Asti tekee automaattisesti VTJ / YTJ - haun, jonka palauttamat tiedot tallentuvat Astiin. Tiedot palautetaan kuntajärjestelmään eli perustetaan uusi toimija. Erilliseen yhteystietorekisteriin (YTR) talletetaan epävirallisia yhteystietoja niissä tilanteissa kun virallisista järjestelmistä saadut tiedot eivät kata tarpeita. Esim. y- tunnuksettomat ulkomaiset yritykset tai pienet vesiosuuskunnat talletetaan yhteystietorekisteriin. YTR:ssä asiakastunnus on epävirallinen toimijan yksilöivä tunniste, jota käytetään virallisten tunnisteiden (henkilötunnus, y-tunnus) sijasta silloin, kun toimijalla ei ole virallista yksilöivää tunnistetta. Henkilötunnukselle ja y-tunnukselle tehdään oikeellisuustarkistus. Mikäli muoto on väärä, ohjelma palauttaa virheilmoituksen. Mikäli muoto on oikea, mutta henkilöä ei löydy rekisteristä (olematon tunnus), palautetaan ilmoitus, ettei toimijaa löydy rekisteristä. Mikäli käyttäjä syöttää vahingossa väärän, mutta olemassa olevan tunnuksen, tallentuu Astiin väärä toimija, jonka tiedot palautetaan käyttäjälle. Tässä vaiheessa käyttäjän pitäisi huomata, että hänen syöttämänsä toimijan tunnus oli väärä, virheellisesti perustettu toimija pitää virhekirjata ja tehdä uusi haku. Virhekirjattu toimija poistetaan Astin omissa ns. siivousajoissa. Kun perustetaan rekisteröityä yhdistystä, kirjataan mukaan yhdistystunnus (rytunnus), sekä siihen liittyvät osoite- ja tunnistetiedot. Jos yhdistyksellä on y-tunnus, sen tiedot haetaan YTJ:stä eli y-tunnus on ensisijainen verrattuna ry-tunnukseen. Jos y-tunnusta ei ole, yhdistyksen tiedot siirtyvät sellaisinaan kuntajärjestelmästä 1 Toimija on elintarvikelain 6, kohdan 11 mukainen luonnollinen tai oikeushenkilö tai -henkilöt, jotka ovat vastuussa elintarvikelainsäädännön vaatimusten noudattamisen varmistamisesta hallinnassaan (yleisessä elintarvikeasetuksessa EY 178/2002 terminä on valvonnassaan = under their control.) olevassa elintarvikeyrityksessä. Toimija harjoittaa tiettyä toimintaa joko ammattimaisesti tai harrastuksenomaisesti elintarviketurvallisuusriskeiltään sellaista toimintaa, joka edellyttää elintarvikehuoneistoilmoituksen tekemistä. 2 Elintarvikelaki 84
Sivu / sivut 10/135 keskitettyyn järjestelmään. Yhdistyksen tietoja ei haeta valtakunnallisesta yhdistysrekisteristä. VTJ / YTJ -yhteyksien ollessa poikki, henkilöstä ja yrityksestä voi tallentaa suppeat tiedot henkilötunnuksen tai y-tunnuksen lisäksi. Tämä on kuitenkin erikoistapaus, eikä tätä tallennusta tule käyttää normaalitilanteessa, vaan tiedot noudetaan aina virallisista rekistereistä. Kun yhteydet palaavat, tallennetut tiedot ylikirjoitetaan automaattisesti VTJ / YTJ -tietojen perusteella. Vesilaitosten sekä liikkuvien elintarvikehuoneistojen osalta toimijan haku antaa myös toisen valvontayksikön (yhteistoiminta-alueen) alueella sijaitsevan kohteen tiedot. Keskitettyyn järjestelmään tallennetaan siis kukin talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue tai liikkuva elintarvikehuoneisto vain kertaalleen. Toimijan tietojen päivittäminen Muuttuneet toimijatiedot päivittyvät virallisista rekistereistä joka arkiyö Astiin. Muuttuneet tiedot päivittyvät Astista kuntajärjestelmään. Kun yhdistyksen tietoja (perustietoja, osoitteita, puhelinnumeroja) halutaan päivittää, kuntajärjestelmistä lähetetään kaikki kyseisen yhdistyksen tiedot päivityspyynnössä. Keskitetyssä tietojärjestelmässä muuttuneet yhdistystiedot päivittyvät olemassa olleiden yhdistystietojen päälle. Huomioitavaa on, että päivitetyt yhdistystiedot ovat sen jälkeen näkyvillä kaikille Astia käyttäville käyttäjille läpi maatalous- ja elintarvikehallinnon alan. 2.1 Tullin valvontakohteet Tullin suorittaman elintarvikevalvonnan valvontakohteet, perustuvat y-tunnuksen perusteella Tullin lähettäessä näytteenottotapahtuman KUTI-YHTIin. Tullin perustama kohde ei sisällä toimipaikkaa. Kohde koostuu seuraavista tiedoista: Toimija: Y-tunnuksen perusteella haetaan Astista/YTJ:stä yritysrekisterissä olevilla tiedoilla. Toimintaluokka: Vienti ja tuonti Toimintatyyppi: Elintarvikkeiden maahantuonti Olosuhteet: kohde perustuu vakioiduilla olosuhdetiedoilla (muutettavissa) Jos Tulli on löytänyt valvonnassaan valvontakohteita (maahantuojia), joita kunta ei ole perustanut, kunta voi tarkastella niitä Kiikarissa. Tullin KUTI-YHTIin tallentamat kohdetiedot ja näytetulokset ovat koko valvontaketjun käytettävissä. Tullin perustamien valvontakohteiden ylläpito on paikallisen kunnan valvontaviranomaisen vastuulla.
Sivu / sivut 11/135 3 Toimipaikka Toimipaikka on ulko- tai sisätila tai vesistö, jossa toimija harjoittaa toimintaansa. 3 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen tietojärjestelmän kohdemallissa toimipaikassa voi olla useita toimijoita harjoittamassa yhtä tai useampaa toimintaa. Samassa toimipaikassa olevilla eri toimijoiden toimipaikoilla voi olla eri nimet. Toimipaikan tunnistetietoja 4 ovat: huoneiston, tilan tai alueen osalta nimi, osoite (pakollisia tietoja) sekä koordinaatit rakennustunnus (pysyy samana vaikka osoitetiedot muuttuisivat) rekisteritunnus tai vastaava tunniste kuljetusvälineillä vesistöillä nimi, osoite ja postinumero (pakollisia tietoja) EU-uimarannoille: BWID-tunnus 5 vesistötyyppi vesienhoitoalue sekä koordinaatit. Koordinaatit Toimipaikan koordinaatit yksilöivät kohteen. Suomessa on siirrytty käyttämään yleiseurooppalaista koordinaattijärjestelmää ETRS 89. Tämän takia luovutaan vanhan kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ) käytöstä. Suositeltavaa on käyttää ETRS-TM35FIN koordinaattijärjestelmää. Koordinaattien ilmoittamisen yhteydessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että itse koordinaatit kirjataan oikein ja että valitaan oikea koordinaattijärjestelmä. Koordinaatit on helpointa hakea suoraan karttajärjestelmistä esim. paikkatietoikkunasta (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta). Paikkatietoikkuna käyttää ETRS-TM35FIN koordinaattijärjestelmää. ETRS 89-koordinaattijärjestelmän vaihtoehdot ja niitä vastaavat termit keskitetyssä järjestelmässä ovat seuraavat: ETRS 89- koordinaattijärjestelmä: ETRS-TM35FIN ETRS89 maantiet. koord. (~WGS84) Karttajärjestelmä: Koordinaatin muoto: Keskitetyssä valitaan: Paikkatietoikkuna esim. Google Maps N / lat: 7195132 E / lon: 406643 N / lat: 64.8674 E / lon: 25.0297 EUREFFINETRSTM35FIN EUREFFINMaantiet Olemassa olevien EU-uimarantojen koordinaatit on ilmoitettu EU:lle ETRS89 maantieteellinen-koordinaattijärjestelmän (~WGS84) mukaisesti 4 desimaalin tarkkuudella. Nämä koordinaatit löytyvät Valviran verkkosivulla julkaistuista uimarantaluetteloista. Myös EU-raportoitavien vedenjakelualueiden (STMa 1352/2015; vedentoimitus vähintään 1 000 m 3 päivässä tai vähintään 5 000 3 Elintarvikelain 6 kohdan 18 mukaan toimipaikka on mikä tahansa rakennus tai huoneisto tai niiden osa taikka muu ulko- tai sisätila, jossa myytäväksi tai muuten luovutettavaksi tarkoitettuja elintarvikkeita valmistetaan, säilytetään, kuljetetaan, pidetään kaupan, tarjoillaan tai muutoin käsitellään. 4 Elintarvikelain 84 mukaan toimipaikan tunnistetietoja ovat nimi ja osoite huoneistolla. 5 BWID-numero annetaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksessa. Kun valvontayksikössä on tarve perustaa järjestelmään uusi EU-uimaranta, on BWID pyydettävä THL:lta ennen valvontakohteen perustamista kuntajärjestelmään.
Sivu / sivut 12/135 henkilölle) koordinaatit on ilmoitettava EU:lle ja siksi ne on kirjattava järjestelmään samalla koordinaattijärjestelmällä kuin EU-uimarannat (~WGS84). Nämä koordinaatit on uimarannoista poiketen kirjattava 6 desimaalin tarkkuudella. Toimipaikan perustaminen ja haku Toimipaikan (kuntajärjestelmässä paikka, kohde tai toimipaikka) tietoja voi hakea suoraan rekisterissä olevalla nimellä, osoitteella tai ulkoisella tunnisteella (esim. kuljetusvälineiden osalta rekisterinumerolla). Haku kohdistetaan aina tietyntyyppiseen toimipaikkaan (auto, huoneisto, laiva...), sillä erityyppisten toimipaikkojen hakukriteerit poikkeavat hieman toisistaan. Esimerkiksi osoitteella tai nimellä haettaessa on hakuehtoon annettava vähintään 3 merkkiä. Myös sanojen keskeltä voidaan hakea. Haku voidaan tehdä myös yksilöivällä paikkatunnuksella (= paikkakoodi, toimipaikan järjestelmätunnus), jolloin tuloksena saadaan aina yksi tai nolla paikkaa. Paikkatunnus on tietojärjestelmän toimipaikalle generoima yksilöivä tunniste, joka muodostuu toimipaikan perustamisen yhteydessä. Toimipaikka voidaan perustaa, mikäli toimipaikkahaku ei tuottanut tulosta. Mikäli haku palauttaa useamman toimipaikan, tulee käyttäjän tarkistaa, löytyykö hakutulosten joukosta toimipaikka, jota ollaan perustamassa. Mikäli hakukaan ei tuota haluttua tulosta, on kyseessä uusi toimipaikka, joka pitää perustaa. Toimipaikan nimeksi on hyvä valita mahdollisimman yleisluontoinen nimi, joka ei sisällä toimijan nimeä, mutta identifioi kuitenkin paikan. Toimipaikan nimeä voi päivittää, mutta on huomioitava, että päivitys kattaa myös kaikki aiemmat kohteet joilla samaa toimipaikkaa on käytetty. Toimipaikkaa perustettaessa valitaan toimipaikan paikkatyyppi. Paikkatyyppi riippuu valvontakohteen tyypistä. Paikkatyyppejä ovat: huoneisto/tila/alue, maatila, auto (sis. perävaunut), laiva, junanvaunu, lentokone tai muu lentävä laite, kontti, vesistö tai muu. Kun toimipaikan paikkatyyppi on valittu, täytetään toimipaikkaan liittyviä tietoja järjestelmään. Järjestelmään täytettävät vapaaehtoiset tiedot ja pakolliset tiedot riippuvat paikkatyypistä. Auto muoto suomalainen rekisterinumero, paitsi jos ulkomainen, silloin max. 10 merkkiä mitä tahansa (pakollinen) Laiva 20 max. alfanumeerista merkkiä (ei pakollinen) Junanvaunu 20 max. alfanumeerista merkkiä (pakollinen) Lentokone tai muu lentävä laite 20 max. alfanumeerista merkkiä (pakollinen) Kontti 20 max. alfanumeerista merkkiä (ei pakollinen) Vesistö vesistötyyppi ja vesienhoitoalue sekä postinumero (pakollinen) Muu 30 max. alfanumeerista merkkiä (ei pakollinen) Maatila tilatunnus (ei pakollinen) Terveydensuojelutoimialalla kiinteistön vesijohdot laitteineen, yhteisessä tai yksityisessä käytössä oleva kaivo tai muu vedenottamo, yksityisen altaan, yksityisen kiinteistön ja yksityisen hautapaikan osoitetiedot eivät siirry keskitettyyn järjestelmään. Alkutuotannon kalastustoimintaan voi kiinnittää ns. landauspaikan eli paikan, jossa kalastusalus puretaan. Kohteella voi olla useita landauspaikkoja. (v. 2018)
Sivu / sivut 13/135 Toimipaikan tietojen päivitys Tietojärjestelmästä jo löytyvän toimipaikan tietojen päivitys tehdään aina toimipaikan paikkatunnuksen (= paikkakoodi, toimipaikan järjestelmätunnus) avulla. Järjestelmään syötetään toimipaikan tunniste sekä päivitettävät tiedot, ja palautteena saadaan kuittaus päivityksen onnistumisesta. Mikäli päivitys epäonnistuu, palautuu virheilmoitus. Päivitys tehdään siten, että kuntajärjestelmässä täytetään kaikki ne tietokentät, joita on mahdollista päivittää. Tyhjän kentän lähettäminen tarkoittaa mahdollisesti olemassa olevan tiedon poistoa. Ainoastaan vapaaehtoiseksi määritetyt tiedot voi jättää pois. Toimipaikan osoitetta ei saa muuttaa. Jos toimipaikan katuosoite muuttuu kadunnimen muuttuessa, pitää valvontakohde päättää ja perustaa uusi, koska osoite on toimipaikan ns. avaintunniste. Vaihtoehtoisesti kohteen voi joissakin tapauksissa virhekirjata, mutta tällöin tulee huolehtia, että kohteen valvontatiedot siirtyvät uudelle kohteelle. Tarkempia toimintaohjeita kohteen osoitteen muuttuessa tulee kysyä kuntajärjestelmätoimittajalta. Osoitteenmuutoksen voi joutua tekemään, kun kunnat yhdistyvät, jolloin uuteen kuntaan voi tulla useita samannimisiä katuja. 3.1 Talousvesi ja toimipaikka Talousvettä toimittava laitos (Y-tunnus) on toimija, jonka toimipaikan osoitteeksi voidaan merkitä vesilaitoksen postiosoite (käyntiosoite), mikäli YTJ-järjestelmästä palautettava osoite on jokin muu. Talousvettä toimittavalla laitoksella voi olla useita vedenjakelualueita (verkostoja), joista jokainen perustetaan järjestelmään omiksi valvontakohteikseen. Vedenjakelualueella tarkoitetaan sellaista yhtenäistä verkostoaluetta, jolla talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jolla veden toimituksesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos. Vedenjakelualueen toimija on Y-tunnuksellinen toimija (esim. Kaupungin vesi). Vedenjakelualueet (sis. toimintatyypin, toimipaikan ja 0-n kpl vedenottamoita/vedenkäsittelylaitoksia) liitetään toimintatyypin avulla toimijaan. Samalla toimijalla voi olla useita vedenjakelualueita. Vedenjakelualueen toimipaikan nimi tulee olla kohteen yksilöivä esim. vedenjakelualueen/alueen kutsumanimi, ja toimipaikan osoite (mikäli vedenjakelualueella ei ole omaa osoitetta) voi olla sama kuin Y-tunnuksellisen toimijan (esim. Kaupungin vesi) osoite. Toimipaikan osoitteeksi voidaan merkitä vesilaitoksen postiosoite (käyntiosoite), mikäli YTJ-järjestelmästä palautettava osoite on jokin muu. Talousveden laatutietojen raportointi tehdään vedenjakelualuekohtaisesti. Näytteenottopaikat ovat vedenjakelualueeseen liittyviä rinnakkaistoimipaikkoja, jotka liitetään talousvedenjakelualueisiin. Näytteenottopaikkoihin kytketään keskitettyyn järjestelmään perustamisen yhteydessä vedenjakelualueen toimintatunnus. Jokaisella vedenjakelualueella on n kpl vedenottamoita/vedenkäsittelylaitoksia (ostovesi katsotaan YHTI-järjestelmässä vedenottamo-toiminnaksi). Yhdellä vedenottamolla/vedenkäsittelylaitoksella voi olla useita vedenottokaivoja. Mikäli vedenottokaivon raakavesi käsitellään vedenkäsittelylaitoksella ennen verkostoon johtamista, niin raakavesikaivoja ei merkitä keskitettyyn järjestelmään, vaan kaivot ovat osa vedenottamoa/vedenkäsittelylaitosta. Vedenottamot/vedenkäsittelylaitokset saavat yksilöivän paikkatunnuksen (= paikkakoodi, toimipaikan järjestelmätunnus) siinä vaiheessa, kun ne perustetaan keskitettyyn järjestelmään. Vedenottamot/vedenkäsittelylaitokset yksilöidään nimen avulla.
Sivu / sivut 14/135 Vedenottamoista/vedenkäsittelylaitoksista kerätään tietoa raakaveden laadusta ja alkuperästä sekä vedenkäsittelyistä ja niissä käytetyistä kemikaaleista. Terveydensuojeluluokittelussa on merkitty vedenjakelualueen tiedot kirjaimella A ja vedenottamon/vedenkäsittelylaitoksen tiedot kirjaimella B. Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue (1352/2015), jolla kaksi vedenjakelualuetta: Valvontakohde 1 = Toimija + Vedenjakelualue 1 Toimija: Kaupungin Vesi Oy Y-tunnus 123456-7 Valvontakohde 2 = Toimija + Vedenjakelualue 2 VEDENJAKELUALUE 1 VEDENJAKELUALUE 2 Toiminta: Talousveden toimittaminen EU-raportoitava vedenjakelualue (luokittelun A:lla merkityt ominaisuudet) Toimipaikka: Vedenjakelualue 1 (nimi) Torikatu 1 00000 Kaupunki Toiminta: Talousveden toimittaminen Muu vedenjakelualue (luokittelun A:lla merkityt ominaisuudet) Toimipaikka: Vedenjakelualue 2 (nimi) Torikatu 1 00000 Kaupunki Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 1 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 2 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 3 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 1 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 2 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Kuva 6. Talousvettä toimittava laitos, jolla kaksi eri vedenjakelualuetta (= kaksi valvontakohdetta). Mikäli kohteiden välillä on varavesiyhteys, jota ei pääsääntöisesti käytetä, kohteet luokitellaan kuvan mukaisesti.
Sivu / sivut 15/135 Tukkulaitos (talousvettä toimittavalle laitokselle vettä toimittava laitos): valvontakohde, jolla kolme vedenottamoa/vedenkäsittelylaitosta Toimija: Tukkuvesi Oy Y-tunnus 123456-7 Toiminta: Veden toimittaminen talousvettä toimittavalle laitokselle (luokittelun A:lla merkityt ominaisuudet) Toimipaikka: Rantakatu 1 00001 Kaupunki Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 1 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 2 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Alitoiminta: Vedenottamo/ vedenkäsittelylaitos 3 (luokittelun B:llä merkityt ominaisuudet) Kuva 7. Tukkuvesilaitos. Tukkulaitos katsotaan YHTIssä myyväksi laitokseksi, jolla itsellään ei ole yhtään veden käyttäjää. 3.2 Liikkuvat toimipaikat (= valvontakohteet ilman toimipaikkaa) Vesilaitosten sekä liikkuvien elintarvikehuoneistojen osalta toimijan haku antaa myös toisen valvontayksikön (yhteistoiminta-alueen) alueella sijaitsevan kohteen tiedot. Keskitettyyn järjestelmään tallennetaan siis kukin talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue tai liikkuva elintarvikehuoneisto vain kertaalleen. Mikäli toimintaan ei suoranaisesti liity toimipaikkaa (esim. Internet- ja verkostomarkkinointi), toimipaikan osoitetietona käytetään toimijan kotipaikan osoitetietoja. Jos kyseessä on liikkuva elintarvikehuoneisto, ei toimipaikkaa pidä erikseen lainkaan perustaa. Liikkuville elintarvikehuoneistoille voi merkitä toimipaikan osoitteen vain silloin, jos kohde on esimerkiksi torilla samassa paikassa vuodesta toiseen. Liikkuvien elintarvikehuoneistojen toimipaikan osoite ei kuitenkaan koskaan tulostu Oiva-raportille. Jokaiseen toimintatyyppiin on liitetty tyyppikohtaiseksi tiedoksi vaihtoehdot liikkuvista elintarvikehuoneistoista ja niiden lukumäärät. Liikkuva elintarvikehuoneisto perustetaan siellä missä toiminta ensi kerran tavataan tai mihin ilmoitus on tehty. Näin toimitaan myös ulkomaisten toimijoiden osalta. Kohteet perustetaan vain kerran. 3.3 Alkutuotannon kohteet Alkutuotannon kohteita voi KUTIin perustaa Alkutuotantosovelluksen avulla. Sovellukseen voi kirjautua (https://oivav.evira.fi/alkutuotanto/#/haku) samoilla tunnuksilla kuin Oivasovellukseen. Alkutuotantosovelluksella voi hakea eri viranomaisrekistereistä kohteiden tietoja, esim. oman alueen maidontuotantotilat tai kasvinviljelijät. Taustarekistereinä toimivat Mavin tukirekisteri, Eviran Eläintenpitäjärekisteri, Elinkeinotalouden keskusrekisteri KAKE sekä Kaveri. Näistä
Sivu / sivut 16/135 rekistereistä saadaan suoraan KUTI-järjestelmään tallennettua valitun toimijan ja toimipaikan tietoja sekä osa kohteen tiedoista. KUTIin perustetut alkutuotannon kohteet haetaan kuntajärjestelmään kunkin järjestelmän ohjeen mukaan toiminnan haulla. Tietoja voi kuntajärjestelmästä käsin päivittää ja täydentää KUTIin. Niin kauan kunnes tietoja on päivitetty kuntajärjestelmästä, toiminnan päivämäärän tyyppinä on Alustettu. Alkutuotannon kohteita voi perustaa myös suoraan kuntajärjestelmistä KUTIin kuten huoneistoja. Taustarekistereistä haettuja toiminnan tietoja voi päivittää KUTIin kuten kuntajärjestelmästä perustetuissa kohteissa. Mikäli toimijan muihin rekistereihin ilmoittamissa tiedoissa havaitaan ristiriitoja, tulee toimijaa ohjeistaa korjaamaan tietonsa myös alkuperäisrekisteriin. Landauspaikat ovat kalastustoimintaan liittyviä rinnakkaistoimipaikkoja. Landauspaikkoihin kytketään keskitettyyn järjestelmään perustamisen yhteydessä kalastustoiminnan tunnus. Landauspaikan tietoina kysytään nimi, osoite ja koordinaatit. Koordinaatit eivät ole pakollisia tietoja. 3.4 Näytteenottopaikka (terveydensuojelu) Näytteenottopaikka on perustettava, jotta näyte kohdistuu oikeaan valvontakohteeseen. Näytteenottopaikka luodaan valvontakohteen rinnakkaistoimipaikaksi ja siten se saa saman toimintatunnuksen kuin valvontakohde. Näytteenottopaikan pakollisia tietoja ovat: nimi ja osoite. Vapaaehtoisena tietona voi ilmoittaa paikan koordinaatit. Perustettaessa näytteenottopaikkaa on valittava olosuhdetiedoista paikkatyyppi, joka on: huoneisto tai uima-allas. HUOM. Uimaranta katsotaan itsessään näytteenottopaikaksi eli ei tarvitse luoda erillistä näytteenottopaikkaa. Jos näytteenottopaikka on olemassa oleva valvontakohde (esim. koulu) näytteenottopaikan paikkatunnus (= paikkakoodi, toimipaikan järjestelmätunnus) on sama kuin ko. valvontakohteen paikkatunnus. Talousveden vedenjakelualueen (paikkatyyppi: huoneisto) valvontanäytteet otetaan kattavasti koko vedenjakelualueelta. Näytteenotossa on syytä huomioida, että yksityiset kiinteistöt ovat kotirauhan piirissä. Säännöllisen valvonnan näytteet onkin syytä ottaa julkisista kohteista esim. päiväkodeista tai kouluista. Vedenkäsittelylaitokset tulee merkitä vedenjakelualueiden näytteenottopisteiksi, kun niistä otetaan lähtevän veden näytteitä. Uima-allasvesinäytteiden (paikkatyyppi: uima-allas) osalta on näytteenottopaikka määritettävä altaan tarkkuudella. Jokainen allas luodaan järjestelmään omaksi näytteenottopaikakseen, jolloin kukin allas saa oman uima-allastunnuksen (järjestelmän luoma nelinumeroinen tunnus). Myös näytteenottopaikan nimi voi toimia yksilöivänä tunnuksena esim. lastenallas. Tämän tunnuksen tai mahdollisen näytteenottopaikan nimen avulla näytetulokset analyysitietojen siirtopalvelusta linkittyvät valvontakohteelle. Toteutus voi vaihdella kuntajärjestelmästä riippuen.
Sivu / sivut 17/135 HUOM. Uima-allasvesien näytetulosten kohdistumiseksi oikein, tulee uima-altaiden toimintatyyppien olla joko yleiset altaat tai yksityiset altaat. EI esimerkiksi yleinen liikuntatila tai hotelli.
Sivu / sivut 18/135 4 Toiminta Toiminta kertoo, miksi toimija kuuluu elintarvike-, tupakka- tai terveydensuojelulainsäädännön mukaisesti valvottaviin kohteisiin. Elintarvikelaki Toimintaa aloittavan tai toimintaa olennaisesti muuttavan toimijan on elintarvikelain 13 mukaan joko ilmoitettava elintarvikehuoneistosta tai haettava laitoshyväksyntää. Ilmoitus tai hakemus lähetetään 14 :ssä mainitulle valvontaviranomaiselle eli kunnan valvontaviranomaiselle, AVI:lle tai Eviralle ja eräissä tapauksissa myös Valviralle. Elintarvikelain 21 a :n mukaan toimijan, joka saattaa markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia tarvikkeita, on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta toiminnasta toimipaikan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Liitteessä 1 on kuvattu eri toimintaluokat ja toimintatyypit luokitteluohjeineen. Tupakkalaki Tupakkalain 44 mukaan tupakkatuotteita ja nikotiininesteitä saa myydä tai muutoin luovuttaa vain myyntipaikan sijaintikunnan myöntämän vähittäismyyntiluvan perusteella. Tupakkatuotteiden myyntilupaa koskeva päätöksenteko tehdään Valviran ylläpitämään tupakkatuotteiden myyntiluparekisteriin. Valvontakohteeseen liittyvä valvontatieto kirjataan kuntajärjestelmään, josta tieto siirtyy YHTI:in. Liitteessä 2 on kuvattu eri toimintaluokat ja toimintatyypit luokitteluohjeineen. Terveydensuojelulaki Terveydensuojelulain 13 :n mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle seuraavista toiminnoista: 1) majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitetun majoitusliikkeen käyttöönotosta; 2) yleisölle avoimen kuntosalin ja muun liikuntatilan, saunan, kylpylän, uimahallin, uimalan ja uimarannan käyttöönotosta; 3) päiväkodin ja kerhon sekä esi- tai perusopetusta, ammatillista koulutusta, lukioopetusta tai korkeakoulutusta antavan oppilaitoksen ja opetuksen järjestämispaikan käyttöönotosta; 4) jatkuvaa hoitoa antavan sosiaalihuollon toimintayksikön sekä vastaanottokeskuksen käyttöönotosta; 5) solariumliikkeen, tatuointiliikkeen ja kauneushoitolan sekä muun huoneiston, jossa harjoitetaan ihonkäsittelyä, käyttöönotosta; 6) sellaisen muun huoneiston tai laitoksen käyttöönotosta tai sellaisen toiminnan aloittamisesta, josta voi aiheutua sen käyttäjämäärä tai toiminnan luonne huomioon ottaen terveyshaittaa. Vastaava ilmoitus on tehtävä myös 1 momentissa mainitun toiminnan olennaisesta muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Terveydensuojelulain 18 :n mukaan talousvettä toimittavan laitoksen, jolla on omaa vedenottoa tai käsittelyä, on haettava toimintansa hyväksymistä kunnan terveydensuojeluviranomaiselta viimeistään 3 kuukautta ennen suunniteltua
Sivu / sivut 19/135 toiminnan aloittamista. Talousvettä ei saa toimittaa ennen kuin toiminta on hyväksytty. Toiminnan hyväksymistä on haettava myös, jos vedenottoa tai vedenkäsittelyä laajennetaan tai muutetaan olennaisesti tai jos veden laadussa tai jakelussa tapahtuu talousveden laadun kannalta olennaisia muutoksia. Toiminnan muutosta koskeva hakemus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan muuttamista. Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin hakemus on hyväksytty. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on (hyväksymispäätöksessään) nimettävä talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualueet (TsL 18 4 mom.). Toiminnanharjoittajan, joka ottaa talousvettä omilla laitteilla käytettäväksi osana julkista tai kaupallista toimintaa, ja muun kuin terveydensuojelulain 18 :ssä tarkoitetun talousvettä toimittavan laitoksen, on tehtävä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle 13 :ssä tarkoitettu ilmoitus. Yhteisessä käytössä olevan vedenottamon tai vesisäiliön omistajan on tehtävä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle vedenjakelualueesta 13 :ssä tarkoitettu ilmoitus, jos vettä otetaan vedenkäyttäjien omilla laitteilla talousvetenä käytettäväksi yhteensä vähintään 50 henkilön tarpeisiin tai vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa. Talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonnan ja talousveden laadun valvonnan on perustuttava veden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arviointiin ja hallintaan. Riskinarviointi on tehtävä toiminnanharjoittajien ja viranomaisten välisenä yhteistyönä. Terveydensuojeluaviranomaisen on hyväksyttävä edellä mainittu riskinarviointi. Liitteessä 3 on kuvattu eri toimintaluokat ja toimintatyypit luokitteluohjeineen. 4.1 Toiminnan perustaminen ja haku Järjestelmään on oltava luotuna toimija ja toimipaikka uuden toiminnan perustamiseksi. Lisäksi annetaan varsinaiset toimintaan liittyvät tiedot, joita ovat toimintaluokka, toimintatyyppi ja tyyppikohtaiset tiedot. Toiminta liitetään toimijaan ja toimipaikkaan henkilötunnuksen, y-tunnuksen tai ry-tunnuksen avulla keskitetyssä järjestelmässä. Toimijan, toimipaikan ja toiminnan liitoksen eli valvontakohteen identifioi keskitetyn järjestelmän palauttama toimintatunnus (toiminnan järjestelmätunnus). Toiminnan perustamisen epäonnistuessa palautetaan virheilmoitus. Jokaiseen toimintatyyppiin on liitetty tyyppikohtaiseksi tiedoksi vaihtoehdot liikkuvista elintarvikehuoneistoista ja niiden lukumäärät. Liikkuva elintarvikehuoneisto perustetaan siellä, missä se aloittaa toimintansa. Kohdetta ei voi perustaa valvontayksikköön kuulumattoman kunnan alueelle. Kun toiminta muuttuu olennaisesti ja muutoksesta tehdään elintarvikelain 13 :n tai terveydensuojelulain 13 :n ja 18 :n mukainen ilmoitus tai hyväksymispäätös, muodostuu tietojärjestelmään uusi toiminta. Muissa tapauksissa toimintaa päivitetään. Sama toimija ja sama toimipaikka voivat kuulua useamman eri toimialan (elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkalain) mukaiseen toimintaan. Toimijan toimipaikkaan voidaan liittää useita eri toimintoja eli saman toimintaluokan eri toimintatyyppejä tai eri toimintaluokkien toimintatyyppejä. Toiminnaksi merkitään kaikki tapahtuvat toimintatyypit tyyppikohtaisine tietoineen. Esimerkiksi valvontakohteessa voi olla
Sivu / sivut 20/135 kahvila-myymälätoiminta tai majoitus- ja parturi-kampaamotoiminta saman toimijan samassa toimipaikassa. Jos samalla toimijalla on samassa toimipaikassa useampia eri toimintoja, merkitään yksi elintarvikealan toiminnoista aina ensisijaiseksi toiminnaksi. Toiminnan ensisijaisuus on merkittävä niin, että jokaisella toimipaikalla pitää olla yksi toimijakohtainen elintarvikealan toiminta ensisijaisena. Ensisijaiselle toiminnalle merkitään myös mahdolliset pinta-ala- ja henkilömäärätiedot. Toiminnoille lisätään aina myös suosituksen mukaiset sekä kunnan riskinarvioinnin mukaiset suunnitellut käyntimäärät. Suosituksen mukaiset elintarvikevalvonnan kohteiden tarkastustiheydet lasketaan KUTI:ssa kohteelle aina kun sen tietoja päivitetään. YHTI:ssä ensisijaisen toiminnan merkitseminen ei ole tarpeellista. Keskitetystä järjestelmästä voidaan hakea toisen valvontayksikön sinne viemä kohde tarkastustapahtuman tietojen kirjaamista varten (esim. vedenjakelualueet, liikkuvat elintarvikehuoneistot tai toisen valvontayksikön alueella olevat valvontakohteet, joita valvotaan sopimuksen perusteella). Kohteen tietoja voi omassa kuntajärjestelmässä katsella, mutta niitä ei voi muuttaa. Kohteeseen kohdistuvan tarkastustapahtuman tiedot voi lähettää keskitettyyn järjestelmään. Muutoksia voi tehdä ainoastaan oman valvontayksikön alueella sijaitsevien kohteiden tietoihin. Jos vedenjakelualueen tai liikkuvan elintarvikehuoneiston tiedot ovat muuttuneet, valvojan on ilmoitettava rekisteröinnin tehneelle viranomaiselle tietojen päivittämistarpeesta. 4.2 Toiminnan päivämäärätiedot Valvontatoimenpiteiden päivämäärät liitetään kohteiden toimintatietoihin. Päivämäärätietoja tarvitaan kohteiden tilannetietojen eli toiminnan statuksen selvittämiseen sekä raportointiin. Toiminnan päivämäärät on esitetty kuvassa 8. Käyttäjä voi päivittää toiminnan päivämääriä, kunnes lopettamispäivämäärä on annettu. Tämän jälkeen ainoastaan lopettamispäivämäärää on mahdollista muuttaa.
Sivu / sivut 21/135 Hyväksyminen Aloittaminen/ voimassa Keskeyttäminen/ keskeyttänyt Uudelleen aloittaminen Peruuttaminen määräajaksi Lopettaminen/ Lopettanut Peruuttaminen = KUTI = YHTI Kuva 8. Toiminnan päivämäärät. Toiminnan perustamisen yhteydessä on osalle toiminnoista annettava toiminnan hyväksymispäivämäärä tai viranomaisen päätöspäivämäärä, joka tarkoittaa päivämäärää, jolloin valvontaviranomainen on vastaanottanut ilmoituksen toiminnan aloittamisesta tai tehnyt päätöksen toiminnan hyväksymisestä. Jos keskitettyyn järjestelmään perustamisen yhteydessä jollekin ns. vanhalle toiminnalle ei löydy hyväksymis- tai aloituspäivämäärää, käytetään päivämääränä aina 1.1.1900. Niiden valvontakohteiden osalta, joille on merkitty aloituspäivämäärä aiemman ohjeistuksen mukaisesti, ei päivämäärää kuitenkaan tarvitse muuttaa. Päivämäärää 1.1.1900 voidaan käyttää esim. isojen elintarvikelaitosten tai talousvettä toimittavien laitosten vedenjakelualueiden hyväksymisen yhteydessä ns. vireilletulopäivämäärää korvaamaan, jolloin valvontakohde voidaan perustaa ja valvontatapahtumia voidaan tallentaa ennen varsinaista hyväksymis- ja aloituspäivämäärää. Lisäksi sitä voidaan käyttää myös valvontatutkimusohjelman tai erityistilannesuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämääränä, mikäli toimijalla ei ole valvontatutkimusohjelmaa tai erityistilannesuunnitelmaa. Hyväksymispäivämäärä voi olla (vaikka tämä on elintarvikelain hengen vastaista) myös aloituspäivän jälkeen, siksi sitä ei ole kuvaan 8 merkitty ollenkaan.
Sivu / sivut 22/135 Jos ilmoitusvelvollinen toiminnanharjoittaja tekee ilmoituksen toimintansa olennaisesta muuttumisesta, kirjataan uudempi päivämäärä järjestelmään. Alkuperäisen ilmoituksen käsittelypäivämäärä voidaan säilyttää kuntajärjestelmässä. Mikäli esim. valvontatutkimusohjelmaa tai erityistilannesuunnitelmaa päivitetään, kirjataan päivityspäivämäärä päivämäärätietoihin. Toiminnan aloituspäivämäärä tarkoittaa sitä päivämäärää, jolloin toimija aloittaa toimintansa. Käytännössä se tarkoittaa usein arvioitua päivämäärää. Aloituspäivämäärä voi olla myös ennen hyväksymispäivämäärää. Aloituspäivämäärän jälkeen toiminnalle voidaan kirjata keskeyttämispäivämäärä, määräaikainen hyväksynnän (koskee laitoksia) peruuttamispäivämäärä (koskee vain elintarvikevalvonnan kohteita), hyväksynnän peruuttamispäivämäärä tai toiminnan lopettamispäivämäärä. Toiminnan keskeyttämispäivämäärä tarkoittaa toimijan itsensä tai valvontaviranomaisen tekemän toiminnan keskeyttämisen alkamispäivämäärää. Kausittain toimiville valvontakohteille merkitään toiminnan keskeyttämisen yhteydessä keskeytyspäivämäärä. Valvontaviranomainen arvioi, milloin toiminta katsotaan loppuneeksi keskeyttämisen jälkeen ja tekee sen mukaiset merkinnät. Uudelleen aloittamisen päivämäärä tarkoittaa sitä päivämäärää, jolloin keskeyttämisen jälkeen toimija saa / voi jatkaa toimintaansa tai toimija jatkaa itse keskeyttämäänsä toimintaa. Toiminnan määräaikainen hyväksynnän peruutuspäivämäärä tarkoittaa sitä päivämäärää, jolloin viranomainen on määräaikaisesti peruuttanut toiminnan hyväksynnän. Toiminta voi jatkua määräajan jälkeen, jos esim. asetetut korjausvaatimukset täyttyvät. (Koskee vain elintarvikevalvonnan kohteita) Toiminnan hyväksynnän peruuttamispäivämäärä tarkoittaa sitä päivämäärää, jolloin viranomainen on peruuttanut toiminnan hyväksynnän kokonaan. Tämä vastaa toiminnan lopettamista. Toimijan on haettava toiminnalle uudelleen hyväksyminen, jotta toiminta voi jatkua. (Koskee vain elintarvikevalvonnan kohteita) Toiminnan lopettamispäivämäärä tarkoittaa sitä päivämäärää, jolloin toimija lopettaa toimintansa. Jos toimija ei ole ilmoittanut toiminnan lopettamisesta, päivämääräksi merkitään se päivä, jolloin valvontaviranomainen on muutoin todennut toiminnan loppuneeksi (esim. tarkastuksen yhteydessä, kun toimintaa ei enää ko. toimipaikassa ole ollut). Toiminnan lopettamista ei käytetä silloin, kun halutaan poistaa virheellisesti kirjattu kohde. Ohje virhekirjauksesta löytyy tämän kappaleen Toiminnan päivittäminen -otsikon alta. Lopetetun elintarviketoiminnan voi linkittää saman toimijan edelliseen toimintaan, mikäli kyse on kohteen luokitteluvirheestä tai sama kohde vaihtaa toimintatyyppiä useasti (esim. keskuskeittiö-laitoskeittiö muutokset), vaikka toiminnan olosuhteet eivät muutu. Linkityksellä saadaan lopetetun kohteen Oivaraportit pysymään Oivahymy.fi sivuilla edelleen julkisena. Linkitys tapahtuu lisäämällä uudelle toiminnalle toiminnan tyyppikohtaiseksi tiedoksi vanhan toiminnan toimintatunnuksen kohtaan Aikaisempi toimintatunnus. 4.3 Toiminnan päivittäminen Toiminta päivitetään toiminnan tunnuksen avulla. Päivitys toimii siten, että kuntajärjestelmästä lähetetään kaikki toiminnan tiedot, joita on mahdollista päivittää. Tyhjän tietokentän lähetys poistaa olemassa olevan tiedon.
Sivu / sivut 23/135 Virhekirjaus: Mikäli käyttäjä huomaa tehneensä väärän toiminnan tai liittäneensä toiminnan väärään toimijaan tai toimipaikkaan, toiminta pitää virhekirjata. Virhekirjaus poistaa valvontakohteen (toiminnan) keskitetystä järjestelmästä. Virhekirjauksen käytännön toteutus vaihtelee eri kuntajärjestelmissä. Oman kuntajärjestelmän osalta ohjeita virhekirjauksen toteutukseen on kysyttävä järjestelmätoimittajalta. Yleisohje virhekirjaukseen: Ennen virhekirjausta kohde luodaan uudelleen ja vanhan virheellisesti kirjatun kohteen kaikki valvontatiedot siirretään tälle uudelle kohteelle. Valvontakohde voidaan virhekirjata vasta sen jälkeen, kun kaikki kohteeseen kohdistetut valvontatiedot on poistettu (siirretty uudelle kohteelle). Virhekirjatusta kohteesta ei jää järjestelmään historiatietoa, joten se ei vääristä valvontakohteiden lukumäärää. Lopetettaessa kohde näkyy järjestelmässä olemassa olleena valvontakohteena, jolloin valvontakohteiden lukumäärä vääristyy. 4.4 Määrittelemätön valvontakohde (YHTI) YHTI:ssä on yksi toimintaluokka, joka löytyy kaikilta toimialoilta. Se on nk. määrittelemätön valvontakohde. Tehty toimenpide kirjataan määrittelemättömälle valvontakohteelle, jos sitä ei pystytä kohdistamaan mihinkään sellaiseen valvontakohteeseen, josta voidaan yksilöidä toimija tai toimipaikka. Tällaisia toimenpiteitä voi olla esimerkiksi lausunnon antaminen maakuntakaavasta. Keskitetyn järjestelmän näkökulmasta yhdessä valvontayksikössä voi olla toimialakohtaisesti vain yksi nk. määrittelemätön valvontakohde. Kaikki valvontakohteettomat toimenpiteet merkitään tälle yhdelle ja samalle määrittelemättömälle valvontakohteelle. On mahdollista, että kuntajärjestelmässä käytettävyyden vuoksi määrittelemätön valvontakohde näkyy saman toimialan sisällä useassa eri kohtaa (esimerkiksi jaoteltuna eri kuntien kesken). Kuitenkin tiedot siirtyvät keskitettyyn järjestelmään siten, että keskitetyssä järjestelmässä jokaisella valvontayksiköllä on toimialakohtaisesti vain yksi määrittelemätön valvontakohde. Määrittelemättömän valvontakohteen perusteella pystytään muodostamaan kokonaiskuva siitä, mihin kuntien ympäristöterveydenhuollon lakeja valvovien viranomaisten työaikaa kuluu varsinaisen valvontatoiminnan lisäksi. Joillakin toimialoilla kansalaisten ohjaaminen ja neuvonta vievät huomattavan osan työajasta. Määrittelemättömälle valvontakohteelle ei voida luoda tarkastusta eikä näytteenottoa; se on tarkoitettu ennen kaikkea yhteydenottojen, neuvonnan, yksittäisten lausuntojen ja palaverien/neuvottelujen kirjaamista varten keskitettyyn rekisteriin.
Sivu / sivut 24/135 5 Pikaohje valvontakohteen tietojen tallennukseen Tietyt valvontakohteen tiedot ovat keskitettyyn järjestelmään tapahtuvan tietojen viennin ja raportoinnin kannalta pakollisia. Tähän ohjeen osaan on listattu lyhyesti nämä pakolliset tiedot. toimijan y-tunnus, nimi ja osoitetiedot toimipaikan osoitetiedot (ei pakollinen liikkuvilla tai virtuaalihuoneistoilla) toimintatyypit, joita valvontakohteessa harjoitetaan ensisijaisen toiminnan valinta (koskee vain elintarvikevalvonnan kohteita) toimintatyyppien tyyppikohtaiset tiedot toiminnan päivämäärät (aloitus, lopetus, keskeytys jne.)
Sivu / sivut 25/135 LIITE 1 ELINTARVIKELAIN ALAISEN TOIMINNAN LUOKITTELU Toiminta luokitellaan kolmiportaisesti: toimintaluokka toimintatyyppi tyyppikohtaiset tiedot. Ylin ja karkein luokittelutaso on toimintaluokka, joka kertoo yleisesti, mistä toiminnasta on kyse. Toimintatyyppi määrittelee varsinaisesti toiminnan. Jokaiselle toimintatyypille on lisäksi tyyppikohtaiset tiedot. Toimintaluokkia on 14. Toimintatyyppejä on 13 elintarvikealan toimintaluokissa yhteensä 64 ja elintarvikekontaktimateriaalialan luokassa 18. 1 Maitoala Maitoalan toiminta on elintarvikealan toimintaa, joka kohdistuu maitoon, maidon ainesosaan tai maitovalmisteeseen. Maitoalan toimintaan merkitään myös muiden eläinten kuin lehmän maidosta valmistettavien elintarvikkeiden valmistus (esim. vuohen maito). Maitoalan toimintatyyppeihin ei merkitä esim. soija- ja kaurajuomatuotteiden valmistusta tai valmistuttamista; ne merkitään vilja-kasvisalan toimintaan. Toimintaluokassa on 6 toimintatyyppiä. Jako toimintatyyppiin tapahtuu sen perusteella alkaako maitotuotteiden valmistus raakamaidosta vai maitotuotteista tai raaka-ainemaidosta. Jos laitos vastaanottaa raakamaitoa ja tuotanto alkaa raakamaidon vastaanotolla, käytetään toimintatyyppejä maitonesteiden-, juuston-, voin ja rasvaseosten-, jäätelön- tai jauheiden valmistus. Jos maitoalan laitos vastaanottaa raaka-ainemaitoa tai valmistaa tuotteita maitotuotteista, eli ei vastaanota raakamaitoa, käytetään toimintatyyppiä muu maitoalan valmistus. Mikäli laitos vastaanottaa raakamaitoa ja raaka-ainemaitoa tai valmistaa tuotteita maitotuotteista, valitaan ensisijainen toimintatyyppi määrältään suurimman tuotannon mukaan.
Sivu / sivut 26/135 Toimintatyyppi Selitys Maitotuotteiden valmistus raakamaidosta Maitonesteiden valmistus Nesteet, hapatetut maitovalmisteet ja vanukkaat. Näihin kuuluvat: maidot, maustetut maidot ja maitojuomat, hapanmaitovalmisteet (mm. piimä, jogurtti, viili, kermaviili, smetana, ranskankerma), kermat ja ruokakermat, vanukkaat ja jälkiruoat, sekä raaka-maito kuluttajan astiaan ja pakattu raakamaito. Juuston valmistus Juuston valmistus Voin ja rasvaseosten Ravintorasvoja (levitettäviä rasvoja) ovat voi ja rasvaseokset. valmistus Pelkästään kasvispohjaisista aineksista valmistettavien margariinien ja öljyjen valmistus merkitään vilja-kasvisalan toimintaan. Jäätelön valmistus Jäätelön valmistus, sisältää myös mehujään valmistuksen. Jos mehujäätä valmistetaan muualla kuin maitoalan laitokseksi hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa, se merkitään viljakasvisalan toimintaan. Jauheiden valmistus Maito- tai herapohjaisen materiaalin kuivaus sumutus- tai valssikuivauksella. Maitotuotteiden valmistus raaka-ainemaidosta tai maitotuotteista Muu maitoalan valmistus Maito- tai kermapohjaisten nesteiden, juomien, kastikkeiden tai yhdistelmätuotteiden valmistus. Myös äidinmaidon vastikkeet. Juuston valmistus, paloittelu, raastaminen tai savustus. Sulatejuuston valmistus. Juusto-, voi- tai rasvaseospohjaisten levitteiden valmistus ja maustaminen. Jäätelön valmistus maitopohjaisista raaka-aineista. Sisältää myös mehujään valmistuksen. Yleensä maitotuotteiden jatkojalostus muista maitopohjaisista raaka-aineista paitsi raakamaidosta. Maitonesteiden tyyppikohtaiset tiedot: Laitosnumero Syötetään hyväksytyn laitoksen laitosnumero. Pakollinen tieto Valmistettava tuote Valitaan valmistettavat tuotteet annetuista vaihtoehdoista. Vaihtoehdot ovat: maito, maustetut maidot ja maitojuomat, hapanmaitovalmisteet (piimä, jogurtti, viili, kermaviili, smetana, ranskankerma), kerma, vanukkaat ja jälkiruoat, raakamaito kuluttajan astiaan ja pakattu raakamaito, muu. Yksi tai useampi vaihtoehdoista on oltava valittuna. Raaka-aine Merkitään raaka-ainelaji 1000 litran/kg:n tarkkuudella. Johonkin raakaainevaihtoehdoista on merkittävä arvo. Vaihtoehdot ovat: ensisijaisesti raakamaidon käyttömäärä litroissa vuodessa. Lisäksi voi olla raaka-ainemaidon käyttömäärä litroissa vuodessa ja muun maitopohjaisen raaka-aineen käyttömäärä kiloina vuodessa. Raaka-ainemaito tarkoittaa esim. kuorittua tai vakioitua maitoa tai kermaa. Muu maitopohjainen raaka-aine tarkoittaa esim. voin, jauheen, juuston tai heran käyttöä raaka-aineena. Sivutuotteet Merkitään kyllä, jos tuotteiden valmistuksessa syntyy eläimistä saatavia sivutuotteita. Pakollinen tieto.