LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio neuvotteleva virkamies 2.11.2017 Suominen Mari VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSIA KOSKEVIEN VALTIONEUVOSTON ASETUSTEN MUUTTAMINEN: 1) VALTIONEUVOSTON ASETUS VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSESTA TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 2) VALTIONEUVOSTON ASETUS VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSESTA RAUTATIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 3) VALTIONEUVOSTON ASETUS VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSEEN TARKOITETTUJEN PAKKAUSTEN, SÄILIÖIDEN JA IRTOTAVARAKONTTIEN VAA- TIMUSTENMUKAISUUDEN OSOITTAMISESTA JA TÄHÄN LIITTYVIÄ TEHTÄVIÄ SUORITTAVISTA TARKASTUSLAITOKSISTA ASETUKSEN MUUTTAMISESTA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtioneuvoston asetusta vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annettua asetusta, vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annettua asetusta ja vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja tähän liittyviä tehtäviä suorittavista tarkastuslaitoksista annettua asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2008/68/EY, jäljempänä VAK-direktiivi) liitteitä muutettiin 16.12.2016 annetulla komission direktiivillä (EU) 2016/2309. Osa säännöksistä koskee vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä ja osa vaarallisten aineiden kuljetusta rautatiellä. VAK-direktiivillä kansainväliset ADR-sopimuksen liitteiden määräykset (määräykset vaarallisten aineiden kuljetukseen tiellä) ja kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF-yleissopimus) liitteen C RID-määräykset (määräykset vaarallisten aineiden kuljetukseen rautatiellä) on säädetty velvoittaviksi myös Euroopan unionissa. Direktiivin muutoksella (EU) 2016/2309 pantiin täytäntöön ADR- ja RID-määräysten vuoden 2017 muutokset. Vuoden alusta voimaantulleet muutokset tuli saattaa kansallisesti voimaan 30.6.2017 mennessä. Suurin osa muutoksista on jo saatettu kansallisesti voimaan. Loput asetusmuutoksista on tarkoitus saattaa voimaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun asetuksen (194/2002) ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun asetuksen (195/2002) muutoksella. Tässä esityksessä ehdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön loput komission direktiivin liitteisiin I ja II tulleista muutoksista. Lisäksi tehtäisiin joitakin muutoksia, jotka liittyvät aikaisemmin tehtyyn norminantovaltuuksien siirtoon Liikenteen turvallisuusvirastolle. Asetukseen tehtäisiin myös eräitä säädöshierarkkisia ja säädösteknisiä muutoksia sekä teknisiä muutoksia. Lisäksi muutettaisiin vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja tähän liittyviä tehtäviä suorittavista tarkastuslaitoksista annetun asetuksen irtotavarakontti -määritelmää. Asetukset ovat tarkoitettuja tulemaan voimaan 15 päivänä marraskuuta 2017.
2 PERUSTELUT 1. Nykytila Vaarallisten aineiden kuljetuksesta (jäljempänä VAK) annetussa laissa (719/1994, jäljempänä VAK-laki), säädetään neljästä kuljetusmuodosta, jotka koskevat vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä, rautatiellä, ilma-aluksessa sekä vaarallisten aineiden kuljetusta aluksessa vesialueella kappaletavaran osalta niin kuin niistä VAK-lain soveltamisalasäännöksessä säädetään. VAK-lain nojalla annetuissa valtioneuvoston asetuksissa, kuten vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetussa asetuksessa (194/2002, jäljempänä VAK-tieasetus) ja valtioneuvoston asetuksessa vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä (195/2002, jäljempänä VAK-rautatieasetus) sekä vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja tähän liittyviä tehtäviä suorittavista tarkastuslaitoksista annetussa asetuksessa (124/2015, jäljempänä VAKtarkastuslaitosasetus) säädetään lakia yksityiskohtaisemmin vaarallisten aineiden kuljetusvaatimuksista. Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarkempia teknisiä ja teknisluonteisia vaarallisten aineiden kuljetusmääräyksiä (jäljempänä VAKtiemääräys/VAK-rautatiemääräys). VAK-lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten tarkoituksena on edistää vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja vähentää niistä ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja. Kansallinen vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä ja rautatiellä koskeva lainsäädäntö perustuu pitkälti kansainvälisiin kuljetusmuotokohtaisiin sopimuksiin ja Euroopan unionin lainsäädäntöön. Vuonna 1957 on tehty eurooppalainen sopimus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista (jäljempänä ADR-sopimus). Suomi liittyi ADR-sopimuksen (SopS 23/1979) osapuoleksi vuonna 1979. ADR-sopimuksen liitteissä A ja B ovat yksityiskohtaiset ADR-määräykset. Liitteet sisältävät muun muassa vaarallisten aineiden luokitukseen, asiakirjoihin, pakkaamiseen, merkitsemiseen ja kuormaamiseen liittyviä vaatimuksia mutta myös kuljettamiseen liittyviä vaatimuksia. Liitteissä on myös pakkauksiin, ajoneuvoihin ja säiliöihin sekä niiden rakenteisiin ja varusteisiin liittyviä määräyksiä sekä pakkausten, säiliöiden ja ajoneuvojen tarkastus-, testaus-, käyttö- ja hyväksyntävaatimuksia. Vuoden 2017 alusta voimaantulleet ADR-muutokset korjausmuutoksineen sisälsivät kuuden kuukauden siirtymäajan. Liikenne- ja viestintäministeriö antoi 22.12.2016 ilmoituksen (89/2016) ADRsopimuksen liitteiden A ja B muutosten voimaantulosta. Kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF-yleissopimus, SopS 52/2006) liitteessä C on määräykset vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksista (jäljempänä RID-määräykset). RID-määräykset sisältävät pitkälti samantyyppisiä vaatimuksia ja velvoitteita kuin mitä ADR- määräyksissä on. Erot liittyvät pitkälti kuljetusmuodoista aiheutuviin eroihin. Vuoden 2017 RID-määräysten muutokset korjausmuutoksineen tulivat voimaan 1.1.2017 sisältäen myös kuuden kuukauden siirtymäajan. Liikenne- ja viestintäministeriö antoi ilmoituksen (90/2016) RIDmääräysten muutosten voimaantulosta.
3 ADR- ja RID-määräyksiä muutetaan pääsääntöisesti kahden vuoden välein. Muutosten tavoitteena on muun muassa parantaa vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta ja ennaltaehkäistä mahdollisia onnettomuuksia sekä vähentää vaaraa ja vahinkojen laajuutta. Euroopan unionin vaarallisten aineiden sisämaakuljetuksista 24 päivänä syyskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2008/68/EY, VAKdirektiivi) liitteitä muutettiin neljännen kerran. VAK-direktiivillä kansainvälisten ADR- ja RID-sopimusten liitteiden määräykset on säädetty velvoittaviksi myös Euroopan unionissa. VAK-direktiivin I III liitteissä viitataan seuraaviin säännöksiin: ADR-sopimuksen liitteiden määräykset (liite I.1, kohta I.1) ja RID-määräykset (liite II.1, kohta II.1) sekä vaarallisten aineiden kuljetusta sisävesillä koskevan sopimuksen (jäljempänä ADN-sopimus) liitteiden määräykset (liite III.1, kohta III.1). Suomi ei ole allekirjoittanut ADN-sopimusta eikä ole liittynyt ADN-sopimukseen, joten VAKdirektiivin III liitteen muutokset eivät koske Suomea. VAK-direktiiviä on muutettu 16.12.2016 annetulla komission direktiivillä (EU) 2016/2309. Euroopan unionin jäsenvaltion tuli saattaa voimaan vuoden 2017 muutokset 1.7.2017 mennessä. Liikenteen turvallisuusvirasto uudisti vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä ja rautatiellä koskevat määräykset vuoden 2017 ADR- että RID-muutosten huomioonottamiseksi. Valtaosa komission antaman direktiivin muutoksista on täytäntöönpantu Liikenteen turvallisuusviraston määräyksillä (Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä määräys; TRAFI/248800/03.04.03.00/2016 ja Vaarallisten aineiden kuljetus rautatiellä määräys TRAFI/248802/03.04.02.00/2016), jotka on notifioitu. Näiden lisäksi osa muutoksista on jo notifioitu vaarallisten aineiden kuljettajien ajolupaa käsittelevässä valtioneuvoston asetuksessa (muutosasetus 490/2017) ja vaarallisten aineiden maakuljetusten turvallisuusneuvonantajaa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (muutosasetus 489/2017). 2 Ehdotetut muutokset 2.1 Yleistä Kansainväliset VAK-määräykset kuuluvat Euroopan unionin toimivaltaan VAKdirektiivin kautta. Ehdotetuissa asetusmuutoksissa huomioitaisiin loput vuoden 2017 ADR-määräysten ja RID-määräysten muutoksista. Lisäksi asetuksiin tehtäisiin joitakin muutoksia, jotka liittyvät aikaisemmin tehtyyn norminantovaltuuksien siirtoon Liikenteen turvallisuusvirastolle. Lisäksi tehtäisiin eräitä säädöshierarkkisia ja teknisiä sekä teknisiä muutoksia. VAK-tieasetuksen muutokset liittyvät pitkälti ADR-muutosten voimaansaattamiseen. Nämä muutokset liittyvät muun muussa luokituksen antoon tai sen vahvistamiseen, tarkoituksella vaarallisen tartunnan saaneen eläimen kuljetukseen ja siihen liittyvään viranomaistahoon, asiakirja- ja merkintävaatimuksiin, konttiin, kuormausvelvoitteiden ja kuorman purkuun liittyvien velvoitteiden täsmentämiseen, ja pakattujen räjähteiden kuljettamiseen liikkuvassa räjähdevalmistusyksikössä. Samalla tehtäisiin säädösteknisiä muutoksia, jotka liittyvät eräisiin viranomaistehtäviin, kuten eräiden pakkaamattomien esineiden VAK-kuljetuksen hyväksymiseen ja yhteenkuormattavien räjähteiden erottelumenetelmien hyväksyntään. Poistettaisiin muutettavissa kohdissa olevia suoria viittauksia Liikenteen turvallisuusviraston määräykseen. Nykyti-
4 lavaatimuksia ei kuitenkaan ole tarkoitus muuttaa. Tämän lisäksi tehtäisiin eräitä muita teknisluontoisia muutoksia. VAK-rautatieasetuksen muutokset liittyvät pitkälti RID-muutosten voimaansaattamiseen. Muutokset liittyvät myös muun muassa luokitukseen antoon tai sen vahvistamiseen, viranomaistahoon, joka voi antaa hyväksynnän tarkoituksella vaarallisen tartunnan saaneen eläimen kuljetukseen, asiakirjavaatimuksiin, täsmennyksiin merkintävaatimusten osalta, konttiin, kuormausvelvoitteiden ja kuorman purkuun liittyvien velvoitteiden täsmentämiseen Muutokset ovat pitkälti samantyyppisiä kuin VAKtieasetuksen muutokset. Vain VAK-rautatieasetuksessa säädettäisiin muun muassa kunnossapidosta vastaavasta yksiköstä, säiliönhaltijan mahdollisuudesta antaa säiliövaunun kunnossapito kunnossapidosta vastaavan yksikön tehtäväksi ja kunnossapidosta vastaavan yksikön velvoitteista. Lisäksi tehtäisiin vastaavantyyppisiä säädösteknisiä muutoksia kuin mitä esitetään VAK-tieasetukseen. Lisäksi asetukseen tehtäisiin eräitä teknisluontoisia muutoksia. Vaarallisten aineiden kuljetussäännösten sujuvoittamista tarkastellaan erikseen VAK-lain kokonaisuudistusta koskevan säädöshankkeen yhteydessä. 2.2 Yksityiskohtaiset muutokset 2.2.1 Vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 2. Määritelmät. Muutettaisiin 2 :n 1 momentin 9 kohdassa oleva irtotavarakontti - määritelmä. Irtotavarakontti -määritelmä olisi jatkossa yleinen määritelmä eikä siinä mainittaisi irtotavarakontti -alatyyppejä. Irtotavarakontilla kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitettua yksikköä, jossa kuljetettava aine on suorassa kosketuksessa sisäseinämien kanssa. Irtotavarakonttiin kuuluu myös siinä olevat mahdolliset vuoraukset ja pinnoitukset. Irtotavarakontteja eivät ole pakkaukset, IBC-pakkaukset, suurpäällykset ja säiliöt. Yksityiskohtainen tekninen kuvaus on Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksessä. Säädösteknisten syiden takia määritelmästä poistettaisiin viittaus Liikenteen turvallisuusviraston määräykseen. 5. Vaarallisten aineiden luokitus. Muutettaisiin vaarallisten aineiden luokitusta. Osa ehdotetuista muutoksista on säädösteknisiä muutoksia. Nykyistä asiasisältöä ja siihen liittyviä vaatimuksia ei ole tarkoitus muuttaa. Yksityiskohtaiset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksessä. Lisäksi tehtäisiin eräitä säädösteknisiä nostoja määräyksestä asetukseen. Säädösteknisten syiden vuoksi poistettaisiin viittaukset Liikenteen turvallisuusviraston määräykseen. Säännökseen tulisi myös vuoden 2017 ADR-muutoksiin liittyvät vaatimuksia. ADR-kohdan 2.2.1.1.9 alakohdan mukaisesti hakijalle tulee antaa kirjallinen vahvistus annetusta räjähdeluokituksesta tai luokituksen hyväksymistä. ADR 2017 -muutoksen (kohta 2.1.2.8) mukaan jos kuljetettavan aineen ominaisuudet eivät koetulosten perusteella vastaa aineelle kuljetusta varten määrättyä luokitusta, toimivaltainen viranomainen voisi tietyissä tapauksissa hyväksyä luokituksen. Pykälän voimassaolevassa 1 momentissa todetaan, että luokituskriteereistä ja luokitukseen liittyvistä testeistä määrätään Liikenteen turvallisuusviraston VAKtiemääräyksissä. Suora viittaus Liikenteen turvallisuusviraston määräyksiin poistet-
5 taisiin ja täydennettäisiin, että määräykset annetaan VAK-lain 3 a :n ja 24 :n toisen momentin nojalla. Kyse on säädösteknisestä muutoksesta, eikä asiasisältöä ole tarkoitus muuttaa. Uusi 2 momentti perustuisi osittain voimassaolevaan 2 momenttiin. Momentti sisältäisi voimassaolevan säännöksen siitä, että VAK-lain 16 :n nojalla toimivaltainen viranomainen voi vaatia, että aineen lähettäjä esittää tulokset testeistä. Vaatimusta täydennettäisiin siten että kysymykseen voivat tulla myös muut tarpeelliset tiedot luokituksen selvittämiseksi, mikä olisi kansallinen täydennys. Toimivaltainen viranomainen voi tarvita myös muita tietoja luokituksen selvittämiseksi, kuten perusteluita siitä, mihin viralliseen aineen yksilöivään nimikkeeseen aine luokittuu. VAKaineiden tai -esineiden nimikkeissä voi olla hyvin pieniä, mutta ratkaisevia eroja. VAK-lain 8 :n mukaisesti luokitus kuuluu lähtökohtaisesti lähettäjälle. Lähettäjä luokittelee ja testaa VAK-aineen tai -esineen ADR-/VAK-määräysten mukaisesti. Muutetussa 3 momentissa todettaisiin, että VAK-lain 6 :n nojalla kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voisi tietyissä tapauksissa luokitella aineen tai hyväksyä sen luokituksen. Luokitus tai luokituksen vahvistaminen voi liittyä siihen, ettei räjähteelle, tietyille itsereaktiivisille aineille tai orgaanisille peroksideille löydy soveltuvaa nimikettä. Voi olla myös tarve osoittaa, että räjähde ei luokitu VAK-räjähdeluokkaan. Jos ilotulitusvälineen luokituksessa on käytetty ilotulitteiden oletusluokitustaulukkoa ja ilotulitusvälineelle ei ole tehty VAK-lain 24 :n 2 momentin nojalla annettujen määräysten mukaisia kokeita, on luokituksen oltava Turvallisuus- ja kemikaalivirasto hyväksymä. Ehdotettua säännöstä voitaisiin soveltaa myös teknisluonteisiin kuljetusehtoihin, joiden mukaan luokituksen tai luokitukseen liittyvän asian tulee olla tietyissä tapauksissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston luokittelema tai sen hyväksymä. Säännöstä sovellettaisiin myös tietyille itsereaktiivisille aineille tai orgaanisille peroksideille, jos asetuksen säännökset ja siihen liittyvät tekniset määräykset täyttyvät. Säännöstä sovellettaisiin myös tapauksissa, joissa Suomeen toimitettavalla räjähteellä, itsereaktiivisella aineella tai orgaanisella peroksidilla ei ole ADR-määräysten mukaista luokitusta ja Suomi on ensimmäinen ADRmääräyksiä soveltava maa, johon lähetys saapuu. Kyse on säädösteknisistä muutoksista. Tekniset vaatimukset ja kuvaukset sisältyvät Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräykseen. Nykytilan ei pitäisi muuttua viranomaisen tai kuljetusehtoja käyttävän tahon kannalta. Uudessa 4 momentissa olisi säännös, jonka mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi edellyttää tiettyjen uusien tai olemassa olevien räjähdenäytteiden osalta, että aineen tai esineen vaaraan liittyvä vaarallisuusluokka ja yhteensopivuusryhmä luokitellaan viraston määrittämällä tavalla. Kyse on momentin mukaisista räjähdenäytteistä. Nykyään vaatimus on Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksessä, joten muutos on säädöstekninen. Tekniset vaatimukset ovat määräyksessä. Nykytilaa ei ole tarkoitus muuttaa. Uudessa 5 momentissa VAK-lain 6 :n mukaan Säteilyturvakeskus voisi luokitella radioaktiivisen aineen tai hyväksyä sen luokituksen. Luokitus tai sen hyväksyminen voi olla tarpeellinen kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi. Jos radioaktiivisen aineen luokitus on virheellinen, Säteilyturvakeskus voi luokitella radioaktiiviselle aineelle asianmukainen luokituksen Myös jos radioaktiivisen aineen luokituksessa on epäselvyyttä, Säteilyturvakeskus voi luokitella tai hyväksyä aineelle asianmukainen
6 luokituksen kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi. Kyse on säädösteknisestä muutoksesta. Nykykäytäntöä ei ole tarkoitus muuttaa. Uudessa 6 momentissa ehdotettu säännös perustuu ADR 2017 -muutokseen, joka on kohdassa 2.1.2.8. Jos kuljetettavan aineen ominaisuudet eivät koetulosten perusteella vastaa aineelle kuljetusta varten määrättyä luokitusta, toimivaltainen viranomainen voisi kuitenkin tietyissä tapauksissa hyväksyä luokituksen. Esitetään, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja radioaktiivisten aineiden osalta Säteilyturvakeskus voisi myös hyväksyä ADR-määräyksiin pohjautuvien VAK-säännösten ja määräysten mukaisesti vaarallisen aineen luokituksen, jos aineen ominaisuudet eivät vastaa koetulosten perusteella aineelle kuljetusta varten määriteltyä luokitusta ja VAK-lain 24 :n 2 momentin nojalla annetun hyväksynnän edellytyksenä olevat yksityiskohtaiset vaatimukset täyttyvät. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja Säteilyturvakeskus radioaktiivisten aineiden osalta voisi antaa eräissä poikkeustilanteissa luokitushyväksynnän. Esitys mahdollistaisi joissakin tilanteissa VAK-aineen oikean luokituksen tai VAK-aineen vaaraominaisuutta vastaavien lipukkeiden käytön. Näillä on vaikutus kuljetusturvallisuuteen. VAK-ainetta olisi mahdollista kuljettaa kansallisesti ennen kuin muutosehdotus on hyväksytty ja sisällytetty kansainvälisiin ADR-määräyksiin ja kansallisiin VAKmääräyksiin. Ehdotuksella voidaan korjata kuljetusmääräysten luokitus- ja/tai lipukevaatimuksiin liittyviä mahdollisia puutteita tai virheellisyyksiä. Hyväksynnästä laaditaan ehdotus Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) vaarallisten aineiden kuljetuksia käsittelevän asiantuntija-alakomitealle (UN Sub-Committee of Experts on the Transport of Dangerous Goods) YK:n mallisääntöjen muuttamiseksi. YK-mallisääntöjen valmistelukokouksiin lähettävän ehdotuksen valmisteluun liittyy mahdollisesti vähäisiä hallinnollisia kustannuksia. Jos toimitettua ehdotusta ei hyväksytä YK-mallisääntöihin, toimivaltainen viranomainen peruisi antamansa hyväksynnän. Jos ehdotus hyväksyttäisiin YK-mallisääntöihin, kestänee yleensä joitakin vuosia ennen kuin ehdotus olisi mahdollisesti sisällytetty ADR-määräyksiin. Uuteen 7 momenttiin tulisi säännös luokituksen kirjallisesta vahvistamisesta. Jos toimivaltainen viranomainen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto tai Säteilyturvakeskus radioaktiivisten aineiden osalta, on luokitellut aineen tai esineen tai jos heiltä on pyydetty luokituksen vahvistamista tai hyväksymistä säännösten ja/tai määräysten mukaisesti, antaisi se kirjallisella viitenumerolla, esimerkiksi päätösnumerolla tai diaarinumerolla yksilöidyn luokitus- tai hyväksymisasiakirjan. Esitetty muutos perustuu ADR-määräyksen 2.2.1.1.9 ja 2.2.1.1.9.1-2.2.1.1.9.4 kohtiin. ADR-määräyksen 2.2.1.1.9.4 kohdassa on esimerkkejä tiedoista, jotka voivat sisältyä kirjalliseen vahvistusasiakirjaan. Vahvistus voi sisältää tietoja esimerkiksi luokituksen hakijasta ja myöntäjästä, tietoja sovellettavista säännöksistä ja määräyksistä, luokitusperusteista, tietoa räjähteistä mukaan lukien tunnistetietoja, mahdollisia erityisehtoja ja rajoituksia sekä annetun luokituksen umpeutumispäivän, jos toimivaltainen viranomainen on katsonut sen tarpeelliseksi. Näitä tietoja ole määrätty ADR-määräyksissä velvoittaviksi asioiksi. Ehdotus ei muuta nykykäytäntöä eikä siitä aiheudu ylimääräisiä kustannuksia. Uusi 8 momentti perustuisi voimassaolevaan 3 momenttiin. Jatkossa tunnustamisen sijaan todettaisiin, että ADR- ja RID-määräyksissä sekä VAK-direktiivissä tarkoite-
7 tun toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman muun toimielimen suorittama aineen luokitus ja luokituksen hyväksyminen on voimassa Suomessa. Pykälään liittyvät valtuudet ovat VAK-lain 3 a :ssä, 6 :n 1 momentissa ja 6 a :ssä. 7. Lähettäjä. Muutettaisiin 7 :n 1 momentin johtokappaletta, 5 kohtaa sekä 2 momenttia. Lisäksi kumottaisiin 1 momentin 1 ja 3 kohta. Johtokappaleeseen lisättäisiin sana yleisistä, koska VAK-lain 8 :ssä säädetään lähettäjän yleisistä velvollisuuksista. Johtokappaleesta poistettaisiin sana erityisesti. Muutoksen ei pitäisi vaikuttaa nykytilaan. Kumottaisiin 1 momentin 1 ja 3 kohta, koska näistä lähettäjää koskevista velvoitteista säädetään VAK-lain 8 :n 1 ja 2 momentissa. Muutoksen ei pitäisi vaikuttaa nykytilaan. Muutettaisiin myös 1 momentin 5 kohdan asiasisältöä. Kohta koskee tyhjien puhdistamattomien säiliöiden ja irtotavarakuljetuksiin käytettyjen ajoneuvojen ja konttien merkintävaatimuksia. Kyseisestä kohdasta muutetaan sanat suur- ja pienkontit sanaksi kontit. Muutos perustuu ADR-määräyksen liitteen 1.4.2.1.1 kohdan (e) alakohtaan. Kyseiseen kohtaan lisättäisiin myös suurlipukkeet ja vaadittavat merkit. Nykytila ei muuttuisi, ainoastaan täsmentyisi. Kyse on vaaraa kuvaavista suurlipukkeista, muista lipukkeista ja merkeistä, joita edellytetään voimassaolevassa VAKtiemääräyksessä. Voimassaolevan 2 momentin asiasisältöä ei ole tarkoitus muuttaa nykyisestä. Lähettäjän käyttäessä muiden osapuolten, kuten pakkaajan, kuormaajan tai säiliön täyttäjän palveluja, hänen on varmistuttava, että lähetys täyttää VAK-lain nojalla annetut säännökset ja määräykset. Momentissa viitattaisiin määräyksiin, koska kyseiset tekniset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksessä. Lisäksi tehtäisiin säädösteknisiä muutoksia. Valtuussäännöksiä on seuraavien VAK-lain pykälissä: 11 c, 11 d, 12, 13 a, 14, 14 a ja 24. Valtuussäännös 7 :n muuttamiseen on VAK-lain 13 :ssä. 8. Kuljetuksen suorittaja ja kuljettaja. Muutettaisiin 1 momentin johdantokappale ja 7 kohta sekä 4 momentti. Johdantokappaleesta poistettaisiin sanat on lisäksi ja erityisesti, koska voimassaolevilla säännöksillä täsmennetään VAK-lain vaatimuksia. Nykytila ei muutu. Muutettaisiin 1 momentin 7 kohtaa siten, että kuljetuksen suorittajan on varmistettava muutkin kuin kirjallisten turvallisuusohjeiden mukaiset varusteet ja sana ajoneuvossa korvattaisiin sanalla kuljetusyksikössä. Nykytilaa ei ole kuitenkaan tarkoitus muuttaa. Jatkossakin kirjallisissa turvallisuusohjeissa mainitut varusteet tulee olla myös mukana kuljetusyksikössä, kuten myös mahdolliset muut varusteet. Varuste voi olla tarkoitettu miehistölle, kuljetusyksikölle ja/tai aineiden kuljetusta varten. Muutos perustuu ADR-määräyksen 1.4.2.2.1 ja 1.4.2.2.6 kohtien alakohtiin. Mukana pidettäviksi määrätyistä varusteista määrätään VAK-lain 11 c :n 4 momentin ja 24 :n 2 momentin nojalla annetussa Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksessä. Voimassaolevan 4 momentin mukaan jos kuljetuksen suorittaja havaitsee laiminlyöntejä ja säännösten vastaisuuksia, hän ei saa toimittaa lähetystä eteenpäin ennen kuin säännösten vastaisuudet on korjattu. Momenttiin lisättäisiin kahteen kohtaan sanat tai määräysten, koska pääosa VAK-vaatimuksista on Liikenteen turvallisuusviraston antamassa VAK-tiemääräyksessä. Säännöksiä ja määräyksiä annetaan VAK-lain 11, 11 b - 11 d, 13, 13 a, 14 ja 14 a :n sekä 24 :n 2 momentin nojalla. Valtuus säätää kuljetuksen suorittajan ja kuljettajan velvollisuuksista on VAK-lain 13 :ssä.
8 11. Kuormaaja. Muutettaisiin 11 :n 1 momentin johdantokappaletta, 1 ja 3-5 kohtaa. Johdantokappaleesta poistettaisiin sana erityisesti. Muutoksen ei pitäisi vaikuttaa nykytilaan. Voimassaolevaan momentin 1 kohtaan lisättäisiin sanat ja määräysten, koska Liikenteen turvallisuusviraston antamassa VAK-tiemääräyksessä on määrätty teknisluonteisista vaatimuksista. Valtuudet ovat VAK-lain 3 a :ssä, 14 a :n 3 momentissa ja 24 :n 2 momentissa. Muutettaisiin 1 momentin 3 kohta, joka käsittelee kuormaajan velvollisuutta. Kohdasta poistettaisiin rajaus siitä, että velvollisuudet koskisivat vain ajoneuvoja ja kontteja. Ehdotettu muutos perustuu ADR-määräyksen 1.4.3.1.1 kohdan (c) alakohtaan. Lisäksi muutettaisiin momentissa oleva sana erityissäännösten sanaksi erityismääräysten, koska kyseiset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAKtiemääräyksessä. Kuormaukseen ja käsittelyyn liittyvät erottelumääräykset on annettu VAK-lain 24 :n 2 momentin valtuussäännöksen nojalla. Muutettaisiin myös 1 momentin 4 kohtaa lisäämällä velvoite tarkistaa myös mahdolliset merkinnät, jotka tulee olla suurlipukkeiden ja oranssikilpien lisäksi esimerkiksi kontissa tai ajoneuvossa teknisten vaatimusten mukaisesti. Muita merkkejä voivat olla esimerkiksi kohotetussa lämpötilassa kuljetettavien aineiden varoitusmerkki ja ympäristövaarallisten aineiden varoitusmerkki. Ehdotettu muutos perustuu ADRmääräyksen 1.4.3.1.1 kohdan (d) alakohtaan. Vastaavasti muutetaan 5 kohdan sana erottelusäännökset sanaksi erottelumääräykset, koska VAK-lain 24 :n 2 momentin nojalla annetut yksityiskohtaiset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksessä. Yhteenkuormauskiellot ja erottelumääräykset on annettu VAK-lain 24 :n 2 momentin valtuussäännöksen nojalla. Valtuus säätää kuormaajan velvollisuuksista on VAK-lain 13 :ssä. 13. Säiliön sekä irtotavara-ajoneuvon ja -kontin täyttäjä. Muutettaisiin 13 :n johdantokappaletta, 4 ja 8 kohtaa. Johdantokappaleesta poistettaisiin sana erityisesti. Muutoksen ei pitäisi vaikuttaa nykytilaan. Neljännessä kohdassa korvattaisiin sana säännökset sanalla määräykset. VAK-lain 24 :n 2 momentin nojalla annetut yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAKtiemääräyksessä. Muutettaisiin 13 :n 8 kohtaa, jossa täyttäjän velvollisuutena on varmistaa, että säiliössä, irtotavaralla kuormatussa ajoneuvossa tai kontissa on tarvittavat merkit kuten lipukkeet, oranssikilpi ja muut varoitusmerkit. Teksti tarvittavat varoitusmerkit kumotaan ja tilalle tulisi sana merkit. Kiinnitetyt merkit voivat olla muunkin tyyppisiä merkkejä kuin varoitusmerkkejä. Ehdotettu muutos perustuu ADR-määräyksen 1.4.3.3 kohdan (h) alakohtaan. Ehdotus täsmentäisi nykytilaa. Kohdasta muutetaan myös sanat suur- ja pienkontit sanaksi kontit. Valtuus säätää täyttäjän velvollisuuksista on VAK-lain 13 :ssä. 14 a. Kuorman purkaja. Muutettaisiin pykälän 1 momentin johdantokappaletta, 3 kohtaa ja 6 kohtaa. Johdantokappaleesta poistettaisiin sana erityisesti. Muutoksen ei pitäisi vaikuttaa nykytilaan. Voimassaolevan 3 kohdan mukaan kuorman purkajan tulee täyttää purkamista koskevat vaatimukset. Kyseistä kohtaa täsmennettäisiin lisäämällä vaatimus noudattaa myös käsittelyä koskevia vaatimuksia. Ehdotettu muutos perustuu ADR-määräyksen 1.4.3.7.1 kohdan (c) alakohtaan. Muutos selventäisi nykytilaa, koska voimassaolevassa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä on
9 tavaran käsittelyä koskevia vaatimuksia joita noudatetaan nykyisin. Tekniset vaatimukset annetaan VAK-lain 24 :n 2 momentin nojalla. Lisäksi muutetaan momentin 6 kohtaa lisäämällä maininta merkeistä. Kuorman purkajalle on asetettu velvollisuus varmistaa, ettei suurlipukkeita eikä oranssikilpeä ole konteissa tai muissa kuin säiliöajoneuvon säiliöissä, jos ne on tyhjennetty ja puhdistettu tai vaaratekijät on poistettu. Tietyissä tapauksissa voidaan vaatia muita merkkejä, kuten ympäristövaarallisten aineiden varoitusmerkkejä. Lisäksi poistettaisiin teksti muissa kuin säiliöajoneuvon säiliöissä, koska ADR-määräyksessä ei mainita säiliöajoneuvon säiliöitä vain kontit. Maininnalla on aikoinaan selkeytetty sitä, että velvollisuus ei koske säiliöajoneuvon säiliöitä. Lisäksi tehtäisiin säädösteknisiä muutoksia. Kuorman purkajaa koskeva valtuussäännös on VAK-lain 13 :ssä. 25. Kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvat säiliöt. Muutettaisiin 25 :n 3 momentissa olevaa asetusviittausta ja pykäläviittausta. Teknisen muutoksen jälkeen pykälässä viitataan vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja tähän liittyviä tehtäviä suorittavista tarkastuslaitoksista annetun valtioneuvoston asetuksen (124/2015) 9 :n 1 momenttiin. Kyseisessä momentissa säädetään kuljetettavan painelaitteen vaatimustenmukaisuusmerkinnöistä. Muutettavan pykälän valtuussäännös on VAK-lain 6 ja 13 a :ssä. 26. Asiakirjat. Muutettaisiin 26 :n 1 momentista sana suurkontti sanaksi kontti. Muutos perustuu ADR-määräyksen 5.4.2 kohtaan. Lisäksi muutettaisiin pakkaustodistukseen liittyvää velvoitetta. Voimassaolevan säännöksen mukaisesti jos vaarallisen aineen tiekuljetusta suurkontissa tai ajoneuvossa seuraa merikuljetus, lähettäjän on liitettävä rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) julkaiseman kansainvälisiä vaarallisten aineiden merikuljetuksia koskevan säännöstön (IMDG-koodin) mukainen kontin tai ajoneuvon pakkaustodistus. Jatkossakin konttikuljetuksessa kontin pakkaustodistus on liitettävä rahtikirjaan, mutta kontittomassa ajoneuvokuljetuksessa IMDG-koodin kohdan 5.4.2 mukaisen pakkaustodistuksen liittäminen rahtikirjaan olisi vapaaehtoista. Pakkaustodistuksen voi toimittaa sähköisesti suoraan satamaan. Tarvittavat tekniset asiakirjavaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksen liitteissä. Esitetyillä muutoksilla pyritään selkeyttämään kuljetukseen liittyviä asiakirjavaatimuksia. Valtuudet ovat VAK-lain 11 c :ssä ja 24 :n 2 momentin nojalla annetuissa määräyksissä. 26 a. Vaarallisen tartunnan saaneen elävän eläimen kuljetus. Asetukseen lisättäisiin uusi 26 a, joka liittyy tarkoituksella vaarallisen tartunnan saaneen elävän eläimen kuljetukseen ja kuljetukseen hyväksynnän antavaan viranomaiseen. ADRmääräyksessä edellytetään, että hyväksyntöjä myöntävästä toimivaltaisesta viranomaisesta säädetään kansallisessa lainsäädännössä. Muutos perustuu ADRmääräyksen 2.2.62.1.12.1 kohtaan. ADR-määräyksissä on määritelty vaarallisia tauteja ja taudinaiheuttajia. Tartuntavaarallisia aineita kuljetettaessa tulee huomioida ADR-määräykset. Voimassaolevien ADR/VAK-määräysten mukaan eläviä eläimiä ei saa käyttää kantajina tartuntavaarallisia aineita kuljetettaessa, ellei ainetta voi kuljettaa millään muulla tavalla. Uuden pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että eläviä eläimiä ei saa käyttää kantajina tartuntavaarallisia aineita kuljetettaessa. Toimivaltainen viranomainen voisi hy-
10 väksyä kuljetuksen, jos tartuntavaarallista ainetta ei voi kuljettaa millään muulla tavalla tai eläimeen on tarkoituksella tartutettu vaarallinen tauti. Hyväksyntä sisältäisi kuljetusehdot. Ehdotetussa 2 momentissa todettaisiin, että yleisistä eläinten kuljetusta koskevista vaatimuksista säädetään eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006) ja eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/2005, jäljempänä eläinkuljetusasetus. Tarkoituksella tartutetun elävän eläimen kuljetuksessa on huomioitava yleiset elävän eläimen kuljetukseen liittyvät vaatimukset ja mahdolliset vaarallisten aineiden kuljetusmääräykset. Muutoksella pyritään varmistamaan sekä VAK-kuljetusturvallisuus ja VAK-käsittelyturvallisuus, mutta myös varmistamaan ja huomioimaan kuljetuksessa eläinten turvallisuus ja hyvinvointi. Jos joudutaan olettamaan, että elävä eläin on tarkoituksella saanut VAK-määräysten mukaisen vaarallisen tartunnan, niin myös tällöin tarvittaisiin viranomaisen hyväksyntä kuljetukseen. Toisaalta vuoden 2017 ADR-määräyksen 2.2.62.1.1 kohdan mukaan jos kyse on tahattomasti tai luonnollisesti tartunnan saaneiden elävien eläinten kuljetuksesta, on kuljetus ainoastaan alkuperä-, kauttakulku- ja määränpäävaltioiden asiaankuuluvien säännösten ja määräysten alaista. Näissä kuljetuksissa ei tarvitse soveltaa ADR/VAK-säännöksiä tai määräyksiä, ellei niitä koskevissa säännöksissä tai määräyksissä niin säädetä tai määrätä. Toimivaltaiseksi viranomaistahoksi ehdotetaan aluehallintovirastoa. Myöhemmässä vaiheessa toimivaltaisena viranomaisena olisi maakunta. Aluehallintovirasto myöntää muun muussa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvat eläinkuljetusasetuksen mukaiset luvat sekä hyväksymis- ja pätevyystodistukset sekä eläintautitapauksissa mahdolliset poikkeukset eläinten siirtokielloista. Eläinkuljetusasetusta sovelletaan kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvaan selkärankaisten eläinten kuljettamiseen ja se on pantu täytäntöön eläinkuljetuksesta annetulla lailla (1429/2006). Eläinkuljetuslaissa säädetään myös ei-kaupallisista ja selkärangattomien eläinten kuljetuksista. Eläinkuljetuslain tarkoituksena on suojella muun muassa eläviä eläimiä kuljetuksessa ja huolehtia eläinten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana. Vaatimukset liittyvät muun muassa eläinten kuljetuksen yleisiin edellytyksiin, kuljetusvälineeseen, eläinten kuormaamiseen ja kuorman purkamiseen sekä lupamenettelyihin. Aluehallintovirasto on eläinten kuljetuksesta annetun lain mukaan toimivaltainen viranomainen myöntämään lupia eläinkuljetuksissa yleisesti. Suurin osa tämän VAK-säännöksen mukaisista kuljetuksista olisi todennäköisesti kaupallisia kuljetuksia. Eläintautilain (441/2013) tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää sellaisia sairauksia ja tartuntoja, jotka voivat siirtyä eläimestä toiseen eläimeen tai ihmiseen, toimia eläinten terveyden edistämiseksi, ihmisten terveyden suojaamiseksi, elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi ja kotieläintuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Myös eläintautilaissa pääasiallisesti toimivaltaisena viranomaisena on aluehallintovirasto. Eläinsuojelulain (247/1996) tarkoituksena on muun muassa edistää eläinten kohtelua ja hyvinvointia. Erityisesti eläinkuljetus- ja eläintautilainsäädännön näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista, että toimivaltaisena viranomaisena toimisi aluehallintovirasto.
11 Liikenteen turvallisuusviraston antama VAK-tiemääräys sisältää yksityiskohtaisia teknisiä määräyksiä tartuntavaarallisten aineiden luokituksesta mukaan lukien ohjeellisia esimerkkejä. Mahdolliset VAK-säännökset ja määräykset tulee huomioida, kun kuljetetaan tarkoituksella tartunnansaaneita eläviä eläimiä, jotka luokittuvat tartuntavaarallisten aineiden kuljetusluokkaan VAK-määräysten mukaisesti. Tällä hetkellä elävän eläimen liittyviä yksityiskohtaisia varsinaisia kuljetusvaatimuksia ei ole, joten hyväksynnässä olisi huomioitava vaarallisen tartunnan saaneen eläimeen liittyviä näkökohtia, kuten taudin vaarallisuus, sen tartuntaherkkyys ja mahdolliset vaaratekijät kuljetuksessa. VAK-kuljetukseen liittyvä hyväksyntä voitaisiin myös sisällyttää aluehallintoviraston yleisiin eläinten kuljetuksiin liittyviin hyväksyntöihin tai lupiin. Näissä tapauksissa erillistä VAK-hyväksyntää ei tarvittaisi. Ehdotuksesta ei pitäisi aiheutua merkittäviä kustannuksia. ADR-määräyksen 2.2.62.2 kohdassa myös todetaan, että eläviä selkärankaisia tai selkärangattomia eläimiä ei saa käyttää kantajina tartuntavaarallista ainetta kuljetettaessa paitsi, jos ainetta ei voida kuljettaa millään muulla tavalla. ADR-määräyksen 2.2.62.2 kohdan vaatimus oli aikaisemmin Liikenteen turvallisuusviraston VAKtiemääräyksessä. Asiasta vastaavana viranomaisena oli maa- ja metsätalousministeriö. Vuoden 2017 määräyksessä asiasta ei määrätä. Ehdotetaan, että asiasta säädettäisiin asetuksessa kuitenkin siten että viranomaistaho muuttuisi. Esitetään, että jatkossa toimivaltaisena viranomaisena (ADR-määräyksen kohta 2.2.62.1.12.1 ja 2.2.62.2) olisi aluehallintovirasto, myöhemmin maakunta. Sama taho antaa lupia nykyisin yleisiä eläinkuljetuksia ja eläintautilain tarkoittamia kuljetuksia varten. Yhden viranomaisen ja yhden hallintopäätöksen mallia puoltaa vähäisempi byrokratia. 26 b. Pakkaamattomien vaarallisten esineiden viranomaisen hyväksyntä edellyttävät kuljetukset. Lisättäisiin uusi pykälä 26 b, joka koskee pakkaamattomien vaarallisten esineiden kuljetuksia, joihin edellytetään toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi. Eräissä tapauksissa vaarallisten aineiden kuljetusluokkiin luokittuvia esineitä saa kuljettaa pakkaamattomina tietyin ADRmääräyksissä mainituin ehdoin. Joidenkin esineiden kuljettaminen pakkaamattomina on sallittua vain, jos ADR-maan toimivaltainen viranomainen on antanut hyväksynnän. Kaikkia suuria, tukevia ja kestäviä esineitä ei ole mahdollista pakata ADR- /VAK-määräysten mukaisesti (4.1.3.8 kohta). Hyväksyntään liittyvät tekniset vaatimukset ovat ADR-määräyksissä. Suomessa VAK-lain 6 :n nojalla kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi tarvittavat hyväksynnät antaisi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto lukuun ottamatta pakkaamattomia radioaktiivisia aineita tai esineitä. Näiden osalta hyväksynnän myöntäisi Säteilyturvakeskus. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista säätää hyväksynnän antavasta tahosta. Uudessa 1 momentissa on määritelty missä tapauksissa hyväksyntä voisi tulla kysymykseen. Yksityiskohtaisemmat tekniset vaatimukset ovat VAK-lain 3 a :n ja 24 :n nojalla annetussa Liikenteen turvallisuusviraston VAK-määräyksessä. Vaatimus ei ole uusi tehtävä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle eikä Säteilyturvakeskukselle. Muutos olisi säädöstekninen, eikä asiasisältö muuttuisi. Muutos ei vaikuta nykykäytäntöihin eikä sillä ole taloudellisia ja muita vaikutuksia. Vuoden 2017 ADR-muutoksen myötä kohdan 4.1.4.1 pakkaustavan P910 kolmannen alakohdan määräyksen mukaisesti toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa antaa hyväksynnän eräille ADR-määräyksessä tarkemmin määritellyille litiummetalliakuille ja litiumi-ioniakuille, jolloin niitä saisi kuljettaa pakkaamattomina toimivaltaisen
12 viranomaisen määräämin ehdoin. Asiasta säädettäisiin 1 momentissa. Ehdotus mahdollistaa eräiden litiummetalliakkujen ja litiumi-ioniakkujen kuljetuksen pakkaamattomana, jos Turvallisuus- ja kemikaalinvirasto antaa hyväksynnän. Ehdotetun 2 momentin mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja Säteilyturvakeskus voivat hyväksyä näitä kuljetuksia, jos hyväksynnän edellytyksenä olevat vaatimukset täyttyvät. Ehdotetussa 3 momentissa todetaan, että hyväksynnän edellytyksenä olevien VAK-lain 3 a :n ja 24 :n 2 momentin nojalla annettujen yksityiskohtaisten vaatimusten tulee täyttyä. Yksityiskohtaiset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-rautatiemääräyksen liitteessä. Ehdotuksesta ei pitäisi aiheutua merkittäviä kustannuksia ja muita vaikutuksia. Valtuussäännös on VAK-lain 6 :ssä. 26 c. Yhteenkuormattavien räjähteiden erottelumenetelmien hyväksynnät. Lisätään asetukseen uusi pykälä 26 c hyväksynnän myöntämisestä, joka mahdollistaisi eräiden pakattujen räjähteiden yhteenkuormaamisen käyttäen erottelumenetelmiä. Ehdotettu säännös perustuu voimassaolevaan ADR-/VAK-määräyksen 7.5.2.2 kohtaan. Räjähteitä ei saa kuormata samaan ajoneuvoon tai konttiin, elleivät ADR/VAKvaatimukset mahdollista yhteenkuormausta. Jos räjähteiden yhteenkuormaus ei ole sallittua (yhteenkuormauskielto), ADR/VAK-määräysten mukaisesti tiettyjen räjähteiden yhteenkuormaus olisi kuitenkin tietyissä tapauksissa sallittua, jos toimivaltainen viranomainen on antanut hyväksynnän huomioiden kuljetuksessa käytettävän erottelumenettelyn (erilliset osastot tai suojarakenteet). Tehtävä ei olisi uusi Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä. Muutos olisi säädöstekninen, eikä asiasisältö muuttuisi. Muutos ei vaikuta nykykäytäntöihin eikä sillä näin ollen ole taloudellisia vaikutuksia. Valtuussäännös toimivaltaisen viranomaisen tehtävän osalta on VAKlain 6 :n 1 momentissa ja erottelumenetelmien osalta 24 a :n 2 momentissa. 26 d. Räjähteiden kuljettaminen liikkuvassa räjähdevalmistusyksikössä. Lisättäisiin uusi pykälä 26 d, joka liittyy räjähdeluokkaan kuuluvien pakattujen räjähteiden kuljetushyväksyntään liikkuvassa räjähdevalmistusyksikön erityisosastossa edellyttäen, että niiden kuljetus on sallittua ja turvallista ja vaatimukset täyttyvät. ADR-määräyksen 4.7.1.2, 6.12.5 ja 7.5.5.2.3 kohtien määräykset mahdollistavat tiettyjen pakattujen räjähteiden kuljettamiseen liikkuvassa räjähdevalmistusyksikössä (jäljempänä MEMU; Mobil Explosive Manufacturing Unit) tietyin ehdoin toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä. Kuljetuksen sekä liikkuvassa räjähdevalmistusyksikössä räjähdekolleille tarkoitetussa erityisosastossa käytetyn tehokkaan räjähdysvaaraa suojaavan rakenteen ja erottelumenetelmän on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. ADR-määräyksissä on räjähteiden tyyppeihin ja määriin liittyy rajoituksia. Muissa pohjoismaissa pakattujen räjähteiden MEMU-kuljetus on sallittu, jos viranomaisen on antanut hyväksynnän. Ilmeisesti pohjoismaissa olisi annettu mahdollisesti vain yksi hyväksyntä. Pakattujen räjähteiden kuljettaminen MEMUssa ei ole yleistä. Voimassaolevien kansallisten VAK-määräysten mukaan pakattujen räjähteiden kuljetus MEMUssa on kielletty. Jatkossa kuljetus olisi sallittua, jos toimivaltainen viranomainen katsoo kuljetuksen turvalliseksi ja vaatimukset täyttyvät sekä viranomainen on antanut hyväksynnän MEMUssa käytettävälle räjähteiden erityisosastolle ja käytettävälle erottelumenettelylle. Lisäksi toimivaltainen viranomainen hyväksyisi
13 tällaisen kuljetuksen alueellaan. Toimivaltaiseksi viranomaiseksi esitetään Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa, joka arvioisi turvallisuuden huomioiden täytettävät vaatimukset. Hyväksyntä tarvitaan kuljetukselle, rakenteelle ja erottelumenettelylle. ADR-määräyksen yksityiskohtaiset tekniset määräykset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksessä. Tekniset määräykset liittyvät muun muassa MEMUien rakenne-, materiaali-, maadoitus- ja merkintävaatimuksiin sekä kuljetettaviin räjähteisiin ja niiden määriin, pakkaus- ja kuormausvaatimuksiin ja kuljetuksen turvatoimivaatimuksiin. Koska ADR-määräysten mukaan toimivaltainen viranomainen hyväksyy nämä kuljetukset alueellaan, hyväksyntä edellytettäisiin myös ulkomaisessa rekisterissä olevalta MEMUlta, joka kuljettaa Suomen alueella pakattuja räjähteitä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto hyväksyisi myös kuljetuksen, jos virasto katsoo, että ehdot täyttyvät ja kuljetus voidaan katsoa turvalliseksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto toimivaltaisena viranomaisena saisi tiedon mahdollisista ADR-kuljetuksista, koska kuljetuksen suorittaja hakisi hyväksyntää Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta. Virastolla olisi tilannekuva siitä, mitkä MEMUt saavat kuljettaa Suomen alueella pakattuja räjähteitä ja minkälaisilla räjähteiden erityisosastoilla pakattuja räjähteitä kuljetetaan. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on lupaviranomainen räjähdevalmistuksen ja varastoinnin osalta (Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettu laki (390/2005, 58 a )). Tästä syystä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla olisi mahdollisuus tarkastella hyväksyntäpyyntöä kuljetusnäkökulmaa laajemmasta näkökulmasta. Räjähteiden kuljettaminen liikkuvassa räjähdevalmistusyksikön räjähdekolleille tarkoitetussa erityisosastossa voi mahdollisesti muuttaa MEMU-onnettomuuden luonnetta enemmän kuin mitä MEMU-onnettomuus olisi puhtaana säiliökuljetuksena ilman pakattuja räjähteitä. Ehdotettu säännös mahdollistaisi pakattujen räjähteiden kuljetuksen MEMUssa, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että säännökset ja määräykset täyttyvät ja turvallisuuden kannalta ei ole esteitä kuljetukselle. Säännös mahdollistaisi räjähdysaineista otettujen näytteiden kuljetuksen työmaalta laadunvalvontaa varten. Tehtävä olisi uusi Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle, mutta virastolle ei pitäisi aiheutua tehtävästä merkittäviä kustannuksia tai muita vaikutuksia. Valtuudet ovat VAK-lain 3 a, 7 a ja 13 a :n ja 24 :n 2 momentin nojalla annetuissa yksityiskohtaisissa määräyksissä. Muutettavan pykälän valtuussäännös on VAK-lain 6 :ssä. 2.2.2 Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 2. Määritelmät. Muutettaisiin 2 :n 1 momentin 9 kohdassa oleva irtotavarakontti määritelmä ja lisättäisiin uusi 13 kohta (määritelmä ECM-todistuksesta) sekä 12. kohtaan tehtäisiin tekninen muutos. Irtotavarakontti -määritelmä olisi jatkossa yleinen määritelmä eikä siinä mainittaisi irtotavarakontti -alatyyppejä. Irtotavarakontilla kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitettua yksikköä, jossa kuljetettava aine on suorassa kosketuksessa sisäseinämien kanssa. Irtotavarakonttiin kuuluu myös siinä olevat mahdolliset vuoraukset ja pinnoitukset. Irtotavarakontteja eivät ole pakkaukset, IBC-pakkaukset, suurpäällykset ja säiliöt. Yksityiskohtainen tekninen kuvaus on Liikenteen turvallisuusviraston VAK-rautatiemääräyksessä. Säädösteknisten syiden takia määritelmästä poistettaisiin viittaus Liikenteen turvallisuusviraston määräykseen.
14 Lisätään uusi 13 kohta, jossa on määritelmä ECM-todistuksesta. Kunnossapidosta vastaavan yksikön pätevyys osoitetaan ECM-todistuksella. EU-lainsäädännössä ECM-todistuksesta ja siihen liittyvistä sertifiointivaatimuksista ja menettelyistä on säädetty komission rautatieturvallisuusdirektiivissä (2004/49/EY) ja komission asetuksessa (EU) N:o 445/2011 tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointijärjestelmästä ja asetuksen (EY) N:o 653/2007 muuttamisesta. Kansallisesti asiasta säädetään rautatielain (304/2011) 10 luvussa, joka käsittelee kalustoyksiköiden kunnossapitoa. Rautatielain 59 :n mukaisesti kunnossapidosta vastaavan yksikön tulee olla sertifioitu. Suomessa todistuksen myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto tai tehtävään erikseen akreditoitu elin. Uuden määritelmän lisäys aiheuttaa teknisen päivitystarpeen voimassaolevaan 12 kohtaa, jossa on kuljetettavat painelaitteet -direktiiviä koskeva määritelmä. 5. Vaarallisten aineiden luokitus. Muutettaisiin vaarallisten aineiden luokitusta. Osa ehdotetuista muutoksista on säädösteknisiä muutoksia. Nykyistä asiasisältöä ja siihen liittyviä vaatimuksia ei ole tarkoitus muuttaa. Yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-rautatiemääräyksessä. Lisäksi tehtäisiin eräitä säädösteknisiä nostoja määräyksestä asetukseen. Säädösteknisten syiden takia poistettaisiin viittaukset Liikenteen turvallisuusviraston määräykseen. Säännökseen tulisi myös vuoden 2017 RID-muutoksiin liittyvät vaatimuksia. RIDkohdan 2.2.1.1.9 alakohdan mukaisesti hakijalle tulee antaa kirjallinen vahvistus annetusta räjähdeluokituksesta tai luokituksen hyväksymistä. RID 2017 -muutoksen (kohta 2.1.2.8) mukaan jos kuljetettavan aineen ominaisuudet eivät koetulosten perusteella vastaa aineelle kuljetusta varten määrättyä luokitusta, toimivaltainen viranomainen voisi tietyissä tapauksissa hyväksyä luokituksen. Pykälän voimassaolevassa 1 momentissa todetaan, että luokituskriteereistä ja luokitukseen liittyvistä testeistä määrätään Liikenteen turvallisuusviraston VAKrautatiemääräyksissä. Suora viittaus Liikenteen turvallisuusviraston määräyksiin poistettaisiin ja täydennettäisiin, että määräykset annetaan VAK-lain 3 a :n ja 24 :n toisen momentin nojalla. Kyse on säädösteknisestä muutoksesta, eikä asiasisältöä ole tarkoitus muuttaa. Uusi 2 momentti perustuisi osittain voimassaolevaan 2 momenttiin. Momentti sisältäisi voimassaolevan säännöksen siitä, että VAK-lain 16 :n nojalla toimivaltainen viranomainen voi vaatia, että aineen lähettäjä esittää tulokset testeistä. Vaatimusta täydennettäisiin siten että kysymykseen voivat tulla myös muut tarpeelliset tiedot luokituksen selvittämiseksi, mikä olisi kansallinen täydennys. Toimivaltainen viranomainen voi tarvita myös muita tietoja luokituksen selvittämiseksi, kuten perusteluita siitä, mihin viralliseen aineen yksilöivään nimikkeeseen aine luokittuu. VAKaineiden tai -esineiden nimikkeissä voi olla hyvin pieniä, mutta ratkaisevia eroja. VAK-lain 8 :n mukaisesti luokitus kuuluu lähtökohtaisesti lähettäjälle. Lähettäjä luokittelee ja testaa VAK-aineen tai -esineen RID-/VAK-määräysten mukaisesti. Muutetussa 3 momentissa todettaisiin, että VAK-lain 6 :n nojalla kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voisi tietyissä tapauksissa luokitella aineen tai hyväksyä sen luokituksen. Luokitus tai luokituksen vahvistaminen voi liittyä siihen, ettei räjähteelle, tietyille itsereaktiivisille aineille tai orgaanisil-
15 le peroksideille löydy soveltuvaa nimikettä. Voi olla myös tarve osoittaa, että räjähde ei luokitu VAK-räjähdeluokkaan. Jos ilotulitusvälineen luokituksessa on käytetty ilotulitteiden oletusluokitustaulukkoa ja ilotulitusvälineelle ei ole tehty VAK-lain 24 :n 2 momentin nojalla annettujen määräysten mukaisia kokeita, on luokituksen oltava Turvallisuus- ja kemikaalivirasto hyväksymä. Ehdotettua säännöstä voitaisiin soveltaa myös teknisluonteisiin kuljetusehtoihin, joiden mukaan luokituksen tai luokitukseen liittyvän asian tulee olla tietyissä tapauksissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston luokittelema tai sen hyväksymä. Säännöstä sovellettaisiin myös tietyille itsereaktiivisille aineille tai orgaanisille peroksideille, jos asetuksen säännökset ja siihen liittyvät tekniset määräykset täyttyvät. Säännöstä sovellettaisiin myös tapauksissa, joissa Suomeen toimitettavalla räjähteellä, itsereaktiivisella aineella tai orgaanisella peroksidilla ei ole RID-määräysten mukaista luokitusta ja Suomi on ensimmäinen RIDmääräyksiä soveltava maa, johon lähetys saapuu. Kyse on säädösteknisistä muutoksista. Tekniset vaatimukset ja kuvaukset sisältyvät Liikenteen turvallisuusviraston VAK-rautatiemääräykseen. Nykytilan ei pitäisi muuttua viranomaisen tai kuljetusehtoja käyttävän tahon kannalta. Uudessa 4 momentissa olisi säännös, jonka mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi edellyttää tiettyjen uusien tai olemassa olevien räjähdenäytteiden osalta, että aineen tai esineen vaaraan liittyvä vaarallisuusluokka ja yhteensopivuusryhmä luokitellaan viraston määrittämällä tavalla. Kyse on momentin mukaisista räjähdenäytteistä. Nykyään vaatimus on Liikenteen turvallisuusviraston VAK-rautatiemääräyksessä, joten muutos on säädöstekninen. Tekniset vaatimukset ovat määräyksessä. Nykytilaa ei ole tarkoitus muuttaa. Uudessa 5 momentissa VAK-lain 6 :n mukaan Säteilyturvakeskus voisi luokitella radioaktiivisen aineen tai hyväksyä sen luokituksen. Luokitus tai sen hyväksyminen voi olla tarpeellinen kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi. Jos radioaktiivisen aineen luokitus on virheellinen, Säteilyturvakeskus voi luokitella radioaktiiviselle aineelle asianmukainen luokituksen Myös jos radioaktiivisen aineen luokituksessa on epäselvyyttä, Säteilyturvakeskus voi luokitella tai hyväksyä aineelle asianmukainen luokituksen kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi. Kyse on säädösteknisestä muutoksesta. Nykykäytäntöä ei ole tarkoitus muuttaa. Uudessa 6 momentissa ehdotettu säännös perustuu RID 2017 -muutokseen, joka on kohdassa 2.1.2.8. Jos kuljetettavan aineen ominaisuudet eivät koetulosten perusteella vastaa aineelle kuljetusta varten määrättyä luokitusta, toimivaltainen viranomainen voisi kuitenkin tietyissä tapauksissa hyväksyä luokituksen. Esitetään, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja radioaktiivisten aineiden osalta Säteilyturvakeskus voisi myös hyväksyä RID-määräyksiin pohjautuvien VAK-säännösten ja määräysten mukaisesti vaarallisen aineen luokituksen, jos aineen ominaisuudet eivät vastaa koetulosten perusteella aineelle kuljetusta varten määriteltyä luokitusta ja VAK-lain 24 :n 2 momentin nojalla annetun hyväksynnän edellytyksenä olevat yksityiskohtaiset vaatimukset täyttyvät. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja Säteilyturvakeskus radioaktiivisten aineiden osalta voisi antaa eräissä poikkeustilanteissa luokitushyväksynnän. Esitys mahdollistaisi joissakin tilanteissa VAK-aineen oikean luokituksen tai VAK-aineen vaaraominaisuutta vastaavien lipukkeiden käytön. Näillä on vaikutus kuljetusturvallisuuteen. VAK-ainetta olisi mahdollista kuljettaa kansallisesti ennen kuin muutosehdotus on